Guest HelmiQ

Kun ruoka ei maistu...

63 posts in this topic

Meillä on alkanut nirsoilu viimeisen kuukauden aikana, pojalla on nyt ikää 1v 5kk. Aamupala ja lounas menee vielä hyvin, mutta välipala ja iltaruoat on yhtä taistelua. Poika voi maistaa tai syödä yhden lusikallisen ja kääntää sitten päätä eikä avaa suuta vaikka olisi lempiruokaa kun yritän syöttää. Olemme antaneet hänen syödä itsekin ja nyt ollaan siirrytty syöttötuolista aikuisten tuoliin kun häntä ei meinannut enää saada istumaan syöttötuoliin, mutta sekään ei ole auttanut. Parina viimeisenä päivänä olen antanut pojan leikkiä leluilla samalla kun lusikoin iltapuuroa, koska muuten hän ei ole syönyt mitään. Neuvolaan ollaan menossa vasta runsaan kuukauden päästä, mutta en usko että painoa on paljon tullut viime aikoina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ah, kohtalontovereita!

Meillä esikoisella ikää 1v 7kk ja tätä (äidin ja isän) hermoja raastavaa syömättömyyttä on kestänyt jo... kauan. Kuukausia, sen tarkemmin en osaa sanoa. Neuvolasta ei apua lääkäriltäkään saanut, totesi vaan jotain ympäripyöreää eli ei periaatteessa kommentoinut mitään. Useimpia ketjussa mainittuja konsteja ollaan kokeiltu, pääasiassa tuloksetta.

Meillä on olleet aikalailla aina tarkat ruoka-ajat, ei mitään välipaloja tai naposteluja, eikä olla siihenkään lähdetty, että tarjotaan "mitä vaan", jotta saadaan poika syömään. Mutta on tämä välillä pirun ahdistavaa, kun toiselle kelpaa monesti vain aamu- ja iltapalat eli ts. viili sekä jugurtti. Eivätkä aina nekään kovin hyvin. Jotakin hedelmäsosetta varmaan söisi vaikka kuinka, mutta ei aiota niitä ruoaksi syöttää.

Painon kanssa ei onneksi ole ollut meillä mitään hämminkiä, menee ihan käyrällään (1,5-vuotisneuvolassa pituus muistaakseni n. 83 cm ja paino n. 12,5 kg). En kyllä ymmärrä mistä tuo sen kaiken energian ja painon saa, kun syöminen on ollut niin pitkään jo tositosi huonoa. Ihmetyttää tosissaan, että mistä tällainen johtuu. Aina kun ollaan vältetty makeita herkkuja, niin ei ole voinut siihenkään oppia, että vaatisi niitä ruoan sijaan.

 

Itseäni huolettaa ehkä eniten se, että tätä on todella kestänyt jo kauan. Jos olisikin kyse viikoista, mutta että jo kuukausista :( Ajattelin taas seuraavalla neuvolakäynnillä (joka tosin on kuopuksen aika) ahdistella terveydenhoitajaa kyselyillä tästäkin asiasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on huonosti syövä poika (1v6kk). Jossain vaiheessa meillä meni aamu- ja iltapuurot aika hyvin mukisematta ja niihin sekoitin aina purkillisen hedelmäsosetta, jotta sai vitamiineja. Nykyään ei syödä ollenkaan puuroa ja päivän aikana saattaa upota vain esim 1 nakki, siivu porkkanaa ja pala leikkelettä. Hedelmiä saattaa joskus syödä (esim 2cm banaania tai 3 viinirypälettä), mutta ne syljetään pureskelun jälkeen pois. Nyt on jo tosiaan ikävä niitä aikoja, kun meillä sentään meni sitä puuroa noin 4dl yhteensä päivässä, vaikka sen lisäksi muu syöminen oli aika samaa luokkaa kuin nyt.

1,5v neuvolassa poika oli 80cm ja painoi 10,2kg.

