LilleriLalleri

Hepatogestoosi

360 posts in this topic

Voiko tämän hepatogestoosin (pikkasen vaikee sana muuten! :P) oireena olla ylävatsakivut? Mulla on ihan tuskaisen kipeä toi ylävatsa, ollut jo muutaman viikon, mut nyt se on tässä parin päivän sisään vaan pahentunut... Voi tietty johtua siitäkin, että iho kiristää ja vauva painaa tuohon kylkiin, ja siitä tulee kipu... Kutinaa on ihan harvakseltaan, lähinnä mahassa, ei ollenkaan kämmenissä tai jalkapohjissa.

 

Sinänsä tämä kyl selvinnee jossain määrin mulle jo huomenna, koska tänään kävin verikokeissa, missä otettiin noi maksa-arvotkin... Tosin ei mulle kukaan sanonut, et sitä ennen ois pitänyt paastota??? :girl_impossible: Et kuinkahan luotettavat ne tulokset sit on...? :girl_cry2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kyllä jonkinlaista ylävatsakipua voi esiintyä. Paastota ei tarvitse verikoetta varten, jos pelkät maksa-arvot katsotaan, mutta jos katsotaan myös sappihapot, niin siihen pitää olla paasto.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä kolmas raskaus päättyi sitten itsestään eli ei tarvinnutkaan käynnistää hepatoosin vuoksi. :) Muutenkin arvot pysyivät tällä kertaa maltillisina eli vain pientä kohoamista ja jopa normaaliarvoihin palautumista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei kaikille,

 

Vihdoinkin löysin vähän tuoreemman keskustelun hepatoosiin liittyen, tuntuu että kaikki tähän saakka läpilukemani ovat olleet vähintään pari vuotta vanhoja. Vieläkö täällä joku on mukana kirjoittelemassa tämän vuoden puolella?

 

Minun hepatoosihistoriani ei liene se onnellisin. Edellinen raskauteni päättyi kohtukuolemaan rv:lla 37+6, hepatoosi todettiin vasta jälkikäteen (ALAT oli 200+ ja sappihapot 140+). Mitään sen suurempia kutinoita ei ollut, synnytys käynnistyi ihan normaalisti supistuksilla, mutta sitten sairaalaan päästyämme sydänkäyrä näytti surullista totuutta. Sairastan kroonista ihosairautta nimeltä psoriasis, joten lievää kutinaa ihollani on ympäri vuoden, liekö sitten tuo hepatoosikutina peittynyt sen alle.

 

Nyt olen rv:lla 32 ja labroja alettiin ottaa muistaakseni viikolla 25. Viime viikolla maksa-arvot olivat ensimmäisen kerran kohollaan (sappihapot vielä alle viitearvojen) ja nyt elellään sitten ihan kamalassa pelossa, että miten tällä kertaa käy. Synnytyksen käynnistelyä on lupailtu kyllä tehtäväksi ajoissa, mutta mitään tarkkaa ajankohtaa en ole saanut. Tuntuu, että se helpottaisi oloa, jos kalenterissa olisi jokin päivämäärä, jonka yli ei enää tarvitsisi odotella. Minun ajatusmaailmassani kun vauvalle turvallisempi paikka olisi mikä tahansa muu kuin minun kohtuni. Vaikka sitten se keskoskaappi.

 

Minua kiinnostaisikin kuulla, millä viikoilla teillä muilla on synnytys käynnistetty ja millaisin arvoin?

 

t. enkelin äiti

Share this post


Link to post
Share on other sites

:lipsrsealed: Olen pahoillani _Enkelin äiti_ että vauvasi ei selvinnyt.

Nyt tilanne on onneksi sillä lailla erilainen että pääsit ajoissa seurantaan ja sitä kautta vauvasi tilaa pystytään paremmin tarkkailemaan. Minulla ainakin viikottain (tai joskus kaksikin kertaa viikossa) seurattiin napavirtauksia ultraäänellä verikokeiden lisäksi. Hyvin herkästi myös kehottavat lähtemään käyrille jos tuntuu että vauva ei ole liikkunut kuten ennen.

