Sign in to follow this  
Followers 0
flaming

Kuka mukaan synnytykseen?

18 posts in this topic

Itsellä edessä mahdollisesti synnytys yksin. Kaipailisin ajatuksia ja kokemuksia yksin synnyttämään lähteneiltä, miten meni? Olisitko kaivannut jonkun mukaasi? Miksi menit yksin?

 

Ja myös kaikilta muilta ideoita, jotten sinne saliin yksin päätyisi. Tukihenkilö olisi kiva.

 

Meillä isäntä on sairaalakammoinen, lisäksi voi pahoin nähdessään verta jne. En halua että hän tulee synnärille ja jossain vaiheessa lähtee sieltä kesken kaiken. Se olisi pahinta. En myöskään halua kannustaa häntä jaksamaan, koska haluan keskittyä synnytykseen. Esikoisen synnytyksessä kaverini oli mukana, nyttemmin hän on muuttanut kauemmas ja hänelläkin on oma perhe, joten pesueen jättäminen kotiin kestänee hetken, samoin se, että hän pääsisi paikalle kun on synnytyksen aika.

 

Itse en halua tuntematonta (doulaa tms) paikalle. Mieluummin menen sitten vaikka yksin.

 

Mitä te 'vaaditte' ihmiseltä joka tulee synnytykseen mukaan? Mitä tarvitsette häneltä? Puolisolta tai ystävältä tai joltain muulta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni ensimmäinen synnytys on vasta edessä, joten en voi puhua vielä kokemuksesta. Joitakin ajatuksia tässä kuitenkin...

 

Meillä mies ilmoitti heti, että ei tule mukaan synnytykseen melkoisesti samoista syistä kuin ketjun aloittajan mieskin, eli potee pahaa sairaalakammoa ja pelkää nähdä verta yms. Tosin sen verran kannustavia kommentteja hän on kuullut monilta tutuilta isiltä, että sairaalaan hän on lupautunut tulemaan mutta ei synnytyssaliin. Ja kuten ketjun aloittaja kirjoitti, minäkään en halua h-hetkellä keskittyä kantamaan huolta miehen jaksamisesta - mitä todennäköisesti tekisin, jos hän paikalla olisi.

 

Olen pyytänyt mukaan ystävääni, joka on synnyttänyt kolme lasta samassa sairaalassa, viimeisimmän puolitoista vuotta ennen omaa laskettua aikaani. Pyytäessäni jo mainitsin, että ihan vain arasti kysyn ja saa kieltäytyä ja ymmärrän, kun on noi lapsetkin... Mutta ystäväni innostui heti tulemaan mukaan ja on jo järjestäny monta mahdollista paikkaa, minne lapset saa heti hoitoon, jos hänen miehensä sattuu olemaan töissä.

 

Ko. ystävä tuntuu hyvältä tukihenkilöltä paitsi siksi, että on ystäväni, myös siksi, että hänellä on kokemusta sekä synnytyksestä että synnytyssairaalasta. Uskon, että hänestä on tukea ja apua enemmän kuin miehestä voisi ollakaan, tilanne kun on vieras ja hämmentävä miehelle ilman mitään ihmeempiä sairaalakammojakaan. Lisäksi ystävä ei ole niin läheinen kuin mies tai esim. oma äiti olisi, kestää ehkä paremmin katsella minun kipujani ja osaa toimia. Sekin on hyvä, että ystäväni on sanonut itse oppineensa kertomaan omista toiveistaan ja tarpeistaan toisessa ja kolmannessa synnytyksessä, joten uskon, että hän osaa myös tarvittaessa välittää itseäni paremmin pyyntöjäni henkilökunnalle.

 

Synnytyksen jälkeen sitten tietää tietenkin tarkemmin ja varmemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mies on verikammoinen ja lähes pyörtyy jos joku puhuu verestä tai sisäelimistä tai muusta. Meinasi myös pyörtyä kun oli mukana alkuraskauden sisätutkimuksessa. :D Oli kuitenkin mukana synnytyksessä ja pärjäsi hyvin, kävi kerran käytävällä makaamassa penkeillä ettei pyörry.. Kumpikaan minä tai mies ei nähty mitään ällöttävää ( :P ) vaan katselimme toisiamme tai sivulle koko ponnistusvaiheen. Meille jäi siis todella hyvä mieli synnytyksestä.

