Ovelimmat kikkasi vauvanhoitoon

[pom]

Ainakin nain esikoisen syntyman jalkeen on usein huomannut etta mitkaan jarkevat keinot eivat vauvaan tehoa, vaan mielikuvitusta saa todellakin venyttaa ja joskus ihan hulluimmat ideat tuntuvat toimivan parhaiten. Usein myos kuulee aitien kertovan aika alyttomilta kuulostavia temppuja milla vauva saadaan syomaan/nukkumaan/rauhoittumaan.

 

Mita hulluja keinoja teilta loytyy vauva-arjen hatatilanteisiin?

 

muoks. niin kuin pikkaraiset tuossa ehdottikin, taman saa siirtaa parempaan paikkaan jos loytyy!

Edited March 20, 2009 by pom

[blue.eyes]

En nyt tiedä kikasta, mutta esikoisella oli vähän taipumusta tissilakkoiluun ja eräs keino oli saada neiti juomaan tissistä niin että makasi pinniksessä ja minä nojailin reunan ylitse imettämään. Oli niin vaikea asento, mutta neiti söi.

[Guest pikkaraiset]

Mä olen niin kaivannut tälläistä ketjua. Oikeastaan olisi kiva jos tämä olisi paikassa, johon voisi isompienkin lasten vanhemmat kirjoittaa. Tuli mieleen siitä, kun joku sanoi että heidän lapsensa nukuttaa aina iltaisin unileluaan. Tuon jälkeen pohdin, että kumpa olisi itse noin kekseliäs niin pääsisi paljon vähemmällä

[Miinanen]

Silloin, kun Enska oli pienempi, oli päiväunille nukahtaminen joskus vaikeaa. Poikaa siis selvästi väsytti, mutta uni ei tarttunut. Laitoin sätkiäisen äp-makuupussiin ja sänkyynsä, ja sinne nukahti. Vähän ajan päästä kävin sitten avaamassa pussia, ettei huku hikeensä. Missään kapalossa tuo ei pysynyt, mutta makuupussi auttoi.

[Suvi]

^Meilläkään ei kapalosta ole apua, mutta olen pojan kietaissut ihan vaan peittoonsa, tutti suuhun ja sitten unirätti naaman päälle, niin että lopuksi näkyy pelkkä nenä, ja tähän yleensä nukahtaa ihan salamana

 

Yhdessä vaiheessa joutui kanssa taiteilee noiden tisuttelujen kanssa, välillä piti kävellä poika sylissä, välillä maata puoliksi pojun päällä ja välillä niin että poitsu oli mun masun päällä ja söi siitä

 

Soseen syöminen on kanssa yksi varsinainen ohjelmanumero kun häslää niin paljon kaikkea vaikka ruoka maistuisikin... Vaikka niin vannotin itteäni että ruokailusta ei tehdä mitään pellenumeroa, niin kas vaan, kyllä minä laulelen, kiljahtelen, murahtelen ja pidän ties vaikka mitä muita ääniä jotta pojan kasvot jollain keinoin pysyis muhun päin... Vaipanvaihdossa käytämme myös äänitehosteita...

 

Nämä nyt alkuun, on niitä varmaan paljon muitakin jo kerääntynyt, palaan asiaan kun muisti palautuu

[Sleeping Sun]

Uhmaikäiset jänkkää joka asiassa vastaan koska haluavat tehdä itse. Valitse itse 2 vaihtoehtoa (mutta ei missään nimessä vaihtoehtoa ettei haluamaasi asiaa tehtäisi) ja innokkaasti esitä asia lapselle: "Autas äitiä, valitse kumpi otetaan/laitetaan/tehdään?" Lapsi saa päättää ja tehdä, unohtaa kiukutella asiasta.

 

Myös kaupassa toimii helposti (jos vaan hermo riittää keksiä auttamista... ) kun pyytää hakemaan, tuomaan, auttamaan poloista äitiä joka ei millään osaa ilman pienen apua... Kassalla voi pyytää hedelmäkassin ja antaa pakattavaksi jotain särkymätöntä ja pyytää pitämään siitä kassista huolta ettei katoa/tipu/mene rikki, itse kerkeää pakkaamaan muut sillä välin.

 

Yleensä toimii muttei tietenkään aina, joskus taapero vaan on niin väsynyt ettei jaksa edes auttaa ja kiukkuaa sen takia...

