Raskauspahoinvointi

[kuukiuru]

Täällä menossa nyt rv 5+5. Viikon ajan on ollut etomista ja varsinkin aamuisin. Ei tahdo saada syötyä mitään ja kahvi jää kuppiin. Olen huomannut, että kävelylenkki raittiissa ilmassa ja mynthoneiden syöminen auttaa tilapäisesti. Tosin tänäänkin aamulenkin jälkeen huono olo palasi, kun tulin takaisin sisälle. Ja tämä huono olo on heti herätessä. Puolen päivän maissa helpottaa. Tämä aamu on ollut ylivoimaisesti pahin ja pelkään, että tämä vain asteittain pahenee tästä.... :X "Onneksi" löytyy kohtalotovereita!

 

Aloitan ensi viikolla osa-aikatyön opiskelujen ohessa, jossa olen (haisevien) elintarvikkeiden kanssa tekemisissä. Pelottaa hirveästi jo valmiiksi, että alanko olla ensi viikolla jo niin huono vointinen, että tuleeko siitä työnteosta yhtään mitään. Kun raha olisi tarpeeseen opiskelijapariskunnalle. Olisi noloa jäädä heti saikulle ja vielä joulusesonki tulossa ja pitäisi kovasti tehdä töitä ja ehtiä opetella kaikki sitä ennen. Tiesin kyllä jo raskaudesta ennen kuin sain työn, mutta koska olin vasta testannut en puhunut mitään. Pitäisiköhän kertoa pomolle tästä raskaudesta, mitä mieltä olette? Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta?

 

Voimia kaikille pahoinvoiville kanssaodottajille!

[Sour Puss]

Jospa sitä itsekin kirjoittais omista kokemuksista. Rv 5+6 alko ihan puskista pahoinvointi. Muistan tämän hyvin, koska olin ollut viikonlopun vanhempieni luona ja heti maanantaina oli huono olo. Parissa päivässä se paheni täyteen mittaansa. Eli aamulla oli pakko heti heräämisen jälkeen lähteä suoraan syömään. Yleensä siis vaihdan ensin vaatteet ja pesen naaman yms. ennen aamupalaa, koska pitää odottaa, että thyroxin imeytyy. Juu, nyt ei paljoa odoteltu. Pahimmillaan jouduin syömään noin puolen tunnin välein, muuten tuli oksu. Jos nukuin huonosti, niin jouduin yölläkin lähtemään syömään. Pikkuhiljaa olo alkoi helpottaa sillai, että pystyin olemaan syömättä reilun tunninkin (nt-ultrasta selvisin oksentamatta, vaikka ruokailuväliä tuli melkein 2 tuntia) ja lopulta sitten rv 14 paikkeilla pystyin jo pitämään kohtalaisen normaalin ateriarytmin. Nälän tunnetta en kuitenkaan kestänyt yhtään, vaan samantien alkoi oksettaa, jos tuli nälkä. Siitäkin kyllä sitten lopulta pääsi eroon. Ehkä rv 16 tai 17 alkoi olo olla normaali tuon pahoinvoinnin suhteen.

 

Painoa mulle tuli alkuraskauden aikana ihan kiitettävästi; ekan ja tokan neuvolan välissä tais tulla jotain reilu 700 grammaa viikossa. Eipä siitä silti terkkakaan mitään sanonut, kun selitin, että pakko syödä tai tulee oksu. Ja mulla ei siis auttanu mikään yksi leipäviipale tai hedelmä, vaan oli oikeesti pakko syödä kunnon "välipaloja". Mulla se painonnousu tuntuu kuitenkin nyt keskiraskauden aikana tasaantuvan, joten ehkä tässä nyt ei ihan kauheesti paisu. Eli sanoisin, että jos syöminen auttaa pahoinvointiin, niin rohkeasti vaan mättämään

[lindasofia]

Itsellä raskausviikosta 6 lähtien (nyt 11 menossa) on tullut iltaisin pahoinvointia. Ei koskaan aamulla tai päivällä, vaan muutenkin aina kun ilta lähestyy niin kauhea väsymys alkaa puskea jo siinä seitsemän maissa ja silloin tulee myös usein huono olo. Etenkin jos on syönyt jotain rasvaista tai mausteista tai syönyt paljon. Tuntuu, että kuumettakin on joinain myöhäisiltona tullut.

