Miljamaria

Tutista luopuminen

178 posts in this topic

Ennen 1-vuotispäivää. Yöunet paranivat tutin jättämisen myötä, kun sitä ei tarvita nukahtamiseen ja pois jättäminen sujuu aikaisemmassa vaiheessa myös (yleensä) helpommin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tuteista luopuminen edessä nyt jouluaattona, on sovittu että tyttö antaa tutit joulupukille tonttuvauvoille vietäviksi. Joka päivä ollaan asiasta nyt puhuttu, ja tyttö on ollut samaa mieltä, että hän on iso tyttö ja antaa tutit vauvoille.

 

Tyttö on siis jo 2v3kk, käyttää tutteja yöllä, tai oikeastaan vaan yönukahtamiseen. Kun käyn kurkkaamassa tyttöä ennekuin mene itse nukkumaan, ei tuttia ole suussa. Päivisin ei ole tuttia syönyt koskaan. Kuitenkin tutit on tärkeitä, niitä on kaksi tai kolme ja pitää saada kun mennään nukkumaan.

Ei älytty vierottaa ennen vauvan syntymää, ja neuvolassa oltiin sitä mieltä ettei sitä ole hyvä ajoittaa lähelle vauvan tuloa, ettei tule liikaa muutoksia kerralla.

 

Nyt vähän jännittää, miten meidän iltanukahtamisten käy, tyttö on nyt jo pitkän aikaa nukahtanut tosi nätisti itsekseen, ei tarvitse hyvänyöntoivotusten jälkeen mitään nukuttamista tms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on tutit annettu joulupukille, ja luopuminen meni loistavasti :) Tyttö antoi tutit nätisti pois, illalla kysyi niitä, mutta kun muistutettiin että ne annettiin joulupukille, niin ei ollut millänsäkään. Seuraavanakin iltana kysyi niitä vielä, mutta eilen enää ei. Yönukahtamiset sujui yhtä hyvin kuin tähänkin asti, eikä tuteista luopuminen ole vaikuttanut unien pituuteenkaan. Turhaa siis jännitin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaahas, meillä on sitten menty vähän vaikeamman kautta... Tyttö on nyt 1 v 8 kk ja tutti nukahtamisessa kaikki kaikessa, muuten ei ole käytössä. Aloitimme unituttivierotuksen toissailtana, tutit jätettiin tonttuvauvoille. Tästä oltiin puhuttu etukäteen useaan otteeseen n. viikon verran. Ekana iltana lapsi saatiin nukahtamaan 4 tunnin rauhoittelun jälkeen. Tästä ajasta n. 2,5 h oli suoraa huutoa... tyttö oli raivoissaan, mikään ei auttanut rauhoittelussa, yritti lyödä meitä vanhempia, itseään onnistui naamaan raapaisemaan, jne, Lopulta nukahti miehen syliin (ei hyvä). Yöllä huutokohtauksia oli kahteen otteeseen ja klo viideltä sitten nousin tytön kanssa ylös, yleensä nukutaan puoli kahdeksaan. Seuraavaksi oli edessä päiväunet, joille nukahti ilman mutinoita. Nukkui kyllä vain 1, 5 h.

 

Seuraavana iltana nukahti lähes ilman huutoa, mutta kuitenkin pitemmän kaavan kautta, 2 h häntä piti rauhoitella ja silitellä, laulaa iltalauluja ja vaan istua vieressä. Jos huoneesta poistui, hysteerinen huuto alkaa ja emme halua huudattaa lasta, joka kiihdyttää itsensä raivon ja hyperventilaation partaalle nanosekunnissa. Noh, yöllä oli sitten pahin edessä ja hysteeristä huutoa, sylissä ja sängyssä rimpuilua oli reilun tunnin, jonka jälkeen nukkui muutamalla helpommalla heräämisellä ja nukahtamisella aamuun saakka.

