Guest Helinä

Kumman sukunimi? - vanhemmilla eri sukunimet

539 posts in this topic

Eli jos teillä on eri sukunimet niin minkä annatte lapselle? Isän vai äidin?

 

Otsikkoa muokattu -mode pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me päädyttiin isän nimeen, vaikka munkin sukunimeä harkittiin pitkään. Mulla on tosi harvinainen sukunimi ja olen sukuni viimeinen. Ajateltiin, että on kuitenkin selkeämpää, että pojalla on isän nimi ja jos poika niin haluaa, voi hän sitten itse vaihtaa mun sukunimen. Meidän sukunimen kohtalo on musta sinetöity jo silloin, kun isäni päätti, että yksi lapsi riittää ja se lapsi oli tyttö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on molemmilla aika harvinaiset +/- 100 sukunimet, mutta silti tuli annettua tää mun sukunimi vaikka tää on yleisempi. Oikeastaan päädyttiin siihen siksi, että se on helpompi lausua. Päätökseen vaikutti myös se, että pojalle olisi tullut täyskaima miehen suvun puolelta mikäli olisimme päätyneet miehen nimeen (me siis päätettiin ekana etunimet ja sitten vasta alettiin miettimään sukunimiasiaa.. fiksut me :rolleyes: ).

 

Noin muuten meillä on vielä kokonaan auki tää sukunimiasia, että tullaanko hankkimaan myöhemmin jokin "oma" yhteinen nimi, koska kumpikaan ei koe suurta hinkua ottaa toistemme tämän hetkisiä sukunimiä :blink:(olemme siis olleet naimisissa jo useamman vuoden)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei vielä ole lapsia, mutta pahoin pelkään, että mahdollisen tulevan lapsen nimestä ei päästä ikinä sopimukseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun sukunimeni. Mulla on niin ihana mies. Tosin rehellisyyden nimissä vaihdoin kerran poikaystävää, kun hän ei suostunut siihen että lapsille tulisi mun harvinainen sukunimi :lol: Mä olen tässä asiassa niin feministi. Mua pistää vihaksi todella paljon miehet, joiden mukaan lapsilla "kuuluu" olla heidän sukunimi. No joo, en ala tuosta "historiasta" nyt taas uudestaan vauhkoamaan. Mua vaan ihmetyttää, miten naiset antavat niin helposti tässä asiassa periksi? Eikö muille olekaan tärkeää, että oma harvinainen sukunimi säilyy? Musta sellaiset miehet, jotka eivät ymmärrä naisen harvinaista nimeä, eivät ole sen arvoisia :lol: Kyllä maailmasta löytyy ihania ymmärtäväisiä miehiä. Eniten mua vihastuttaa, kun toivotaan poikaa "että sukunimi jatkuu". Pah. Kyllä me tytötkin jatkamme nimeä, jos ei vain oltaisi niin järkyttävän epäreiluja!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Olen sun kanssa Pikkaraiset samoilla linjoilla. Naimisiin mennessä en vaihtanut sukunimeäni kun en vaan keksinyt yhtään hyvää syytä miksi mun pitäisi vaihtaa kun mieskään ei halunnut vaihtaa. Onneksi miehelle oli ihan sama ja luulen että tässäkin asiassa päästään helposti yhteisymmärrykseen. Oikeastaan tämä kysymys tuli mieleen lukiessani kastettujen ilmoituksia. Jos vanhemmilla on eri nimet niin tuntuu melkeinpä itsestään selvyydeltä että lapselle annetaan isän nimi... Ei siinä sinänsä ole mitään pahaa, mutta mietityttää vaan miksi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tytöllä on minun nimeni. Asiasta sovittiin jo seurustelun alkuaikoina vuosia sitten.

Asian meillä ratkaisi se, ettemme ole tekemisissä kuin minun perheeni kanssa. Tuntui turhalta kastaa lasta miehen suvunnimelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehen sukunimi. Näin lapsonen välttyy ainakin nimestä johtuvalta kiusaamiselta, josta itse kärsin. Hetken pyörittelin mahdollisuutta antaa oma sukunimi, mutta kyllä tuo mieskin vastaan pisti :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ ??

