Raskauspahoinvointi

[Guest HelmiQ]

Viikkoja 38+1 ja eilinen (kuten moni muukin päivä) sujunut taas oksennellessa, myös yötä myöten. Aamulla piti käydä labrassa kokeissa ja ois pitäny ottaa pissanäyte, mutta ei oo paljoa mitä pissata kun oon oksentanu taas niin paljon.

Yleiskunto on ihan nollassa ja hirvittää etukäteen että miten selviää synnytyksestä kun oon menny muutenkin tosi huonoon kuntoon. Eilen just äiti passitti mut lääkäriin kun en oo pysynyt tolpillani ja verenpaineet rupee heittelee.

 

Ja tosiaankin. En halua enää ikinä olla raskaana. Onneks tätä paskaa ei pitäis enää olla montaa viikkoa jäljellä.

[Sharonah]

Täällä myös yksi rajusta raskauspahoinvoinnista kärsivä.

 

Nyt on kuudes raskausviikko aluilaan, olen oksennellut päivittäin yli kahden viikon ajan. Aamuoksentelu on jo ihan vakiokamaa ja jos päivä kuluu vain yhdellä oksentamisella, olen illalla ihan fiiliksissä. Koska yleensä oksentelua on aamun lisäksi myös illalla.

 

Onneksi ruoka pysyy sisällä päivällä, yleensä klo 11-17. Eli tuolloin pyrin syömään energia- ja proteiinipitoisesti.

 

Oksentelusta seuraa mulla päänsärky, eli töissä on vaikea olla normaalisti kun kuvotuksen lisäksi kamala hedari vaivaa.

 

Esikoista odottaessa pahoinvointi ja lähes päivittäinen oksentelu jatkui viikolle 16, eli olen varautunut nytkin siihen että tätä oloa kestää vielä tovin.

 

Nyt en kyllä ole niin sissi kuin esikoista odottaessa, eli jos oloni muuttuu aivan kamalaksi, otan suosiolla sairauslomaa töistä.

Edited January 27, 2009 by Sharonah

[Siona]

Kävin sitten vähän tankkaamassa nestettä suoneen. Ihmettelin kyllä sitä, kun kätilö sanoi, että siitä ei tarvitse huolestua, jos ei saa syötyä, pääasia että nestettä menee. Sit jos pariin päivään ei pysy nesteetkään sisällä, on vasta tarvetta nesteytykselle. Aika hurjaa mun mielestä. Lääkäri ei kyllä sanonut mitään noin ehdotonta, vaan että tuntemusten mukaan.

[Sippura]

Itselläni pahoinvointi alkoi vkolla 6 ja olo paheni päivien edetessä. Oksentelin pitkin päivää ja aina tuurilla jotain pysyi sisälläkin. Sairaslomalla olin pieniä pätkiä kerrallaan ja aina välillä yritin pärjätä töissä, kunnes taas oli pakko jäädä pois. Olin ekan kerran tiputuksessa vkolla 9, kaksi päivää. Toisen kerran jouduin tiputukseen vkoilla 13, neljä päivää. Sitten alkoi olo jo helpottaa niin, että oksentelin enää aamuisin ja satunnaisesti iltapäivälläkin. Tuohon mennessä paino oli pudonnut 7 kiloa. Nyt vkot ovat 20+2 ja oksennan enää ehkä pari kertaa viikossa ja sekin vaan aamulla. Paino on noussut kolmisen kiloa tuolta pohjalukemista ja olo on normalisoitunut niin, että jaksaa tehdä töitä, urheilla ja ruokakin maistuu melkein normaalisti. Vauva on voinut kaiken aikaa hyvin ja nyt jo jaksan taas itsekin hymyillä. Mutta ei kyllä heti ole harkinnassa toinen lapsi.

[Nyy]

Täällä kanssa yksi oksentelija.

 

Nyt on viikkoja kasassa 7+5 ja voimakas pahoinvointi on kestänyt melkeinpä testauksesta asti eli kolmisen viikkoa. Pahimpina päivinä oksentelen jatkuvasti, aivan kaiken nauttimani. Parhaimpina vain pari kertaa (aamulla ja illalla). Olo on parhaimmillaan lievästi etova, mutta suurimman osan ajasta olo on niin kamala, etten pysty muuta kuin makaamaan tai lepäämään puoli-istuvassa asennossa. No, olo on niin heikko, etten paljon muuta jaksaisikaan... Lämmintä ruokaa en ole pystynyt syömään kahteen viikkoon, tällä hetkellä alas menee hedelmät, jugurtti, tuc-keksit ja jäätelö. (Mutta ei ne yleensä kauaa pysy sisällä).