 

Me ollaan miehen kanssa aivan loppu... tuntuu ihan hirveän pahalta lapsen puolesta, selvästi hänelle tämä on tosi kova paikka. Iltarutiinit ollaan toistettu normaalisti, unilelu on käytössä, mutta mistään näistä ei tunnu olevan apua itse nukahtamisessa. Varsinkaan yöllä.

 

Saa nähdä, mitä ensi yö tuo tullessaan.,, palaan raportoimaan,

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilla tutti alkoi hairitsemaan meidan kaikkien younia (eli sita piti hakea keskella yota pinnasangyn nurkasta pojalle suuhun ties kuinka monta kertaa yossa), ja otettiin se kerralla pois, kun poika oli 9 kk. Ensimmaisena iltana ilman tuttia poika itki puolisen tuntia ennen kuin viimein nukahti, seuraavana iltana nukahtaminen ilman tuttia sujui oikein hienosti, ja siina se oli. Kertaakaan ei sen jalkeen tullut sellainen olo, etta olisi tuttia tarvittu, ja noin pieni unohti koko tutin todella pian. Unituttina se meilla lahinna vain oli, ja paivisin kaytin sita vain pojan rauhoittamiseen, jos ei mikaan muu auttanut - silloinkin se oli selva "unisignaali" ja poikaa rupesi tutti suussa aina nukuttamaan, vaikka olisi juuri nukkunut paivaunet. Aika vahan sita meilla lopulta kaytettiin, ehka senkin takia vieroitus oli noin helppoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

me jätettiin nyt eilen tutti pois, lisäksi unikouluillaan yösyötöt pois. Tutiton yö on ollut tähänastisista paras, nukahti nätisti, heräsi kyllä yöllä kerran mutta nukahti itsekseen uudelleen. Ikää 7,5kk... yksi päivä mennyt hyvin, katsotaan tuleeko takapakkia :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostellaan tätä ketjua hieman, onko uusia kokemuksia?

 

Meillä tutti on tytöllä ollut unikäytössä, ja lähes poikkeuksetta nukkuu aina se suussa. Ikää on kohta 1v11kk ja toiveissa olisi vieroittaa ennen pikkusisaruksen syntymää. Tänään siis aloitimme siten, että leikkaisin tuteista kärjet pois - ei auttanut, tuolla se nyt nukkuu rikkinäinen tutti suussaan. :girl_mad: Ilmeisesti se koko tuttiosa pitää leikata, että toimisi? Ajattelin kokeilla, suostuisiko huomenna heittämään rikkinäiset tutit roskikseen (2 on leikattu, muut piilotettu).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä venyi ja venyi unitutista luopuminen tuolla vanhemmalla pojalla... Ihan vain vanhempien laiskuudesta ja mukavuudenhalusta johtuen... :) Nyt sitten jokunen viikko sitten tutti unohtui mökille ja se oli sitten kerrasta poikki. Sanottiin vaan että tutti jäi mökille, mutta oletkin jo iso poika ja osaat mennä nukkumaan ilman tuttia. Noin viikon verran hän sitä kaipaili. Haittapuolena on että nyt hän tarvitsee nukuttajan, kun ennen osasi nukahtaa itse tuttiensa kanssa. Yöt ovat menneet tosi hyvin ilman heräilyjä. Poika on nyt 2v 8kk.