[Extravaganca]

Kun leikkaan vauvan kynsiä (vauva makaa hoitopöydällä), niin sakset kiinnostaa jo tämän ikäistä 7,5 kk vähän liikaa. No, kun päästelen mahdollisimman päättömiä dägädägädägä tööt tööt tööt käläkälä -ääniä, niin typykkä jäykistyy katselemaan monttu auki meininkiä ja äiti saa leikata kynnet suht rauhassa... toki pitää olla ripeä jä ääniä vaihdella

[LeeLoo]

En nyt tiedä kikasta, mutta esikoisella oli vähän taipumusta tissilakkoiluun ja eräs keino oli saada neiti juomaan tissistä niin että makasi pinniksessä ja minä nojailin reunan ylitse imettämään. Oli niin vaikea asento, mutta neiti söi.

 

Meillä kanssa oli tätä yhdessä vaiheessa ilmassa, ja niinä iltoina tehtiin välillä niin, että poika oli miehen sylissä ja mä syötin poikaa siitä vierestä. Poika sai raivarit heti, kun minä otin hänet syliini tai viimeistään siinä vaiheessa kun laskin hänet imetysasentoon. Miehen sylissä ei sitten harmittanut yhtään ja syöminen onnistui.

[höpöli]

Meillä poika sai välillä raivareita rinnalla, niin mies otti pojan ja hämäs tätä "heittämällä" kattoon (eli nosti todella nopeasti ylös) pariin otteeseen. Poika yleensä rauhottui heti, kun unohti raivota, kun se oli niin hämmentävää. Sit vaan poika takaisin rinnalle ja rinta heti suuhun niin ei ehtiny aloittaa raivoamista uudelleen ja sit unohti sen

[Minttuliini]

Meillä ulkovaatteiden pukeminen oli aika haastava ohjelmanumero, kunnes laitoin sellaiset tumput kouraan missä hymyilee kissannaamat. Nykyään laitan nämä tumput ensimmäiseksi käteen, tyttö hymyilee niille ja saan rauhassa pukea likan. Enää ei yritetä heti karkuun, potkita ja riehuta kun on jotain muuta mielenkiintoista.

[Guest Noose]

Nyt kun on taas ollut flunssassa eikä ruoka oo oikein maistunut, niin on miehen kanssa syötetty yhteistuumin...

Jompi kumpi vie pullon ihan huulille ja kun vauva avaa suunsa niin toinen livauttaakin puuroa suuhun. (käytetään siis lähinnä ,

vain jos ei meinaa syödä juuri mitään)

Edited March 22, 2009 by Noose

[Guest pikkaraiset]

^Meilläkään ei kapalosta ole apua, mutta olen pojan kietaissut ihan vaan peittoonsa, tutti suuhun ja sitten unirätti naaman päälle, niin että lopuksi näkyy pelkkä nenä, ja tähän yleensä nukahtaa ihan salamana

 

Meillä kun ei tuttia syödä, niin ei auta vaikka laittaisi makuupussiin/peittoon Hirveä huuto vaunuissakin pari ensimmäistä minuuttia tai kunnes vaunut ovat lähteneet kunnolla liikkeelle ja sitten pari minuuttia.

 

Meillä pukemisen kiukutteluun auttaa se, että toinen meistä vanhemmista niia vauva sylissä. Kun vauvallinen seisoo suorassa, niin toinen vanhemmista niiaa jne. Kiikkukeinu tyyliin siis. On vauvasta erinomaisen hauskaa Kaikkea sitä tuleekin tehtyä silloin kun ei jaksaisi kuunnella huutoa/kiljumista

[flaming]

Tulen vauvavinkkejä kertomaan joskus puolenvuoden päästä kun taas muista millaista elämä on pikkuisen kanssa

 

Mutta mutta, esikoisesta jäänyt mieleen että kun se kausi jolloin testaillaan fysiikanlakeja, eli tippuuko maitomuki joka kerta samalla tavalla lattialle kun sen pöydältä pudottaa. Pätkä lahjanarua ja sellainen nokkamuki jossa kahvat, ja narulla muki kiinni syöttötuoliin. muksu oppi nopeasti hinaamaan mukin itse takaisin ylös, eikä äidin tarvinnut konttailla sitä pöydän alta sataa kertaa ruokailu aikana.

 

Tiedän ettei ole ekologista, mutta meillä kakkavaipait pakattiin aina suoraan pakastepussiin. ei haise roskiksessa. kivampi myös kyläpaikassa jättää pee-vaippa tuliaisiksi roskikseen kun siisti paketti.

