Suunniteltu sektio

[Milenka]

Mä sain vauvan ihan hetkeksi rinnalle leikkaussalissa. Sitten isä lähti hoitelemaan vauvaa ja mä oli kaksi tuntia heräämössä nukkumassa ja tipassa. Kättärillä.

[Ansku]

Mulla on ollut vauva perätilassa lähes koko raskauden ajan ja nyt (rv 33+6) en enää oikein jaksa uskoa, että hän lähtisi kääntymään ainakaan itsestään. Vaikka olenkin tähän mennessä pitänyt alatiesynnytystä lähes itsestäänselvyytenä, niin nyt täytyy kai ruveta vakavasti harkitsemaan myös suunnitellun sektion mahdollisuutta (vaikken ajatuksesta tykkääkään).

 

Milloin päätös sektiosta on tehty teillä, ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet tähän päätökseen? Mä menen ylimääräiseen ultraan rv 36+ ja jos vauva on vielä tuolloin perätilassa, niin saan lähetteen tyksin äitiyspolille. Tehdäänkö tuolla jo mahdollisesti jokin päätös synnytystavasta, vai yritetäänkö ulkokäännöstä ensin?

 

Entä millä raskausviikolla teille on tehty sektio? Jotkut ovat tähän jo vastanneet, mutta lisää kokemuksia kaipaisin! Millä perusteella muuten tuo leikkausaika annetaan? Vauvan koko ja äidin vointi otetaan varmasti huomioon, eikä vain? Pystyykö tähän päätökseen itse vaikuttamaan, vai antavatko lääkärit vain suoraan jonkun ajan kysymättä äidiltä?

[Milenka]

Vauva voi yllättäen kääntyä vielä aika loppumetreillä ja käsin tehty arvio perätilasta voi olla väärä eli ei vielä tarvitse heittää kaikkea toivoa.

 

Jossain sairaaloissa synnytytetään myös perätilavauvoja, varsinkin jos ei ole syytä epäillä, että vauva on reilusti yli 4 kg. Se riippuu kovasti sairaalasta. Ulkokäännöstä voi myös yrittää. Siitä kannattaa harkita, että moneenko yritykseen on valmis suostumaan, se kai ikävimmillään voi sattua. Ja vauva usein pyörähtää takaisin. Ulkokäännöksessä on myös riski siitä, että napanuora on lapsen kaulan ympärillä (tai menee kaulan ympärille käännettäessä) tai että napanuora on lyhyt ja lapsi ei ole sen takia voinut kääntyä. Nämä napanuoraongelmat lienevät kuitenkin harvinaisempia. Kun vauvaa käännetään, tilannetta ultrataan koko ajan eli mitään suuria ikävyyksiä ei pitäisi päästä tapahtumaan.

 

Jouduin tähän perhetymään, kun minulla epäiltiin vauvan perätilaa. Vauva ei sitten kuitenkaan ollut perätilassa. Se selvisi viikon 36 synnytystapa-arviossa, joka oli siis myös se käännöstarpeen arvio.

 

Mulle sanottiin, että suunniteltu sektio tehdään usein vkon 39+0 paikkeilla/jälkeen. En tiedä onko vakiokäytäntö. Ja suunniteltu sektio tehdään arkipäivänä ja virka-aikaan. Mutta vaikka sektioajan olisi saanut aamukahdeksalta, kuulemma kaikki kiireelliset- ja hätäsektiot kiilaavat edelle.

[Tiitiäinen]

Meilläkin on nyt sitten todennäköisesti edessä suunniteltu sektio. Syynä vauvojen asennot, A on perätilassa tai itse asiassa jalkatarjonnassa ja B ylhäällä poikittain. Kahden viikon päästä (n. vkolla 35+) on seuraava kontrolli, jossa katsotaan sektioaikaa. Jos siis pysyvät masussa siihen saakka. TAYS:ssa sanottiin, että yksösvauvat leikataan yleensä suunnitellusti vkolla 39 ja kaksoset 37-38. Jos paikat on jo kovasti pehmenneet, saatetaan leikkausta kuitenkin aikaistaa vielä tuosta.

 

Vähän jännittää, kun niin monenlaisia kokemuksia olen lukenut. Esimerkiksi yhdessä Vauva-lehdessä oli kaksosäiti, joka sanoi menettäneensä käytännössä lastensa ekat 6 viikkoa, kun oli ollut niin huonossa kunnossa. Täytyy vaan toivoa, että itse toipuisi sitten nopeammin.