 

Lisäksi mulla on vaivana iltaisin todella voimakas närästys. Unta on vaikea saada, kun ruokatorvessa polttelee todella kovasti. Renniestä ei ole mitään apua. Vinkkejä otetaan vastaan!

 

Pikkuisen välillä ärsyttää tämä jatkuva pahoinvointi (ja yökkäily, hitto että se on rasittavaa ), mutta toistaiseksi oon saanut voimaa ajattelemalla tän kärsimyksen aiheuttajaa, ja sitä ihanuutta mikä koittaa, kun hän on vihdoin masun ulkopuolella Miehestäkin on ihanasti apua; hän huolehtii ja kannustaa, tekee kotityöt, laittaa lapsille ruoat ym. jotta mä voin levätä

[Noorulainen]

On taas niin huono-olo päällä, että oli pakko tulla tänne kanssasisarien joukkoon. Eilen illalla mulla pisti itkuksi kun oli niin hirvittävä olo. Pitää vaan mennä päivä kerrallaan...tän mä vielä siedän mut pelkään jos tää pahenee..

[alannee]

Täälläkin on huono olo. En ymmärrä miten kestän jos tää olo jatkuu viikkotolkulla.

[Madison]

Mulla on nyt viimeiset 2,5 viikkoa ollut pahoinvointia, ja eilen yltyi niin pahaksi, että mikään ei pysynyt sisällä. Tiputukseenhan sitä sitten jouduttiin. Mutta eipä tuosta pahoinvointiin mitään apua ole, ja sama jatkuu tänäänkin. Eli mikään ei pysy sisällä paria minuuttia kauempaa. Viimeksi lauantai-iltana olen saanut syötyä.

 

Mä oon jo nyt niin väsynyt tähän oloon!

[Halloweenbaby]

Nyt rv 8+3, on ollut etova olo pari viikkoa.. Tässä koko ajan nieleskelen, että pitäiskö mennä halamaan pönttöä vai ei.. Ei kyllä tarttis mennä ku vähän kumartuu wc:n puoleen ni jo tulis lounaat ylös (enkä syöny ku salaattia)!

 

Mitään lämmintä ei oikein edes tee mieli, ku pelkään närästystä.. Tähän asti on ollut huono olo vain kun on ollut nälkä, mutta nyt pari päivää on yrittänyt ruoatkin hiipiä ylös. Nukkuminen rules, silloin ei okseta. Mutta heti ku aamuyöstä nousee pissillä käymään niin pakko vetästä banaanin puolikas naamaan, ettei tule huono olo.

 

Mikä helvetin suunnitteluvirhe tämäkin on - eikai se nyt ole 'luonnollista' että tulee huono olo kun yrittää tehdä jälkeläisiä? Ei varmaan millään muulla lajilla ole sama?! Ja tommoset tiputukseen joutumiset - sehän olis luonnossa kuolemantuomio. Vai onko se tarkoituskin? Estää väestön liikakasvu?

Edited March 24, 2009 by Halloweenbaby

[Scarlet]

^Ehkä se idea on pakottaa sut syömään useammin että saat tarpeeksi energiaa vauvan kasvatteluun. Ja ehkä kans herätellä huomaamaan, että nyt on jokin erilailla, osallahan jatkuu menkkatyyliset vuodotkin raskauden aikana. Tosin arvailujahan nämä vain on, toi pahoinvointikin on niin yksilöllistä, eihän sitä kaikille edes tule.

[Mintsu]

Mikä helvetin suunnitteluvirhe tämäkin on - eikai se nyt ole 'luonnollista' että tulee huono olo kun yrittää tehdä jälkeläisiä? Ei varmaan millään muulla lajilla ole sama?! Ja tommoset tiputukseen joutumiset - sehän olis luonnossa kuolemantuomio. Vai onko se tarkoituskin? Estää väestön liikakasvu?

 

Niin naulan kantaan!

 

Mulla raskaus jo yli puolen välin ja oksennan vieläkin Pahin kuitenkin oli ohi kun 18. viikkoa tuli täyteen. Diagnoosina hyperemesis gravidarum: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95068.pdf Enpä toivois kellekkään samaa kohtaloa kuin mitä olen joutunut kärsimään. Saikulla oltu jo kolme kuukautta ja vieläkin jatkuu..

