Guest -Jonski-

Ristiäiset vai nimiäiset?


487 posts in this topic

^Mä näkisin asian samalla tavalla kuin naan. Koulussakin voi valita uskonnontunnit vaikka ei kirkkoon kuuluisikaan eli siinäkin lapsi voi tuoda oman mielipiteensä esiin ennen kuin rippikoulu ja kaste olisi edessä.

 

Meillä siis tulee nimiäiset tai millä nimellä niitä sitten kutsutaankaan. Ja pyydetään myös jotkin kummit tai läheiset ihmiset. Ei olla mietitty vielä niin pitkälle. Meistä kumpikaan ei siis kuulu kirkkoon, joten ristiäiset ei oikein sopisi kuvaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee nimiäiset - jos niitäkään. mies on buddhalainen ja minä en kuulu kirkkoon, niin ei puhettakaan kyl ristiäisistä.. nimiäiset ehkis jos jaksetaan pitää, mut aika pienimuotoiset sitten nekin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vietettiin nimiäisiä, kaunis muisto jäi juhlasta! Aurinko paistoi ja paikalla oli koko lähisuku, 46 ihmistä! Ensimmäiset nimiäiset meidän suvuissa, me emme (enää) kuulu kirkkoon, joten aina aikaisemmin suku on "tottunut" ristiäisiin. Rento, "meidännäköinen" juhla, niinkun mielestäni pitääkin olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen oikeasti yllättynyt, että näin suurella osalla vastaajista oli tai tulee nimiäiset :o. Mä tiedän tasan yhden pariskunnan, joka on sellaiset viettänyt. Mun logiikan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että sama osuus vataajista on valinnut tai valitsee siviilivihkimisen. Pitääkö paikkansa?

 

Meillä molemmat laspset on kastettu ja kastajana toimi oma isoisä :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee nimiäiset. Mies ei kuulu kirkkoon ja itse olen ns. tapauskovainen.. Lapsi saa itse aikanaan valita haluaako liittyä kirkkoon vai ei.

 

^ Meidät on siviilivihkinyt laamanni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rogue, mä olin kanssa tosi yllättynyt. Se oli kyllä tiedossa, että nimiäiset on yleistymässä, mutten tiennyt, että ne olisi näin yleisiä. En tiedä ketään kaukaistakaan tuttua, joka olisi pitänyt lapselleen nimiäiset :huh:

 

Meille tulee ristiäiset. Mies on tapauskovainen, samoin perheensä, mutta heillä on aina ristiäisiä vietetty. Mä olen kuitenkin ihan oikeasti uskossa ja mulle on tärkeää, että lapsi kastetaan kirkkoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ristiäiset.

 

Itse olisin halunnut nimiäiset, koska en kuulu kirkkoon ja mielestäni lapsi saa sitten isompana itse päättää mihin haluaa uskoa ja liittyä. Mieheni on täysin tapakristitty, mutta hän halusi ristiäiset. Kova vääntö asiasta käytiin, ja olisin sen varmasti halutessani voittanut, mutta annoin periksi koska asia tuntui olevan kovin tärkeä miehelle. En ole itse tyytyväinen tähän, mutta aion silti järjestää kauniit juhlat lapsellemme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ristiäiset sitten aikanaan.

 

Kuulumme kummatkin kirkkoon ja uskomme sen perinteisiin oppeihin joten haluamme lapsemme saada osansa siunauksesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee nimiäiset, koska emme kumpikaan kuulu kirkkoon. Miehellekin on aikoinaan pidetty nimiäiset eli miehen puolen suvussa ne on jo ihan tavalliset. (Muillekin siis kuin miehelleni on siinä suvussa pidetty nimiäiset). Ja kyllä meidät myös siviilivihittiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmat kuulumme kirkkoon ja mulla ihan syvästi uskovainen mielikin. Täten siis ristiäiset. Miehelle ei niin kovin väliksi, miten perin lapsi saa nimen itselleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee nimiäiset! Kumpikaan ei kuulu kirkkoon, joten ei tätä edes tarvitse miettiä. Minun suvussa lähes kaikilla olleet nimiäiset, miehen suvussa taas meidän nimiäiset tulevat olemaan ensimmäiset laatuaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ristiäiset, ihan selvä valinta kun olemme uskomme tunnustavia kristittyjä.

