siilis

Raskauspahoinvointi

448 posts in this topic

Raskauspahoinvointi ja oksentaminen

 

Onko täällä kohtalotovereita? Tietenkin hienoa ja toivottavaa, että ei olisi, mutta jos kuitenkin on, niin ole ihana ja jaa se täällä!

 

Itse oksensin viikot 6-8 kerran tai pari päivässä. Sitten alkoi ylenmääräinen oksentaminen, kaikki tuli lähes poikkeuksetta ulos. Olin 2vkoa sairauslomalla(vko9-10), joista kolme päivää tiputuksessa. Sen jälkeen menikin kaksi viikkoa oksentamatta. Huomenna olisi määrä alkaa 13.viikko ja tämä ylenmääräinen oksentelu on alkanut taas. Eilinen meni oksennellessa ja nyt olen oksentanut viimeiset 4,5 tuntia. Pienikin kulaus nestettä laukaisee oksennuksen välittömästi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulosta tosi kurjalta! Mäkin jouduin olemaan pari viikkoa sairaslomalla oksentelun takia raskauden alkuvaiheessa (olisikohan ollut rv 7-8 tienoilla), mutta noin pahaksi tilanne ei yltynyt. Aamuisin olo oli pahimillaan, mutta onneksi helpotti päivän mittaan. Ruoka maistui tosi huonosti, joten jatkuvasti oli heikko ja väsynyt olo. Onneksi pahoinvointi helpotti pikkuhiljaa rv 12-13 tienoilla, ja sen jälkeen olen oksennellut vain satunnaisesti muutamia kertoja. Joillakin raskauspahoinvointi kestää lähes koko raskauden ajan, mutta useimmilla se kyllä helpottaa toisella kolmanneksella!

 

Oletko muuten kokeillut jääpalojen imeskelyä? Mulla se oli ainoa niksi, josta oli edes vähän apua. Jääpaloista saa edes hieman nestettä, jottei kuivu ja kylmyys hillitsee oksennusrefleksiä. Itse tein välillä jääpaloja laimeasta mehusta, kun vedestä tehdyt jääpalat alkoivat kyllästyttää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos -Heidi-, sitä välillä tarvitaan melkoisen paljon. Olo on tosiaan väsynyt...

 

edit.

Ansku, nuo jääpalat voisi olla hyvä idea. Pitää kokeilla. Kenties mehujääkin vois olla kokeilemisen arvoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jääpalat tosiaan oli hyvä keino ja viinirypäleet. Niin ja hedelmä/marjasose-jätskit. Eli niihin jätskijuttuihin mihin saa tökätä sen tikun niin sose ja sit pakkaseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla eka raskaus sujui täysin ilman pahoinvointia. Tässä toisessakaan raskaudessa ei juuri pahoinvointia ole ollut, kunnes tänään aamulla oksensin ihan yhtäkkiä kolme kertaa. Oli kova nälkä ja tuli huono olo...

Share this post


Link to post
Share on other sites

-Heidi-, en ole kuullut noista sosejätskeistä. Onkohan niitä ihan Prismassa tms..

 

.helmi., sehän tässä onkin, että on huono olo kun on niin nälkä. Sitten kun syö, niin tulee oksennus ja nälkä ei häviä mihinkään, eikä siis paha olokaan... plaaah. Loputon, jatkuva kierre. Ainakin just nyt tuntuu siltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaksamisia sinne. Tiedän fiiliksen. Itsellä meni alkuraskaus täysin oksennellessa. Mikään ei meinannut pysyä sisällä. Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kohtalotoveri. En voi muuta kuin sanoa, että koita jaksaa.