[-Mirella-]

Tulin lukemaan vertaistarinoita. Itsellä on 7 viikko meineillään ja tällä viikolla alkoi pahoinvointi. En ole kertaakaan oksentanut, mutta en pysty oikein mitään syömään. Tänään oli pakko jäädä saikulle, kun olo on niin heikko.

 

Pitää aloittaa pienien määrien syöminen niin ehkä voisi ensi viikolla mennä töihin. Olen lukenut kauhulla muiden kertomuksia siitä kuinka kauan tämä voi kestää. Olin ihan ajatellut, että käyn jumpassa ja töissä mahdollisimman pitkään raskauden aikana, mutta saa nähdä jääkö se haaveeksi.

[Mila3]

Mulla on raskaus nyt ihan alussa eikä vielä oo pahoinvointia mutta kuitenkin se taas alkaa Viimeksi alkoi vk 8 ja loppui joskus vk 23 kai.. Ja senkin jälkeen satunnaisesti oksentelin. Tiputukseen en sentään joutunut. Ei sitä voi kyllä kuvitellakaan millasta se on jos ei tiedä. Sanotaan vaan että "Syö hapankorppuja".

[Felicidad]

Tuli tosi kurja olo, kun luin muiden kirjoituksia . Mulla oli myös hirveä pahoinvointi viikosta 5+4 noin viikolle 22 asti ja olin täysin työkyvytön. Tiputukseen en onneksi joutunut, koska neste pysyi sisällä. Tuntui, että koko elämä oli täysin pysähdyksissä, kun ei pystynyt edes töissä käymään, kavereita tapamaan, käymään kaupassa tai edes tekemään ruokaa. Mietin, että miten sitä ikinä uskaltaa ryhtyä samaan uudestaan!

 

Voimia kaikille!

[Nyy]

Täällä mennään viikolla 17+0, ja vihdoin voin sanoa, että pahin rupeaa olemaan takana päin

 

Silti vieläkin aamut on tuskaa, ja aamupala on pakko syödä hiiiiitaasti (menee vähintään tunti), muuten päivä menee oksennellessa. Lisäksi jouduin syömään noin tunnin-kahden tunnin välein, ettei paha olo pääse yllättämään.

 

Kolme kuukautta vietin suurimmaksi osaksi neljän seinän sisällä kyvyttömänä mihinkään järkevään tekemiseen, koko ajan oksetti ja heikotti. Tällä viikolla olen vihdoin pystynyt työstämään gradua ja pääsen pikkuhiljaa kiinni suht normaaliin elämään.

[Guest HelmiQ]

Koko raskauden kestävä oksentelu on takana. Loppui synnytykseen. Neiti on nyt 2 kk ja elämä tuntuu aivan ihanalta. Nyt kun vertaa oloa siihen 8kk kestäneeseen paskaan, tuntuu ihan ihmeelliseltä että tämmöistä "normaalia" elämääkin voi olla.

Loppuvaiheessa kun vauva painoi virtsarakkoa, oksennellessa tuli kuset housuun melkein joka kerta. Nöyryyttävää liikkua ihmisten ilmoilla (esim. kaupassa) ja hakea esikoista hoidosta kun kesken hoidostahakumatkan oksentelin ja pissat valuu... Ei tehny paljoa mieli käydä missään ihmisten ilmoilla tai nähdä ketään. Olo oli jatkuvasti ihan hirveä ja melkein koko raskaus meni neljän seinän sisällä eikä mikään kiinnostanut. Aamut, päivät, illat ja yöt meni oksennellessa ja pahoinvoidessa. Esikoinen oli ihan reppana kun ei äiti jaksanut leikkiä tai sit oli välillä sairaalassa "tankilla". Miehen aika meni raksalla.

Tuntui, että pää hajoaa. Nyt toi kuitenkin takana, mutta aika ei oo ainakaan vielä kullannut muistoja. Ahdistaa ajatuskin että sama pitäis kokea vielä uudestaan.

 

Mutta oli se tuosta huolimatta kaiken vaivan arvoista. Tyttö on maailman ihanin ja rakkain.

Tsemppiä kaikille!

[Mintsu]

^Kaikki sympatiat täältä!! Onneksi on nyt ohi!

 

Kirjoituksesi kuulostaa ihan mun elämältä, paitsi mulla pakonomainen oksentelu näyttäisi ainakin näillä näkymin loppuneen raskauden puoleenväliin. Pahoinvointi ei ole tosin kadonnut minnekään ja minäkin odotan synnytystä kuin kuuta nousevaa, jotta elämä alkaisi taas tuntua normaalilta. En uskalla ajatellakaan toista raskautta jos yhtäaikaa pitäisi pientä ihmistä samalla hoivata, ei onnistuisi multa.