 

Joku kuukausi sitten oli sellainen hyvä kausi noin 3-4 päivää, että poika söi melkein sen 5 ateriaa päivässä. Se oli sen jälkeen kun oli eka ollut viikon pelkällä maidolla Rotaviruksen vuoksi. Sillo mä ajattelin, et kai tuo jotenkin sit 'paikkaa' sitä syömistään niitten huonojen jaksojen jälkeen. Ainut mikä tietenkin harmittaa, ärsyttää, on se, että ruokaa meillä menee todella paljon roskiin kun se jää aina syömättä. Joka aterialla kuitenkin on tarjottava terveellinen ja täysipainoinen ruoka.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moi

 

Meidän neiti on vasta 9,5kk, mutta ajattelin liittyä tähän ketjuun mukaan jo nyt. (Neiti kuuluisi vielä oikeasti vauvojen puolelle, mutta hänen syömisongelmansa on mielestäni jo jotenkin enemmän samanlainen kuin taaperoilla)

 

Pikkuneitiä ruoka ei kiinnosta juuri millään lailla, ja ylimääräisissä punnituksissa käydään neuvolassa, kun paino on niin alhaalla. (9kk pituus 69cm ja paino 7400g)

 

Minkä ikäiselle lapselle voi tehdä sen, että jos ruoka ei maistu, niin ottaa lautasen pois? (ja antaa ruokaa vasta seuraavalla aterialla?)

 

Nyt käytän valtavasti energiaani siihen, että houkuttelen vauvaa syömään. Apua syömiseen on ollut vähän esim. leivänmurusista (joita vauva saa syödä itse) ja omasta lusikasta, johon laitan hieman ruokaa tutustuttavaksi. Näiden konstien avulla saa suun yleensä aukeamaan, jolloin ehdin ehkä salamannopeasti sujauttamaan sinne lusikallisen ruokaa.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jälkikäteen olen tajunnut, että mä vaan olen tosi kriittinen ruuan mausta. Mä rakastan hyvää ruokaa :lol: Äidilläni on osa ruuasta hyviä ja osan ruuista äiti antaa suosiolla mun tehtäväksi jos olen siellä syömässä.

 

jahast :lol: Millaista ruokaa mä sitten tekisin tytölleni? :D Neiti ei ole saanut 1,5 v ja 2 v neuvolan välissä kuin 600 g painoa ja painokäyrä on tippunut -19:sta. Uusi kontrolli on parin kuukauden päästä.

Meillä on aina ollut säännölliset ruoka-ajat, yksi välipala (yleensä kiisseliä tai hedelmää) lounaan ja päivällisen välissä sekä iltapala. Ruoka-aikojen välissä ei napostella. Koko perhe syö yhdessä. Meillä ei käytetä leluja tai muuta viihdykettä. Takapihalle ei voida pitää verhoja auki liian uteliaan naapurin takia <_< Ruokailusta ei tehdä mitään ihme numeroa. Jos neidille ei ruoka maistu, niin sitten haluaa maitoa. Jos ei saa, niin on syömättä ja syö seuraavalla kerralla vain pari lusikallista. Kerrankin viikolla ei kaksi eri ruokaa maistunut. Luulin että tekee hampaita. Kunnes viikonloppuna sai suurta herkkuaan ja sitä meni ihan älyttömästi. Mä olen tuon maidon kanssa yrittänyt kaiken maailman eri versioita. Täytyy uudestaan aloittaa rumba alusta ja katsoa joskos olisi joku muuttunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joko teillä on öljylisät käytössä? Meillä auttoi hieman ne ja siirtyminen rasvattomasta maidosta tavismaitoon ja muutenkin kaikki rasvattomat pois tytöltä(lääkärin määräys). Vaikka päästiin viimeksi "jo" -13 käyrälle niin kuulemma pitää jatkaa lisien käyttöä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä lisään ruuasta riippuen joko margariinia tai öljyä ruokaan. Meillä neiti ei suostu juomaan tavallista maitoa vaan juo kauramaitoa. Suht sama energiamäärä siinä pitäisi olla. Muut maitotuotteet eivät ole vähärasvaisia. Ongelma taitaa olla myös siinä, että neiti rakastaa keitettyjä vihanneksia. Helposti syö vain vihannekset ruuasta ja muu ruoka jää vähemmälle syömiselle. Kauhea säätö ruuan aloittamisessa, että tulee syötyä muutakin ruokaa.