[speedy]

Mulle lääkäri varasi sektio-ajan 39+2(ensimmäinen lapsi)

[Tiitiäinen]

Mitä käytännön eroa on suunnitellulla ja kiireellisellä sektiolla?

[Milenka]

^Suunniteltuun sektioon saa ajan jo etukäteen. Se voi johtua vauvan perätilasta, äidin ruumiinrakenteesta, joskus se voi olla pelkosektio eli äiti ei pelkovalmennuksesta huolimatta suostu synnyttämään alakautta. Suunniteltu sektio tehdään automaattisesti, jos äidille on jo tehty kaksi sektiota aiemmin. Päivä katsotaan kalenterista ja sektio hoidetaan virka-aikana. Se tehdään yleensä spinaalipuudutuksessa.

 

Kiireelliseen tai hätäsektioon päädytään kesken synnytyksen, jos vaikkapa vauvan sydänäänet laskevat tai tulee joku muu komplikaatio eikä alatiesynnytys onnistukaan. Yleensä silloin on arvioitu, että alatiesynnytys voi saattaa joko äidin tai vauvan hengen tai terveyden vaaraan.

 

Kiireellinen sektio tehdään noin 30 minuutin sisällä sektiopäätöksestä, yleensä epiduraalissa.

 

Hätäsektio tehdään todellakin minuuttien sisällä sektiopäätöksestä ja siinä äiti nukutetaan. Silloin on todella kiire.

 

Tässä erot suunnilleen.

[Tiitiäinen]

Kiitos, Milenka! Eli periaatteessa suunnitellulla ja kiireellisellä ei ole muuta eroa kuin puudutustapa. Kun mun papereissa lukee, että jos synnytys nyt käynnistyy itsestään, tehdään sektio päivystyksessä. Mutta ei sitten eroa ehkä suunnitellusta sektiosta kuin valmistelujen osalta...

 

Muoks. Siis meillä edessä suunniteltu sektio kaksosraskauden ja vauvojen hankalien asentojen takia, kuten tuossa aikaisemmin jo kirjoittelinkin.

Edited August 18, 2008 by Tiitiäinen

[Lelle]

Suunniteltuun sektioon voidaan päätyä etukäteenkin jos on arvioitu, että alatiesynnytys voi saattaa joko äidin tai vauvan hengen tai terveyden vaaraan.

Tällöin kyseessä usein on erityisäiti tai -lapsi tai molemmat.

[Milenka]

Suunniteltuun sektioon saa perusteellisen valmennuksen sairaalassa etukäteen. Mukaanlukien koska ja mitä saa syödä "viimeisen kerran", koska saa käydä suihkussa ja ennen ylösnousua sinä aamuna pitää pukea antiemboliasukat (ehkäisemään veritulppia) jne. Eli siihen voi valmistautua, niihin kahteen muuhun oikeastaan ei.

[Milenka]

Täällä on Hyvinkään ohjeet suunniteltuun sektioon:

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,66...805,12329,12421

 

Tuntuvat kuitenkin olevan vähän erilaiset eri sairaaloissa.

[ruusunkukka]

Minulle oli varattuna suunniteltu sektio vauvan perätilan vuoksi, koska epäilivät vauvaa suurikokoiseksi. Synnytys sitten käynnistyikin itsestään ja päivystävän lääkärin ehdotuksesta synnytin vauvan alateitse. Kaikki meni hienosti ja olin tosi onnellinen, että luonto järjesti asian näin

[Guest Vieras]

Mulle tehtiin sektio kun vauva ei käynnistyksestä huolimatta halunnut syntyä. Viilto tehtiin pystysuoraan ja vauva syntyi puoli kolmen aikaan yöllä ja vietiin vastasyntyneiden teholle. Seuraavana aamuna 11 aikaan pääsin vauvaa katsomaan ja otin jo syliin ja kävelin myös toiselle osastolle. Se kävely oli aika tuskaa. Muuten paraneminen lähti hyvin käyntiin ja sektiosta jäi oikein hyvät kokemukset.

[Milenka]

Piti vielä sanoa, että pääsääntöisesti sektioissa (ainakin suunnitellussa ja kiireellisessä) ulommainen viilto tehdään vaakasuoraan bikinirajaan. Vain hätäsektiossa saattaa olla niin kiire, että viilto tehdään pystyyn.

