Regina

Raskaus/lapsiperhe -aiheiset kirjat

76 posts in this topic

Mä olen tykännyt oikein paljon Anna-Leena Härkösen teoksesta Heikosti positiivinen. Kirjahyllyssä lukemista odottaa tällä hetkellä Terhi Koulumiehen Vauvaa vailla, vauvakuumeeseen ja lapsettomuuteen liittyvä romaani.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mörkö vei ilon

 

On olemassa kaikenlaista mitä aikuiset ei näe. On kummituksia, on haltioita, on tonttuja ja henkiä, mutta kaikista pahimpia ovat möröt, vaikka ne ovatkin olemassa vain ihmisen mielessä. Siiri on nähnyt menninkäisen ja kummituksia. Hän on varma, että sängyn alla asuu jokin, vaikka isä ei uskokaan siihen. Äiti ei enää jaksa olla äiti ja Siirin on lähdettävä siskonsa Saran kanssa Maahan, joka on kellarin alla voidakseen pelastaa äidin möröiltä, jotka ovat vieneet ilon. Mörkö vei ilon on seikkailu, joka tempaisee mukaansa jokaisen, mutta samalla tarjoaa lapselle mahdollisuuden käsitellä vanhemman masennusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onkohan jo mainittu täällä, suosittelen lämpimästi Jari Sinkkosen kirjoja. Ne on kirjotettu niin että tavallinenkin ihminen ymmärtää. Sinkkosella ajatuksena on että se riittää, että on tarpeeksi hyvä äiti lapselleen ja kirjoista saa paljon tukea ja vahvistusta myös siihen puoleen että saa ja pitääkin välillä "mokata". Oon lukenu niitä niin äitinä kuin myös ammatin puolesta ja tykänny paljon!

 

Suuri vauvakirja on kiva ja helppolukunen ja siitä kiva kun siihen on yhdistelty Kaksplus lehdestä juttuja. On semmonen kiva perusteos raskauajasta siihen kun lapsi on n. 5v. Se on myös luettu kannesta kanteen.

 

Kannattaa tosiaan itse suodattaa paljon noiden ns. oppaiden jutuista. Poimia niistä semmosia juttuja mitkä sopii itselleen ja oman lapsen kanssa. Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan osata/tehdä :) Hyviä vinkkejä täältä löytyi, kiitos!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vielä semmonen kirja piti lisätä kuin Yösyöttö. Itse en vielä ole kerenny sitä lukea, mutta mies luki sen ja tykkäsi kovasti! Sanoi että siinä oli paljon samoja asioita ja tunteita, joita itsekin on käynyt läpi vauvan syntymän myötä. Pitää itsekin se vielä lukea! Kun vaan kerkeisi... :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos vaaleanpunainen raskaushömpötys alkaa tympiä ja kaipaa hiukan ronskimpaa otetta raskauteen, kannattaa lukea Minna Kiistalan "Minä en sitten muutu" -kirja. Kirjassa kuvataan aivan loistavalla ja häpeilemättömällä tavalla niitä ajatuksia, joita raskaus herättää sellaisen ihmisen päässä, joka on viimeiset vuodet ihmetellyt, "miksi ihmeessä niitä lapsia pitäisi hankkia". Ainakin itse tunnistan itseni monista näistä ajatuksista! Mieskin hurahti kirjaan, kun luin siitä muutaman luvun :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jari Sinkkosen kirjat ovat aivan mahtavia. Samaan aikaan ne kuuluttavat aikuisen vastuuta, mutta samaan aikaan riittää, että on kylliksi hyvä. Kannattaa myös lukea kiintymyssuhteesta..Mitä olen joidenkin lapsellisten tuttavien kanssa jutellut, niin aika harvassa on tietämys kiintymyssuhteesta tai muutenkin lapsen psyykkisestä kehityksestä..Lähinnä omien uskomusten perusteella mennään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anna Wahlgrenin Lapsikirja taitaa olla mielipiteitä jakava klassikko! Kotimaisista kasvatusta käsittelevistä kirjoista voisi suositella kaikkia Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoja. Nehän eivät varsinaisesti ole mitään kasvatusoppaita, mutta sisältävät tutkittua ja helposti omaksuttavaa tietoa temperamentista, itsetunnosta jne.

 

Luin tästä Wahlgrenista jonkin haastattelun joitain vuosia sitten ja siitä kiinnostuneena luin vähän enemmän hänestä. Vaikka jotkin hänen näkemyksensä nyky-yhteiskunnasta ovat oikein paikkansa pitäviä niin tällaiset pseudotieteelliset "musta tuntuu"-väittämät joita hän heittelee faktoina ovat kyllä todella pelottavia.