[Magdalena]

Tässä myös uhmisvinkki...

 

meillä tykätään paljon laulamisesta ja "toiminnallisella" laululla saa kotioloissa hermostuneen taaperon mielenkiinnon muualle. Eli, kun taapero ei millään meinaa jaksaa odottaa, että saan rauhassa vauvan vaipan vaihdettua/imetettyä/ pyykit koneeseen/keittiön siivottua ym. ennen seuraavaa ohjelmanumeroa ehdotan, että laulaisimme yhdessä jotain liikunnallista laulua, esim. Jänis istui maassa, minä itse taputan, taputan, taputan jne., Lumiukot marssivat tms.

 

ja taapero sitten hyppii, hiipii ja marssii laulun sanojen mukaan ja äidin odotusaika menee nopeasti. Tämä on toiminut yllättävän hyvin n. 1,5-vuotiaasta asti ja nyt yli 2-vuotiaana vielä käytössä.

[Viljatuuli]

Meidän poika haluaa nukahtaa rinnalle ja nukkua vain sylissä. Sullon imetystyynyn itseni ja pöydän (esim. tietokonepöydän ) väliin, ja tuen poikaa siihen imetyksen ajaksi. Kun tyyppi lopulta nukahtaa (ja heräisi, jos sen siirtäisi sylistä pois), ujutan vain käden pois pään alta ja se jää nukkumaan imetystyynyn päälle. Asento ei ehkä ole sille kaikkein ergonomisin, mutta tämä antaa vähän omaa aikaa ja lepuutusta käsille.

[Kndr]

Iltakitinään auttava kantoliina toimii joskus vain, jos kantaja pysyy liikkeessä (istualteen heijaus ei riitä vaan pitää seisten hytkyä tai kävellä): me käytetään miehen kanssa sellaista kikkaa, että istuu jumppapallon päällä ja liikkuu sillä ylösalas. Samalla voi esim. lukea, syödä tai olla netissä, nukkuminen tosin ei onnistu

[Viljatuuli]

^Samaan tarkoitukseen toimii hyvin epparihaavan takia hankittu kottikärryn sisäkumi, jolla voi pomppia vähän tai matkia kävelyä vaihtamalla painoa kankulta toisele.

[Snazu]

Nyt kun on taas ollut flunssassa eikä ruoka oo oikein maistunut, niin on miehen kanssa syötetty yhteistuumin...

Jompi kumpi vie pullon ihan huulille ja kun vauva avaa suunsa niin toinen livauttaakin puuroa suuhun. (käytetään siis lähinnä, vain jos ei meinaa syödä juuri mitään)

 

Meillä oli myös muutaman kuukauden pätkä kun ruoka ei vaan mennyt alas, mutta maito ois mennyt. Joten pullo kohti suuta, mutta lusikkaa sujahtaakin suuhun eka. Sitten maitoa perään.

 

Ruokaillessa kiukkuisen vauvan kanssa toimii myös harhautus, eli toisella kädellä heiluttelee lelua ja toisella lappaa suuhun ruokaa. Menee kuin itsestään alas

 

Pottalla ei oo koskaan ollut kärsivällisyyttä istua, joten lelu pojan käsiin. Tai sitten näyttää kirjasta siinä samalla kuvia.

 

Silloin kun iltapullolakkoiltiin, niin piti syöttää joka ilta eri paikassa, eri huoneessa, eri asennossa ja eri valaistuksessa. Uusi tilanne sai unohtamaan lakkoilun.

[Haavis]

Voi että. Ihania. Ja niin tuttuja...

 

Meillä ollaan joskus myös tuota pullolla hämäämistä käytetty ruokapöydässä. Hämäsin aina jotain 3 kertaa ja sitten annoin huikan ja taas 3 hämyä jne. Enää nyt ei moinen toimis.

 

Ja meillähän ei ruokailusta tehdä showta... Niin varmaan. Meillä on hirvee röykkiö kaikanlaista romua pöydässä, jotta syöminen onnais. Oli meillä tossa välissä kausi, jolloin ei tarvittu oikeestaan mitään apukeinoja, vana jätkä söi jo aika hyvin ite. Mutta ne ajat ovat taas menneet ja palattu lelukasaan.

 

Meillä ei mitään hirveen ihmeellisiä niksejä taida olla. Tai ehkä niitä on, muttei just muistu mieleen. Tuun kirjottaan, kun muistan. Lähinnä meillä tällä hetkellä vain huutaa niin äiti kuin poikakin.

