Suunniteltu sektio

[Ella_]

Jorvissa käyty tänään ja ulkokäännöstä ei edes yritetty kun poika oli ruuvannut peppunsa niin tehokkaasti mun lantioon. Magneettikuvat otettiin ja niistä tiedot huomenna, mutta uskoisin että joka tapauksessa suunniteltuun sektioon mennään. Sanoivat että tehdään rv 39 eli en sitten tiedä tarkoittaako se 38+ vai 39+. Alkaa olla sektion suhteen jo paljon levollisempi mieli, vaikka tuolta heinäkuisten ketjusta yhden kauhukokemuksen menin lukemaan.... Täytyy vain luottaa, että itsellä kaikki menee hyvin ja poika saadaan kunnialla maailmaan.

[Kylmis]

Pikainen päivitys kännykällä, tyttö syntyi tänään ja sektio meni hyvin. Turhaan jännitin puudutusta ja leikkausta. Mulle laitettiin spinaalin ja epiduraalin yhdistelmä, eli piuha on yhä selässä ja sen kautta menee kipulääkettä. Puudutus toimi loistavasti, en tuntenut yhtään kipua ja sitten vauva olikin jo syntynyt. Ainoa ikävä vaihe oli kohdun painelu heräämössä, mutta ei sekään ollut mitään sietämätöntä. Nyt tyttö nukkuu kopassa tuossa vieressä ja on maailman ihanin.

[Ella_]

Ihanaa Kylmis, onnea pienestä tyttösestä!! Ja kiitos kun tulit kertomaan positiivista sektiokokemusta Hurja ajatus kyllä jotenkin, että piuha on vieläkin kiinni selässä.. Mutta eipä sitä onneksi siinä itse näe

[Jenny-Maria]

Onnittelut, Kylmis

 

 

Minäkin törmäsin mainittuun sektiokertomukseen. Se on pelottava juttu, mutta toisaalta koen sen lohdullisenakin - jos (ja kyynisesti arvioiden KUN) sektion ns. normaali cocktail pettää, taju saadaan pois hyvin nopeasti ja tilanteesta tulee "normaali" leikkaus.

[Guest Pikkuinen13]

Mulle tehtiin suunniteltu sektio perätilan vuoksi.

Oltais lantio kuvattu mutta en sitä halunnut enkä uskaltanut lähteä synnyttämään perätilassa olevaa vauvaa.

yritettiin kääntää mutta ei kääntynyt, varattiin aika sektioon viikolle 39 +2.

Minä pyysin että katetri laitettais vasta sillon kun on puudutus laitettu kun pelkäsin sitä ihan kauheesti. Ja laitettiin myös vasta sillon kun olin pyytänyt.

Pitäis olla mahdollista toteuttaa jos on ainut pyyntö koko sektioon liittyen.

Tyksissä ainakin oli mahdollista.

Mä pelkäsin muutenkin sektiota ihan hirveesti kun olin valmistautunut synnyttämään normaalisti ja oli se aika kova paikka kun monesti vakuuteltiin että kyllä ne vauvat siektä kääntyy. jep jep. eipä kääntynyt..

Sektiossa en tuntenut mitään, kyllä sen tunsi että mahassa jotain tehtiin. Tuntu lähinnä sellaselle hassulle heiluttamiselle.

Kokemuksena sektio oli positiivinen, isä sai olla leikkaussalissa.

Istui mun pään vierellä tuolilla. Kun vauva oltiin otettu ulos tuotiin vauvaa näyttämään mulle ja sain vähän silitellä. Sen jälkeen vauva meni isän paidan alle kenguruhoitoon ja vähän pyyhittäväks. Tai mitä muuta synnytyksen jälkeen sit tehdäänkin.

Mut ommeltiin kasaan ja sain heti vauvan rinnalle heräämöön. Siellä oltiin niin kauan että tunto palaa jalkoihin. Peiton alle laitettiin sellanen puhallin mikä puhalsi lämmintä ilmaa, sektion jälkeen tuli helposti kylmä.

[Ella_]

Saisinko kysäistä teiltä sektion läpikäyneiltä, että mites tuo vatsan toiminta sen jälkeen? Kun ei ole näitä supistuksia ja ponnistuksia, jotka tyhjentäisivät suolen totaalisesti, niin eikö siinä voi aika pian tulla tarve päästä istunnolle? Kuinka se onnistuu jos on vatsa ollut auki?

