Rozie

Ihana suku!

47 posts in this topic

Sisko :wub: Vei minut ensin perjantaina ulos syömään, oli lauantaina shoppailuseurana ja vahti sunnuntaina tyttöä sen aikaa kun kävimme miehen kanssa asuntonäytössä.

 

Veli :wub: Lupautui muuttoavuksi ja tarjoaa jouluaattona asuntoaan meille yöpaikaksi ettei tarvitse iltaa vasten ajella reilua sataa kilsaa kotiin.

 

Appikset :wub: Miehen isä hankkii muuttoa varten kuorma-auton ja anoppi lupasi tulla siivoamaan ja muutenkin auttelemaan muuttopäivänä

 

Mun vanhemmat :wub: Lupautuivat henkilötakaajiksi uuteen vuokra-asuntoomme, ja sen ansiosta meidän ei tarvitse maksaa ollenkaan takuuvuokraa

 

On ne ihania.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan ihan lirissä muuttopakkaamisen kanssa koska oltiin kaksi viikkoa kipeinä, mutta mun vanhemmat on täällä pakkaamaassa yötä myöten. Ihana ja mittaamattoman arvokas apu!

Share this post


Link to post
Share on other sites

olin ajatellut mennä maalle vanhempieni kanssa lauantaina päiväseltään käymään. Veli kuitenkin houkutteli mut sinne jo perjantaina ja oli tosi ihana viikonloppu kerrankin rauhassa olla vanhempiemme ja veljen perheen kanssa! ihana perhe, vaikka välillä meneekin aikaa, ettei niin kiinteästi yhteyttä pidetä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anoppini leikkii niin mielelläni lapseni kanssa. Vaikka on sairas ihminen, niin siltikin haluaa ja jaksaa touhuta tytön kanssa niin, että täytyy välillä kadehtia hänen energisyyttään lastenlastaan kohtaan. Meidän välit ei ole maailman parhaat. Ollaan molemmat liian itsepäisiä ja joka asiasta ollaan melkein eri mieltä. Anoppi unohtaa monesti minun antamat ohjeet (ei kuuntele) kun on tyttöä hoitamassa, mutta siltikin hän on mahtava anoppi. Loppujenlopuksi mulle on ihan sama miten niillä menee tytön kanssa syönnit, vaipanvaihdot ja nukkumiset, kun hän kuiteskin ottaa tytön niin hienosti huomioon, että ei ole toista. :lipsrsealed: Lelujakin raahaa tuon tuosta, mutta hampaita kiristellen olen ottanut kaiken vastaan ja ajatellut, että sen täytyy olla isovanhemman oikeus. Vähemmän kiinnostavat voi laittaa syrjään ja antaa anopille takaisin kirpparille myytäväksi (ei pahastu, on itse sitä ehdottanut). Tästä tuli nyt tällainen: anoppini on ärsyttävä, mutta rakastan häntä todella paljon :girl_smile:

 

Äitini: maailman ihanin :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kysyin Siipan pikkusiskoa lapsenlikaksi joku päivä, että saisin lukea pääsykokeisiin. Se lupautui tulemaan ja ehdotti että voisi tulla kahdeksi päiväksi!! :girl_dance:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon niin positiivinen ihminen, että tulen toimeen koko sukuni kanssa, myös siis mieheni puoleisen suvun kanssa.

 

Jokaisessa meissä on omat vikamme, jotka saattavat joskus ärsyttää toisia, mutta hei, tää on vaan elämää.

Anopin kanssa tulee istuttua iltaa kuistilla monesti kesässä, kahvimukit kädessä jutellen niitä näitä. Appiukko on aivan

huipputyyppi, samoin minun vanhemmat! Aivan ihania ihmisiä kaikki!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on maailman suloisin anoppi... :lipsrsealed: :lipsrsealed:

on niin onnessaan tulevasta lapsenlapsestaan ja myös niistä mahdollisista tulevista... :lipsrsealed: :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siskoni ja serkkuni ovat aivan mahtavia ihmisiä! Molemmat uhrasivat omia kesälomiaan siihen, että hoitaa meidän tyttöä ennen kuin mies pääsee irtautumaan omista töistään ja että itse pääsin aloittamaan uusissa töissä :girl_in_love: :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anoppi pelasti mun päiväni! :girl_in_love: Olen ollut monta päivää ensin kaksin Sällin kanssa, sitten tuli kotiin Siippa, joka sairastaa. Enpä sitten kehdannut pyytää Siippaa jäämään kaksin Sällin kanssa kun mulla oli vesijumppa (=ensimmäinen oma juttu varmaan viikkoon!). Mutta ihana Anoppi "uhrautui" tulemaan piiaksi miehille, vaikka itsekin oli hieman kipeä. :lipsrsealed:

 

Teki kyllä NIIN hyvää! :girl_dance:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun nuorempi pikkusisko on aivan korvaamaton apu meidän perheelle. Aina kun tarvitaan apua lasten kanssa, on sisko valmis auttamaan. Nytkin mies lähtee yhdeksi yöksi työrientoihin ja koen, etten pärjää itsekseni iltapuuhien kanssa, kun vauva itkee mahaansa ja uhmikset nyt vaan muuten on haastavia, joten sisko tulee avuksi ja jää yöksi eli auttaa vielä seuraavana aamuna pojat päiväkotiinkin.

Sisko on muutenkin poikien syntymästä lähtien ollut meidän ehdoton tukipilari, aina valmis auttamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tulen taas hehkuttamaan anoppia, mutta myös omaa äitiäni ja isääni...

 

Anoppia siksi että nyt kun vihdoin tiedetään koska tullaan pojan kanssa kotiin, anoppi on hyvin huolissaan siitä että kun tullaan marraskuun lopussa kotiin, ja hän oli suunnitellut että tulee tammikuussa käymään, riittääkö nyt tämä lähes 2kk meille sopeutumiseen, vai pitäisikö hänen vielä odottaa. Samalla kun tiedän että ei haluaisi odottaa päivääkään, vaan haluaisi olla aukaisemassa ovea meille kun tullaan kotiin... Viimeksi kun puhuttiin niin sanoi vain että hän ei nyt vielä varaa lippuja, ei se haittaa vaikka matka olisikin sitten vähän kalliimpi, hän odottaa että olemme varmoja siitä että meille sopii että hän tulee...

Samoin eilen tuli postissa pieni juna jossa vaunut muodostivat pojan nimen... :lipsrsealed:

 

Mun isä taas on niin innoissaan pojan kotiin tulosta, tosin ei nyt niin ilmiselvällä tavalla kuin äitini tai anoppi, mutta lähettelee sähköposteja jotka ovat allekirjoitettu Mofa ja käskee aina sanoa pojalle Mofalta terveisiä... Oli myös printannut kuvia pojasta ja musta jotka olin lähettänyt hänelle sähköpostilla, ja kävelee nyt ympäri näyttelemässä niitä kaikkille... :rolleyes::tender:

 

Äiti taas... On varannut matkan Pietariin, tulee tapaaman meitä jo sinne, kun odotetaan pojan passia, luvannut että käy hoitamassa kissoja, sanoi vielä siivoavansa meillä just ennen kun tullaan kotiin, että en joudu heti imuroimaan tai pyyhkimään pölyjä ja lupasi täyttää jääkaapin ruualla että pärjätään pari ensimmäistä päivää ilman kauppa reissua... :girl_in_love:

 

Joten vaikka mua välillä ärsyttää että äitini kertoo jokaiselle ihmiselle jonka tapaa että hänestä tulee kuukauden kuluttua mummi ja anoppi joka menee ja ostelee juuri niitä asioita mitä minä olen miettinyt pitkään, ja näin estää mua ostamasta juuri sen mitä mä haluan, niin on pakko sanoa että mulla on ihanat vanhemmat ja appivanhemmat. :lipsrsealed:

 

niin, koska appikin on ihana, se tietää täsmälleen kaikki päivämäärät kun jotain tapahtuu ja on kun tarivittiin apua, juoksi ympäri maata että sai tarvittavat allekirjoitukset ja leimat niihin papereihin mitä me tarvittiin...