 

Esimerkiksi hän esittää että synnytyksen jälkeinen masennus on lääketehtaiden produsoimaa. Tämö lisäsyyllistäminen tuskin hirveästi rohkaisee vastasynnyttäneitä äitejä, jotka muutenkin kärsivät tuntemuksistaan. Siihen sitten päälle vielä kannettavaksi syyllisyys länsimaisen yhteiskunnan epäkohdista.

 

Wahlgren muistaakseni itse selitti että vihasi pitkään yhtä yhdeksästä lapsestaan koska tämä muistutti jostain ikävästä henkilöstä. Varmaan jotain hänen viidestä aviomiehestään. Mainittava on vielä että Wahlgren kuuluu skientologeihin, tosin en tiedä miten tämä näkyy hänen kirjassaan.

 

 

Itse luulen että aloitan lueskelun Benjamin Spockista, koska tätä meillä on aikanaan kotona kumarrettu kasvatusguruna. Kuitenkin siis kritiikkiä pitää olla mukana. Mä suhtaudun vähän nihkeästi tällaisten politikkojen kuten Karttusen ja Meriläisen kirjoihin koska luontaisesti skeptisenä ihmisenä vähän epäilyttää motiivit mutta eiköhän nekin tule luettua jossain vaiheessa. Anna-Leena Härkönen on suosikkikirjailijoitani suomalaisista, joten Heikosti positiivisen lukee varmaan ihan vaan huvikseenkin.

 

Itselle pakkoluentaan menee kyllä Juhani Seppäsen Ensimmäinen sana on isä.

 

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mies+on+poika+ja+is%C3%A4/HS20001112SI1KU02abn

 

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vielä semmonen kirja piti lisätä kuin Yösyöttö. Itse en vielä ole kerenny sitä lukea, mutta mies luki sen ja tykkäsi kovasti!

 

Minäkin suosittelen tätä. Samoin "Ruuhkavuosi", kirjoittaja taisi olla Pauliina Susi. Sitä sanotaan komediaksi mutta ei mua niin kauheesti naurattanut..Oliko liian lähellä aihe vai mistä johtu.. :grin::girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Minustakaan Ruuhkavuosi ei ollut mitään kevyttä hömppää tai komediaa. Se oli tosi raskas kirja!

 

Itse tilasin Adlibriksestä Syntyy uusi ihminen -kirjan, mutta joku muukin olisi kiva. Isä syntymässä kiinnostaa kovasti, mutta sen painos taitaa olla loppu, tosi harmi :girl_sad: Täytyy varmaan käydä lainaamassa kirjastosta, mutta olisi ollut kiva saada omaksi. Eve Hietamiehen Yösyötön luin joku aika sitten, ja tykkäsin siitä oikein paljon. Olen myös suositellut sitä miehelle, toivottavasti ottaa mun neuvosta vaarin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jee, täältähän löytyi vinkkejä kirjoista, mitä tuolla kuumeilupuolella kyselin. Ei tullut silloin mieleen täältä katsoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heti ensimmäiseksi plussattuani ahmin muutaman raskauspäiväkirjan:

Marjukka Karttunen: Kamalan ihana herne

Niina With: Se on poika!

Molemmat tuli luettua vauhdilla, suosittelen.

 

Lisäksi olen ostanut Otavan Suomalaisen vauvakirjan. Vaikuttaa hyvältä smile.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tykkäsin Gro Nylanderin "Äidiksi ensi kertaa"-kirjasta tosi paljon. Sen sijaan Anna Wahlgrenin kirjaan, joka oli eka opus mihin tarrasin tehtyäni positiivisen testin... nou-nou. Ihan karsee opus. Aiheutti angstia ja silmienpyörittelyä ainakin täällä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ina May Gaskinin Guide to Childbirth -kirjasta olen kuullut sanottavan, että "jos luet yhden kirjan odotusaikana, lue tämä!"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ben Eltonin Vauvahorkka käsittelee lapsettomuutta, ei raskautta. Voin silti suositella tosi lämpimästi! Se oli kaikessa surullisuudessaan ja haikeudessaan ihan järjettömän hauska ja koominen. Kannattaa kyllä lukea :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tiina Kaitaniemi: Luonnollinen lapsuus

 

http://avain.net/julkaisut/tietokirjat/luonnollinen-lapsuus.html

 

 

"Kulttuurimme on monessa suhteessa etäännyttänyt meidät luontaisesta elintavasta. Ekologi Tiina Kaitaniemi, kertoo, mikä olisi ihmislajille ominainen tapa lisääntyä, hoitaa vauvaa, imettää ja järjestää perheasiat.