[murmeli]

Minulle tehtiin sektio suunnitellusti auvan perätilan takia. Olisin kovasti halunnut synnyttää alakautta mutta sitä ei suositeltu edes kokeilemaan. Sektio meni suht hyvin (tosin aloin tuntemaan kipua leikkauksen aikana, mutta lisäpuudutuksella siitä selvittiin..) ja toipuminen oli nopeaa, olin pystyssä jo samana iltana.

 

Maito nousi rintoihin nopeaan ja vierihoidin vauvaa seuraavasta päivästä lähtien.

 

Sektioon olen siis ihan tyytyväinen, mutta haluaisin kyllä kokea sen alatiesynnytyksenkin vielä..

[TIME]

Tänään rv 36+3 ulkokäännöstä yritetty, tuloksetta. Vauva ollut viimeiset kuusi viikkoa perätilassa (ultralla todettu joka kerta), joten toiveet (ihme)kääntymisestä raivotarjontaan on vähäiset.

 

Mulla on lisäksi todettu raskausmyrkytys, joten se tuo oman lisäjännityksensä siihen kuinka suunniteltu sektio sitten onkaan. Joka tapauksessa tänään varattiin aika rv 39+3:lle. Kaikki riippuu siitä kuinka vakaana mun tila pysyy.

 

Kättärin lääkäri oli kovin optimistinen tän "taudin" kanssa ja alkoi varmoin sanoin puhumaan alatiesynnytyksen puolesta. Sanoi kuitenkin onneksi, että äiti tekee päätöksen ja sen mukaan mennään. No ilmoitin sitten varmana, että päätökseni on sektio. Lääkäri olisi voinut sanoa diplomaattisesti: "Selvä, varataanpa aika!" Mutta hänpä sanoi:"No sitten sulle täytyy kertoa sektion vaaratkin, eli esim. 10-kertaisen veritulppariskin." Täh!?! Mulle on koko ajan ollut selvää, että ihan pelkästään tämän myrkytyksen takia saatan joutua sektioon, niin onpa kiva käydä sitten pelottelemaan jollain tulpilla! Otti toidella pannuun.

Onneksi oli tosi mukava kätilö, jonka kanssa käytiin sektio vaihe vaiheelta läpi. Tämä ymmärsi täysin mun sektiopäätöksen, kun on kerta esikoinen kuollut kohtuun, niin sitä ei toisen kohdalla halua mitään riskejä ottaa! Askarruttamaan ei tässä vaiheessa jäänyt mikään. Paitsi tämä lääkäri...

[Yade]

TIME, lääkärin on kerrottava riskit ja onhan se niin että ainahan ne yrittää viimeiseen asti puhua kaikki alatiesynnytykseen. Mullakin tuli välillä semmonen olo että saan kyllä päättä itse, mutta parempi olis yrittää alatiesynnytystä. No, mä yritin 2 kertaa vaikka olisin saanut puhumalla sektion jo ekalla kerralla. Mulle on tehty Kättärillä 2 sektiota ja kummatkin mennyt hyvin. Jos joskus vielä synnyttämään menen se on suoraa sektio eikä mua pelota se enää yhtään. Pyydä että ne laittaa sulle puudutukseen semmosen cotailin missä saat tunnon jalkoihin nopeammin. Sit sun ei tarvii olla heräämössä niin kauaa (et pääse osastolle ennenkun jalat liikkuu). Kauhea kiire on kuitenkin päästä vauvan ja miehen luokse. Ekalla kerralla mä tärisin heräämössä ihan kauheesti ja oli paha olo. Toisella kerralla kysyin asiasta ja näihin vaivoihin on olemassa lääkitys.

 

Hyvin se menee, älä turhaa ole huolissaan

[TIME]

Yade Mä kävin lukemassa myös sun hyvät synnytyskokemukset Kättärillä!

Kyllähän mä ymmärrän, että riskit pitää rehellisesti kertoa, mutta tuossa kohtaa tuolla lailla töksäyttäen se oli enempi pelottelua! Ja ainahan joka synnytyksessä on omat riskinsä, oli se synnytystapa mikä tahansa. Mullahan tosiaan oman riskinsä tuo jo tää raskausmyrkytys.

Mutta tänään pystyn tuon ko. lääkärin kommentin jättää taakseni. Jokaisella saa olla omat mielipiteensä.

 

Kiitos tsempeistä!