 

Kuitenkin, koska miehellä tuollainen kammo on, olin etukäteen varma että hän ei kestä synnytystä joten pyysin mukaan myös sairaanhoitaja-ystäväni, joka on paras ystäväni jo vuosien takaa. Alun perin oli tarkoitus että hän olisi odottanut käytävällä ja olisi tullut sisälle vasta jos mies ei olisi kyennyt siellä olemaan. Hän oli kuitenkin koko ajan mukana synnytyksessä ja olen iloinen että oli, sillä tiesin koko ajan että jos mies pyörtyy, on mulla joku tsemppaamassa. :D Ja mies pystyi tosiaan käydä käytävällä hengähtämässä koska mua ei tarvinnut jättää yksin.

 

Sen lisäksi että ystäväni on tosiaan paras ystäväni ja melkein kuin sisko mulle, tiesin että hän työtaustansa johdosta on nähnyt niin paljon kaikenlaista että ei järkyty luultavasti mistään. Hän myös itse ilmaisi halukkuutensa olla lähistöllä, joten koko homma oli luonnollista.

 

Suosittelen ottamaan siis mukaan jonkun, jonka hermot ovat rautaa :D Ja miettimään tuotakin vaihtoehtoa, että mukana olisi mies siihen asti kuin pystyy ja ystävä sitten siitä eteenpäin tai koko ajan taustalla. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Äsken juuri oli miehen kanssa puhetta asiasta. Hänellä on huono omatunto siitä ettei voi olla mukana. Kokee ettei vain pysty siihen. Lupasi myös pohtia vaihtoehtoisia tukihenkilöitä. Heti ensimäisenä ehdotti parasta kaveriani joka oli esikonkin synnytyksessä. Hän olisikin luonnollinen valinta. Mahtaako vaan ehtiä paikalle.... Esikko kun tuli 4h maailmaan.

 

Onneksi on aikaa ajatella tätä asiaa.

Edited by flaming

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli ensimmäisessä synnytyksessä äiti mukana. Exä ilmoitti silloin jo heti että ei aio tulla mukaan, ja parempi niin olikin.

 

Äidistä oli ihan tajuton apu silloin. Synnytys kesti 18 tuntia, ja koko sen ajan kun makasin odottamassa, äiti hieroi selkääni, haki vettä, kävelytti, ym. Osasi kertoa kaikkea, mikä itseä askarrutti. Kai se tunsi sympatiaa, kun oli itse kokenut saman :) oli kuitenkin niin paljon rauhallisempi olo, kuin jos exä olisi tullut sinne pyörtyilemään. Ja äiti oli ihan itsestäänselvyys ketä kysyn mukaan. Olin silloin vielä 19wee, ja ensimmäinen kaveripiiristä joka pyöräytti pienokaisen, joten ei olisi ollut edes ketään sellaista joka olisi kokenut saman.

 

Kakkosen synnytykseen tuleekin sitten isukki itse mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies ei sairautensa vuoksi voinut osallistua synnytykseen.

 

Mä tutustuin yhteen doulaan, mutta meillä ei kuitenkaan sitten oikeen palaset loksahdelleet, joten peruin hänen tulemisensa. Kavereillani ei kenelläkään vielä ollut lapsia ja siskonikin oli vasta täyttänyt 18. Äitini asui kaukana. Olin jo ihan hermoheikkona, koska pelkäsin synnytystä muutenkin niin hirveästi. Kävin pelkopolilla kymmenisen kertaa ja uskaltauduin lopulta edes koko synnytykseen. Vasta noin kuukautta ennen synnytystä anoppi ehdotti, että hän voi tulla mukaan. En ollut jotenkin uskaltanut häneltä kysyä, niinkuin en oikeastaan keltään muultakaan. No onneksi ehdotti itse. Mä sitten lainasin kasapäin vyöhyketerapia/kivunlievityskirjoja sille kirjastosta ja juteltiinkin synnytyksestä paljon. Musta tuntui turvalliselta lähteä sen kanssa sinne synnytykseen ja koko sen 16 tuntia siellä sairaalassa se oli tukena ja apuna. Hieroi vyöhyketerapiapisteitä ymv. Kiirreelliseen sektioonkin tuli sitten mukaan ja rauhoitteli mua ihanasti, kun olin itse aivan hermona.