Mulla aloitettiin ensimmäistä synnytystä käynnistelemään 36+0 ja arvot olivat silloin muistaakseni sappihapot 27 ja alat normaali. Toisessa raskaudessa käynnistys aloitettiin 35+6 ja silloin alat oli reilusti koholla (en nyt millään muista mitä se oli, toista sataa kuitenkin) ja sappihapot alle 20 (en sitäkään lukua muista tarkalleen). Mutta siis käynnistykseen kai yleensä lähdetään silloin kun arvoja ei saada enää laskemaan vaikka lääkitys on maksimissaan, äidin oireet ovat sietämättömät tai sikiöllä on ahdinko. Minulla oli kummallakin kerralla syynä se, että söin Adursalia jo 2+2 eli maksimin ja silti arvot seuraavissa verikokeissa olivat noususuuntaiset. Eivät odottaneet siis enää toista kontrollia, vaan käynnistykseen lähdettiin hyvin herkästi, eli heti. Mä oikeastaan aina tiesin jo ennen tulosten kuulemista koska arvot olivat edellistä huonommat. Mulla oli sellainen epämääräinen huono olo/pahoinvointi/heikkous (yritin selittää sitä sillä tavalla, että tunne on samanlainen kuin olisi juossut maratonin krapulassa), levottomuus ja ylävatsakipu oireina, ja ne kyllä pahenivat aina selvästi kun arvotkin nousivat, vaikka vain vähän. Pissa myös muutti väriään tipunkeltaiseksi. Kutina ei koskaan ollut mitenkään erityisen pahaa, sairastan muuten myös psoriasista joten ehkä olen myös tottunut..?

Minulle ei koskaan sanottu mitään takarajaa käynnistykselle, mutta voisin kuvitella että sinun tapauksessasi aletaan käynnistystä miettiä jo heti 36+0, koska edellinen raskaus päättyi 37+6. 36+0 on kai se tavoite jotta selvittäisiin muilta ongelmilta, mutta sen jälkeen kai hyvin herkästi käynnistelevät kun vauva on "valmis".

Kovasti voimia ja jaksamista viimeisille metreille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksestasi !

 

Jännä juttu, mutta olet jo toinen (minun lisäkseni) hepatoosipotilas, joka on kertonut sairastaneensa myös jotakin ihotautia. Tunnen erään atoopikon, jonka raskaus päättyi samoin kuin meillä. Ilmeisesti tosiaan ihosairautta sairastaneen kutinakynnys on normaalia korkeampi, tai sitten ihon toiminnassa on jokin vika, kun kutinaa ei kovin rankaksi koe. Palstoja kun on lukenut, niin moni on pienemmilläkin ALAT/sappiarvoilla kertonut jynssänneensä itseään juuriharjalla ym. Eli monille kutina on todellinen, kamala riesa. Minulla myös on jonkin verran tuota ylävatsakipua ja levottomuutta. Tosin jälkimmäinen voi johtua ihan vain pelostakin.

 

Annettiinko sinulle kortisonia ennen käynnistelyjä tai selviteltiinkö vauvan kuntoa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä? Entä käynnistyivätkö synnytyksen nopeasti? Lääkäri sanoi minlle, että jostain syystä hepatoosisynnytykset ovat herkkiä käynnistymään. Edellinen synnytykseni (joka käynnistyi siis itsestään) kesti vain nelisen tuntia. Mutta mitenkähän mahtaa käydä, kun käynnistetään..

 

t. enkelin äiti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä sain toisella kerralla kortisonipiikit jo ennen viikkoa 30 kohdukaulan aukeamisen takia, ensimmäisellä kerralla niitä ei tarvittu. Molemmilla kerroilla käynnistykset ovat kuitenkin olleet kohtuullisen "myöhään" eli h36, jolloin keuhkojen kypsymistä ei enää tarvinnut varmistaa. Vauvan kuntoa tarkkailtiin ultraäänillä ja liikelaskennalla ennen käynnistystä, ja käynnistelyn aikana aina 3 tunnin välein olin 1/2-1 tuntia sydänkäyrillä. Sydänkäyrällä varmistettiin että vauva kestää käynnistelylääkkeet ja supistukset, joten hyvässä seurannassa mielestäni olin.