[Yade]

TIME, jotenkin tuntuu että lääkärit aina yrittää säikytellä että sais porukan yrittämään alatiesynnytystä. Olin Naistenkilinikalla synnytystapa arviossa ja siellä he kertoi mulle vaihtoehdot ja muistihan ne sitten säikytelläkin (kumma kyllä vaan sektiosta). Päädyin sitten yrittämään alateitse. Sinun tilanteessa minä kyllä vaatisin sektiota.

 

Kiva kuulla että et enää mietiskele sen lääkärin juttuja

 

Ai niin, mulle laitettiin ennen sektiota semmoset ihme sukat joiden pitäis ehkästä veritulppaa. Tää oli joku ihan uus juttu kun niitä ei laitettu esikoisen kanssa.

[TIME]

Ai niin, mulle laitettiin ennen sektiota semmoset ihme sukat joiden pitäis ehkästä veritulppaa. Tää oli joku ihan uus juttu kun niitä ei laitettu esikoisen kanssa.

 

Juu mä sain ne anti-embolisukat jo nyt kotiin, jotta voin niiden päälle pukemista harjoitella!

[Guest aggis]

Mulla oli ihan kauhee synnytyspelko ja kävin pelkopolilla about 10 kertaa juttelemassa kätilön kanssa, tekemässä mielikuvaharjoittelua, tutustumassa saliin jne. Päädyin alatiesynnytykseen, joka käynnistyi laskettuna päivänä normaalisti. Yli 20 tuntia synnytin ja jouduin lopulta kiireelliseen sektioon vauvan sydänäänten hidastuessa ja synnytyksen pysähdyttyä. Pitkä ja tuskainen taival siis, josta lopputulemana kuitenkin se sektio. Toipuminen oli kuitenkin nopeaa ja haava ei särkenyt oikeastaan ikinä. Salista pääsin suoraan miehen ja pojan luo, en siis joutunut heräämöön. Sain sen yön aikana kaksi epiduraalia ja spinaalin, joten jalka koukistui ekan kerran noin 12 tunnin kuluttua leikkauksesta. Joten ihan hyvä, ettei joutunut heräämössä odotteleen

 

Jos meille joskus tulee toinen, niin edelleen ehkä toivoisin voivani synnyttää alakautta. Mutta voi olla, että kuitenkin päädyttäisiin suoraan suunniteltuun sektioon. Ennemmin suunniteltu, kuin vuorokauden kärsimys hirveissä kivuissa, valvoessa, syömättä/juomatta jne. ja sitten leikkaukseen.

[Milenka]

Olen kokenut sekä kiireellisen että suunnitellun sektion eikä se suunniteltu sektio ollut millään tavalla kevyempi ja helpompi tai toipuminen nopeampaa vaikka olin niin toivonut ja ehkä kuvitellutkin.

[Guest pikkaraiset]

Tulin lukemaan kokemuksia. Mulle tehdään sektio rv 35-36 etisen istukan ja supistusten takia. Supistusten takia mulla ei ole enää kohdunkaulaa jäljellä ja nyt syön supistusten estolääkettä aina sektioon asti. Mulle on annettu kortisonipiikit, jotta vauvan keuhkot kypsyisivät. rv 35 tehdään lapsivesipunktio, jossa katsotaan minkä verran vauvan keuhkot ovat kehittyneet. Sitten päätetään sektioaika. Mihinkään rv 38 viikolle ei uskalleta odottaa.

Vauvan voinnista kuulemma riippuu, ehtiikö vauva piipahtaa ihan hetken äidin luona, vilautetaanko vauvaa äidille vai viedäänkö vauva suoraan hoitoon. Hyvässä tapauksessa isä saa osallistua vauvan hoitoon heti sektion jälkeen.

[Emppu78]

Meillä kun neiti syntyi niin sain nähdä neidin vain muutaman sekunnin ajan Sitten se vietiin

isälle ja mä jouduin odottamaan 4 pitkää tuntia ennen kuin pääsis osastolle ja vauva tuotiin mulle...No mulle muutenkin tuli section jälkeen tunnin kestävä tärinä kohtaus ja muutenkin

heikko olo niin en ois varmaan pystynyt heti olemaankaan vauvan kanssa?Mutta silti toi

4 tuntia oli musta jo liikaa odottelua

[Milenka]

^ Mä sain vauvan hetkeksi rinnalle siinä leikkauspöydällä. Heräämöaika on periaatteessa kaksi tuntia, mutta viimeksi mullakin meni melkein neljä tuntia. Mutta oli ihanaa, että isä oli saanut käyttää aikaa tutustuakseen vauvaan.