 

Nuorempi 1v 2kk ei ole koskaan tuttia huolinutkaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yritetään esikolta jättää tutti 2v päivään mennessä pois. Oli aiemmin kyllä niin tutin perään heti, kun pienikin itku tuli. Muutama vko sitten, ei vain enää annettu tuttia, kun vain päivä- ja yöunille mennessä, eikä ole ongelmaa ollut. Reippaasti siitä asti on itse heittänyt tutin ja harson sänkyyn herätessään. Joskus saattaa päivällä tuttia huudella, etenkin jos naapurin samanikäisellä pojalla on ulkona suussa, mutta lähinnä käy sen siltäkin nakkaamassa maahan :blush: Mutta yllättävän kivuttomasti mennyt. Unille mennessä, kyllä selvästi tuttia "tarvii" ja imee kuin viimeistä päivää. Jotenkin hellyttävää se silti on, toinen etes vähän vielä vaavi :girl_in_love: Äh, ei saisi nuin ajatella.. Helposti nukahtaa ilman nukuttamisia tutin, harson ja "Ninni" -pehmon kanssa. Pitää lomavkolla yrittää jättää tutti kokonaan sivuun.. Nyt jo ymmärtää, kun sanoo päivällä, että eihän "naapurin Annillakaan" ole niin, et sinäkään tarvi ja tähän tyytyy :) Jospa se meniskin helposti, kun tyttö näyttää nyt jo hyvin sopeutuneen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me jätettiin tutti pois kuukausi sitten kun tyttö oli 1v 9kk. Ekat viikot oli kyllä melkosta itkemistä sekä päovä että iltaunille mutta sinnillä vaan jatkettiin. Nyt ei enää kysele perään. Kun kysyi, sanoin että tutti on loppu... Arvelin että sen ymmärtää parhaiten. Olis voinut ehkä tehdä tuon tuttien kmiosan leikkaamisen ja sanoa että ne on rikki ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt meidän 1v11kk neiti on ollut pari viikkoa ilman tuttia. Tyttö heitti itse rikkileikatut tutit ulkoroskikseen ja sillä hetkellä oli siitä vain innoissaan. Muutamana päivänä/iltana nukkumaan mennessä nyyhki vähän tutin perään ja toisteli "tutti ikki", "tutit oskiin", mutta tosi helpolla päästiin siihen nähden miten kiintynyt tutteihinsa oli.

 

Nukkumaanmenot on vaikeutuneet tosi paljon ja unille rauhoittuminen kestää puolesta tunnista tuntiin. Tästä johtuen päiväunille nukuttaminen on tosi hankalaa, kun ei ole niin väsynyt kuin iltaisin ja pari kertaa ollaan luovutettukin ja lähdetty kauppaan tms. että on saanut pienet unet autossa, kun ilman päiväunia ei jaksa kuitenkaan. Vaatii myös jonkun nukuttamaan, kun tutin kanssa jäi yksin rauhoittumaan sänkyynsä. Nyt sitten pikkuhiljaa yritetään palata siihen, että rauhoittuisi itsekseen, ilman että tarvitsee istua sängyn vieressä. Vähän harkitsen pienen cd-soittimen ostoa, että voisi soittaa unilauluja, kun tyttö tykkää kovasti musiikista ja vaatii minua laulamaan unilauluja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on nyt kokemusta sekä varhaisesta luopumisesta(4kk), että myöhäisemmästä(1v10kk). Kumpikin sujui tosi hyvin. Pelkäsin kuopuksen kohdalla, että tulisi vaikeuksia kun tutin kanssa tuli lipsuttua huomaamatta niinkin kauan. Mutta ei onneksi :). Taisi olla siis minulle kaikkein vaikeinta, kuten muutkin isot etapit(imetyksen lopetus,lapsen siistyminen omaan sänkyyn jne).

Täytyy toki lisätä se, et meillä lapset sai tuttia vain itsekseen nukahtamisen opettelussa(tosin kuopuksen tapauksessa tutti "unohtui"sänkyyn ja jäi ns.unikaveriksi hieman pitemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus). Esikoinen siis luopui tutista,kun hänet opetettiin nukahtamaan/rauhoittumaan itsekseen unille tutin avulla ja lopulta tutiakaan ei siihen enää sit tarvittu. Meillä ei ole kokemusta sellaisesta, että jos lapsi söisi tuttia muulloinkin kuin unilla ollessaan. Saas nähdä kuinka kolmannen vauvan kans sujuu... ;)

