mari.com.au

Suunniteltu sektio

445 posts in this topic

Kiitos teille ihanat! :give_heart:

Hyviä vinkkejä tulikin haavan kanssa pärjäämiseen. Kauhupaniikki pahimmilta osin helpotti, jännittää tottakai  vieläkin, mut ei niin kauhunsekaisesti enää.

Missä vaiheessa suihkussa aletaan käymään sektion jälkeen? Millainen side siihe tulee ja kuinka kauan se haavan päällä on ja kuinka tiuhaan se vaihdetaan (sitten kotona)?

 

Wilmusti: Käytitkö sitä belly banditia? Saitko siihen mitään kannanotttoa tai ohjeistusta sairaalassa? Oletko pystynyt käyttämään haavan kans?

 

Ella: Uskoisin tuollaisen kivun kuuluvan asiaan, jos ei haava kerta ole tulehtunut tms. Mutta tokihan varmaan kannattaa soittaa sairaalalle vaikka ja kysyä jos huolettaa. Toisillahan tulee tunnottomaksikin haavan ympärillä oleva alue.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle tehtiin sektio aamulla klo 9.30 ja illalla 18.30 nousin ylös ja pääsin vessaan. Silloin otettiin myös katetri pois. Sen jälkeen kävin normaalisti vessassa. Suihkuun menin seuraavana aamuna kun mies tuli osastolle. Eli noin 24 tuntia sektion jälkeen. Haavan päällä on sellainen läpinäkyvä teippi, ei sidettä ollenkaan. Teippiä ei muistaakseni vaihdettu ollenkaan, koska haava oli siisti eikä juuri vuotanut. Teippi ja side poistettiin viisi päivää sektion jälkeen neuvolassa. Tämä vaihtelee sairaaloittain milloin ohjeistetaan poistamaan tikit. Tämä viis päivää on aika lyhyt aika, useimmissa on ohjeena noin viikon jälkeen.

 

Mulla oli ostettuna sellainen vyö, mutta musta se ei tuntunut kivalle. Se toki voi auttaa vatsan palautumisessa, mulla ainakin jäänyt sektion jälkeen vatsa pömpöttämään. (Ja valitettavasti useille jää haavan yläpuolelle röllykkä, jota vaikea saada pois).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä menin suihkuun sektion jälkeisenä päivänä. Tuli muuten tarpeeseen kun oli aika trooppinen yö ja hiki virtas. Haavan päällä oli jokin side ja se otettiin pois myös sektion jälkeisenä päivänä ja neuvolan terkka poisti tikit vajaa viikko sektion jälkeen kotikäynnillään.

 

Mä haluan vielä muistuttaa tosta sängystä ylöspääsemisestä, että on normaalia että se huimaa aluksi. Sit vaan uus yritys hetken päästä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin ja vyöstä, mulla on ainakin nyt vielä sellanen pömppis että ei tohon mitään vyötä sais :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kommentoin nopsasti, (vaikka mulla ei suunniteltua sektiota ollutkaan vaan kiireellinen)  että mulla sektio oli klo 13 hujakoilla, niin klo 19 kävin itse omin jaloin vessassa pesemässä kasvoja, yms. Suihkussa seuraavana päivänä tasan klo 13...(miten niin odotin sitä suihkuun pääsyä... :grin: ) Itse vaihdoin kyllä siteet, yms.

 

Tuo arkuus haavan ja navan välillä on normaalia, minulla kesti useita viikkoja.

 

Mulle sektio nosti hirmuisen turvotuksen, joka kesti 2 vkoa. Onneksi lähdin aino-reinoilla synnyttämään, muuten en olisi päässyt millään muilla kengillä kotiin, :girl_crazy: sen verran turvoksissa jalat(kin) olivat.