 

Kaikkea mäkin mietin......

[Kaak@o]

Ella_, ainakin täällä annetaan ulostetta pehmentävää ainetta leikkauksen jälkeen ja ekan vuorokauden aikana leikkauksen jälkeen ei saa syödä kiinteätä ruokaa. Wc:ssä käyminen kyllä sattuu jonkin verran, mutta pahin menee ohi parissa päivässä. Ihan ne ekat vessareissut ja sängystä ylösnousemiset on pahimpia, sit alkaa helpottaa. Minä jouduin pyytämään miestä avuksi pyyhkimisessäkin parilla ekalla kerralla.

[Jenny-Maria]

Mutu-tuntumalla veikkaan, että Levolacia saa tuopillisen poikineen. Esikoisen jäljiltä (perusalatiesynnytys) hommasin sitä kotiinkin.

[Josephine]

Mulle on tehty kaksi sektiota, ja kummankin jälkeen söin heti normaalisti. Ei mitään ruokarajoitteita tai nestemäistä ruokavaliota. Tarvittaessa saa vatsaa pehmittävää (olisikohan Levolacia tai vastaavaa). Mutta ei vessakäynneissä ollut mitään vaikeuksia, heti kun pääsin jalkeille, vessakäynnit sujuivat normaalisti.

[Sama vieras]

Mulla ei ole edes käynyt mielessä että sektion jälkeen vessareissu sattuisi Koko ajan vaan ajatellut että alatiesynnytyksen jälkeen se vessassa käynti varmaan on pahinta maailmassa.

Toisaalta kun miettii, niin eihän suolistossa hirveästi ole tavaraa kun 12tuntiin ennen leikkausta ei saa syödä ja sit pitää se suppo änkeä sinne edellisenä iltana (joissain paikoissa vissiin peräruiske?) ja jos ei nyt järettömiä tankkaa ruokaa muutenkaan leikkausta edeltävänä päivänä. Vai onko mulla taas liian optimistinen mielikuva tästä asiasta..

[Guest vieras_]

Sekä sektiolla että alakautta synnyttäneenä sanoisin, että kyllä se vessassa käynti alatiesynnytyksen jälkeen pahempi oli. Ei ne alamahatikit mitään estäneet, mitään vaikeuksia en siltä kerralta muista, mutta se punnertaminen alapäätikkien kanssa oli sitten ihan eri juttu.  Älkää siis sitä pelätkö. Sairaalassa kysellään kyllä ahkeraan miten vessa-asiat sujuu ja apuja saa, jos tarvii. Luumumehu/-keitto kuuluu meidän sairaalassa ihan perusruokajuomiin (tai ainakin aamu-/iltapala, en ihan muista).

 

Sektion jälkeen mulle ei heti siinä yöllä (vauva syntyi puolenyön aikaan) annettu kuin mehukeittoa, mutta heti aamupalalla sain normaalia ruokaa. Ihan ekan aamun/päivän muistaakseni kehottivat välttämään ruisleipää (miksi? Kovettaako se mahaa tai jotain?) mutta muuten ei rajoituksia. Mahantoiminnan lääkkeitä en saanut, kun en erityistarvetta kokenut.

Edited July 23, 2013 by Kärpänen

[Sapphire]

Joissain sairaaloissa sektion jälkeen saa vain nestemäistä ruokaa, sosekeittoa, jugurttia yms. Mutta tämäkin on muuttumassa who:n ohjeistuksissa niin että normaalia ruokaa saa syödä. Toki ei nyt mitään kovin suolistolle raskasta ruokaa kannata syödä, vaikka eihän sellaista sairaalassa tarjotakaan. Esim Hyvinkäällä saa nestemäistä, Lahdessa normaalia. Sektiota edeltävänä iltana saa halutessaan käyttää suppoa, jolla siis tyhjennetään suoli. Itse tein niin ja sektion jälkeen kävin vasta kolmantena aamuna vessassa eikä mitään ongelmia ollut. Ikävämpää on ilma jota leikkauksen jälkeen kertyy vatsaan, siitä kannattaa heti kertoa niin siihen saa lääkettä, esim cuplatonia tms. Muuten se vaiva saattaa jopa äityä kivuliaammaksi kuin itse haavakipu. Pyyhkiminen vessassa hieman haavaa kyllä vihloo mutta onnistui kuitenkin . Sektion jälkeen ei sairaalasta pääse ennen kuin on kerran käynyt isolla hädällä . Epämukavia juttuja noi leikkauksen jälkeen, mutta pelätä ei kannata. Ei ne niin isoja juttuja ole, itsekin tosin niitä kamalasti jännitin/pelkäsin ja ihan turhaan.