En ehkä ole paras esimerkki tuosta käynnistelyn (tai kypsyttelyn kai oikeammin sanottuna) nopeudesta, sillä esikoista kypsyteltiin 8 päivää ennen kuin hän oli valmis syntymään. Verikoekontrolleja otettiin joka toinen päivä osastollakin, ja arvot jostain syystä siellä hieman laskivat, joten kiirettä sinänsä ei ollut. Ja vauvan sydänkäyrätkin pysyivät hyvinä, joten siksi ei sektiota tehty. Olin jo kertaalleen synnytyssalissa oksitosiinitipassakin, mutta kertakaikkiaan vaan mitään ei saatu tapahtumaan. Minun kehoni ei ollut vielä valmis synnyttämään eikä vauva tulemaan ulos. Kun kohdunkaula viimein saatiin 8 vrk:n jälkeen siihen malliin että kalvot päästiin puhkaisemaan, synnytys tapahtui ihan normaalissa ajassa, 10h:n päästä kalvojen puhkaisusta oli pikkumies maailmassa. Mutta tämä on kai hyvin harvinaista, yleensä synnytykset käynnistyvät parissa päivässä.

Toinen käynnistely meni paremmin, 5h ensimmäisestä Cytotec-tabletista lapsivedet menivät spontaanisti ja synnytyssaliin siirryin 6h tämän jälkeen kun supistukset kovenivat. Siitä 2,5h ja kuopus oli maailmassa. Synnytyssupistukset alkoivat ehkä n.6h ennen syntymää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten nopeasti teillä on nuo arvot nousseet? Minä kun en yhtään tiedä, millä viikolla hepatoosi on viime raskaudessani alkanut, tiedän ainoastaan, mihin se päättyi ja millä arvoilla. Nyt maksa-arvot olivat 46 ja sappi 6. Miten nopeasti ne voivat nousta?

 

t. enkelin äiti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pahoittelut -Enkelin äidille- suuresta menetyksestä ja toivon todella että tämä pikkuinen saadaan turvallisesti syliin asti!

 

Minulla ei ekassa odotuksessa ollut hepatogestoosia ollenkaan. Toisella kerralla olin rv 29 sairaalassa sisällä kun lääkitys aloitettiin mutta muistelen että kutinaa olisi ollut jo muutamaa viikkoa ennen ennenkuin ymmärsin mainita asiasta neuvolassa. Nyt ollaan rv 22 ja muutamana iltana peräkkäin on jalanpohjissa ollut kutinaa joka ei ole helpottanut rasvalla. Viime kerrallakin kutina oli pelkästään jalanpohjissa ja ainoa apu, lääkkeistä huolimatta, siihen oli kävely paljainjaloin kylmällä laatalla. Lääkkeillä kuitenkin saatiin arvoja hillittyä niin ettei käynnistää tarvinnut vaan vauva syntyi itse 38+6. Käynnistys oli varattuna rv39+1.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla todettiin hepatogestoosi muistaakseni rv 33. Arvot vaihtelivat todella paljon viikottain, joten lääkäreiden mielestä minulla välillä oli se ja välillä ei. En muista, minkälaisia arvoja minulla oli pahimmillaan, täytyykin kaivella laput esille jostain ja tehdä vertauksia. Minulla oli tuuria matkassa, tämä olisi voinut päättyä huonomminkin! Tein liikeseurantaa viimeisillä raskausviikoilla, kävin kerran äitiyspolilla kun vauva liikkui huonosti. Olivat kovin tylyjä, passittivat takaisin kotiin. Kun raskaus käynnistyi spontaanisti rv 38+2, supistuksiani ei otettu todesta vaan taas käännytettiin kotiin äitiyspolilta. Vaikka kerroin hepatogestoosista. No, parin tunnin kuluttua supistukset olivat sietämättömiä ja sitkeästi palasin synnärille. Hyvä niin, vauvalla oli heikko happi ja päädyttiin kiireelliseen sektioon. Poika syntyi pisteillä 5/10 ja päätyi kolmeksi päiväksi lasten teholle hoidettavaksi. Onneksi hän on sitkeä pieni sissi ja toipui nopeasti ja on nyt täysin terve. :lipsrsealed: Tämä vuonna 2006 ja sairaalana Tays.

 

Nyt haaveissa toinen vauva, ja kaikesta tästä jäi kamala pelko. Miksi sairauttani ei otettu vakavasti? Olin ensisynnyttäjä, enkä itse ymmärtänyt miten vakavasta asiasta voikaan olla kyse. Onneksi ensi kerralla osaan VAATIA että minut otetaan vakavasti ja tilannetta seurataan säännöllisesti, vaikka arvot heittelisivätkin. Onko kenelläkään muulla ollut "uskottavuusongelmaa" tämän sairauden tiimoilta? Onneksi asun nyt eri sairaanhoitopiirin alueella....