 

Kaikista hankalinta oli sängystä nouseminen ja sinne laskeutuminen. Se kesti aika pitkään, n. 2 vkoa oli todella hankalaa minulla. Yksillöllisiähän nämä. :)

 

edit: joo, todellakin pyysin miestä nostamaan vauvan rinnalle, en olisi itse pystynyt! Ja hän kyllä teki sen ihan pyytämättäkin, kun näki heti miten vaivalloista se oli ja kuinka kipeää teki.

Edited by nonna-marie

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huh kun te ootte nopsaan päässeet ylös sängystä! Mulla kyllä meni se vuorokausi...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun äidille on tehty sektio kanssa kun mut sai. Ja käytännöt on muuttuneet aika paljon 30 vuodessa. Äiti oli silloin melkein 2 viikkoa sairaalassa vaikkei mitään ongelmia ollut ja silloin kaikki sektiot vissiin tehtiin suoraan nukutuksessa. Eikä se arpikaan ole samanlainen siisti kuin nykyään. Tosta ylöspääsemisestä en ole kysynytkään.

Sen on hiukan vaikea ymmärtää että nykyään pääsee pois jo muutamassa päivässä jos kaikki vaan on mennyt hyvin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Missä vaiheessa suihkussa aletaan käymään sektion jälkeen?

 

Wilmusti: Käytitkö sitä belly banditia? Saitko siihen mitään kannanotttoa tai ohjeistusta sairaalassa? Oletko pystynyt käyttämään haavan kans?

 

Pääsin käymään pesulla seuraavana päivänä. Mullehan sektio tehtiin sillon ma aamuna n. klo 05.00 ja ylös pääsin sitten vasta ti aamuna. Yritin ehdottaa ylösnousua jo ma iltana, mutta en saanut lupaa. 

Belly Bandit mulla oli mukana sairaalassa, mutta ne hoitajat ei suositellu käytettäväksi ihan heti. Eli alotin käyttää sitä vasta kotona. En nyt muista mikä se syy oli että miksi en saanut käyttää heti. Ja mulla se vyön käyttö on ollu tosi hyvästä, koska toi alamaha on aina ollu kauheen pömppö, niin vyö vähän nosti sitä "makkaraa", joten se haava ei hautunut niin paljoo. Ja käytän sitä vieläkin, leikkauksesta kohta kuukausi... Voin suositella :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla sitten suunniteltu sektio muuttui suunnittelemattomaksi alatiesynnytykseksi:D

Maanantaina aamulla olisi ollut sektioaika ja sunnuntaina illalla alkoi supistukset. Siinä sitten jostain sain uskalluksen ja rohkaisun itselleni kuitenkin kokeilla alatietä, kun hyvin ja nopeasti eteni, ja maanantaina aamulla sitten syntyi meidän pieni mies. Ja voisin sanoa, että meni hyvin.

Edited by Sama vieras

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oikein paljon onnea, ja mukavaa kuulla, että kaikki meni hyvin :) Mullahan kävi ihan samoin, että synnytys käynnistyi suunniteltua sektiota edeltävänä iltana, mutta mun tapauksessa suunniteltu sektio vaihtui vain kiireelliseksi sektioksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sektioon reilu viikko. Mä en saanut mitään esilääkitysohjeita mutta itse haluaisin ottaa peräpuikon edeltävästi. Ilmeisesti monella on ollut ohjeena käyttää (yksi?) Metalax edellisenä iltana?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Punatulkku, ei ole väliä onko Metalax vai muu. Itse hain vain jonkun apteekista. Sairaalastakin olisi halutessaan saanut, mutta en jaksanut hakea. Ja tosiaan edellisenä iltana ja niitä pillereitä (jos pakkauksessa on sellaiset) ei tarvi/saa ottaa, pelkkä puikko ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle tuli myös "sektiotuomio" tänään, h-hetki on viikon kuluttua 39+3.