 

Kuopuksen kans tutista luovuttiin ns.isoksi kasvamisrituaalin turvin. Tutit laitettiin taikarasiaan ja loruiltiin oravia hakemaan tutit oravavauvoille metsään. Taikarasia taikoi tutit pois ja enää niitä ei ollut missään. Sen päälle vielä juhlittiin tutittomuutta lettukestein ja kehuttiin lasta jne. Muutama ilta meni ehkä n. 1vk, että poika kyseli haluavansa tutin, kun laitoin häntä sänkyyn. Mutta kehuin, että muistathan kun oravavauvat tarvitsivat sinun tutit, koska sinä olet jo iso poika(hän haluaakin olla iso parhaillaan,ja ajattelin pönkityksen auttavan tässäkin asiassa siksi). Otimme tuolloin myös iltasadun rutiiniksi, aiemmin poika ei vielä kaivannut muuta kuin iltarukouksen(ja rupesi sen jälk.tutin kera nukkumaan itsekseen).

Mielestäni meillä nukahtaminen ei ole pidentynyt tutin poisjätön takia. Satunnaisia kertoja lukuunottamatta(tutitta oltu nyt 2kk). Poika heräsi alkuun yöllä 1-2krt itkemään, mut rauhoittui kun isi kävi kaatamassa pitkälleen ja toivotti hyvät yöt. Ulkoistan isille kaikki nämä vaikeimmat etapit, kun koen itse olevani helpommin murrettavissa tai tuntuu,et lapset uskoo isiä kerrasta kun hän on viileä viilipytty ja rauhallinen. Ehkä noi etapit on siksikin sujuneet,kun jätän ne isin huoleksi. Minusta huokuu se tunteikkuus läpi kai niin vahvasti, et kaikki on aina hoitunu nopsemmin ja pienemmin harmituksin,kun isi on puikoissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä unitutista luopuminen hieman venähti...

Hammastarkastuksessa, 2,5 vuotiaana, hoitsu sitten sanoi että kannattaisi luopua asap! Tutin syöminen oli jo muuttanut hampaiden asentoa. (Ihmettelin sitä hieman kun kyse oli kuitenkin vain unitutista, mutta ehkä neiti on ollut vaan kova imijä....)

Muutaman päivän päästä ne sitten heivattiin. En leikannut rikki, vaan tungin "pahan päivän varalle" kaappiin ja selitettiin oravista ja muista elukoista, jotka tutit oli vienyt.

PÄIKKÄRIEN NUKKUMINEN LOPPUI SITTEN SIIHEN! Ei oo kivaa ei!

Yöuniin ei vaikuttanut, nukkuu hyvin ja nukahtaa itsekseen. Muutamana iltana kyseli tutin perään, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa. En voi sanoa että unohti tutin, koska luulen että suuhun menisi empimättä jos käteen sellaisen saisi, vieläkin.... pian 3v....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika on nyt 1v9kk ja meilläkin tutista luopuminen edessä. Ollaan vielä mökillä ja aloitin tänään alustamisen tuttien heittämisestä kalavauvoille. Ainakin nyt sanoi, "joo" kun kysyin että annetaanko tutit kalavauvoille. Lähdetään keskiviikkona kotiin ja ajattelin että ennen lähtöä tutit voisi heittää menemään ja toivotaan että kotona sit pärjäisi ilman tuttia.