 

Ja jotta kukaan ei ihmettele, niin mulla on oikeesti ihana ja mukava anoppi. Anoppi on ollut jo vuosia yksi mun läheisimmistä ihmisistä ja ennenkaikkea hyvä ystävä. Olen hänen kanssaan paljon omaa äitiäni läheisempi.

 

Vaikka siis valinta osoittautui hyväksi ja tukihenkilö sopivaksi, niin kyllä mun on pakko myöntää, että välillä on hampaankolossa jotain siitä ettei mies tullut mukaan. Hänellä on hyvä syy ja tiedän, että hän ei olisi voinut tulla. Mutta silti usein harmittaa se, että lapsen syntymä meni mieheltä ohi ja mukana oli joku muu ~ulkopuolinen tavallaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä saattaa olla sama tilanne edessä kuin ap:llä. Mies tulee huonovointiseksi jo pelkästä sairaalan hajusta, veren näkemisestä puhumattakaan. Kyllä hän vielä on puhunut, että tulisi mukaan, mutta kuten muutkin, siinä vaiheessa voi olla muuta mielessä eikä jaksaisi huolehtia pökräilevästä ukosta.

 

Tilannetta hankaloittaa vielä sekin, että muutamme mitä luultavimmin vieraalle paikkakunnalle kuukausi ennen LA:ta, sieltä ei tunneta ketään ja muutenkin ollaan sen verran kaukana kavereista ja perheestä, etteivät välttämättä ehtisi avuksi.

 

Jos jonkun muun kuin ukon synnytykseen tueksi saisin, niin se olisi joko paras kaverini tai siskoni, molemmat synnyttäneitä ja sairaanhoitajataustaisia.

 

Onneksi tässä on vielä vähän aikaa tuumata, luulen, että ukko yrittää sinnitellä tilanteen läpi, sen verran kultainen se on, mutta todellakin, voisi tulla aika kaamea fiilis, jos hän joutuisi lähtemään kesken kaiken salista pois!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun miehelle taas jäi niin huonot muistot ja ilmeisesti pelotkin ekasta (käynnistetystä) synnytyksestä, että en näköjään saa häntä kirveelläkään mukaan. girl_sad.gif Ymmärrän toki, mutta eihän tuo kokemus minullekaan ollut helppo, ja nyt ajatus siitä ettei mieheni tule mukaan synnytykseen ahdistaa niin vietävästi.

 

Mulla ei ole edes ketään vaihtoehtoa tukihenkilöksi; omaan äitiini välit ovat huonot, anoppia en missään nimessä halua mukaan synnärille, kukaan läheisistä ystävistäni ei ole synnyttänyt, enkä siksi viitsi edes pyytää. mitä ihmettä mä teen? girl_impossible.gifgirl_cry.gif

 

Niin, ja tunnen itseni niin hyvin, että tiedän olevani pitkään vihainen ja katkera miehelleni, jos hän "hylkää" mut synnyttämään yksin. Toisaalta en halua / voikaan pakottaa mukaan. Pelottaa vain, mitä tämä tekee parisuhteellemme, joka luonnollisesti on muutenkin ollut vähän koetuksella esikoisen syntymän jälkeen...