[Mila3]

Voi hyvänen aika HelmiQ Onnea siis beibestä ja hyvästä voinnista!

[Armi]

Oksensin eilen viimeksi, tänään olen vaan voinut huonosti ja nieleskellyt. Mulla pahoinvointi kesti ensimmäisessä raskaudessa koko raskauden ajan, joten odotettavissa samaa nytkin. Sen verran olo on kuitenkin helpottanut, että ei siis joka päivä oksu lennä ja järjetön, voimakas kuvotus on vaihtunut pelkkään pahaan oloon. Kesäkuuta ja vauvan syntymää odotellessa...

[siilis]

Itse oksensin viikot 6-8 kerran tai pari päivässä. Sitten alkoi ylenmääräinen oksentaminen, kaikki tuli lähes poikkeuksetta ulos. Olin 2vkoa sairauslomalla(vko9-10), joista kolme päivää tiputuksessa. Sen jälkeen menikin kaksi viikkoa oksentamatta. Huomenna olisi määrä alkaa 13.viikko ja tämä ylenmääräinen oksentelu on alkanut taas. Eilinen meni oksennellessa ja nyt olen oksentanut viimeiset 4,5 tuntia. Pienikin kulaus nestettä laukaisee oksennuksen välittömästi.

Tulin vain tänne lainatakseni itseäni. Näihän se sitten taisi mennäkin... huoh. Eilisilta, viimeyö ja tämä aamu oksennettu. Mikään ei pysy sisällä. Tähän saakka pahoinvointi on ollut suht iisiä.

Rv8+5

[Guest HelmiQ]

Siilis, voi ei. Voimia..!!

[mutsikki]

Täällä on ollut jokapäiväistä pahointia nyt 1½viikkoa, eka puol viikkoa oli ihan hirveetä oksentelua, ei kestäny mikään sisällä ja sankko piti olla käden ulottuvilla koko ajan, jos vaikka vessaan asti ei kerennyt.. Mikään ei kestänyt sisällä, vesikin tuli oikeastaan samantien. Tosi kiva oli/on muuttoa vielä tehdä eri paikkakunnalle, autossa olo on aivan hirveää Nyt onneks paha olo helpottanut, edelleen joka päivä oksennan ja syön heikosti, mutta onneksi noin puolet syömästä ruoasta pysyy sisällä.. Huomenna lääkäriin täytyy soitella, eka käynti pitäs varata ja puhua tuosta oksentelusta. Miten herkästi laittavat tippaan?

[Talvirouva]

Täälläkin alkanut oksentelu tällä viikolla, pahoinvointi ympärivuorokautista. Oksentelua enemmän aamusta, yhtenä aamuna en päässyt lähtemään töihin, kun oksetti niin paljon. Mene siinä sitten bussilla muovikassi kourassa, taitais kuski heittää pihalle Rv 7+5

[ester]

Mulla eikat huonot olot oli jo ennen kuin menkkojen olis pitänyt alkaa Eli arvasin olevani raskaana ennen kuin edes plussasin. Ihan hyvä olo oli kuitenkin pari viikkoa, ennen kuin aloin voida TODELLA pahoin. Olin poissa töistä melkein neljä viikkoa, enkä jaksanut tehdä mitään.

 

Nyt rv. 10+6 ja olen ollut tällä viikolla jo kaksi päivää töissä. Pahoinvointia ei ole ollut enää viikkoon mutta oksennan silti välillä. Mulla siis ei ole lainkaan huono olo, yhtäkkiä vaan tiedän, että nyt oksennan ja siinä pitäis sekunnin murto-osassa keritä vessaan. Oksentaminen ei tunnu juurikaan edes epämiellyttävältä. Onko jollain muulla ollut tällaista? Milloin se loppuu? En uskalla töissä syödä, koska en ehtisi siellä vessaan oksentamaan. Aina ihan kamalan heikko olo, mutten voi tuon takia poiskaan olla, kun muuten voin ihan hyvin.

[Liina]

Annamaaria: kuulostaa ihan samalta kuin minulla! Oksu ja pahoinvointi eivät kulkeneet käsi kädessä, vaan saman lailla ihan varoittamatta tulee olo, että ou nou, nyt tulee oksennus. Töissäkin söin mahdollisimman nopeasti ja poistuin takavasemmalle, sillä ruoka tuli ylös melko samantein. Nyt menossa 13+4 ja viikkoon en ole enää oksentanut, että ehkä se tästä!