 

Pelkään kyllä tätä tosi paljon, kun tutti on niin super tärkeä, vaikka sitä käytetäänkin vain nukkuessa ja väsyneenä ja kipeenä. Tehtiin kuukausi sitten kokeilu yhtenä iltana ja puolen tunnin hysteerisen huudon jälkeen totesin, että "ei vielä" ja annoin tutin takaisin pojalle. Kyllä tästä nytkin huuto seuraa, mutta toivottavasti ei jatku kovin montaa päivää!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tilannepäivitys: Meillä käynnissä neljäs tutiton päivä ja tähän mennessä on mennyt paljon paremmin kuin ikinä uskalsin ajatella. Yöunille poika on nukhatanut joka ilta ilman mitään ihmeempää draamaa, ehkä hieman myöhemmin kuin normaalisti, eli noin 20.30. Ei ole itkeskellyt tutin perään kuin torstaina päivällä kun heräsi liian lyhyiltä päikkäreiltä. Tutin kanssa olisi varmaan saanut jatkamaan uniaan, mutta nyt oli sitten 45min huutoa. Mutta jos selvitään tuolla huudolla tästä prosessista niin olen kyllä todella tyytyväinen!

 

Poika meni siis itse keskiviikkona laiturille ja heitti tuttinsa vauvakaloille. Muutamia kertoja kun on kysynyt tuttiaan, niin olen muistuttanut, että tutit on nyt vauvakaloilla ja se selitys on riittänyt pojalle. En olisi todellakaan uskonut tämän olevan näin helppoa! Eli tsemppiä ja uskallusta vaan kaikille muillekin, jotka kauhulla miettivät tutista luopumista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kääks, tänään mekin aloitettiin tutittomuus! Poika on nyt 1v8kk. Tuttia on jo pitkään käytetty ainoastaan nukkuessa, mutta siinä hommassa se onkin ollut elintärkeä. Ei ole ollut kovinkaan helppo kuvitella, että pojan saisi nukahtamaan ilman tuttia muuten kuin vahingossa (esim. pitkällä automatkalla tms. poikkeustilassa) ja öisin jos tutti tippuu lattialle, niin ei puhettakaan että poika tyytyisi jatkamaan unia ilman sitä. Lisäksi poika on käyttänyt jo kuukausien ajan sekä päivä- että yöunista sanaa "tutti-nukkumiaika", ja tutin esiin kaivaminen ja hakeminen ovat olleet aika tärkeitä rutiineja siinä, että pojan saa levolliseen valmiustilaan ja helpostinukahtavaksi.

 

Tutit vietiin pupuvauvoille. ^_^ Meidän takapihalla on näkynyt nyt monena päivänä pupu, ja keksin eilen sanoa pojalle, että se on käynyt kyselemässä tutteja pupuvauvoilleen, kun tietää, että meillä asuu nyt iso poika, joka ei enää tarvitse tutteja. Eilen illallakin juttelin samaa asiaa kun yhdessä katselimme ikkunasta samaista pupua. Myös pojan isoutta ja reippautta on korostettu ja ihailtu, ja esim. pojan suureksi riemuksi vaihdettiin öisin pinniksessä oleva Aventin vauvamainen, nokallinen vesipullo isojen poikien vesipulloon (0,5l pepsimax-pullo, toki vedellä täytettynä :lol: ). Tänään aamulla sitten keräiltiin yhdessä loput tutit pieneen pörröpipolla pehmustettuun koriin ja vietiin se aamuauringossa hehkuvan aroniapensaan alle. Puisto- ja kauppareissun jälkeen muisteltiin koria ja mentiin katsomaan onko pupu käynyt paikalla. Korissa olikin pieni kiitoskirje ja laku, sekä "kiitostimatteja", jotka tekivät erityisen vaikutuksen (jotain askarteluun tarkoitettuja pieniä, pahvisia tähtikoristeita, mistä lie mies löytänyt). Poika oli aika ihmeissään ja tapahtunutta piti toistella moneen moneen kertaan, samoin kuin käydä katsomassa, miten tuttien normaali säilytyspaikka onkin nyt tyhjä. Veikkaanpa, että tätä kerrataan vielä moneen kertaan.