Edited by Salmiakki

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Helsingissä on mahdollista saada tukihenkilöksi doula ainakin tämän palvelun kautta! Meidän lokakuisissa yhdellä oli tuota kautta doula, jos en ihan väärin muista ja oli erittäin tyytyväinen! Kyllähän tuo palvelu maksaa, mutta toisaalta mun mielestä sun miehen pitäisi olla valmis tuo kustantamaan, jos ei ole halukas esim. työstämään pelkojaan, jotta voisi olla sun tukena :girl_sad: Varsinkin näin vaikeassa tilanteessa, kun sulla ei ole muita tukihenkilövaihtoehtoja ja et halua olla yksin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua kyllä naurattaa ton palvelun hinta. Edes se henkilö joka synnytyksessä kaikki isot päätökset tekee (kätilö), ei maksa tuon vertaa :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Muakin vähän nauratti, että jos paketin hinta on 630e ja siihen sisältyy esim. tukemista (henkistä) ja rohkaisua. girl_crazy.gif Sillä rahalla varmaan löytyy montakin innokasta keskustelukumppania taluttamaan. (Ja siis en tarkoita etteikö olisi hyvä ja tarpeellinen palvelu, hinnat vaan tuntuu suht tylyiltä ja doulien kotisivu vähän hassulta).

 

Mun mieshän ei kestänyt olla synnytyksessä (se nyt oli melko lailla tiedossa etukäteen), joten mulla oli kyllä varalle useampikin ystävä, jotka halusivat tulla mukaan (ja huom, kukaan ei ole synnyttänyt...). happy.gif Loppupeleissä kuitenkin NKL:lla saliin sattui ihana kätilöopiskelija (joka sitten sattumalta oli myös mun vanha koulukaveri...) joka oli läsnä koko ajan ja siitä oli enemmän iloa kuin olisin voinut kuvitella kenestäkään muusta - edes miehestä - olevan. cool.gif

Ja pitää sanoa että vaikka en erityisemmin edes toivonut miehen osallistuvan, ja tiesin etukäteen että tod. näk. ei pystyisi olemaan mukana (yritti kyllä, mutta oli vähän liian raju kokemus... miehelle siis... rolleyes.gif) niin muutaman kerran katkeruus on nostanut päätään ja olen jälkikäteen useamman kerran asiaa kommentoinut vähän huonona, koska tuntui siltä että mies "livisti" tiukasta paikasta. Mutta totuus on, että ei siitä olisi ollut apua/iloa siinä tilanteessa, varsinkin kun ei itse olisi mielellään paikalla ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT: Jos ei ole kilpailua niin voi asettaa oman hintansa ;) Mut joo, noilla tais olla niin, että eivät ota kuin olikohan se 4 palvelupakettiasiakasta per kuukausi ettei vaan menisi päällekkäin synnytykset eli ei ne sillä älyttömästi tienaa. Mut tää oli nyt täysin ot, poistun takavasemmalle...

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT jatkuu hinnoista: jos joku päivystää 4 viikkoa tms että milloin tulee synnytykseen lähtö niin eikös se pakostakin maksa aika paljon?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on myös yksinäinen synnytys edessä näillä näkymin... Miehen pitää huolehtia esikoisesta, koska meillä isovanhemmat ovat 600 km päässä ja tuskin ehtivät avuksi sitten kun synnytys käynnistyy. Ensimmäinen synnytys kesti vain n. 7 h ja seuraava saattaa olla nopeampi. En oikein tiedä millä edes pääsen synnärille (no taksilla varmaan, vaikka ei houkuttele), eihän esikoista voi ottaa samaan autoon kuuntelemaan äidin supistuskipuja. :girl_sad: Tietenkin sattuma voi puuttua peliin: jos synnytys käynnistyy esikoisen hoitopäivän aikaan tai sopivana viikonloppuna, joku lähellä asuvista sukulaisista ehkä saattaisi voida auttaa. Nämä apulaiset eivät kuitenkaan voi ottaa (tietenkään ymmärrettävästi) töistä vapaata eivätkä siksi voi auttaa arkiöinä.

Edited by Marketta

Share this post


Link to post
Share on other sites

OT jatkuu hinnoista: jos joku päivystää 4 viikkoa tms että milloin tulee synnytykseen lähtö niin eikös se pakostakin maksa aika paljon?