Edited by pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

No voi, oletko ajatellut että uittaisit kasvikset voissa? :girl_haha: Syökö tyttö juustoja? Meidän neiti ei koskekaan juustoon mutta rasvat nuolee leivän päältä. Mä lisään iltapuuroon aina n.1rkl rypsiöljyä ja jos aamulla puuroa keitellään niin samanverran neidille silloinkin. Entä jos gratinoisit vihannekset silloin tällöin, se on oikea kaloripommi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Gratinointi voisi olla hyvä idea :) Sitä taidankin kokeilla. Puuroa neiti syö vaihtelevasti. Välillä vain pari lusikallista ja välillä peräti kymmenen :D Isä tai äiti syö sitten loput puurosta. Mä en kyllä öljypuuroa halua syödä :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ajattelin kans kirjoittaa tänne!

Meillä asustaa 1v10kk ikäinen poitsu joka on erittäin huono syömään ruokaa!

Puurot ei maistu enää ollenkaan eikä muutenkaa hirveästi syö, mutta en ole ottanut tuosta mitään stressiä sillä painoa kuitenkin tulee hyvää vauhtia, että kyllä tuo poika jotain syö kun kerta kasvaakin! ;)

 

Välillä on ollut vaiheita että ruokaa menee paremmin mutta nyt taas hieman huonompi kausi menossa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taalla kanssa ruoat ja juomat uppoaa tosi huonosti. On oikeastaan ollut niin koko ajan. Kun siirryttiin kiinteiisiin yritin kylla antaa kaikenlaisia makuja jne. Meidan 1v 2kk on hoikka mutta pitka, ja nain on ollut koko ajan, paitsi etta syntyessa oli 3880 g eli ihan hyvan painoinen.

 

Syominen siis on yhta showta. Tarvitaan pelit ja vehkeet etta suu aukeaa useamminkin kuin kerran pari. Eli yleensa ottaa innolla yhden lusikallisen ja sitten suu pysyy kiinni. Tuntuu etta pitaa keksia koko aika vaan uusia viihdykkeita. Ma oon sortunut tahan kun oltiin ekat kuukaudet painokontrolleissa ja sen jalkeen olen yrittanyt saada syomaan keinolla milla hyvansa. Eli painonkyttaamisesta jai mulle trauma.

 

Myoskin juominen kupista tai lasista on olematonta, ja tissilla roikkuisi viela koko ajan (eli imetan viela). Tarjoan vetta tai maitoa kupista, ja silloin talloin ottaa pienen huikan. Jossain valissa vieroitti itsensa myos pullosta, eli juotavat ei mene edes siita.

 

Ruoista kylla jugurtit menee useinmiten ja hedelmat.. Puuro menee vaihtelevasti - ja siis vauvapuuro, ei tavallinen. Alkuinnostuksen jalkeen ollaan oltu purkkiruokalinjalla ja ollaan kokeiltu eri merkkeja - hipp menee parhaiten. Suomessa on mun mielesta paremmat hedelmasoossit ja taalla ei varsinaisesti ole hyvia hedelmasoosseja IMHO.

 

Meilla oli jo aika hyva 4 aterian rytmi, kunnes nyt tuli vatsatauti ja toipuessa on syonyt lahinna jugurtteja.

 

Ruoka menisi varmaan paremmin alas jos syotaisiin samaan aikaan ja saisi itse syoda. En vaan jaksa siivota sita sotkua 4 kertaa paivassa ja muutenkaan en laita ruokaa niin usein. Meilla on miehen kanssa aika eri rytmit ja lahinna syodaan illalla myohaan. Eli kyse on myos omasta laiskuudesta.