 

Ja tuolla se nyt nukkuu päikkäreitä, ilman tuttia. :girl_sigh: Mukaan sai valita minkä tahansa lelun. Nukuttamiseen meni ehkä 45min, mutta se on minusta ihan ok, kun viimeaikoina se on muutenkin ollut aika hankalaa, suunnilleen puolet tuosta ajasta, ja kun yläkerrassa vielä ihanasti porataan nyt jotain. Itkua tai parkumista ei ollut ollenkaan, mutta pojan oli tosi vaikea rauhoittua ja lopettaa sekoilu ja myllääminen. Päikkärinukahtaminen on kaiken kaikkiaan ollut aina paljon vaikeampaa kuin yöunille meno, joten tämän perusteella en osaa olla illan suhteen yhtään huolissani.

 

Tänään käydään vielä kaupungilla ja katsotaan jos sieltä löytyisi jokin mieleinen unijuttu, vaikka ihan litteä tyyny tai uusi pyjama. Ja aamuksi ostetaan muroja. Muksu on varmaan mielissään kun kuulee, että iso poika saa aloittaa lauantait sen iänikuisen puuron sijasta cheerioksilla. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tutista luopuminen venähti, neiti oli 2,5 vuoden ikäinen kun asiaan lopulta "paneuduttiin." :blush: Tutti oli annettu lähinnä nukkumaan mennessä, joskus päivälläkin pahaan mieleen. Ihan omaa saamattomuutta ja laiskuutta en saanut paneuduttua asiaan, koska pelkäsin että se tulee olemaan viikkojen huutokoulua koska tutti oli niin mahdottoman tärkeä. Lisäksi ollaan miehen kanssa vuorotyössä, joten aattelin että kesälomalla on aikaa opetella tutista pois.

NIinpä sitten kesälomareissulla Muumimaailmassa tutti jäi muumimamman tuttikattilaan. Ja yllättävän kivuttomasti luopuminen tapahtui. Parina iltana neiti mainitsi tutin, mutta kun muistutin mihin tutti jätettiin, ei kysellyt enempää koska muisti itse laittaneensa tutin kattilaan. Yhtään itkua ei meillä loppujen lopuksi tirautettu tutin perään. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä "luovuttiin" tutista runsas kk sitten tytön ollessa n. 2,5v. Aluksi oli ajatus, että saa unituttina pitää, mutta päivisin jemmaan. Mutta eipä siitä tullut mitään, haki aina tutit jemmasta. Äiti vähän suuttui ja vei tutit "roskiin". Tutit "unohtui" parissa päivässä, mutta niin unohtui päiväunet ja yöunille meno vaikeutui myös potenssiin 100.. :girl_mad: Tyttö on sikaväsynyt päivisin, mutta on tässä kk:n aikana nukahtanut ehkä 2 kertaa päiväunille. Muutaman kerran on nukahtanut joskus 16-17 välillä saatuaan raivokohtauksen ja joitain kertoja nukahtanut autoon.. Ja tää on kyllä aika toivotonta.. Lisäksi alkoi "yöjuoksut", eli juoksee JOKA yö viereen, yleensä joskus 1-3 välillä. Eihän siinä mitään, jos nukkuis nätisti, mutta kun hyörii ja pyörii ja potkii ja sätkii ja näin ollen meidän 180cm leveä sänkykin jää pieneksi.. Mies herää joka arki-aamu 5ltä töihin, ja aika väsynyt on kyllä, jos tyttökin pitää hereillä yöt..