 

Toisaalta saahan kätilöitä kotiinkin ja niiden hinnat on tuota luokkaa ja jopa reilusti alle. Samalla tavalla sekin päivystää koska synnytys alkaa ja mikäli alkaa kovin ajoissa, niin kätilöstäkin voi tukihenkilön ottaa matkaansa.

Ja en tarkoita että välttämättä olisi kotisynnytystä suunnitellut (joskaan sekään ei ole välttämättä läheskään noin kallis kuin tuo noiden doula palvelu), vaan tällaista jenkki/britti versiota jota usein näkee, joissa kätilö tavallaan on tilannetta tarkistamassa kotona ja kun on tarpeeksi avautunut niin kehoittaa sairaalaan.

Edited by Bim

Share this post


Link to post
Share on other sites

-- ja tiesin etukäteen että tod. näk. ei pystyisi olemaan mukana (yritti kyllä, mutta oli vähän liian raju kokemus... miehelle siis... rolleyes.gif) niin muutaman kerran katkeruus on nostanut päätään ja olen jälkikäteen useamman kerran asiaa kommentoinut vähän huonona, koska tuntui siltä että mies "livisti" tiukasta paikasta. Mutta totuus on, että ei siitä olisi ollut apua/iloa siinä tilanteessa, varsinkin kun ei itse olisi mielellään paikalla ollut.

 

Niinhän se on, enkä haluaisi siellä synnärillä joutua miettimään miehen vointia ja jaksamista, vaan hänen pitäisi jaksaa olla MUN tukihenkilönä.

 

Ja huh tuota Doula-palvelun hintaa... Meillä on yhteiset rahat, joten vaikka "mies sen mulle kustantaisi", niin yhteisestä pussista se olisi pois. Taitaa jäädä tuo doula-suunnitelma pois entistä suuremmalla syyllä, en sitä kyllä missään vaiheessa omakseni tuntenutkaan.

 

Meillä on tilanne edennyt siihen, että mies suostuu jo harkitsemaan mukaan tuloa. Raskaus on vasta alussa, joten olen alkanut uskoa siihen että pääsemme sittenkin yhdessä sinne synnärille d_lovers.gif. Lisäksi aion ottaa selvää, voiko käynnistyksestä kieltäytyä jos crp pysyy aisoissa eikä lapsella ole hätää... Viimeksi mulla käynnistettiin synnytys 30h lapsivesien tihkumisen alkamisesta. 6 lasta synnyttäneeltä työkaveriltani kuulin, että hänellä oli jouduttu kaikki synnytykset käynnistämään, ja vasta viimeisessä synnytyksessä hän ymmärsi kieltäytyä!!! girl_impossible.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

AH, MÄ OON NIIIIIIIN HELPOTTUNUT!! girl_dance.gif Yks mun parhaista ystävistä oli tänään kylässä, ja juttelin hänelle tästä aiheesta. Otin tänään yhteyden kättärille ja pyysin lähetteen neuvolasta, että pääsisin käymään hoitohenkilökunnan kanssa läpi ensimmäisen synnytykseni. Ja sitten, vaikken edes pyytänyt, ystäväni sanoi, että jos haluan hän voi tulla mun tukihenkilöksi synnytykseen!!! girl_in_love.gifgirl_dance.gifgirl_smile.gif Hän on ystävistäni ainoa jota voisin mukaani kuvitella, koska vaikka hän ei itse ole synnyttänyt, hän ei pelkää verta ja on muutenkin tosi maanläheinen ja "vahva" tyyppi. En vain olisi uskonut hänen haluavan tulla mukaani, sillä hän ei aio hankkia biologisia lapsia siksi ettei ikinä voisi itse synnyttää. Hän sanoikin, että näin hän pääsisi kuitenkin mukaan todistamaan tuota ihmeellistä tilannetta.

 

Kivi putosi sydämeltäni, ja samoin mieheni on suunnattoman helpottunut. Meidän ei enää tarvitse vatvoa asiaa, eikä miehen tarvitse väkisin tulla mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0