 

Olen ajatellut, etta kun tasta vatsataudista on toivuttu niin voisin kokeilla asennemuutosta ja kokeilla vaan 1-2 lelua ja kun ne on heitetty lattialle ja ruoka ei enaa mene alas, niin sitten kokeillaan myohemmin uudestaan. Ma olen niin lopen uupunut noihin ruokashowin ja tiedan etta myohemmin on varmaan viela vaikempi paasta leluista poydassa eroon. Pitais vaan yrittaa olla stressaamatta, nain muuten sellaisen ruokalapun, jossa oli teksti "relax, I'll eat when I grow up".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika on aloittanut yhtäkkiä nirsoilemaan juuston , maidon ja raejuuston kanssa. Vielä ei onneksi muita nirsoiluja ole tullut...

 

Tsemiä nirsoiluihin ja syömättömyys asioihin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä tärkeintä niiden lasten kohdalla, jotka on todella pieniruokaisia tai nirsoja, on se ettei pakota syömään. Lapsi ei kuole nälkään. Syö kyllä, jos ihan hirveä nälkä on. Olen lukenut tutkimuksia, että aikuisena ylipaino johtuu usein juuri siitä, että lapsena on tuputettu ja pakotettu ruokaa. Itsellä sama homma, olen aina ollut ylipainoinen, ja äitini oli juuri sellainen, et kaikin keinoin ja leikin varjolla "pakotettiin" syömään, ettei lapselle vaan jää nälkä. Samoin ruoalla palkitseminen on todella väärin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huooh, liitytäämpä tähänkin joukkoon mukaan :girl_sigh:

 

2v9kk neiti on lopettanut syömiset ihan kokonaan. On aina ollut hoikkasta sorttia ja ruokahalukin vähän ailahtelevaista. Kuitenkin ruoka on maistunut ihan hyvin. Kesällä lopetettiin kokonaan tytön syöttäminen kun tympi lapioida ruokaa suuhun kahdelle lapselle, ja hän kyllä osaa syödä hienosti itse. Noin kuukausi sitten syöminen kuitenkin loppui kuin seinään. Oikeasti viidellä aterialla päivässä alas menee kyllä nesteitä, mutta kiinteää ruokaa ehkä lusikallinen tai pari per ruoka. Välipaloja mankuu sitten koko ajan vaikka tietää että päivässä välipalaa syödään tasan kerran eikä muutoin ruokien välillä saa kuin vettä juodakseen. Eikä ole merkitystä tehdäänkö hänen lempiruokiaan vai ei, se vaan ei uppoa.

Mikään tuota ei muuten tunnu vaivaavan mutta huolestuttaa vaan kun paino ei ole muutenkaan noussut puoleen vuoteen.

Kuopuksella on onneksi ensi viikolla neuvola, taidan ottaa neidin mukaan ja punnituttaa sielläkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syömättömyydessä on minusta tärkeintä, etteivät vanhemmat riitele ruoka-aikana, eivät keskenään eivätkä lapsen kanssa. Itse muistan lapsuudesta, että jos oli itku kurkussa, ei ruokakaan mennyt alas. Hauskinta oli syödä mummolassa, kun minut vain nostettiin nurkkaan syöttötuoliin ja ruoka eteen ja sitten sai seurata kun mummo ja ukki hassuttelivat kun mummo yritti tiskata.

 

Lisäksi muistan hirveän monta kertaa, kuinka vatsa täytettiin muulloin kuin ruoka-aikana, vaikka äiti ei tiennyt mitään. Kaupoissa oli hyvä käydä maistelemassa kaikki ilmaiset näytteet. Naapurissa kun kävi leikkimässä, mummo tarjosi aina jotain. Marjapuskat käytiin syömässä tyhjiksi monta kertaa päivässä, etenkin sen jälkeen kun karviaiset olivat kypsiä. Metsässä käytiin syömässä käenkaalit. Pihalla testattiin, kuka uskaltaa syödä eniten ruohoa. Kaveri oli saanut karkkia, ja jakoi meillekin. Sohvan alta löytyi kuiva leipä, joka oli jostain syystä paljon parempaa kuin ruoka. Kaveri usutti maistamaan kissanruokaa. Kaapista löytyi kätkö, joka paljastui myöhemmin tuliaisiksi, jotka oli pitänyt viedä tädille. Että kyllä me syötiin, ei vaan ruokapöydässä. :D

 