 

Miten silloin saa paattaa itse jos on jo jonkun uskonnollisen yhteison jaseneksi kastettu? Eikos nimiaiset ole enemman sellainen etta lapsi saa neutraalin alun ja voi sitten oikeasti itse paattaa.

 

En jaksa tätä neutraalius-argumenttia. Ei kristitillisen kasteen ja -kasvatuksen saanut lapsi saa sen puolueellisempaa alkua elämälleen kuin ateistiperheessä kasvanutkaan. Yhtä paljon vanhempien omat uskonkäsitykset vaikuttavat lapseen olivatpa ne uskonnolle kielteisiä tai myönteisiä.

 

Sinänsä minulla ei ole mitään sitä vastaan että ei-uskovat ihmiset eivät lapsiaan kasta. Minulle ainakin on tosi vaikeaa toimia omien periaatteideni vastaisesti vain perinteen vuoksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nimiäiset meille - emme kumpikaan kuulu kirkkoon. Mutta se ei tarkoita etteikö juhlissa voisi olla uskonnollisiakin piirteitä, esim. vauvan siunaus. Ja vauva on siis vasta haaveissa, joten tätä kuviota ehtii miettimään vielä moneen kertaan.

 

Mä olen oikeasti yllättynyt, että näin suurella osalla vastaajista oli tai tulee nimiäiset :o . Mä tiedän tasan yhden pariskunnan, joka on sellaiset viettänyt. Mun logiikan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että sama osuus vataajista on valinnut tai valitsee siviilivihkimisen. Pitääkö paikkansa?

 

Ja kyllä, meidät myös siviilivihittiin juhlapaikalla. (Ja liitto siunattiin myös. Kahden eriävän maailmankatsomuksen yhdistäminen vaatii kompromisseja...)

Share this post


Link to post
Share on other sites
En jaksa tätä neutraalius-argumenttia. Ei kristitillisen kasteen ja -kasvatuksen saanut lapsi saa sen puolueellisempaa alkua elämälleen kuin ateistiperheessä kasvanutkaan. Yhtä paljon vanhempien omat uskonkäsitykset vaikuttavat lapseen olivatpa ne uskonnolle kielteisiä tai myönteisiä.

 

Mä jäin miettimään tätä. Itse ei kuuluta kirkkoon kumpikaan ja koen, että meillä tuleva lapsi saa tässä asiassa neutraalin kasvatuksen, koska emme julista kumpaakaan suuntaa sen oikeammaksi. Meidän perheessä uskonto / uskonnottomuus ei ole millään tavalla esillä puheissa tms. Samoin kunnioitamme muiden valintoja ja käyttäydymme eri tilanteissa niiden mukaisesti. Esimerkiksi kirkollisissa tilaisuuksissa nousemme seisomaan silloin kuin muutkin jne. ja emme korosta siellä omia valintojamme. Luulen, että näin lapsi saa sen neutraalin kasvatuksen ja saa itse valita sitten myöhemmin oman vakaumuksensa. Mutta olen samaa mieltä fleurin kanssa siinä, että jos uskonnottomuutta kovasti korostetaan ja pidetään ainoana oikeana ratkaisuna on se yhtälailla kaukana neutraalista kuin uskonnollinenkin vakaumus.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä olen oikeasti yllättynyt, että näin suurella osalla vastaajista oli tai tulee nimiäiset :o. Mä tiedän tasan yhden pariskunnan, joka on sellaiset viettänyt. Mun logiikan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että sama osuus vataajista on valinnut tai valitsee siviilivihkimisen. Pitääkö paikkansa?

 

Meidän lasta ei kastettu, nimiäiset siis pidettiin, mutta naimisiin mentiin kirkossa. Silloin kuuluttiin vielä molemmat kirkkoon, ja kirkossa vihkiminen tuntui kaikin puolin helpommalta vaihtoehdolta. Ja saihan siinä kauniit puitteet samalla. En koe siinä tehneeni mitään väärää :) Kirkosta erottiin tänä vuonna, olen aika eri linjoilla kirkon oppien kanssa enkä koe "saavani" siitä mitään.