[laura!]

Mie olen molemmilla kerroilla päässyt kotiin ennen kuin vatsa on toiminut. Molemmilla kerroilla vatsan toimimiseen taisi mennä nelisen päivää, joten ihan kiva ettei sitä jääty odottelemaan.

Nimenomaan se ilman kertyminen vatsaan tuntui pahimmalta, omalla kohdalla se aiheutti sen ettei makaamaan kyennyt lainkaan kun hartiaan pisti niin komeasti. Hevoskuurilla ja liikkumisella se lähti helpottamaan ja kun vatsa lähti toimimaan niin myös ilmakkuus alkoi kadota.

 

Ruokaa sain molemmissa hyvinkin nopeasti. Ensin jugurttia ja kun se pysyi sisässä sai ihan normaalia ruokaakin. Vaaleaa leipää suosivat, mutta muuten ei mitään rajoituksia ollut.

[Kaak@o]

Nämä sektion jälkeiset kivut on varmasti tosi yksilöllisiä. Istuminen ja vastalihaksilla ponnistaminen minusta siinä kakkoshädällä käymisessä kyllä tekee aika kipeätä, mutta olen ennenkin kuullut, että ei kaikkia satu samalla tavalla. Ylipäätänsä liikkuminen sujuu toisilta huomattavati kivuttomammin sektion jälkeen.. Ja kipulääkkeitäkin ihmiset vetelee hyvin eripituisia ajanjaksoja.

[Ella_]

Siis hetkinen hetkinen hetkinen... suppo?!? Kertokaas tietämättömälle, tuleeko siitä joku infernaalinen ripsa sitten? Yhh, en kestä Kivempiakin tapoja viettää sektiota edeltävä ilta

 

Muoks, ja miksi on riski että ruoka ei pysyisi sisässä? Siis että oksettaa? Oksentamiskammoiselle taas mieltä ylentävä ajatus

 

Voi hemmetti mä en selviä tästä. Mutta en mä perätilasynnytykseenkään uskalla lähteä.

Edited July 23, 2013 by Ella_

[Sama vieras]

Selviät

Tietysti sun kannattaa lääkärin kanssa vielä käydä läpi perätilasynnytys kaikin puolin, jos se yhtään sulla kummittelee mielessä, vaikka pelottava ajatus onkin. Kuitenkin olisit niin motivoitunut synnyttämään, että kannattaa varmaan miettiä se todella puhki, niin kuin varmasti olet tehnytkin.

Tutulle tehtiin just sektio eilen, ja hyvin oli mennyt kaikki. Kipupumpun lääke oli aiheuttanut pahoinvointia leikkauksen jälkeen, eli oksentelua, mutta se kun oli otettu pois ja siirrytty suun kautta otettaviin kipulääkkeisiin, niin oli helpottanut. Eikä tämä mitenkään pelottelun kannaltta, vaan tietää sit osata pyytää pumpun poistoa jos se aiheuttaa oksentelua. Toisella kaverilla taas ei ollut tullut huonoa oloa ollenkaan.

Onko sulla Ella sitten milloin se käynti sairaalassa missä päivä päätetään ja kaikki noi esivalmistelut sektioon yms käydään läpi? Onko sitä sovittu?

Mä sain silloin kun päivä päätettiin, niin sen vähintään lyijykynän kokoisen, baanaania paksumman supon mukaani (no vähän liioittelua..), ja A4-lapulla ohjeet sektiota edeltävälle vuorokaudelle ja ajat verikokeisiin edeltävälle viikolle.

Mua kans kiinnostaa noiden suppojen toiminta, että pitääkö sitä sitten istua pöntöllä koko ilta odottamassa että jotain tapahtuu vai kuinka. Mitään ohjetta ei supon mukana tullut.