Lapsen kehitykseen kuuluu ihan luonnostaan syömättömyyden kausia, joista osa liittyy siihen, että lapsi yrittää oppia tunnistamaan, mikä on ruokaa ja mikä ei, osa kasvun etenemiseen. Hitaamman kasvun kautena ei syödä yhtä paljon kuin nopean kasvun kautena. Koettakaa jaksaa. Jos yhtään lohduttaa, siskoni ei suostunut lapsena syömään paljoa mitään, ja ruokapöydässäkin kävi vain kääntymässä. Silti kasvoi ja on yhä hengissä, nykyään pyörittää yritystä. Hänellä ei vain koskaan ollut se ruoka ja syöminen kovin korkealla prioriteeteissa, nykyäänkin syö vasta illalla töitten jälkeen hirveästi, päivällä ei mitään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vahan paivitysta meidan tilanteeseen :girl_smile:

 

Oltiin kaverin luona pari paiva, jolla on suht samanikainen lapsi joka soi itse ja hyvin. Kun tultiin kotiin niin laitoin lusikan kateen ja parin paivan kuluttua alkoi itse syoda!! Siita lahtien ruoat on menneet PALJON paremmin alas. Lisaksi koitan tehda nyt enemman ruokaa ja syodaan yhdessa aikaisin illalla, joten tosiaan meilla on alettu syomaan :girl_dance:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli syömättömyysongelmia esikoisen ollessa noin 2-vuotias. Hirveä show piti aina järjestää, että saatiin edes vähän ruokaa alas (juomaan onneksi suostui). Nyt myöhemmin olen tullut siihen tulokseen, että juuri se tapahtuman kulku oli se ongelma. Siis se, että lapsi varmaan itsekin alkoi vaistoamaan kireyden syöttäjissään ja ruokailutilanteissa. Mielestäni kannattaa siis yrittää välttää turhia leluja/ohjelmanumeroita ruokapöydässä ja olla tilanteessa mahdolisimman rauhallinen (tiedän, että tää on helpommin sanottu kuin tehty), ei se lapsi tosiaan nälkään kuole, eli jos ei maistu niin sitten syödään myöhemmin. Ja tärkeää on nimenomaan se, ettei sitten sorru antamaan niitä "herkkuja" jotta söisi edes jotain, vaan pitää kiinni omasta linjastaan.

 

Eikä tää nyt siis todellakaan ollut mikään "minä tiedän miten teidän asiat hoituu" kommentti, vaan ainoastaan meidän tilanne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä voisin liittyä tänne...

 

Poika on vasta päälle 11kk mutta ongelmat on ihan samaa luokkaa kuin muillakin täällä. Me ollaan syntymästä asti ravattu painokontrolleissa ja jossain siellä -17 käyrällä kai menee painonsa puolesta, pituus on ollut ihan ok koko ajan. Me sorruttiin heti kiinteiden alussa myös leluihin ja muihin viihdykkeisiin, kun lastenlääkäri totesi, että poikaa olisi avustettava syömään enemmän. Tai no oli siinä alussa joku viikon tai parin kausi, kun vasta maisteltiin niin silloin malttoi keskittyä vain syömiseen, sen jälkeen ei ole ilman viihdykettä yli viittä kertaa koskaan avannut suutaan vaikka olisi tosi kova nälkä (esim. puistoilun jälkeen). Jos ei muuta viihdykettä ole niin kiipeää vaikka pöydälle, mitä me ei kyllä anneta tehdä. Sormiruuat auttaa välillä vähän, mutta niitäkin yleensä maistelee jonkun aikaa ja sitten alkaa vain sotkea. Omalla lusikalla välillä maistelee pari-kolme lusikallista, jos lataan ensin lusikan valmiiksi. Joskus olen ollut niin epätoivoinen että olen syöttänyt poikaa hänen leikkiessään lattialla, siinä saattaa huomaamatta mennä purkillinen jogurttia. Öisin sitten roikkuu tissillä jos ei ole päivällä syönyt. Imetystä en haluaisi vielä lopettaa kuitenkaan.