 

Minä sain ohjeistukseksi edellisenä iltana ja samana aamuna ottaa 2 x Ranixal ja edellisenä iltana lisäksi 1-2 Metalaxia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun mä aloin odottaa esikoista niin ilmotin heti neuvolassakin, että mä haluan sektion, en synnytä. Eihän mua kuunneltu lainkaan, olin todella turhautunut. Laskettu aika sitten koitti niin ne halus välttämättä mut sairaalaan sisälle et koittavat käynnistää, kun oli lupailtu kumminkin isoa vauvaa. Reilun vuorokauden mä siellä makasin ja ne käynnistelivät, supisteli kyllä hetkittäin niin maan julmetusti, mutta mitään ei tapahtunut. Sit reilun vuorokauden jälkeen ilmotin et lähen kotio, ei se sieltä ulos tuu. Muutaman päivän päästä oli taas mentävä sairaalalle käymään ja kysyivät mitä tahon, tokasin että vauvan ulos ja sitten sovittiin sektioaika. Tokan kohalla aloin sit heti alussa myös jankata, et en synnytä, sektiolla saa tulla toinenkin. Ei tarttenu ku kerran käydä pelkopolilla ja mulle luvattiin sektio. Nyt kun kolmatta kuumeilen niin sittenhän on vuorossa automaattisesti sektio, kun kaksi on jo leikkauksella syntynyt. Ainakin näin mulle sanottiin kun tokasta sektion vaadin. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Peppi_, sinulla taitaa olla sektio tänään? Toivotaan, että menee oppikirjan mukaan :)

 

 

Itsellä on tällä hetkellä vahvimpana tunteena se, että sektio evättäisiin. Taas vähän sellainen hatustavetotunne, mutta siltä tuntuu. Polikäyntiin on pari kuukautta aikaa (=36+0).

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Etköhän sä sen sektion saa:) Mistä sulle tuli tuollainen olo?

 

Oikeastaan kahdesta jutusta, eli muiden runsaista polikäyntimääristä (vs. omani, eli olisi tasan se yksi 37+0) ja toisaalta epävarmuus siitä, osaanko purkaa ne oikeat asiat pihalle, että minulle sektio suotaisiin. Riittävästi on saanut tiristää itkua synnytystä muistellessa, mutta ehkä tässä on se minkä tahansa uuden tilanteen jännitys (varsinkin, kun sen ennakoiminen on lähes mahdotonta).

 

Tänään tuli tosin eilisen, tässä raskaudessa toisen sokerirasituksen tulokset ja radi tulla tupsahti. Viimeksi oli aika käynnistykseen 39+6 radin takia, vaikka lapsi oli normaalikokoinen (syntyessä 2940g), veikkaan, että tästäkin tulee äitiyspolikäyntejä runsaasti edellisen radin insuliinihoidonkin perusteella, joten ehkä sielläkin voi lähteä virittelemään tätä teemaa. Sama paikkahan se on.

Edited by Jenny-Maria

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luin keskustelun alusta loppuun ja piti ihan rekisteröityä foorumille, jotta pääsen kommentoimaan aihetta. Pelkään kaikkea sairaalaoihin liittyvää ihan verinäytteestä lähtien ja kävin ensimmäisessä raskaudessa pelkopolilla ajatuksella vaatia sektio. Toimenpidekammon takia kätilö ja lääkäri saivat sitten kuitenkin puhuttua alatiesynnytykseen, jossa sitten loppupeleissä suoritetiin kaikki mahdolliset toimenpiteet (tippa, epiduraali, eppari yms ) joita olin eniten pelännyt. Sain tosin huomata pelänneeni täysin vääriä asioita ja synnytyksestä sekä etenkin hyvin hitaasta toipumisesta jäikin aivan järkyttävät pelot.

Pelkopolikäynnillä sektiosta ja siinä tehtävistä toimenpiteistä peloteltiin niin paljon, että lähtiessäni pelkäsinkin yllätyksekseni sektiota enemmän kuin alatiesynnytystä.