[Sapphire]

Sellainen pieni suppo, vai olisko ollut pieni tuubi mistä tulee vähän jotain ainetta, laitetaan siis takapuoleen. Vartti menee noin ja tulee hätä... Ihan normi hätä ja hyvin kerkee vessaan . Se on siinä, ei mitään kummempaa ja ei kyllä ole iso suppo eikä tule mitään räjähdyksiä . Ja toisekseen sitä ei ole edes pakko laittaa, itse hain apteekista. On siis vapaaehtoista... Jos vatsa normaalisti toimii aamulla, varsinkin kun jännittää niin se tyhjennyshän hoituu sillä ennen sektiota

[Kaak@o]

Käytetäänkö Suomessa aina noita kipupumppuja? Mulla ei ole ollut sellaista täällä USA:ssa kertaakaan, vaan ihan pillereinä on lääkkeet vedelty. Yleensä tunti, pari ennen uutta lääkettä sitä alkaa jo kaipailemaan (etenkin parina ekana päivänä) ja siinä mielessä kipupumppu kuullostais hyvältä.

[Ella_]

Sama vieras tiistaina on meillä se aika. Voi huokaus tuo oksentelu, mä en yksinkertaisesti pysty siihen että alkaisin oksentamaan ja sitten kipulääkitystä vaihdettaisiin.. Täytyy tuo oksentamisen pelko kyllä puhua puhki myös. Äh, masentaa taas

[wilmusti]

Mä kun kävin viikko sitten siinä synnytyksen suunnittelussa, niin mulle annettiin jo mukaan ne edellisiltana ja sektioaamuna otettavat lääkkeet, sekä sitten se suppo. Ja ei se nyt kovin isolta näyttäny Ja mitä tulee tohon kipupumppuun sektion jälkeen, niin siitä kyllä kerrottiin, että semmonen sitten on. 

[Ella_]

Siis kotona pitää ottaa jotain lääkkeitä myös? Voi jestas mä olen kujalla.

[Sama vieras]

^^Mitä lääkkeitä sä olet saanut? Mä sain vaan sen supon.

[wilmusti]

Luen nyt suoraan tosta ohjeesta, mikä mulle annettiin. 

 

Eli edellisenä iltana: 

-Ranixal 150mg 2tbl

-Toimita vatsasi Metalax peräpuikolla

 

Toimenpidepäivän aamuna:

-Ranixal 150mg 2tbl

 

Siinä ne. Eli ihan helppo homma. Ja tämä siis Taysissa. En tiiä onko muualla sitten toisenlaiset käytännöt. 

[Sapphire]

Kipupumppua ei ole joka sairaalassa. Plussaa pumpussa se, että poistaa kivun tehokkaasti ja miinuksena se, että ylösnouseminen saattaa pitkittyä ja paraneminen hidastua. Esim Hyvinkäällä ei ole kipupumppua mutta en sitä kaivannutkaan. Ja noi suolentyhjennys käytännöt vaihtelee myös sairaaloittain. Oma selviää kysymällä. Kaikissa paikoissa ei tehdä ollenkaan, jossain vapaaehtoista ja joissain määrätään. Mutta se on ihan pikkujuttu. Niin kuin sanotaan: ei lasta ilman p****a . Mielummin omatoiminen tyhjennys illalla, kuin esim ripaskat synnytyspöydälle alatiesynnytyksessä. Anteeksi suora sanonta, ajattelin piristää pienellä huumorilla ;D

[Kylmis]

Eilisen sektion kokemuksella Oysissa sain kipupumpun epiduraalitilaan, joka otettiin tänään pois ja nyt mennään suun kautta otettavilla lääkkeillä. Piuha ei tuntunut miltään ja tosiaan lääkkeen voimakkuutta pystyi säätelemään kipujen mukaan. Mitään pahoinvointia ei mulle tullut puudutuksesta eikä kipupumpustakaan ja eilen operaation jälkeen söin ihan normaalisti. Täällä ei mitään suppoja tms. annettu etukäteen, piti vaan olla syömättä sektiota edeltävästä illasta saakka. Tänään olen jo ollut jalkeilla ja sain virtsakatetrinkin pois. Haava on toki kipeä, mutta kyllä sen kanssa pärjää.