 

Mä en enää tiedä mitä mä teen tän kanssa :girl_to_take_umbrage2: mua on itseäni välillä ruvennut ahdistamaan nää ruokailuhetket niin paljon että se vaan taitaa lisätä tätä kierrettä, kun kyllähän poikakin sen ankean tunnelman aistii. Ajattelin nyt ruveta vaan kokeilemaan ilman leluja jonkun aikaa, jos ei uppoa ruoka niin sitten ei. Tästä olisi kiva kuulla lisää onnistumis- tai epäonnistumistarinoita! Tuo Annickin päivitys antoi mulle jo vähän toivoa, että ehkä meilläkin vielä joskus alkaa sujua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Annatteko sormiruuat pojalle yleensä niin, että syö yksin vai yhdessä perheen kanssa? Meillä tyttö yksin syödessään (istutaan siis vieressä, mutta ei syödä itse ruokaa) kyllästyy yleensä melko nopeaan, mutta jos kaikki syödään saattaa vähän kuin huomaamatta upota paljonkin ruokaa. Ei varmaan ole niin tylsää syödä, kun on oikeaa seuraa. Itsekään ei ehdi tympääntyä, niin ei tule tuota huonoa tunnelmaa.

 

Välillä toimii, jos antaa osan ruuasta sormin syötäväksi ja syöttää itse osan lusikalla. Jopa puuron kanssa tehdään ajoittain näin... :girl_sigh:

 

Jos sormiruokana on useampaa lajia, annan monesti vain pari lajia aluksi kerrallaan. Sitten, kun ne alkavat tökkiä, lisätään vähitellen lajeja. Noin ei kyllästy niin nopeasti. Tyttö tykkää kovasti raejuustosta, niin sitä ainakaan ei anneta heti ensimmäisenä, tai ei syö mitään muuta.

 

Lopeta yöimetykset! Meillä tyttö roikkui viimeiset viikot/kuukaudet yöt tissillä, päivällä ei sitten syönyt rintaa eikä muutakaan ruokaa yleensä kunnolla. Lopetettiin sitten yöimetykset kerrasta poikki menetelmällä. Tyttö alkoi juoda maitonsa hyvin päivällä, kokonaisuudessaan paljon tehokkaammin. Mielestäni imetys ei tuosta kärsinyt, vaan maidon määrä hetkellisesti jopa parani, kun sain itsekin nukuttua. Tuohon asti tyttö oli tosiaan juonut päivisin myös maitoa niin huonosti, että sekin varmaan silloin laski tuotantoa. Yöimetyksen lopetuksen ei siis tarvitse merkitä koko imetyksen lopetusta. (Meillä yöimetykset loppui n. 3 kk sitten, nyt edelleen imetän muutamia kertoja päivässä.)

 

Mä olen päättänyt, että ruokapöytään ei tuoda varsinaisia leluja, mutta se ei meillä tarkoita sitä, ettei pöydässä olisi tavaraa, millä leikkiä. Meillä on tallessa iso laatikollinen pilttipurkin kansia ja muutamia lasipurkkeja, joiden avulla saadaan ruokailut sujumaan (yleensä). Luulen, että tuo on hyvä siinäkin mielessä, että noilla ei leikitä muuten, eli mielenkiinto säilyy paremmin. Jos siis ruokailu ei suju ilman viihdytystä, kokeile vaikka noita. Avaa ja sulje purkkeja, kasaa kansia pinoksia, tunge paperia purkkiin jne., mitä vaan keksit omituista. Ei ne lelut ole pahasta.

 