 

Ensimmäisen synnytyksen jälkeen lupasin itselleni, että ei enää koskaan ja sen turvin uskalsin lähteä uuteen raskauteen. Sektiota pelkään edelleen ja ajatus vatsan auki leikkaamisesta oksettaa ja pahasti. Puudutuksesta yms. toimenpiteistä oletan selvityväni ihan ok, koska selvisin viimeksikin vaikka olinkin kipujen takia täysin paniikissa. Tämä keskustelu rauhoitti mieltä paljon ja olen nyt täysin vakuuttunut siitä, että sektion haluan. Neuvolassa suhtauduttiin viimeksi vähätellen, katotaan miten käy nyt. Viimeksi pelkopolilla kyllä sanottiin, että eivät pakota ketään alatiesynnytykseen, joten sektion saamisessa ei kai pitäisi olla ongelmaa..toivottavasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

hmi, kurjaa kun sulla on tommonen kokemus ollut! :(

 

Toivottavasti pääset sektioon! Ja omasta kokemuksesta voin todellakin tsempata, että ei ollut ollenkaan kamalaa. :) Itsekin pelkäsin, mutta kaikki meni enemmän kuin hienosti! 

Harmi, jos pelkopolilla pelotellaan tuolla tavalla. Varmasti olisin itsekin joutunut sinne, jos ei olisi ollut lupaa sektioon. Alatiesynnytys on jo ajatuksena aivan kamala. En vaan pystyis..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse jännitin sektiota kovasti etukäteen mutta kokemus oli lopulta varsin hyvä (sektion aikaista pahoinvointia lukuunottamatta), olen tosi tyytyväinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täsmennetään, että vaikka sektiosta peloteltiin niin alatiesynnytykseen lähdin varsin luottavaisin mielin vain yhden pelkopolikäynnin jälkeen eli hommansa kyllä osasivat. Uskon edelleen, että alatiesynnytys voi olla hienokin kokemus, onhan sitä kavereiltakin kuultu. Oma kokemukseni kun kuitenkin oli täysin päinvastainen ja koen tapahtumista katkeruutta, niin luulisi kätilön ja lääkärinkin suhtautuvan sektiotoiveeseen eri tavalla tällä kertaa. Eivät voi ainakaan sanoa ettenkö tietäisi mistä puhun :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä myös pelkäsin sektiota etukäteen, koska minulle ei ole aiemmin tehty mitään toimenpiteitä. Lisäksi stressasi, kun en tiennyt tehdäänkö sektiota vai ei ennen kuin tunti ennen leikkausta ( varmistivat vielä aamulla vauvan asennon ultralla).

 

Kaikki meni varsin mallikkaasti, eikä prosessista jäänyt traumoja. Oltiin vauvan kanssa takaisin osastolla noin 2 h syntymästä. Ensimmäisen illan ja yön oli aika kovat kivut, mutta seuraavana aamuna olin jo jalkeilla. Kipupumppu ja katetri poistettiin myös jalkeille noustessa. Vauva oli koko ajan vierihoidossa, kaksi ensimmäistä päivää vauva nostettiin minulle ja isä/hoitajat hoisivat vaipan vaihdot, kolmannesta päivästä osallistuin itse. Nyt sektiosta on 1 vko 2 pv ja olo on hyvin normaali, pitää oikein muistuttaa itseään olemaan nostelematta liikoja.

 

Kotiin lähdettiin pe (sektio oli ma), tosin lääkäri olisi kotiuttanut meidät jo keskiviikkona... :o

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin ja meillä sektion syy oli vauvan poikittaistila. Tarjosivat mahdollisuutta katsoa kääntyisikö perätilaan supistusten alettua, mutta en halunnut perätilasynnytystä. En kokenut asiasta mitään painostusta. Lisäksi sektion tehneen lääkärin mielipide oli, että vauva ei olisi omin apuineen ulos tullut kuitenkaan, asento oli haastava sektiollekin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now