 

Olisi hyvä myös muistaa, että Jumalaan voi uskoa vaikkei kirkkoon kuuluisikaan tai haluaisi lastaan kastettavan ;)

 

Mielenkiintoista olisi myös tietää, kuinka moni liittyisi aikuisena kirkkoon, jos ei olisi lapsena saanut kastetta? Mutta tämä menee jo aiheen vierestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta eikös siviilivihkimisten osuus olekin jotain 40 prosentin luokkaa, joten aika samassa linjassahan se menee tämän gallupin tulosten kanssa. Mikäli siis ajattelisi niin suorasti, että siviilivihkiminen <-> nimiäiset ja vastaavasti kirkollinen vihkiminen <-> ristiäiset, todellisuudessahan kaikki eivät noin suoraviivaisesti valitse. Monella on varmaan aika sama tilanne kuin Scarletilla että avioituessa valitaan kirkkovihkiminen, mutta sitten lapsien synnyttyä ollaan jo erottu kirkosta.

 

Me kuulutaan kummatkin kyllä kirkkoon, mutta emme silti ole varmoja tahdommeko kastaa tulevaa lasta/lapsia. Tämän hetkisissä ajatuksissa olisi, että lapsi siunattaisiin muttei kastettaisi. Mutta asia on vielä tosiaan mietinnän alla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisten lasten kohdalla juhlittiin nimiäisten kera, mutta mies vaihtui välissä ja liityimme kirkkoon pojan synnyttyä ja pidettiin sitten ristiäiset. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä jäin miettimään tätä. Itse ei kuuluta kirkkoon kumpikaan ja koen, että meillä tuleva lapsi saa tässä asiassa neutraalin kasvatuksen, koska emme julista kumpaakaan suuntaa sen oikeammaksi. Meidän perheessä uskonto / uskonnottomuus ei ole millään tavalla esillä puheissa tms. Samoin kunnioitamme muiden valintoja ja käyttäydymme eri tilanteissa niiden mukaisesti. Esimerkiksi kirkollisissa tilaisuuksissa nousemme seisomaan silloin kuin muutkin jne. ja emme korosta siellä omia valintojamme. Luulen, että näin lapsi saa sen neutraalin kasvatuksen ja saa itse valita sitten myöhemmin oman vakaumuksensa. Mutta olen samaa mieltä fleurin kanssa siinä, että jos uskonnottomuutta kovasti korostetaan ja pidetään ainoana oikeana ratkaisuna on se yhtälailla kaukana neutraalista kuin uskonnollinenkin vakaumus.

 

En halua millään tavalla kritisoida teidän perheen vakaumuksia, mutta en usko että teidän lapsen saama kasvatus on sen neutraalimpi kuin meidän lapsen saama kristillinen tai jonkun muun ateistinen kasvatus. Olen vahvasti monien kokemusten ja aiheesta lukemani kirjallisuuden perusteella sitä mieltä, että lapsi imee joka tapauksessa vanhempiensa tavan uskoa tai olla uskomatta. Teidän tapauksessa hän kenties ymmärtää että uskonasiat eivät ole tärkeitä, koska niitä ei teillä korosteta. Toki vanhempien suvaitsevainen asenne antaa varmasti rohkeutta vanhempana pohtia omaa vakaumusta avoimesti, mutta tähän ei kukaan lapsena vielä ole mitenkään kypsä. Vaikka meidän lapsi saa kristillisen kasvatuksen, oma päätös vakaumuksestaan hänen on kuitenkin tehtävä vanhempana niinkuin kaikkien.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli nimiäiset, emme kumpikaan kuulu kirkkoon. Halusimme järjestää vauvalle juhlan hänen syntymänsä kunniaksi. Nimi oli kaikkien tiedossa heti syntymästä. :)

 

Ja joo, meidät vanhemmat on siviilivihitty.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now