Tuli varmaan paljon itsestäänselvyyksiä kirjoitettua, mutta pitää yrittää vähän edes kokeilla auttaa. :girl_smile: On tuo syöminen meilläkin niin monesti niin pelleilyä (puurot syödään sormin jne.). Mun raja menee ruuan kanssa (nykyään) siinä, että ei haittaa, jos sotkua tulee, kunhan edes yritetään syödä. Jos ruualla aletaan leikkiä, otetaan ruoka pois. Käytössä siis monesti sormet ja kaksi-kolme lusikkaa. Tänään annoin käteen pillin ja sehän kiinnosti piiitkään. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä taidan kanssa ilmoittautua tänne. Meillä poika on myös -18 käyrällä ja melkein aina ollut "huono" syömään. Välillä on ollut parempiakin kausia, kun lusikkakin on kelvannut, mutta tälläkin hetkellä mennään taas kokonaan sormiruoalla. Hampaita on jo 12, joita syytän aika paljon. Olen kovasti yrittänyt hillitä itseni ja päästä takaisin pomoksi ruokailussa.. Se on tosi vaikeaa. Viihdykettä käytetään meilläkin, että menisi edes se yksi lusikallinen.. Säästetään "herkut" (liha, raejuusto...) viimeiseksi ruokailulla, koska muuten ei käy enää mikään. Terkkari ei ole kovin huolissaan, koska poika kuitenkin nukkuu ja on TOSI energinen pakkaus. Ravintolassa syö hienosti aina, sormin sielläkin.

 

Mutta mua rassaa ja ahdistaa ja kierre on valmis. Loppukuusta mennään neuvolaan rokotteelle ja tietty painokin otetaan kanssa.. Varmaan terkkari aatteelee, että pidän lastani nälässä...

 

Tsemppiä ayeshe! FB:ssä on kiva ryhmä, missä on keskustelua myös sormiruoasta ja paljon vinkkejä. Voin lisätä sut sinne jos haluat (ja jollet ole jo siellä :D )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä muksu syö nykyisin tosi hyvin, ennen vuoden ikää taas hyvinkin vaihtelevasti. Paino ollut -15...-18 käyrällä 4 kk asti ja pituus +1,2...+1,5 käyrällä. Kasvu on ollut tosi tasaista ja meidän "oma neuvolatäti" on ollut sitä mieltä, että poitsu on samanmallinen kuin vanhempansakin ja kasvaa tasaisesti. Ylimääräisissä painokontrolleissa ollaan kuitenkin käyty ja siellä on välillä tullut sanomista (aina vaihtuva "vieras" hoitaja) ja ihmettelyä hoikkuudesta. Itse olen sitä mieltä, että muksut eivät kuole nälkään, jos ruokaa on tarjolla. Välillä on vaan parempia ja välillä huonompia päiviä ja mm. flunssassa tai hampaiden tullessa ruoka maistuu huonommin.

 

Yöimetyksen loppuminen ja hoidon aloittaminen tuntui selvästi vaikuttavan päiväsyömisiin 12-13 kk:n iässä. Sitä ennen ruokaa meni tosi vaihtelevasti ja sen jälkeen taas pääsääntöisesti hyvin. Muksu on syönyt aina tosi vastentahtoisesti soseita, joten pienestä pitäen on saanut sormiruokaa ja mahdollisimman samannäköistä tai samaa ruokaa kuin muutkin pöydän ääressä. Välillä ilta- tai aamupalaa antaessa on telkkari ollut viihdykkeenä (kun oppi nousemaan tripptrapissä seisomaan ja meinasi tehdä sitä koko ajan), mutta muuten ei ikinä leluja tms. viihdykkeitä pöydässä. Olen myös välillä tarjonnut bussimatkoilla, autossa tms. paikoissa viihdykkeeksi maissunaksuja, porkkanatikkuja tai muuta "naposteltavaa", mikä selvästi huonontaa muuta syömistä. Meillä parhaiten toimii suht säännölliset ruoka-ajat, ei välinapostelua (tai enintään kurkkupalaa tai muuta vihannesta, kun ruoka on kohta valmistumassa ja poitsu haluaa nälkäisenä jotain pientä sitä ennen) eikä näkyvissä saa olla pullaa tai muuta herkkua, jota poitsu jää odottamaan ja jättää pääruuan syömättä.

 

Ja lisäyksenä vielä, että muksu on aina seurannut, mitä muut pöydän ääressä touhuavat. Eli syö edelleenkin (iltapalaa lukuunottamatta) paremmin, kun itse syö samalla. Ja uskon, että hoidossa aloittaminen on myös auttanut asiaa, kun on nähnyt muiden taaperoiden syövän vieressä.