Edited by Schnappi

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei Schnappi,

 

Hurja on sinunkin tarinasi. Minä olen kokenut, että omalla kohdallani pientä uskottavuusongelmaa on aiheuttanut tuo ihon vähäinen kutina. Olen todella tarkassa seurannassa edellisen raskauden päätyttyä kohtukuolemaan hepatoosin vuoksi. Mutta joka kerta polilla käydessäni saan eri lääkäreiltä kuulla, että "jos kutina pahenee, niin pitää tulla näytille". Mutta miten toimia, jos ei kutinaa ole alkuunsakaan?

 

Kun lapseni edellisessä raskaudessa menehtyi sydämeni alle, oli keskiviikko. Maanantaina olin käynyt normaalissa neuvolatarkastuksessa - kaikki hyvin. Koko viikolla ei ollut kutitellut. Torstaiaamuna otetuissa labroissa sairaalassa sappihapot olivat yli 140.

 

Miten ihmeessä siis voisin tällä kertaa luottaa ihooni mittarina vauvan hyvinvoinnista?

 

Luulenpa, että sinunkin kohdallasi seuranta on seuraavalla kerralla tarkempaa, kun on ollut tuollainen läheltäpiti-tilanne. Surullista tosin on se, että ensin pitää sattua jotain ja vasta sitten saa tarkkaa seurantaa ja hyvää kohtelua... Taysin osalta olen kuullut aiemminkin, että hepatoosia hoidellaan vähän vasemmalla kädellä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tuota kutinaa ei ole ollut juuri ollenkaan. Jos oikein pinnistelin, niin saatoin kuvitella tavanomaista suurempaa kutinaa (kyllähän sieltä täältä saattaa normaalistikin muuten vaan kutittaa). Mitään ihosairauksia mulla ei ole eikä edes kuiva iho raskauden aikana, joten saatan todellakin sanoa, etten kutissut. Aina ensimmäiseksi jokainen lääkäri ja kätilö ja terkkari kysyi tuosta kutinasta, mutta kaikille jouduin sanomaan, ettei sitä ole juuri ollenkaan. Onneksi uskoivat sitten pelkkiä arvoja ja sain olla loppuraskaudessa tiheässä seurannassa (verikokeet ja sydänkäyrät 2-3 kertaa viikossa).

 

Arvot on minullakin vaihdelleet ja tosiaan tämä viimeisin raskaus meni parhaimmilla arvoilla. Ensimmäisessä ne oli korkeimmat. Kun kysyin asiasta eräältä lääkäriltä, ei hän osannut sanoa, miksi hepatoosi on ollut nyt lievempi. Ainoastaan sanoi, että sehän on hyvä asia ja ikään kuin keho on osannut hoitaa raskauden nyt paremmin. Muiltakin hepatoosipotilailta olen kuullut, että hepatoosi on ollut pahimmillaan ensimmäisellä kerralla eikä muissa välttämättä ole sitten uusiutunut, vaikka mahdollisuus siihen onkin 50 % luokkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla oli kaksi täysin normaalia raskautta ennen ensimmäistä ja surullisesti päättynyttä raskauttani. Kaksi ensimmäistä menivät jopa kaksi viikkoa yli lasketun ajan molemmat. Senkin vuoksi tuo hepatoosi tuli kuin puskista...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla epäillään nyt tuota raskaushepatoosia. ALAT on 85, sappihappo arvoa ei vielä ole tullut. ALAT on siis vähän koholla.. Huuh, tämä on vähän pelotavaa, mun terkka ei kertonut tästä hepatoosista mitään, passitti vain verikokeisiin kun valitin kutinaa. Mulla on kutinaa siis mahassa ja vasemmassa käsivarressa ja oikeassa sääressä eniten, mutta kyllä mä muualtakin kutisen. Kämmeniä ja jalkapohjia ei kyllä kutise...

 

Tämä on aika vanha ketju, mutta luin sen läpi. Oliskoha täällä nyt muita, joilla ko. tauti on iskenyt?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei,

 

Minä täällä myös ihmettelen, nostaako hepatoosi päätään tässä raskaudessa vai ei. Edellinen raskaus siis päättyi kohtukuolemaan, mutta älä säikähdä, minun tapauksessani se johtui siitä, ettei oireita ollut, eikä asiaa siten huomattu ajoissa. Sinä olet jo labroissa käynyt ja sitä myöten hyvässä hoidossa.