 

Varmasti samaan aikaan alkanut päivävaipattomuus ja paheneva uhma vaikuttaa kans, mutta ois voinu noi päiväunet vielä ottaa, kun niitä oikeasti tartteis. nää päivät on nimittäin KARMEITA, etenkin jos sekä äiti että tyttö on yhtä väsyneitä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä tuttia käyttää neiti 2v vielä yöllä ja päiväunilla. kerkesimme aloittaa tutittoman kokeilun päiväunilla n. 1v11kk iässä, mutta päiväkotiin paluu stoppas sen...siellä kun ei nuku ei niin millään ilman tuttia, hyvä jos tutin kanssa. miten siis yhdistää tutin jättäminen ja päikkyjen nukkuminen päiväkodissa? olis kiva jättää tutti kokonaan pois ennen seuraavaa hammashoitajareissua joskus 3v iässä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

me yritetään luopua tuteista huomenna, neiti siis jo kolme ja risat... :ph34r:

 

tässä on vaan ollut niin isoja asioita menossa, että tutista ei olla päästy eroon. käyttää onneksi vain yöunilla, mutta kyllä se alkaa jo näkyä hammasrivistössä.

huomenna on Titi-Nallen konsertti ja tarkoitus olisi antaa ne siellä Tiri-vauvalle. Katsotaan kuinka käy.- :pacifier:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mistä sen tietää että on oikea hetki tutista vieroittamiseen?

 

Meillä on nyt yli 3 viikkoa oltu yöt ilman tuttia, ja huomenna viikko niin ettei päivälläkään ole tuttia. Yövieroitus alkoi hyvin ja eka yönä oli yhtä monta herätystä kuin tutin kanssakin. Toisena yönä nukahti heti itsekseen ja heräsi aamukuudelta. Sitten sen jälkeen on ollut vaihtelevasti hyviä ja huonoja öitä. Viimeiset kaksi yötä on ollut kurkkusuoraa huutoa heti kun herää eli kolme kertaa yössä. Tassuttelu ja poskesta silittely auttaa joka toisella kerralla. Pari yötä sitten heräsi kerran ja kun sängystä vain vähän huutelys hyshys, niin nukahti uudelleen ja herättii vastaa aamulla puoli kasilta. Kun yöt näin vaihtelee, niin mistä enää tiedän onko nyt oikea hetki, pitäiskö kuitenki antaa tutti takaisin?

 

Viime yönä annettiin panadolia, jos vaikka olis kyse hampaista, mutta kolmen tunnin kuluttua taas herätys ja huutoa. Jotenkin miellän sen enemmän imemisen kaupuuksi tai äidin kaipuuksi. Tyttö on siis parin päivän päästä 7kk ja hän nukahtaa yöunille ihan itse, mutta herää yöllä ja sitten alkaa huuto. Päiväunillekin päästään ilman tuttia ja nukahtaa ihan kivasti, pieniä huudahduksia kuuluu toisinaan.

 

Alkaa oma päättäväisyys rakoilemaan, olenko sittekin väärässä ja pitäiskö se tutti antaa takas? Antaisiko sen vain yöllä kun herää, koska nukahtaa illalla kuitenkin ilman sitä?

 

Äitinä sitä epäilee välillä jokaista tekemistään, että vahingoitanko omaa lastani tekemällä näin ja nyt siis sitäkin enemmän pelkään tekeväni jotai hallaa hänelle. Jos kaikki muuttuu hyväksi, kun taas vähän vuodattaa mieltään täällä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolmas tutiton päivä tuoreen 11kk:n kanssa edessä ja tulin kattomaan joko täältä löytyis vähän vertaistukea. Tuttia on käytetty ainoastaan nukkumaan mennessä ja yöt on nukuttu aina kokonaan 12h ja päivisin n.4h yhteensä päikkäreitä. Näinä kolmena yönä on yöunille menty ilman mutinoita ja saman verran on nukkunu ku ennenkin. Ongelmana on päikkärit. Niitä ei nukuta enää ollenkaan. Ehkä yks puolituntinen, mutta se on siinä. Ja tämä siis vauvalle, joka rakastaa nukkumista, eikä ole ikinä nukkumaan mennessä protestoinut. Tuntuu, että oma pää hajoaa kun ei saa hetkeäkään omaa aikaa päivällä, eikä mitään töitä tehdyksi. Monta kertaa meinasin jo luovuttaa ja antaa sen tutin takaisin, mutta sitten mietin, että en voi ajatella omaa parastani (pliis ole jo hiljaa ja nuku! ·%&( !!!) vaan hänen parastaan, koska vaikka nyt olisi kurjaa niin pitkällä tähtäimellä näin on parempi. Mulla oli tutti johonki 4 -vuotiaaksi asti ja sitten se vaan yhtenä päivänä otettiin pois, selittelemättä mitään tai antamatta mitään unilelua tilalle. Rupesin sitten imemään peukaloa, mitä kestikin johonkin 10 vuoden kypsään ikään asti, että mielelläni säästäisin oman lapseni tolta. Kunhan vaan pikkuhiljaa oppisi nukkumaan päiväunille ilman tuttia. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tutista luopuminen kävi paljon kivuttomammin kuin olisin koskaan osannut uneksia.

