LilleriLalleri

Hepatogestoosi

360 posts in this topic

Jaa enpä tiä, miten kontrollit, ku jostain syystä lähete oli menny kättärille ja heidän mielestään tää ei ollu niin kiireellinen asia, et mulla on tänään vasta päivällä lääkäri. Millään ei onnistunu e-reseptin saaminen ennen vkonloppua jo, vaan paikan päälle on mentävä, viimeks täällä omassa sairaalassa äpolilla hoidettiin tuo puhelimitse päivystysasiana ja lääkäri vielä käski hakea lääkkeet HETI apteekista!

Mua vähän pelottaa, kun ei ole ollut _yhtään_ kutinaa ja lauantaina kun oltiin shoppailemassa 3h(käytiin kyl syömässä myös), sain sen päiväiset supistukset, että kotona vielä pitkään oli tosi kipeitä vaikka otin 1g panadolia ja lepäsin. Onneks helpotti, mietin vaan että nytkö tää jo syntyy ja oli jo oikeesti sitä luokkaa, että mä pakkasin heti niiden hieman helpotettua jo sairaalakassia(tai lähinnä et jos joutuu taas osastolle, niin on edes puhtaat kalsarit, kirja ja hammasharja). Oli yhtä kipeitä kuin sillon kun käynnistettiin ballongilla ja mulla lähti omat spontaanit supistukset, kun kalvot oli puhkottu, eli ei mitään pientä kiristelyä.. :o Toki johtui ehkä kyllä eniten tosta "rasituksesta" ja voi olla että nestehukkaakin hieman, meillä on vesijohtovedessä jotain outoa makua ja en oo sitä hirveesti viittiny juoda.. Ostettiin kyllä vissyä sit, mut eilenkin huomas et ei tarvinnu juurikaan tehdä mitään(pestiin vanhojen rattaitten kankaat), niin muutamasta pienestä ponnisteluista heti tuli kipeitä supistuksia. Noh, onneks ukko hoiti melkeen koko urakan ja mä vaan istuin vieressä suihkutuolilla komentamassa ;) Muutenkin se tais pelästyä vähän, kokos eilen pinniksen loppuun ihan oma-aloitteisesti! Ompahan valmiina sitte..

Ja tosta kutisemattomuudesta.. Selasin tätä ketjua, niin viime raskaudessa mulla oli kutina kaikkein pahin just sillon alussa kun oli arvot samaa luokkaa ku nyt, paitsi ALAT oli 3x isompi ku nyt. Sit osastolla kun sanoin kätilöllekin, et nyt varmaan adursal auttanut, kun kutinat kadonneet täysin yhtäkkiä, niin sappihappo oli pompannut ylöspäin oikeen reilusti lääkkeestä huolimatta.. Toivottavasti nyt seuraavat sitte kunnolla, vauvan liikkeetkin on nyt tässä viimeaikoina muuttuneet aika paljon, kun tila taitaa käydä väliin.

Tästä syystä mäkin kävisin kyllä sinuna kontrollissa, vaikka kutina ei olis kauheen voimakasta. Kun ei mulla nytkään ollu kauheen kovaa, kutitti kyllä välilä, mut olin itse aivan 100% varma että ei olis ollu hepatoosia tällä kertaa, kun oli todella lievää. Tosin sillon to-pe yönä mulla kutisi jo jalkapohjatkin, mitkä ei kyllä kutittaneet edellisessä raskaudessa yhtään.. Toki tietty hyvä vaan kun ei suuremmin oo kiusannut, nyt viimeyönäkin nukuin ruhtinaalliset 5h putkeen, mutta kieltämättä vähän mietiyttää. Saa nähdä myös, että mitä radi tykkää tosta jos tarvii viikottain paastota ja rampata labrassa. Viimeks mulla ei insuliinin takia voitu kontrolloida sitä sappea, ennenku osastolla(ku ottivat aamulla suoraan sängystä näytteet), kun mulla meni vs niin alas että olin ihan heikossa hapessa ja pelkäsin että ajan kolarin! :o

Hassua kun tosiaan tuolta nettineuvosta yms saa käsityksen että tää on vakava juttu ja terkkarikin soitti mulle ylityöajalla noista tuloksista, sit kuitenkin voi hyvin odotella ilman lääkettä.. Tosin eipä tuo 16 nyt korkea ole onneksi, ellei ole noussut..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Martta, Mä kävisin varan vuoksi verikokeissa :)

 

Mimu, aika outo homma toi, ettet saanut Adursalia heti. Meidän sairaalassa hepatoosin suhtauduttiin aika vakavasti, ja siellä ramppaaminen kävi melkein työstä :P Adursalitkin sain puhelinreseptinä heti, kun sappihapot nousivat. Mulla se kutina ja sapit eivät aina kulkeneet käsi kädessä, yleensä meni niin, että eka kutitti pari päivää ihan kamalasti, mutta sapit oli ihan ok, mutta sitten kun kutina helpotti vähän, sapit nousivat. Eli pelkästään sen kutinan perusteella ei mun mielestä voi arvioida sitä senhetkistä tilannetta.