 

Minulla ALAT oli viime viikolla 90 ja jotain, sappihapot olivat vielä normaalit. Kutinaa ei ole oikeastaan ollenkaan. Nyt labroja otetaan vähän useammin ja tarkkaillaan nousevatko ne ja jos niin miten nopeasti. Käynnistys tehdään sitten sen mukaan. Viikkoja on nyt 35+4. Paljonko sinulla on viikot?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin tänään lääkärillä, ja mulle alotettiin se lääkitys (Adursal). Sappihapot oli 5, että ihan ok vielä ainakin. Huomenna menen sitten uudelleen verikokeisiin josta sitten katsotaan nuo sappihapot. Sain myös jotain allergialääkettä, jonka pitäs auttaa kutinaan. Nytkin koko ajan kutittaa mahaa... Eilen illalla oli ihan sietämättön se kutina. Makasin sängyllä ja raavin ittiäni ja itkin.

 

Enkelin äiti: Mä luinkin tuon sinun jutun tuolta edellisiltä sivuilta. Olen niin pahoillani, että sulla kävi siinä niin :( Toivottavasti nyt tämä uusi raskaus päättyy onnellisesti! Onneksi nyt sitten sunkin kohdalla seuranta on tarkempaa.

 

Mulla on nyt viikkoja 32+6. Just mun terkka sanoikin, että oli hyvä että mainitsin tuosta kutinasta siellä neuvolassa. ei olisi itse kuulemma hoksannut kysyä. Enkä mäkään tiennyt, että se voi olla oire jostakin. Mainitsin vain, että kutittaa kun terkka kysyi, että miten on mennyt... No, nyt tätä juttua seurataan, ensiviikolla on sitten aika äitiyspolille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulehan kertomaan, mitä sappihapot näyttivät... minä juoksen myös huomenna uusiin labroihin.. Mulle ei vielä aloitettu lääkitystä kun sappiarvot oli normaaleissa lukemissa. Näissä on näemmä aika isoja eroja hoitokäytännöissä eri sairaaloiden välillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin eilen lääkärillä, mutta sappihappoarvot ei ollu tullu. Seinäjoella ei tehdä niitä määrityksiä, ja ne näytteet laitetaan vissiin kerran viikossa eteenpäin. Eilen ne on voinu jo iltapiävästä olla ne tulokset siellä. Lupasivat soittaa, jos jotain hälyyttävää löytyy. Maksa-arvot kyllä oli, ja ALAT tais olla 74, että ei kovin paha. Lääkäri sanoikin, että ollaan ihan tyytyväisiä, ku on alle 100. Mun pitää nyt kuitenkin käydä kerran viikossa verikokeissa otattamassa ne maksa-arvot ja sappihappoarvot. Ja parinviikon päähän sain kontrolliajan äitipolille.

 

Kutina on hieman vähentynyt tuon adursalin aloittamisen jälkeen. Allergialääkettä (atarax) en oo enää ottanu, kun se väsytti ihan liikaa, en pystyny päivällä tekemään mitään, kun ei silmät meinanneet pysyä auki...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joko sait sappihapot? Mulla ALAT on jo 140, mutta sappihapot edelleen alle viitearvon. Kaikki vähän ihmeissään, kun kuulemma yleensä nousee molemmat tai ei kummatkaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

En oo saanut, ei ne soittanut sieltä äitipolilta. Mutta kaippa ne on sitten ihan ok, kun ei kerran soittoa kuulunut. Tietysti vois soittaa tuonne äitipolille, mutta tosiaan kun ne lupas sieltä soitella, jos jotain hälyyttävää löytyy. Ensimmäisellä kerrallahan se sappihappoarvo oli 5..

 

Joo, mun täti on töissä sairaalassa, ottaa verinäytteitä ja on ollu labrassaki tutkimassa niitä. Se sanoi, että yleensä sappihappoarvo nousee ensin, ja sitten vasta maksa-arvot... Siksi luulin, että mullaki saapihapot on koholla, kun maksa-arvotki oli jo koholla.

 

Tänä aamuna ensimmäisen kerran kutitti kämmentä... Mutta ei pahasti. Kutina on muuten kyllä hävinnyt melkein kokonaan. Syön sitä adursalia 2 tablettia päivässä. Kaippa se lääke on auttanut tuohon kutinaan.

 

Täällä on nyt hiihtolomaviikko, ja mun neuvolantäti pitää lomaa. En voi sillekään soittaa ja kysyä perjantain verikokeiden tuloksia.. Vois tietysti yrittää tuonne neuvolan numeroon soittaa, ehkä siellä joku on paikalla... Toki ne sappihappoarvot ei taaskaan ole vielä tullut, varmaan vasta keskiviikkona iltapäivällä tai torstaina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin pitkästä aikaa kurkkaamaan, olisiko täällä muita hepatoosista kärsiviä, ja löytyihän teitä nyt.