[ACK]

Heti alusta asti alkoi, varmaan joskus rv 6, ja jatkuu vieläkin 16+2. Nyt tosin en enää oksenna, en vain pysty syömään juuri mitään.

Banaanit, smoothiet ja suolatikut on pop. Ootan kyllä innolla että tää lakkaa !

[robinette-]

Mulla oli paljon kuvotuksen tunnetta rv 6-9, oksensin muutaman kerran. Moni ennen niin herkullinen ruoka ei mennyt ollenkaan alas, mutta oli kyllä paljonkin ruokia, joita pystyin syömään normaalisti. Nyt rv 10-11 pahoinvointi tuntuu kadonneen lähes kokonaan. Välillä kuvotus yllättää hetkittäisesti esim. jos on syönyt liian tuhdin aterian, mutta muuten olo on täysin normaali.

[Bööbelö]

Raskausviikosta 5 alkaen on ollu kuvotusta ja etovaa oloa. Viime perjantaina (6+1) oksensin ensimmäisen kerran ja sen jälkeen onkin ollu nieleskelyä, kakomista, oksentelua jne. aina tasaisin väliajoin. Illat on mulla ehdottomasti pahinta aikaa, mutta etovaa oloa kyllä heti herätessä myös. Keskipäivät kaikkein tasaisinta. 

 

Onko muut pahoinvoinnista kärsivät saaneet työt järjestettyä siten, että ne pystyy hoitamaan, vai ootteko joutuneet olemaan saikulla? 

[Aalto]

Viime kerralla pahoinvointi alkoi viikolla 6 ja jatkui viikolle 21 asti. Alussa ja lopussa lievänä ellotuksena mutta jossain välissä olin kolme viikkoa sairaslomalla töistäkin. Söin Postafenia ja se auttoi niin, etten pahinpinakaan aikoina oksentanut montaakaan kertaa kunhan vain söin ja maksani sohvalla. Muuta ei pystynyt tekemään oksentamatta.

 

Pahinta oli kun yritin sinnitellä töissä ennen sairauslomaa ja välillä piti työmatkoilla nousta metrosta laiturille kesken matkan kun siellä on roskikset joihin saattoi oksentaa tarvittaessa.

 

Eilen sain plussa testiin, eli jos tämä raskaus tästä nyt jatkuu niin samaa lienee odotettavissa. Aargh.Tosin nyt olen kotona esikoisen kanssa, joten työmatkat ja töissä kärvisteleminen jää pois. Harmi vain kun tuo esikoinen ei vielä oikein hyväksy sitä, että makoilisin sohvalla ja hän leikkisi kiltisti vieressä.

[Punatulkku]

Mä olin alkuvaiheessa kuukauden pois töistä, muuten olin loppuun asti töissä, kävin vain välillä oksentamassa.

[Bööbelö]

Mulla on vielä toistaiseksi toimenkuva semmonen, että pystyn töitä tekemään. Kohta tehtävät muuttuu semmoseksi, että jos tää pahoinvointi jatkuu tämmösenä/pahenee, niin en kyllä pysty mitenkään niitä töitäni hoitamaan. Eli joudun varmaan siinä vaiheessa taipumaan saikkuun, mutta ehkä se pahoinvointi jossain kohti hellittää ja voin vielä palata töihin Tai ainakin toivon niin. 

[Saanuska]

Mä pystyin olemaan töissä Primperaien avulla, jotka neuvolalääkäri mulle kirjoitti. Mulla alkoi pahoinvointi ihan siellä alkuviikoilla, päivät meni niin että ekana aamulla join lasin vettä jonka laattasin sappinesteiden kera ulos. Sitten sain otettua ekan lääkkeen (noin sain pidettyä sen sisällä) ja sitten päivän aikana otin yht. vielä 2 lääkettä lisää. Niin sai pidettyä oksennukset poissa, vaikka kuvottava ja lamaantunut olo oli muuten.
Nyt voin sanoa, että pahoinvointi on väistynyt! Pariin viikkoon ei ole tarvinnut Primperaneja ottaa, niitä menikin pakettikaupalla. Viimeksi olen laatannut viime viikolla ja nyt pari päivää on ollut muutenkin energisempi olo, elämä voittaa vihdoin. Viikkoja nyt on jo 20+1. Eli melkein puoliväliin kesti (tälläkin kertaa) tuo mahdoton pahoinvointi.