[Guest Neiti.Aurinko]

Silloin kun meillä oli kaikkein vaikeinta nukahtaminen(about 3-6kk ikäsenä) niin ainoa keino oli kietoa tyttö fleecehuopaan ja hytkytellä sylissä... Sitten kun oli nukahtanut niin edelleen tyttöä hytkyttäen laskettiin ensin alas sänkyyn kroppa ja sitten vähitellen pää. Jos tytön ois laskenut suoraan sänkyyn niin silmät ois auenneet samantien... Huh mitä hommaa se nukutus olikaan...

 

Nykyään nokkamukista juodessa tyttö aina jossain vaiheessa heittää mukin lattialle. Se on alkanut ottamaan aivoon kun neiti tekee niin ihan tahallaan... Aloinkin kokeilla tuossa käänteistä taktiikkaa ja näytin tytölle pöytää ja sanoin että pöydälle ei sitten saa laittaa mukia... Tyttö katseli silmät ympyräisinä ja kun käänsin selän niin heti pisti mukin pöydälle ja katsoi että näinkö vai en ja virnisti vielä

[teaz]

Meillä on ollut myös käytössä tuo pullolla hämääminen. Toinen keino saada ruokaa pojan suuhun on, että laulan "viidakossa, viidakossa, nukkuu leijona. Wiii, wiwamwambuee" ja kun poika hymyilee, lusikka nopeasti suuhun Iltapuuro menee joskus parhaiten alas sylissä istuen ja telkkaria tuijotellen.

 

OT: Luin otsikon, että vauvanvaihtovinkit

[Viljatuuli]

Astianpesukoneen hurina nukuttaa yhtä hyvin kuin autokyyti.

[Guest pikkaraiset]

^ tai hiustenkuivaaja

[Helsbels]

Tassa jotain vinkkeja meilta (sori jos naa on jo tullut, luin ketjun suht pikaisesti lapi)

 

Hoitopoydan lahella on pari lelua jotka annan pojalle tutkittavaksi vaipan vaihdon ajaksi. Niiden avulla se jaksaa olla sen aikaa paikallaan (ja meilla on se hoitopoyta siis vielakin kaytossa )

 

Potan lahella pidan pienia kuvakirjoja, ilman niita ei jakseta potalla juurikaan istuksia. Joskus luetaan niita yhdessa jos on erityisen karsimaton olo.

 

Meillakin ruokailu on aikamoista rimpuilua valilla. Arsyttaa kun nakee etta nalka olisi mutta syottotuolissa ei millaan huvittaisi istua. Joskus toimii lelut, joskus annan jotain sormiruokaa ja samalla saan lapattua itse ruokaa myos siihen leipalapeen. Pidan myos kaksi tai kolme lusikaa varalla kun poika haluaa valilla napata lusikan kadesta. Antamalla sen lusikan sille, se raukka luulee olevansa tilanteen pomo vaikka ma jatkan syottamista silla toisella lusikalla (kolmas lusikka on silta varalta etta ensimmainen tippuu lattialle. Useimmiten ei ole yhtakaan sekunttia hukattavana siihen etta lahtisi hakemaan metrin paasta uutta lusikkaa )

Edited March 28, 2009 by Helsbels

[Ladybird]

Meillä poika nukkuu kahden omaan huoneeseen siirtämis yrityksen jälkeen yhä meidän huoneessa. Miehen kanssa molempien on ihan pakko lukea sängyssä ennen nukahtamista. Pienenä poikaa ei meidän yöpöytien valot haitanneet lainkaan, mutta nykyään havahtuu aina siihen valoon. Mä aloin lukemaan tämän ikeasta ostetun yövalon kanssa:

 

 

Tätä lamppua ollaan koko pojan elämä käytetty muutenkin yöllä, kun sen antama valo on tosi hämärä. Se on ihan mahatava, kun siinä on akku ja sen voi siten napata mukaan vaikka kylppäriin, jos tarvitsee yöllä vaihtaa vaippaa. (Nykyään siis ei juuri koskaan, mutta ihan vauvana.) Nyt se siis toimii lukuvalona, niin että lamppu on tositosi lähellä luettavaa kirjaa ja siten antaa juuri ja juuri tarpeeksi valoa lukemiseen.

 

Miehelle hankittiin lukulampuksi viime viikolla yhden kaverin vinkistä otsalamppu , jossa on punainen himmeä valo myös.