Miten nykyään kun uusioperheet ovat todella yleisiä, lapsia kiusataan eri sukunimestä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^jos se sukunimi on muuten vaan niin erikoinen että sen takia kiusataan, eikä siksi että on eri sukunimi kuin muilla perheessä. Arvelisin näin alkuperäisen kirjoittajan tarkoittaneen...?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä molemmilla on tylsät sukunimet. Lapsi on minun nimissäni, sillä oma sukuni on suuri ja meille tärkeä, mutta miehen sukuun ei ole juurikaan kontakteja. Joskus ajateltiin, että otetaan ihan uusi nimi perheelle, mutta se olisi tuntunt jotenkin teennäiseltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mää itseasiassa ajattelin tätä uusioperhejuttuakin, kun nimeä päätettiin. Meidän ei useinkaan oleteta olevan naimisissa, koska mulla on eri sukunimi. Tuntui, että poikaa ei pidettäisi välttämättä isänsä poikana, jos annettaisiin mun sukunimi, vaikka ihan typeräähän moinen onkin. Tosin on tässä kuulemma se riski, että vähän vanhempana lapset kiusaavat äitiään, kun sillä on tommonen hassu ja erilainen sukunimi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meijän pojilla on isänsä sukunimi. Mä pidän omani nyt ja ikuisesti. Yhdysnimi särähtää aika kamalalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on sama sukunimi, joten sinällään ei meidän kohdalla tullut kysymykseen, mutta jos olisi ollut eri nimet, niin sitten olisi kyllä minun nimiini tullut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapsella miehen sukunimi, vaikka se onkin "tusinanimi" ja minulla olisi harvinaisempi. Myönnän, että siitä vähän väännettiin, mutta toisaalta etunimet sopivat paljon paremmin tuon miehen nimen kanssa yhteen. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meillä ei vielä ole lapsia, mutta pahoin pelkään, että mahdollisen tulevan lapsen nimestä ei päästä ikinä sopimukseen.

 

Jos ette pääse sopimukseen sukunimestä, niin lapsi saa äitinsä sukunimen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yllättävän monella on äidin sukunimi. Isän sukunimi taitaa kuitenkin edelleen olla yleisin vaihtoehto.

 

Meillä lapselle on miehen sukunimi. Itse en tule miehen sukuniemeä naimisiin mennessämme ottamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli jo ennen häitä tarkoitus keksiä itsellemme kokonaan uusi sukunimi, koska kumpikaan ei olla kiintyneitä omiin sukunimiimme eikä toisaalta haluttu ottaa toisenkaan nimeä. No, sitä uutta nimeä ei olla keksitty tähän päivään mennessä, vaikka häistä on jo reilusti kaksi vuotta... Vaan ehkäpä se vielä osuu joskus kohdalle, ja siihen asti molemmilla on vanhat sukunimensä.

 

Päätimme, että lapsen sukunimen saa määrätä lapsen sukupuoli: jos olisimme saaneet pojan, hän olisi saanut minun sukunimeni, ja tytölle taas tulisi isänsä nimi. Tyttö tuli, ja hän sai isänsä sukunimen. Koska kaikilla samaan perheeseen syntyvillä lapsilla on oltava sama sukunimi, saa tämä toinenkin sitten isänsä nimen.

 

Sitä sopivaa yhteistä nimeä etsiskellessä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Päätimme, että lapsen sukunimen saa määrätä lapsen sukupuoli: jos olisimme saaneet pojan, hän olisi saanut minun sukunimeni, ja tytölle taas tulisi isänsä nimi.

 

Me ollaan itseasiassa kerran myös puhuttu että ratkaistaisiin asia tällä tavalla! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
^joo ja YHTEINEN vanhemmuus saa aivan loistavan alun... :lol::unsure:

 

 

Ei taida hyvä vanhemmuuden alku tulla siitäkään, jos lapsen sukunimestä pitää taistella. Voi kun ihmiset sopisivat tämänkin asian jo ennen kun lasta aletaan edes yrittämään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now