[Heeli]

Mä voin huonosti pitkillä automatkoilla, laivassa, nälkäisenä. Ja edelliset raskaudet oksentanut joka päivä vkoilla 6-12. Huh. Pahempi oli ehkä pahoinvointi tytöstä. En tiedä voiko vaikuttaa, vai osasinko jo ennakoida syömällä ajoissa pojasta.Hirvittää jo ajatus tulevasta..

[auria]

Nostan tätä ketjua, ehkä vertaistuen toivossa.

 

Oksennan 2-5 kertaa päivässä ja olo on aika karmea. Pahin olo alkoi about viikko sitten, sitä ennen vaan yökötti ja ällötti, mutta en oksentanut kuitenkaan. Nyt menossa 8+3 (tosin tarkentunee myöhemmin että on 7+ jotain). Yleensä olo pahenee iltaa kohden etenkin, jos en saa syötyä riittävästi. Ruoka tosiaan ei maistu millään, ihan kaikki ällöttää ja on kaamee syödä väkisin. Viili ja piimä uppoaa parhaiten.

 

(Ei prkl, tässä välissä tuli kiire vessaan taas, ei voi enää vaukkaroidakaan rauhassa.   )

 

Jos jotain hyvää tässä on niin se, että ei ehdi murehtia onko kaikki hyvin, kun keskittyy vaan pitämään ruuan sisällä. Ja mullahan ei nyt ole kokoaikatyötä ja sekin kyllä helpottaa toki arkea tässä tilanteessa.

 

Parisuhdetta hiertää se, että ihan kaikki hajut kuvottaa tosi paljon ja en esim. kestä läheisyyttä nyt. Mies toki ymmärtää, että tämä ei johdu hänestä ja on toivottavasti väliaikaista, mutta kyllä se varmaan silti tuntuu torjuvalta ja kurjalta.

Edited November 10, 2014 by airua

[Laventeli]

Pahoinvointi alkoi suunnilleen 5+6 ja aaltoilee aamuyöstä nukkumaanmenoon saakka

[Golden Eagle]

Pahoinvointi alkoi 6+2. Siitä voimistui oksenteluksi jota tapahtui monta kertaa päivässä, monta kertaa kerralla siten, että vatsa kramppasi. Nyt en ole oksentanut muutamaan päivään, paha olo on kyllä ja oksettaa. Jos vaan menisin vessaan niin oksentaisin kyllä. Silleen on helpottanut, että pystyn aika hyvin pitämään nyt sisällä. Pari viikkoa olin saikulla asian takia, kun ei enää pää kestänyt sitä.

 

Samoin kuin Sour Puss:kin kertoi, nälkää en siedä yhtään. Heti tulee oksennettua ilmaa/sappinesteet.

 

Mutta ihanaa, kun voi syödä kasviksia! Viikkoihin en uskaltanut kun ne on kovin ikävää oksentaa ulos...

 

Nyt siis 14+1.

[auria]

GE, kuulostaa just mun ololta. Tsemppiä sullekin! Näköjään se 12 viikon rajapyykki ei takaa mitään pahoinvoinninkaan loppumisen kannalta... Kiva kuitenkin että pysyy vähän paremmin sulla sisällä ja saat syötyä kasviksia. Mäkin mietin ihan kaikkia ruokia siten, että mitä on helpoin oksentaa.

 

Mä oon jotenkin jo melkein tottunut oksentamiseen, niin sairasta kuin se onkin. Se ei enää tunnu ihan niin pahalta, vaikka toki todella kurjaa kramppeineen onkin. Enemmänkin harmittaa siitä johtuvat asiat: päänsärky, huulten ihon repeily/ohentuminen, närästys, huono uni, yksinolo kotona ja menojen peruminen. On ihan surkea ja ahdistunut olo koko ajan.

 

Miten teillä muilla on käynyt painon kanssa? Mulla on nyt 1,5 viikossa pudonnut täsmälleen 3 kg, se vähän mietityttää.

 

Ihan rehellisesti kyllä tässä vaiheessa olen sitä mieltä, että tää on mun eka ja myös vika raskaus. Kai tän voi unohtaa, mutta nyt just ei tunnu siltä, että kestäisin tätä toista kertaa.

[Golden Eagle]

Airua voi että, paljon tsemppiä sinullekin! Miten paljon viikkoja sulla kasassa?

 

Tuttu tunne tuo, että eka ja vika raskaus (tai toka tämä on mut eka oli tm). Tässä ei ole mitään nautittavaa ja kun samalla lapsettomuus taustalla pelkään koko ajan, että menee kesken tai vauva kuolee viimepäivinä tai tulee kätkytkuolema...