 

Luonnollinen lapsuus etsii ihmislajille ominaista tapaa lisääntyä, hoitaa vauvaa, imettää ja järjestää perheasiat. Kulttuurimme on monessa suhteessa etäännyttänyt meidät luontaisesta elintavasta.

 

Kaitaniemi kyseenalaistaa monet lastenhoidon käytännöt: hän näyttää kymmenientuhansien vuosien perspektiivistä, miksi synnyttämisen lääkinnällinen avustaminen voi olla haitallista, miksi vauvalle pitäisi antaa pelkkää rintamaitoa ja miksi lasta kannattaisi kuljettaa kantoliinassa rattaiden sijaan.

 

Muinaisissa yhteisöissä myös vanhuksilla on ollut tärkeä rooli lasten kasvatuksessa ja hoidossa. Nyky-yhteiskunnassa sen sijaan niin vanhukset kuin lasten vanhemmatkin tuntuvat jäävän ilman yhteisön tukea.

 

FM Tiina Kaitaniemi on evoluutio- ja käyttäytymisekologiaan erikoistunut ekologi ja kahden pojan äiti."

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tiina Kaitaniemi: Luonnollinen lapsuus

 

http://avain.net/julkaisut/tietokirjat/luonnollinen-lapsuus.html

 

 

 

"Kaitaniemi kyseenalaistaa monet lastenhoidon käytännöt: hän näyttää kymmenientuhansien vuosien perspektiivistä, miksi synnyttämisen lääkinnällinen avustaminen voi olla haitallista, miksi vauvalle pitäisi antaa pelkkää rintamaitoa ja miksi lasta kannattaisi kuljettaa kantoliinassa rattaiden sijaan."

 

 

 

 

Ilmeisesti tulevat vanhemmat ovat kiinnostuneita hyvin erilaisista asioista lapsen suhteen. Minä en minkään ideologian takia rupea luomuilemaan kipulääkityksen suhteen tai rahtaamaan vauvaa jatkuvasti kantoliinassa. Sen sijaan olen kiinnostunut juurikin Liisa Keltikangas-Järvisen ja Jari Sinkkosen kirjoituksista, koska heiltä saan jotain käsitystä lapsen psyykkisestä ja emotionaalisesta kehityksestä. Uskon siihen, että lapsen tasapainoisen kehityksen ja tulevan elämän kannalta on herttaisen yhdentekevää, kannettiinko häntä vauvana liinassa vai istuiko hän rattaissa. Nämä hommat tehdään niin kuin parhaalta tuntuu. Sen sijaan huolestuneisuuteni kohdistuu siihen, että vuorovaikutus vain toimisi ja että lapsesta kasvaisi tervejärkinen ja sosiaalisesti kyvykäs ihminen eikä mikään narsistihirmu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

What to Expect when You're Expecting ja What to Expect...the First Year -kirjat ovat toimineet meillä hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Nuo samat on meilläkin hyllyssä, ja hyvin on pärjätty kun lisäksi on netti ja lehtiä luettevana.

 

Samaan sarjaan on myös ilmestynyt meille nyt ajankohtainen What to Expect the Second Year.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jari Sinkkosen: "Lapsen kanssa -hyvinä ja pahoina päivinä" kolahti, kuten muutkin Sinkkosen kirjat:)

Edited by onnellinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täältä löytyi hyviä vinkkejä! Pitää tutustua ja sitten voi kommentoida itse kirjoja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen lukenut melkein kaikki täällä mainitut kirjat ja voin suositella etenkin Sinkkosen kirjoja sekä tuota yösyöttöä, jatko-osaa en ole vielä ehtinyt lukemaan. Ja Härkösen Heikosti positiivisesta tykkäsin muistaakseni myös vaikka Härkönen onkin julkisuudessa mielestäni äärimmäisen ärsyttävä persoona...

 

Eilen törmäsin kirjastossa vahingossa sellaiseen kirjaan kuin Näiden seinien sisällä me emme näy (Katri Tapola), tykkäsin mutta en ehkä suosittele esikoisodottajalle, sävy on aika hmm... tumma. Mutta ihan luettava vähän erilainen kirja vauva-ajasta, siinä tosin vauva ei ollut kovin oleellisessa osassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos hyvistä lukuvinkeistä! Nyt on vaan valinnan vaikeus, että minkä kirjan ensimmäisenä hankkisi, vasta tässä kuumeilu-vaiheessa kun ollaan ja aika tietämätön olo..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse tykkäsin lukea raskauden lopussa/vauvan syntymän aikoihin Juha Vuorisen raskausarpia ja vaippaihottumaa (juoppohullun päiväkirjan 3 ja 4 osa). Oli piristävää luettavaa huonosti nukuttujen öiden keskellä, jotenkin kolasti ja osas samaistua moneen asiaan   :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now