 

En tarkalleen muista, mutta n. 1,5v iässä tutit siirtyi pelkästään uni käyttöön. Sängystä noustessa ne sinne jätettiin ja juteltiin että siellä odottavat seuraavia unia. Normaalisti tutteja oli siis siellä täällä, yks kädessä, yks suussa ja yks piilossa. Vähintään.

 

Nyt 1v 10kk iässä päätin kokeilla ottaa tutit kokonaan pois. Hieman tyhmänrohkeana muutama päivä aiemmin otettiin laita pois pinniksestä ja pieni pelko oli miten käy kun tutteja ei enään saa. Eräs ilta vaan sanoin tytölle, ettei hän enään tutteja tarvitse. Muutama kerta tästä puhutiin ja sovittiin että tuleva pikkusisko (laskettuaika 3vkon päästä) saa tutteja syödä, mutta taapero ei tarvitse. Sinne jäi kiltisti nukkumaan ja on ollut nyt reilum viikon kokonaan ilman tutteja! Tutit oli todella tärkeitä, niille jopa annettiin pusuja....

 

Luultavasti meillä oli oikea ajoitus. Edelleenkin päivittäin tuttia saattaa kysyä, muttta itsekkin nauraen sanoo että eeeeeei. Joskus vielä perään toteaa, että vauvalle :)

 

Tietoisesti olen tahtonut jättää "iso tyttö" perustelut pois meidän kasvatuksesta. Saa olla pieni tyttö niin kauan kuin on. Nyt mielenkinnolla seurataan, miten tutteihin reakoi, jos tuleva pikkusisko niitä syö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kävi tutista luopuminen tosi kivuttomasti, mikä on ihme, kun miettii miten kovassa ja jatkuvassa käytössä se oli. Lauranooran tavoin meilläkin oli siellä täällä, yks kädessä, yks suussa ja yks piilossa. Yhtenä päivänä vaan pistin tutin piiloon kun lapsi söi tai jotain muuta, ettei se tutti sillä ollut. Eipä sitten kaipaillut päivän mittaan, ja näin jäi tutit pois päiväkäytöstä, ikää oli joku reilu 1v2kk.

Yötutit pysyi kuvioissa vielä jonkin aikaa, kunnes sitten yhtenä iltana miehen laittaessa lasta unille, oli heittänyt tutin suustaan lattialle, ja mies oli sitten päättänyt että antaa olla, eikä ollut antanut tuttia takaisin, ja näin jäi sitten yötutit pois, ikää oli joku 1v3kk. Parina kertana tuon jälkeen on pitänyt turvautua tutiin, mutta voisi sanoa että kuukausi ollaan oltu ilman tuttia ihan kokonaan ja ikää nyt reilu 1v4kk.

Päivätutin poisjäännin jälkeen huomasi, että itkut ja kitinät väheni radikaalisti, samoin kuin jatkuva syliin kiipeäminen jos joku harmitti, rauhoittui nopeammin ja/tai itsestään, jos meinasi kiukuttaa tai itkettää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now