 

Mulla putos paino 4-5 kg, en tiedä tarkkaa alkupainoa. Enää ei ole pudonnut.

[auria]

Nyt on 8+3 (mun ticker on vielä ajalta ennen ar-ultraa ja on laskettu menkkojen mukaan = muutaman päivän edellä).

 

Ymmärrän pelkosi, muistankin lukeneeni sun juttuja lapsettomuuspuolelta. Mä oon yrittänyt vähän lohduttautua sillä, että ehkä tämä oksentelu on mun kehon keino saada ajatukset pois peloista... Oon siis karmea murehtija ja tosi pelokas (terveydellisistä, osittain aiheellisistakin syistä) ja oon huomannut, että yrjötessä ei niin paljoa ehdi/jaksa pelätä. Olisin varmaan IHAN hermoraunio ilman tätä, vaikka olen toki nytkin, kun on niin kaamea olo.

 

Toivon ja uskon, että meillä molemmilla menee kaikki hyvin! Tosi kiva saada vertaistukea just tähän pahoinvointiin, onhan tämä niin yksinäistä, kun ei juuri pysty kotoa poistumaan.

[Golden Eagle]

Airua toivon todella onnellista loppua meille molemmille Toivottavasti sun olo helppaa siihen vko 12 mennessä ♡

[auria]

^ mä oon ehkä lakannut uskomasta siihen rajapyykkiin, mutta katsellaan.

[auria]

Mä päätin hakeutua huomenna lääkäriin tän olon kanssa, kävi miten kävi. Mulla ei tuu enää kunnolla pissaa eikä kakkaa ja vointi on kammottava. Lisäks iho on kuivunut merkittävästi, mikä kertoo myös kuivahtamisesta. En vaan enää koe pärjääväni kotona tän kanssa, toivoisin että voitais tiputtaa.

 

Pelottaa vaan, että todetaan "Sellasta se alkuraskaus on" eikä tehdä mitään. Musta tää ei oo enää normaalia.

[bohemian]

^Hyvä päätös! Sulla on täysi syy mennä sinne!

[Golden Eagle]

Airua hyvä että menet! Ja ihan aiheesta menet Tsemppiä!

[auria]

Sain vielä neuvolasta ohjeen ottaa pahoinvointilääkettä (Primperan) suun kautta ja jos se ei pysy sisällä tai auta yhtään niin sit tiputukseen ja siellä voidaan nesteen lisäks tiputtaa lääkettä. Sain nyt lääkkeen pysymään ja syötyä leipää ja lisäks oon juonut niin paljon kuin pystyn. Josko tän voimalla jaksais pari päivää... Pidän kuitenkin kynnyksen lähteä matalana! Katotaan mikä on meininki huomenna, mutta varmaan jatkossa otan tota lääkettä kerran tai pari viikossa ja tankkaan sit silloin. Eipä olo kokonaan parantunut, mutta ainakin oon ollut pari tuntia oksentamatta ja tankannut...

[Maustekahvi]

^ Olinkin juuri tulossa sanomaan, että kyllä ne ainakin tiputukseen ottaa. Itsekin pääsin aikoinaan, kun olin pahoinvoiva viikon verran ihan muista syistä. Eikä minulla ollut edes ollenkaan noin pahoja kuivumisen oireita.

 

Paljon tsemppiä!

[Lotta_]

Täälläkin kärsitään voimakkaasta pahoinvoinnista. Tai paremminkin oksentelusta. Mikään ei oo pysynyt sisällä - edes vesi, ja paino laskenut viikossa 5kg (ylipainoa kyllä ennestään mutta lääkäri sanoi et tuo on liikaa). Primperania sain tänään ja otin yhden, olo on välillä parempi enkä oo oksentanut. Ainakin on saanut syötyä ja juotua. Silti en uskalla päivittäin syödä tuota kun kuitenkin riski aina olemassa alkuraskauden lääkkeissä .

 

Ei ole kiva kun kaikki sanoo "mä niin tiedän miltä susta tuntuu, itse oksensin viikolle 20" tms. Ainakin neljä jo on sanonut mulle, että on oksentanut viikoille 14-20. Järkyttävää! Mun pää ei kestäisi. Nyt vasta 7+4. Mä toivon että helpottais reilusti ennen joulua, koska olis kiva tehdä jouluvalmisteluja ja nauttia jouluruuasta.