Edited by mirelda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lyhyesti nyt vaan, kiitos kommenteista ja vinkeistä, osa olikin tuttuja mutta tuli myös uusia mitä me ei oltu tajuttu. Kirjoittelen myöhemmin lisää.

 

jpo, joo haluaisin siihen fb-ryhmään, laitan sulle yksäriä kunhan ehdin, nyt pitää mennä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ajattelin tuoda tänne vinkin, joka löytyy uusimmasta Vauva-lehdestä. Sytytä kynttilä ruokapöytään. Lapsi keskittyy kynttilään eikä tarvitse muuta viihdykettä. Isompana pöydästä saa nousta vasta, kun kynttilä puhalletaan sammuksiin.

 

Toimivuudesta ei mitään käsitystä. Vielä en ole jaksanut kaivaa kynttilää esiin naftaliinista, jonne ne on kaikkialle ehtivän apinalapsen myötä työnnetty. Hauskalta kuulostaa, ehkä joskus meilläkin syödään niin rauhassa, että pöytä ei syttyisi tuleen. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ onpas yksinkertaisen ihana vinkki, mä kokeilen heti seuraavalla aterialla. Meilläkin on tuo lehti, mutta eipä vaan sattunut silmään tuo vaikka sen jutun luinkin... syytän univelkaa :grin:

 

Mulle on tässä parin päivän sisään nyt pikkuhiljaa hahmottunut tää meidän pojan uusin huonostisyömisen kausi, siinä taitaa olla montakin juttua taustalla. Selvästi vuoden ikää lähestyessään poika haluaa entistä enemmän syödä itse omalla lusikalla, omin sormin myös, mutta sitä se on voinut tehdä jo siitä asti kun kiinteät aloitettiin. Toistaiseksi se lusikka vaan menee suuhun niin päin että pesä on kohti kieltä, eli pitäisi löytää sellaista sapuskaa joka siinä pysyy sinne kielelle asti. Ainakin osa maustamattomista jogurteista pysyy.

 

No sitten on myös tehty hampaita jokunen viikko ja nyt eilen poika sai vielä nuhan ja kuumeenkin. Huonosti syöminen alkoi about viikko sitten, joten ehkä tuo sairastuminen on siihen jotain vaikuttanut (poika on siis aina ollut tosi pieniruokainen, mutta tää viikko sitten alkanut kausi on vielä pienemmillä syömisillä menty).

 

Lueskelin useitakin sivustoja taaperoiden syömiseen liittyen ja ainakin me vanhemmat ollaan tehty se selkeä moka että ollaan koitettu tuputtaa ruokaa. Noi painokontrollit on vaan olleet niin stressaavia vaikka kasvu muuten onkin ollut ok että on ollut tosi vaikea olla kikkailematta. Meillä on vielä tosi mukava terkkakin, joka ei yhtään painosta mihinkään suuntaan. Jotenkin sitä vaan on kuitenkin niin huolissaan että saako toinen kaiken mitä tarvitsee. Kun yksinomaan imetin niin poika söi silloinkin tosi vähän kerrallaan, parhaimmillaan siinä 5kk iässä imetin jopa 16 kertaa vuorokaudessa... eli kyllä tää vaan taitaa olla pieniruokainen tyyppi eikä muuksi muutu, mä koitan nyt vaan tajuta ja hyväksyä sen.

 

Aika monessa paikassa on tullut vastaan sellainen sääntö tai työnjako että vanhempien pitäisi päättää milloin ja mitä syödään, ja lapsi saa päättää syökö ja jos niin kuinka paljon. Me koitetaan nyt mennä tuon mukaan. Viihdykettä koitetaan vähentää pikkuhiljaa. Ja tuo oli muuten meille tosi toimiva vinkki että sormiruokia pöytään vain muutama laji kerrallaan, mä laitoin ennen aina kaikki kerralla. Sekin tuntuu toimivan että ojentelen syötäviä vaikka yksi murunen kerrallaan pojalle, jos laitan enemmän esille niin heti alkaa ruualla leikkiminen ja mäiskintä. Kyllähän se ruokaan leikkimällä tutustuminen tuohon sormiruokailuun kuuluu, mutta selvästi paremmin syö jos saa aterian osissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now