 

Meidän sairaalassa molemmat arvot tulivat aina samana päivänä, kun verikoe otettiin. Oulussa siis.

 

Ai niin, vielä siitä Ataraxista. Me sanottiin sitä hullulääkkeeksi, kun olin ihan pihalla noin vuorokauden sen ottamisen jälkeen :D En uskaltanut ottaa sitä kuin pari kertaa, kun vauva liikkui muutenkin aika huonosti ja Ataraxin jälkeen vielä huonommin. Osastolle kun jouduin, siellä "vaadittiin" ottamaan sitä, etten raapisi itseäni koko yötä ja pitäisi koko huonetta hereillä. Eipä se kyllä siihen kutinaan paljon auttanut ja lisäksi mulla se isoin väsymys tuli vasta seuraavana päivänä.

Edited by penguin

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, parasta se on varmaan käydä siellä verikokeissa. Eilen illalla ei ollut kutinaa yhtään, mutta silti sitä miettii koko ajan. Eipä tarvitsisi epätietoisuudessa elellä :) Ja mun neuvolalääkäri sanoikin jo alkuraskaudessa, että heti vain verikokeisiin kun siltä tuntuu. Että mieluummi niitä väriä hälyytyksiä kuin liian myöhään.

 

Mulla laski viime raskaudessa sappihapot tasolta öö, 14 (muistaakseni) tasolle 4! Siis ihan viikossa... Sen jälkeen ei tainnut sappihapot kovin korkealla käydäkään, en niin muista enää kun makasin sairaalassa osastolla. Se aika muutenkin on vähä hämärän peitossa. 

 

Jos nyt saan taas hepatoosidiagnoosin, niin se ärsyttää senkin takia että mä haluaisin käydä vielä kerran mun kotikotona (350km), mutta uskaltaako sitä lähtä käymään siellä... Toki sielläkin on sairaala yhtä lähellä, onpa vielä yliopistollinen toisin kuin täällä. Koska jos nyt (suunniteltiin matkaa helmikuun alkuun) en pääse käymään, niin sitten seuraavan kerran sinne pääsee vauvan kanssa joskus hämärässä tulevaisuudessa. Mutta ehkä saataisiin matka sumplittua jotenkin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noniin lääkärillä käyty. Otti mut vähän etuajassa sisään ja olikin melkeen 45min käynti. Eka keskusteltiin ihan yleisiä ja kirjotti adursalreseptin ja ataraxin, sekä lähetteen hepatiitti yms muihin verikokeisiin, torstaina kontrollit sappi+alat ja sit ens tiistaina ylävatsan ultraääni ja sit seuraava äitipoliaika kans. Eli näköjään nyt sitte tutkitaan ja seurataan. Tulee mukavasti ajelua, mut pääasia että otettiin vakavasti.
Sit ultrattiin ja katottiin mitä vauvalle kuuluu. Painoarvio oli 2,6kg(eli yläkäyrällään tasaisesti kasvaa) ja sukukalleuksiansa herra esitteli niin, että saatiin oikeen makeat naurut, sanoikin että nyt jos ei halua sukupuolta tietää ni silmät kiinni, että täällä näkyy "ihan kaikki" ja niin kyllä näkyi :lol:


Adursal alotettiin annoksella 1+2, ataraxiakin sain, mutta kutina ei oo pahemmin vaivannut sen viime viikon jälkeen(eikä atarax mullakaan auttanut kutinaan, mut muuten olinkin ihan puurossa ja väsy) ja sitä olikin ennestään jo kotona edellisestä raskaudesta.
Kohdunsuullakin oli kaikki hyvin, kiinni ja kiinteä, ei ollu vkonlopun tiukat supparit tehneet vielä mitään harmia Sain myös kehuja mun sokeriarvoista ja painosta, että näkee että oon motivoitunut ja voin fyysisesti nyt paremmin.