Edited by Graintad

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana anoppi hoitaa typyä kolmena päivänä viikossa mun töiden vuoksi, joten typyä ei tarvitse vielä viedä päivähoitoon :girl_in_love: Lisäksi hän käy typyn kanssa kerhossa näin keskiviikkoisin, ja kertoo aina ylpeänä, miten hyvin typy on kerhossa käyttäytynyt :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Munkin on pakko tulla hehkuttamaan :)

 

Anoppi - Reilu vuosi sitten alkoi kesällä puhua että josko hän ottais vuorotteluvapaata ja hoitaisi meidän tyttöä kun mä menen töihin ja miehen isäkuukauden jälkeen. Alkuun kyllä mietitytti mutta nyt reilun 9 kuukauden kokemuksella niin ei meijän typy ois voinut mun ja miehen jälkeen parempaa hoitajaa saada. Tyttö ja anoppi ovat nauttineet erilaisista puuhailuista, tätä riemua on viel parisen kuukautta. Myös me miehen kanssa hyödymme kun ruoka on lähes aina valmiina ja joskus ovat typyn kanssa imuroineet ja pesseet pyykkiä. Ihan kivaa! Anoppi myös ottaa neitiä väliin yökylään että me saamme nukkua tai nähdä kavereita yömyöhään tai vaikka siivota kodin kunnolla. Onneks on käynyt hyvä tuuri :)

 

äiti - Ihana nainen. Ajattelee aina vaan kaikesta positiivisesti ja on valmiina järkkäämään lomat siten että pääsee hoitoavuksi yms. Asuu siis reilun 200 km:n päässä meistä. Lapsenlapset ovat hälle kaikki kaikessa. Ja passaa muakin aina kun esim mökillä ollaan, ja mä osaan sen kyl käyttää hyväkseni ;)

äitipuoli - Omanlaisensa nainen mutta isolla sydämellä. Mä tiedän että meidän lapsilla on aina tärkeä paikka myös mamman sydämessä. Opettanut mulle nuorempana (asuin siis iskän luona) monia hyödyllisä taitoja esim kodin siivoamisesta tms.

Edited by Anks

Share this post


Link to post
Share on other sites

anoppini leikkasi ja harsoi mulle ompelua varten valmiiksi kolme harsoa, ihanaa :) ja appiukko maksoi meidän vauvan vaunut eilen :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anoppi antoi eilen vinkin miten saisin tuon miehen suostuteltua toiseen lapseen. Ehdotti, että ostaisin sille jonkun uuden pelin :girl_haha: Meillä kun tuo mies on niin pelien perään. Ei valitettavasti toiminut tuo ehdotus, mutta hyvä yritys :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies mainitsi ohimennen sunnuntaina appiukolle että olin satuttanut jalkani... No, vielä samana iltana anoppi soitti, vaikka olikin Englannissa tyttärensä luona, eikä kotona, mutta oli puhunut miehensä kanssa ja halusi vaan tarkistaa että olen kunnossa... :lipsrsealed:

Appiukko soitti vielä tiistaina ihan vaan tarkistaakseen että olen kunnossa ja voiko hän jotenkin auttaa Irlannista.... :lipsrsealed: Ei voi auttaa, mutta kivaa että soitti!

 

Sen sijan äitini mies käytti vapaapäivänsä siihen että ajeli 100km ja tuli leikittämään poikaa jotta saisin levätä jalkani kanssa kunnolla...

Vietti 4,5h pojan kanssa ja niistä 3h ulkona jotta poika saisi purettua energiaansa...

Poika sammui kuin lyhty illalla... Ja oli kuin enkeli koko päivän... Mä oon niin kiitollinen... :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko kirjoittaa tänne, ettei aina tuu vaan tuolla anoppi ketjussa puhistua :girl_crazy :girl_sigh: :

 

Meillä siis on paaaaljon asioita joista ei vaan olla samaa mieltä appisetn kanssa, mutta ei siitä nyt sen enempää...