 

Lämmin osanottoni, enkelin äiti :lipsrsealed: Olen todella pahoillani, että teille kävi noin. Voimia ja kaikkea hyvää tähän uuteen raskauteen! Onneksi olet nyt hyvässä seurannassa.

 

Meillä on nyt kaksi lasta (1 v 8 kk ja 2 vkoa), ja molempien raskausaikana on hepatogestoosi ollut. Mulla on ollut se "onni", että kutina on kyllä paljastanut molemmilla kerroilla, ettei kaikki ole kunnossa. Nadda tuolla kirjoitti, että monilla ilmeisesti hepatoosi olisi ollut pahimmillaan ensimmäisessä raskaudessa. Mun kokemus on toisenlainen. Ensimmäisellä kerralla lääkitys aloitettiin rv 32+4. Samoihin aikoihin sain kortisonipiikit. Sappihapot taisi olla korkeimmillaan jotain 11 ja ALAT 400-500 luokkaa. Synnytystä alettiin käynnistellä rv 37+3 mun oman tuskaisen sietämättömän kutinan takia, ja kun supistukset sitten 1,5 vrk kuluttua kunnolla alkoivat, meni 4 tuntia siihen, että lapsi oli maailmassa.

 

Tällä toisella kerralla hepatoosikutina alkoi 29+4. Äitipolille ja labraan pääsin vasta viikkoa myöhemmin, jolloin sappihapot oli 29. Lääkitys aloitettiin ja arvot saatiin joksikin aikaa kuriin, mutta kutina ei hellittänyt missään vaiheessa, paheni vain loppua kohti, ja oli vielä kaameampaa kuin ensimmäisessä raskaudessa. Kävin viikoittain labrassa ja kahden viikon välein polilla. Rv 35+4 viikoittaisessa labrakontrollissa arvot olivat lähteneet nousemaan niin, että sappihapot olivat 20 ja ALAT 400. Näiden takia kävin uudelleen labrassa 2 päivän kuluttua, jolloin sappihapot olivat jo 39 ja ALAT 565. Lääkityksestä huolimatta siis. Tuosta seuraavana päivänä minut otettiin osastolle synnytyksen käynnistämistä varten. Verikokeetkin otettiin vielä kertaalleen, ja ALAT oli jo 700. Synnytys käynnistettiin puhkaisemalla kalvot ja 1 h 50 min myöhemmin vauva syntyi.

 

Tunsin kyllä koko ajan olevani hyvässä hoidossa ja seurannassa, eikä suurta huolta vauvan puolesta syntynyt, kun napavirtaukset ja sydänkäyrät olivat koko ajan erinomaiset ja vauva liikkui kohdussa virkeästi.

 

Kannattaa kyllä ehdottomasti seurata herkästi vauvan liikkumista ja sitä omaakin vointia ja lähteä näytille, jos yhtään huolettaa! Voimia ja varjelusta teille loppuraskauksiinne!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Onnea vauvasta! :)

 

Suurin riskihän hepatogestoosissa on loppuraskaudessa, joten mielellään raskaudet puretaan viimeistään rv 37-38. Siitä huolimatta sitä omaa vointia kannattaa tarkkailla. Toisaalta minäkin olen tuntenut olevani ihan turvassa, kun kuitenkin niin tiheästi on loppuvaiheessa seurattu. Välillä se paniikki iskee, mutta näin kolmen hepatoosiraskauden jälkeen uskallan sanoa, että seurannassa olevilla ei yleensä ole mitään hätää.

 

Mullakin tämä viimeinen raskaus meni niin, että vain ASAT ja ALAT kohosi, mutta ei sappihapot juurikaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen jälleen oiva esimerkki siitä, miten huomaamaton hepatoosi voi olla. Tänään sain soitin synnäriltä, että tulepa tänne sydänkäyrille ja huomenna käynnistellään. Viikkoja on nyt 37+2, sappihapot olivat tänä aamuna olleet 19, maksa-arvot 150. Yhtään ei kutita mistään. Ainoa oire, jota viime yönä tunsin, oli lievä pahoinvointi...

 

Mutta toivotaan, että tämä vauva saadaan turvallisesti hengissä syliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now