 

Mun pahoinvointi alkoi viikolla 6 ensin lievällä kuvotuksella. Seuraavat pari viikkoa meni todella huonossa voinnissa (koko ajan pyörrytti, kaikki hajut kuvottivat ihan hulluna, vatsaan sattui koko ajan todella kovin jne...), kävin kyllä yökkimässä mutta vielä en oksentanut. Kunnes viikolla 8 alkoi aivan järkyttävä oksentaminen. Useamman kerran päivässä, ilman mitään varotusta, mikään juoma tai ruoka ei auttanut. Aamulla, päivällä, illalla, yöllä, ihan millon vaan. Eikä mun olo edes helpottunut siitä, vaan olin vuorokaudet läpeensä todella huonovointinen (sillä tavalla että pystyin oksentamisen lisäksi vain lähinnä makaamaan ja nukkumaan). Tätä jatkui semmoiset ehkä 4 tai 5 viikkoa (olin sairaslomalla töistä) ja sitten vähän lievempänä ihan tänne asti (nyt vko:lla 21), enkä voi sanoa sen vieläkään loppuneen. Töissä olen pystynyt nyt olemaan ihan suht hyvin, oksentamista on muutamia kertoja viikossa ja paha olo saattaa edelleen iskeä melko yllättäen, mutta nyt siihen jo auttaa hetken huilaaminen ja juominen + pieni välipala ainakin suurimmaksi osaksi.

 

Edelleenkin elättelen toiveita, että olo tästä vielä kohenisi, mutta yritän myös henkisesti varautua siihen, että pahoinvointi saattaa jatkua ihan loppuun astikkin. Yritän kuitenkin iloita siitä, että nyt kykenen jo sentään suunnilleen normaaliin elämään, vaikka paha olo ajoittain vaivaakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oikeastaan sama kuin Sherellä. Oksensin viikot 6-16 joka päivä vähintään 2 kertaa, ja viikolle 21 asti vielä monta kertaa viikossa. Sitten se loppui. Kuvotusta tosin oli vielä sen jälkeenkin, mutta en enää oksentanut (nojoo, paitsi jouluna, kun sain oksennustaudin :rolleyes: ).

 

Ton jälkeen mun oli pakko syödä joka päivä kunnon tukeva ateria, muuten olis oksu tullut. Mutta niinä pahimpina viikkoina ei mitkään jääpalat tai viinirypäleet auttaneet, tuli suoraan takasin ylös. Ainoa, mikä auttoi, oli nukkuminen, silloin en oksentanut. Kyllä oli kamalaa aikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäistä odottaessa oksensin muutaman viikon ajan alkuaikoina. Toisen aikana oksentaminen alkoi jotain viikolla 6 ja olo oli tosi kauhea. Oksensin aamusta iltaan, mikään ei pysynyt kunnolla sisällä. Sinnikkäästi heti oksentamisen jälkeen join jotain, mehua, vettä, mitä pystyin ja ajattelin, että kyllä jotain kerkeää imeytyä ennen kuin tulee ylös. Olin siis päättänyt että tiputukseen en halua. Sen verran nestettä imeytyi, etten kuivunut. Kävin neuvolassa antamassa pissanäytteitä monesti etten kuivuisi. Mitään ei voinut tehdä muuta kuin nukkua. Se oli ainut aika kun ei oksettanut. Lisäksi oli tosi huono olo ja närästi. Pahimpina iltoina itkin ja oksensin, kun niin "korvensi" kurkkua närästyksestä johtuen. Onneksi se loppui... Nyt on sit 3 viikon ikäinen tyttö tuloksena. Vitsailinkin ihmisille, että kyllä pani tyttö äitinsä koville jo heti aluksi. :rolleyes:

Minua rupesi jo ärsyttämään ihmisten tavallisimmat neuvot, kuten syö jotain ennen ylösnousemista, juo kylmiä juomia, syö jääpaloja/mehujäitä. Kaikkea olin kokeillut eikä auttanut. Kun samat neuvot kuuli "kymmenettä kertaa", rupes jo hiukan kiukuttamaan. :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla pahoinvointi alkoi siinä viikon 6 paikkeilla ja kesti viikolle 17 asti. Oksensin onneksi vain aamuisin, enkä kärsinyt varsinaisesta etovasta olosta muuna ajankohtana. Nälkää en voinut kärsiä yhtään, sitten tuli huono olo ja tilanne on melkeinpä sellainen vieläkin. Nyt viikkoja kasassa 28. Aamuoksentamiseen ei auttanut mikään - ei jääpalat, mehut, pelkkä leipä, lähes kaikki konstit tuli kokeiltua. Niimpä päädyin siihen, etten laittanut suuhuni mitään ennenkuin olin kaulaillut Arabiaa. Ei mitään kivaa hommaa sekään kylläkään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tiedän tunteen, vaikka tiputukseen asti en koskaan joutunutkaan. Oksensin likimain 20 viikkoa yhteensä ja kun siitä huvista pääsi eroon, niin joskus viikon 34 tuntumassa mulle tuli norovirus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä voin todella pahoin viikolta 5 viikolle viikolle 17. Yleinen kuvotus oli päällä jatkuvasti ja neljä-viisi kertaa oksensin päivässä. Yöt olivat rauhallisia. Opin syömään vähän ja useasti, mutta silti tuli ylös. Neste pysyi mahassa paremmin kuin kiinteä. Sairaslomalla olin lähes 10 viikkoa. Jossain vaiheessa suunniteltiin tiputushoitoa sairaalaan, mutta kärvistelin kotona. Tuosta alkuraskauden pahoinvoinnista johtuen alkupainoni putosi melkoisesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kuvotus alkoi rv5 ja oksentaminen joskus rv6. Oksentamista kestikin sitten melkein rv20 saakka. Oksensin aamulla, päivällä ja illalla.. Ainut ruoka mikä aiheutti edes vähäksi aikaa hyvän olon oli appelsiini. Tiputukseen en joutunut, kun sain kuitenkin jonkun verran syötyä väkipakolla. Saikulla on pariin otteeseen pari päivää, kävin vain urhollisesti töissäkin oksentamassa. :( Oloa helpotti myös se, että yritin juoda/syödä kokoajan jotain pientä (hedelmiä, mehua). Jo puolen tunnin tauko saattoi aiheuttaa minulle todella pahan olon. Nukkuminen helpotti myös oloa, taisi olla vain muutama kerta kun jouduin oksentamaan kesken unien.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voimia teille kaikille jotka kärsitte pahoinvoinnista!

 

Itse kärsin siitä koko raskauden ajan. Oksensin varmaankin viikolle 30 saakka joka päivä ja sitten siinä oli kuukauden tauko kunnes sitten taas aloin oksentamaan ennen kuin vauva syntyi. Muistan kun mulla oli aina takin taskussa oksennuspussi mukana jos tulee yllättäen :D ja kun mentiin kyläänkin niin jouduin aina menemään vessan kautta. Mun vanhemmat osas jo varaitua siihen, että vessan piti olla heti vapaa kun menin sinne :D Minulla pahoinvointiin ja oksentamiseen auttoi jäätelö, sitä söin litra kaupalla.

 

Mutta voin sanoa, että vaikka silloin tuntui, että en halua enää ikinä odottaa kun kerran on koko ajan pahaolo niin nyt jälkeen päin tuntuu, että ei se nyt sitten niin kauheeta ole :) Ystävät ja sukulaiset ihmettelevat kun olen sanonut, että ei se nyt sitten niin kauheeta ollutkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen kärsinyt tässä toisessa raskaudessa pahoinvoinnista ja oksentelusta. Nyt menossa rv 24 ja vieläkin oksentelen silloin tällöin. Välillä on muutaman päivän tauko ja sitten homma alkaa taas. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kärsin pahoinvoinnista viikot 5-20 (ajoittain pientä etomista oli jo ennen plussaa). Nyt on menossa 24+5 ja en enää ole kuin harvakseltaan pahoinvoiva.. Vaikka en joutunut oksentelemaan kuin muutaman viikon tuosta ajasta niin se kammottava olo oli jotain sanoinkuvaamatonta. Ei sitä voi kuin toinen raskaana ollut tietää. Ketjun aloittajalle (ja muillekin kärsiville) sympatiat!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Teille jotka vielä kärsitte pahoinvoinnista, koitetaan jaksaa! :)