Valitettavasti myös näyttää n yt tällä hetkellä siltä, että saan henkisesti jo alkaa valmistautua käynnistykseen, kun vauvan kasvu sitä luokkaa, kasvaa sama tahtia ku esikoinen että 38 vkon tienoilla olis arvioitu jo yli 4kg ja hepatoosi päälle, jos vaan pysyy siihen asti muuten kurissa. Noh, huomenna uus reissu, tälläkertaa naikkarin synnytyspelkopolille, kun vähän siirtyi tuo aika ja hyvä niin, mä tarviin nyt sitä henkistä tukea, vaikka kyllä mä tän arvasinkin!! :P
Tosin tuo lääkäri tuumi että sitä mekaanista käynnistystäkin vois koittaa, ettei olis niin kiire sen oksitosiinin kans ja jos ei itsestään lähe ni sitte sektio, ettei tommosessa kidutuksessa vailla vastetta oo järkeä. Kun usein noi nollasta aloitetut käynnistysyritykset epäonnistuu ja jää vaan paska fiilis sitte turhaan. Eka meinas että ei sitä pakko ole käynnistää ajoissakaan, jos se pelottaa. Mut kyllä mua pelottaa enemmän se megaiso vauva alateitse, kuin mikään käynnistys!! <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minkä takia ylävatsan ultra? Sappiako ne tutkii? Mulle ei moista tehty edelliskerralla... Synnytyksen jälkeen kyllä alkoi kauheat sappikohtaukset jolloin kävin lääkärissä ja ylävatsan ultrassa...

 

Onhan se hyvä että tutkitaan ja kontrolloidaan :) 

 

Eniten mua ahdistaa mahdollisessa hepatoosissa tuo käynnistys. En haluaisi joutua käynnistykseen, edellinen oli kauhea. Mutta eipä se auta, jos lapsi on vaarassa. Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei mullakaan mitään ultrattu viimeks, nyt tää sano vaan että haluaa kattoa että kaikki ok, kun toistamiseen tulee ja ekassa ei ole tehty, eikä selittänyt sen kummemmin.. Nyt ku googlasin, niin vissiin tuolla pyritään poissulkemaan, ettei nuo kohonneet sappiarvot johdu sappikivistä(tai kohonneet maksa-arvot jostain raskauteen liittymättömästä maksajutusta, mut mulla kyllä maksa-arvo oli just rajalla). Tosin hassua sinänsä, koska mulla ei ole mitään vaivaa ollut, että sikäli kyllä mitä olen sappioireista kuullut, niin sen kyllä takuulla tietäis, jos syö vähänkään jotain epäsopivaa!!
Tavallaan outoa sekin, että nyt näin tiiviisti seurataan, täällä omassa sairaalassa kun tosiaan sain puhelinreseptinä sen adursalin, niin ei mun vointia kukaan kysellyt sen jälkeen. Kontrolleissa kävin itsenäisesti ja lääkäri sit soitteli et lisäänkö lääkettä ja mulla oli vaan normaalit radi-kontrollit ja insuliinin ja hypojen takia jossain vaiheessa oli pakko vähentää kontrollejakin. En kyllä ymmärrä miksi ei voinu sitä insuliinia sitten säätää niiltä päiviltä, mut sillon noi jutut oli niin vieraita vielä.. Nyt ymmärsin että voin joutua ramppaamaan sairaalassa jopa viikottain ja tuntu että tuo lääkäri ainakin sano että ei tässä isoja riskejä ole prosentuaalisesti, mutta on kuitenkin ja osasi aika nätisti sanoa että jopa kohtukuoleman riskikin, sanoi sen vaan niin kiertäen ja hienotunteisesti, että oikein hymyilytti tilannetaju ja ammattimaisuus, vaikka vakava asia. Itselle noi riskit oli kuitenkin tiedossa.
Hyvä juttu mielenrauhan ja vauvan kannalta, että seurataan, mut kun mies töissä ja on toi esikoinen tossa, niin hieman hankaloittaa ton pitkän matkan takia, varsinkin kun kättärillä niin huonot parkkipaikat(ja nkl:n poli siellä nyt vesivahingon takia kans), et joutuu esikoisen hoitoo vähän sumplii ja jos meen ilman miestä, niin munhan pitää mennä sinne jo 2h etukäteen, varsinkin kun saan heti suppareita ku vähänkään enemmän rasitan itteäni, että jos joutuu jättää auton kauas.. Toki ei tää halpaa lystiäkään oo, bensaa palaa(tulee kyllä silti halvemmaks ku julkiset), polimaksut päälle ja lääkekulut.

