Kumman sukunimi? - vanhemmilla eri sukunimet

[MrRoska]

Olipas hyvä että löysin tämän keskustelun, eipä ole tullut mieleenkään miettiä avokin kanssa että kumman nimen vauva saa, synnytykseenkin aikaa enää vain 1,5kk

[Xanti]

Olemme naimisissa, molemmat pitivät oman sukunimensä. Lapset ovat minun eli äidin sukunimellä. Tulivat minusta ulos, joten pidin selvänä, että nimeni saavat. Miehelle tiedotin asiasta jo paljon ennen lasten odotustakaan. Samalla taisin ilmoittaa pitäväni oman sukunimeni. 

[wii]

Tää onkin haastava Me ei lultavasti koskaan mennä naimisiin, mutta miehen vanhemmilla lapsilla on miehen sukunimi. En tiiä haluaisinko sit yhteiselle lapselle saman nimen ku sisaruksilla vaiko en. Jos oltais naimisiin menossa niin sit ehdottomasti miehen nimi lapsellekin

[Guest Onna]

Syntyneitä-palstaa lukiessa jään usein pohtimaan, mikä lapsen sukunimi on. Jos vanhemmilla on eri sukunimi, lapsen sukunimi mainitaan ilmoituksessa ehkä noin joka toinen kerta. Asiaa voi tietysti vanhemmilta tiedustella, mutta tuntuu tyhmältä kysyä "niin mikäs se teidän pienokaisen nimi on?", kun vastaukseksi tulee "ai et nähnyt sitä ilmoitusta, sehän on Ville-Veikko Petteri!"

  

^Minä oletan silloin että vanhemmat on juuri niitä vanhanaikaisia joiden mielestä tottakai isän nimi! Ihan kuin se olisi ainut mahdollisuus...

Lehti-ilmoituksia ei lapsista olla laitettu, niin en tiedä oltaisiinko niihin hoksattu sukunimi laittaa, mutta muuten en usko sitä kauheasti huudelleeni, etunimiä vain. Eipä ole oikeastaan tullut mieleen ennen kuin juuri nyt (vähän hölmö olo kieltämättä ). Ja meillä minun sukunimeni lapsilla.

 

Itse halusin ensisijaisesti olla samanniminen lasteni kanssa. Toissijaisesti meille oman nimeni. Jos siis mies olisi kovasti halunnut oman sukunimensä lapsille, olisin halunnut naimisiin (nykyaikataulua nopeammin ) ja ottanut itsekin miehen nimen. Nimen tylsyydestä ja yleisyydestä huolimatta, tämä lähinnä siksi, että perheen yhteinen sukunimi houkutteli, vaikkei kuitenkaan lopulta merkitsevästi. Mutta mieskin oli minun nimeni kannalla niin keskustelu aiheesta oli varsin lyhyt. Hyvä niin, niin selvästi harvinaisempi tämä nimi on. Miehen nimisiä tulee jatkuvasti vastaan olematta mitään sukua, kun taas minun nimisistäni puolet ovat melko läheistä sukua ja toinenkin puoli mahdollista yhdistää samaan sukupuuhun.

 

Pienesti haaveilen miehen vaihtavan meidän nimiseksi, jos joskus tahdon sanotaan, mutta enpä usko tapahtuvan.

 

Postikorttinimeämistä helpotan kirjoittamalla tyyliin "Maija Virtanen +perhe" tai joskus pelkät lapset. Samoin taidetaan itse saada kortit. Monen sukunimen kirjoittaminen yhteen korttiin tuntuu kieltämättä typerältä, vaikkei mulla muuten olekaan (melkein) mitään monisukunimisiä perheitä vastaan. ("Melkein", koska oikeasti tykkäisin olla koko perhe samalla nimellä, olen vaan hyväksynyt kohtaloni, kun kaikkea ei vaan voi saada. )

[Ennatiina]

Esikko kastettiin aikanaan mun nimelle, koska emme olleen silloisen miehen kanssa naimisissa. Kun menimme naimisiin, esikoinenkin sai miehen sukunimen (kuten minäkin avioliiton kautta). Kakkonen ja kolmonen syntyivät liittoon.

Tuli ero, otin tyttönimeni ja vaihdoin myös lapset itseni kanssa samalle sukunimelle. 

 

Neljäs lapsi syntyy avoliittoon, ja tulee saamaan isänsä sukunimen.

 

Kummassakin painavin syy oli/on mun tahto. Minä päätän, että näin tehdään.

 

Eli meillä on sitten äiti+kome tyttöä samalla sukunimellä ja isä+vauva samalla.  
Joskus sitten naimisiin ja kaikille miehen sukunimi.

Monimutkaista eikö?  