 

Itse kotiuduin tänään sairaalasta. Olin kolme päivää tipassa. Lääkäri ei enään suostunut kirjoittamaan minulle pahoinvointilääkkeitä, koska en ollut mennyt tällä(kään) kertaa tarpeeksi ajoissa tippaan. Jotenkin sitä vaan yrittää kitkutella viimeiseen saakka kotona. Helpotushan tuo tippaan pääsy minulle molemmilla kerroilla on ollut.

 

Minulla tähän pahoinvointiin ei ole liittynyt ollenkaan oikeastaan ällötys syömistä kohtaan. Muutamia ruoka-aineita lukuunottamatta kaikki maistuu. Siinä vaiheessa tulee tosin suru puseroon, kun ne kaikki haluaa saman tien ylös :rolleyes:

 

Nyt tosiaan on mennyt koko päivä ilman oksennusta ja sitä tässä yritetään pitää yllä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kysymys teille jotka kärsitte raskauspahoinvoinnista: olitteko taipuvaisia pahoinvointiin jo ennen raskautta? Mulla tulee tosi helposti paha olo kaikesta mahdollisesta (menkoista, linja-autoilusta, liian suurista ruoka-annoksista..) niin altistaakohan se raskauspahoinvoinnille?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli vkolta 6 lähtien todella raskasta koska oksensin aamusta lähtien tasaisin väliajoin. Tiputukseen en joutunut mutten voi kuvitellakaan miten raskasta sellainen on kun jo tuo pahoinvointi vei kaikki voimat ja keskittymiskyvyn.

 

Loppuraskaudesta oli myös hirveä olo, joskaan en oksentanut enää niin usein.

 

Halauksia ja jaksuja kaikille tämän ongelman kanssa taisteleville(tähän kuuluisi taas sydänhymiö)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kysymys teille jotka kärsitte raskauspahoinvoinnista: olitteko taipuvaisia pahoinvointiin jo ennen raskautta?

Kyllä vain. Minulla on todella paha matkapahoinvointi. Myös jos joskus olen syönyt epämääräisen paljon päivän aikana, niin nukkumaan mennessä jo tietää, että yöllä tulee oksennus. Jostain joskus luin, että näillä voisi olla yhteyttä raskauspahoinvointiin, mutta siitä ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en ole lainkaan taipuvainen pahoinvointiin muuten kuin nyt raskauden aikana. Eli ainakaan minun osalta näillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paras kommentti jonka olen kuullut oli vanhemmalta naisihmiseltä joka oli sitä mieltä, että raskauspahoinvointi on korvien välissä. :blink: Tuon kuulin ennen kuin raskauduin, jos olisin kuullut pahimpana oksukautena oisin varmaan huitassu jollain. :angry: Ei tainnut täti tietää mistä puhui...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kysymys teille jotka kärsitte raskauspahoinvoinnista: olitteko taipuvaisia pahoinvointiin jo ennen raskautta? Mulla tulee tosi helposti paha olo kaikesta mahdollisesta (menkoista, linja-autoilusta, liian suurista ruoka-annoksista..) niin altistaakohan se raskauspahoinvoinnille?

 

Mulla on ollut koko ikäni matkapahoinvointia, pienenä oli jatkuvasti, nykyään enää yleensä kuumassa linja-autossa. Kahdessa ekassa (huono-onnisessa) raskaudessa ei ollut pahoinvointia ollenkaan. Tässä raskaudessa oli kuvottava olo n.7viikkoa, oksensin ekan kerran tosin vasta viikolla 12. Kovin pahaksi pahoinvointi ei ainakaan mulle tullut. Nyt on olo jo helpottunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now