 

...pääpointti on se, että he ei tarkoita pahaa, vaan oikeasti on tosi hyväntahtoisia. He on eläkkeellä jo ja todella todella mielellään hoitavat poikaa. Ja se on meille kullan arvoista! Varsinkin nyt, kun mies heitettiin töissä yht'äkkiä hetkeksi vuorohommiin (minä teen aina vuoroa) niin me oltaisiin jouduttu vaihtamaan poika vuorohoitoon ja miehen normityöajan palattua etsimään taas uusi tarhapaikka. Nyt appikset hoitaa poikaa aina kun tarve vaatii ja me saadaan pitää poika vanhassa tutussa päiväkodissa :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon niin onnellinen, kun mulla on niin ihanat vanhemmat. lipsrsealed.gif

Äitini jaksoi valvoa mun kanssa puoli yötä, kun mua ahdisti ja oli hirveän huono olo. Eipä lopu äideillä näköjään lasten aiheuttamat yöheräilyt vielä siihenkään, kun lapset muuttaa pois kotoa. girl_crazy.gif

Sitten se jaksoi vielä olla monta tuntia ahkerana kun meillä oli juhlat. Voi äiti rakas. Isä rakas myös valvoi osan yöstä meidän kanssa. lipsrsealed.gif

 

Mulla on myös ihanat anoppi ja appiukko, voi että kuinka mua pientä ihmistä on siunattu niin paljon, kun on ihania ihmisiä ympärillä. tender.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä on varsinainen hyvän mielen ketju, tykkään!  :girl_in_love: Mulla on ihana anoppi, eikä appiukkokaan ole koskaan ollut inhottava minua kohtaan, vaikka onkin sairas ja osittain varmasti siksi hankala. Appi haluaa aina vaihtaa pari sanaa kanssani pojalleen soittaessaan, lähettelee terveisiä ja halaa lujaa aina nähdessämme. Anoppia näen paljon useammin. Hän on aivan hurmaava tapaus, henkisesti ikinuori kuusikymppinen, joka ei puutu elämäämme mutta tukee ja auttaa ja ymmärtää. Mitään tuppautumista en ole aistinut, mutta kuitenkin ollaan päivittäin tekemisissä, joten ilmeisesti hän on intuitiivisesti oivaltanut, minkä verran hajurakoa täytyy pitää.

 

Lisäys: Parasta kummassakin appivanhemmassa on se, että he tuntuvat aidosti pitävän minusta ja hyväksyvän persoonani, vaikka olen mitä olen enkä ole koskaan yrittänyt hurmata heitä, ollut vain oma sosiaalisesti kömpelö ja outo itseni. Tuntuu vapauttavalta, että minut on otettu avosylin vastaan eikä ole vaadittu mitään, hyväksytty vain.

Edited by Lorena

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei ihana ketju! Täällä voikin leveillä, ku mulla on käyny miehen sukulaisten kanssa järjetön munkki. Nuorempana sitä aina tuli vähän jotenki epävarma olo jo ku ajatteli sanan "anoppi", mutta ei näiden kanssa. Välillä tuntuu, että minä oon siipan (nais-)sukulaisiin enemmän yhteyksissä kuin siippa itse.  :grin: Ovatpa siipan siskot joskus laskeneet leikkiä siitäkin, että jos meillä ikinä tulisi ero, niin siippa heivattais suvusta ja ottaisivat minut tilalle. Anopin kanssakin tullaan niin hyvin toimeen, että olen joskus viettänyt amk-opiskelujen aikaan hiihtoloman anopin kahvilalla (eri kaupungissa) puuhastellen, kun siippa oli töissä kotipaikkakunnalla. 

 

Myös oma äiti ja sisko ovat äärettömän rakkaita. Kummallekin voin puhua ihan kaikesta tarvittaessa, joskin päätä vähän rassaa tällä hetkellä se, miten paljon kertoisin siskolle aikanaan yrittämis- ja raskausjuttuja. Hänkin kovasti tahtoisi kokea raskauden ja sitä kautta äitiyden, mutta luontoäiti ja olosuhteet ovat heittäneet kovia haasteita hänelle tässä suhteessa, enkä tahtoisi liikaa tökkiä jo valmiiksi kipeää paikkaa. Äiti on joskus jopa puhunut siitä, että ottaisi töistä vuorotteluvapaata jos näyttää siltä, että muksu pitäisi laittaa päiväkotiin alle vuosikkaana, enkä oikeastaan tiedä mitään parempaa, sillä äitini on ammatiltaan lastentarhaopettaja ja mielestäin yksi parhaista sellaisista.  :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now