Edited December 1, 2015 by Ennatiina

[Dlight]

Millä tälläsenkin asian voi päättää? Joskus tätä tulee mietittyä ja pähkäiltyä. Meillä siis eri sukunimet miehen kanssa.  Välillä myös miettinyt että pitäisikö kehitellä kokonaan uusi sukunimi sitten jos/kun perheenlisäystä tulee, että kaikilla olisi sama sukunimi?

[tinttamari]

Viesti poistettu.

Edited January 6, 2017 by tinttamari

[Felice]

Todennäköisesti tulee olemaan miehen sukunimi.

[pentti78]

Isän sukunimi ja sillä sipuli

[Lorena]

Asumme aviomieheni kotimaassa, jossa jokainen lapsi saa sekä isän- että äidinnimen, tässä järjestyksessä. Isännimi periytyy lapselle. Niinpä meidän lapselle tulee mieheni isän sukunimi ja sen perään minun isäni sukunimi. Ei mitenkään tasa-arvoista, koska äidinpuoleiset nimet katoavat. Jos lapsen isä ei ole kuvioissa mukana, lapsi saa vain äidin sukunimen.

[amk]

Avoliitto, miehen nimi.

[rönttinen]

Aviossa ollaan, mutta luultavasti lapsi saa minun sukunimeni. Asiasta keskusteltiin jo ennen yrityksen aloittamista.

[tinde2016]

Naimisissa ollaan ja molemmilla on omat omat sukunimet ja tod. näk. annettaan lapselle mun sukunimi. Harvinainen nimi ja häviää mun ja siskon myötä kun siskon lapsilla on isänsä sukunimi.

[Pulina]

Puolison kanssa eri nimet. Nimistä ei ole vielä paljon keskusteltu, katsotaan mihin päädytään.

[Marjella]

En tiedä ehditäänkö naimisiin ennen raskautta, kun kihloissakaan ei olla. Aion kuitenkin ottaa yhdistelmänimen. Kai lapsille sitten miehen sukunimi.

[Snapper]

-

Edited October 21, 2020 by Snapper

[sohveliini]

Mun sukunimi, harvinaisempi ja itselle tärkeää. 

[tinka28]

Meilläkin jo tätä pohdittu ja selkeä yhteisymmärrys siitä että mun sukunimi harvinaisuuden vuoksi

[Kaila]

Isän sukunimi. Varsinaisesti ei edes keskusteltu asiasta, koska isä ei nähnyt muuta vaihtoehtoa. Aluksi vähän epäröin pienenä feministinä, mutta näin jälkeenpäin oli oikein hyvä valinta, eikä kaduta.

[sarate]

Meillä eri sukunimet ja lapselle tulee isän sukunimi. Jos joskus mennään naimisiin niin luulen, että vaihdan oman myös samaksi. Molemmilla aika tavalliset sukunimet, joten sillä ei ole niin väliä. Eri asia olisi jos jommallakummalla olisi harvinainen sukunimi minkä haluaisi säilyttää, tai jos toisella olisi ihan tyhmä sukunimi... Sitten pitäis valita se kivempi, heh.   

[RuuRuu]

Itse jotenkin ajattelen asiaa automaattisesti, että isän nimelle. Eipä ole tullut asiasta puhuttua, varmaan tarvii.

[Tiituli]

Miehen sukunimellä lapset. Naimisissa ollaan mutta mulla silti tyttönimi.

[Primavera]

Meillä ei vielä lapsia ole, mutta keskusteltiin asiasta kuitenkin hetki sitten kun tämän ketjun inspiroimana otin asian esille. Me ei olla naimisissa, ja vaikka joskus mentäisiinkin, niin pitäisimme kummatkin omat nimemme. Itse haluaisin mahdolliselle tulevalle lapselle oman sukunimeni, joka on mielestäni kivempi kuin miehellä    Ja minun nimeni on myös hieman harvinaisempi, kuitenkin kummankin nimet ovat suht yleisiä. Mies taas haluaisi antaa mahdolliselle lapselle oman sukunimensä. Joten eiköhän tästä vääntöä saada aikaiseksi, ehkä sukunimi määräytyy sitten sen mukaan, että kumpi sopisi paremmin etunimiin

[wiiamiilia]

Lasta ei ole vielä tiedossa, mutta ajankuluksi asiasta keskusteltiinki jo. Molemmat samalla kannalla, että ehdottomasti miehen sukunimelle. Oma nimi on harvinaisempi, mutta mielestäni todella ruman kuuloinen eikä sukunimelläni omaa sukuani ole edes kuin äitini. Miehen nimellä taas sukua riittää, vaikkakin on yksi suomen yleisimpiä nimiä 

[Scotch]

Tästä varmasti keskustellaan vielä tiukasti avokin kanssa.