Mä kävin eilen pelkopolikätilöllä mun edellisen epäonnistuneen käynnistyksen takia, kerroinkin siitä hieman pintaraapaisua tonne radi-ketjuun!! Nyt luvattu että hieman maltillisemmin mennään ja mahdollisesti pelkkä mekaaninenkin onnistuu(eli siis ballonki+kalvot rikki), jos olen sitä mieltä etten halua enää oksitosiinia, tai ainakin sitten kohtuullisilla annoksilla ja vihelletään sitten ajoissa peli poikki, ettei tarvitse väkisin runnoa, jos näyttää siltä että edistymistä ei tapahdu!
Mullahan ei siis epiduraali auttanut kuin ekalla kerralla ja kätilö oli todella veemäinen, ei kemiat oikeen kohdanneet, niin oli aika rankka kokemus. Eikä sekään vielä mitään, mulle vaan tuutattiin tyyliin maksimiannos oksitosiinia, vaikka en ees auennut ja kivut niin kovat etten pystynyt edes puhumaan tai liikuttamaan itseäni ja sektiopäätöksenkin sain vasta kun kohdunsuu oli menny 2cm kiinnipäin, eli kidutus kesti aika pitkään ja ihan turhaan. Mulla meni niiiin moni asia pieleen...
Mutta joo pointti oli siis, että kannattaa käydä juttelemassa jos on vähänkään sellainen olo. Itellä ainakin tuntu muka jo tuo unohtuneen, mutta kun tuli nyt tää radi ja hepatoosi ja vauva yläkäyrillä ja puhetta tuli jo käynnistyksestä, niin menin lähes paniikkiin ku tajusin että se on mitä varmemmin taas edessä. Muutenkin hyvä saada tommonen vanha ikävä asia käsiteltyä pois, eikä vaan haudata sitä mieleensä, kun tosiaan ei sen ole pakko mennä sillä kaikkein kauheimmalla ja rankimmalla tavalla!!
Toki jos vauvalla/äidillä on hätä, niin ymmärrän että kiirehditään käynnistystä antamalla isoja määriä oksitosiinia jne, mutta itselläkin kun pääsyy käynnistykseen oli kuitenkin vauvan iso painoarvio ja vasta toissijaisena hepatoosi, missä oli hoitotasapaino vielä kohtuullinen, niin ei olisi ollut ihan noin hirveä hätä, että pitää yhden päivän aikana väkisin saada syntymään.

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huh, kuulostaa rankalta käynnistykseltä. Ymmärrän kyllä, miksi pelkopolilla halusit käydä! Toivottavasti sitä oli jotan apua :)

 

Mä sain nyt lähetteen sinne verikokeisiin, huomenna aamulla sitten. Terkka ei muistanut kuinka kauan menee sappihappojen tuloksien saamisessa, täällä ne edelleen lähetetään jonnekin, Ouluun meni viimeksi ainakin eka näyte. Kutinaa ei ole ollut viikonlopun jälkeen joten elättelen toiveita, ettei mitkään arvot olisi koholla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kävin tänäaamuna taas labrassa, ni kysyin tosta sappihappotuloksen saamisesta. Sano että se riippuu ihan et mihin satsiin ehtii ja tuurista että kuinka nopeesti just niitä näytteitä kattovat. Et tekevät aina isomman satsin vissiin kerrallaan analyyseja ja sen mukaan sit tuloksissa kestää, et sen takia on se noin pari päivää.. Et kyllä ne varmaan täältäkin johonkin lähetetään. En tiiä onko viikonpäivällä myös osuutta asiaan, että esim sapet tehtäis esim ti ja to tms, jostain syystä lääkäri välttämättä halus että käyn nimenomaan tänään siellä labrassa eikä mikään muu päivä käynyt :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Terkka soitteli verikokeiden tulokset. Sappohapot 3! Huh, helpotusta. Mutta alat oli vähäsen koholla, 66... Maanantaina uudelleen verikokeisiin, niin nähdään mihin suuntaan ne on menossa. Keskiviikkona on lääkäri neuvolassa ja terkka aiko kysyä siltä vähän mielipidettä asiaan, katsotaan sitten mitä tehdään. Pistääkö näytille äitipolille vai vain seurantaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mulla tokassa raskaudessa nousi ensin maksa-arvot ja sappi vasta myöhemmin. Ettei vaan olis hepatoosi alkamassa sullakin :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakin ekassa raskaudessa oli maksa eka jotain 200 ja sappi tais olla 9, eikä tullu diagnoosia. Kontrollissa sit sappikin oli pompannu johonkin 15 ja tuli diagnoosi ja lääkitys
Nyt taas tällä kertaa maksa oli just rajoilla, olikohan 49 ja sappi 16,9. Nyt eilisistä kontrollikokeista niin maksa oli pompannu sataan ja sappi laskenut just himpun alle 10.
Mulla menee siis 1+2 adursalia ja samat sivuoireet ku viimeks, eli jatkuva ripuli. Huoh. Tänään kyllä vähän säikäytti, ku mies poissa koko päivän, ni päätin vähän imuroida yms siivoskella ja iski hirveet supparit ja tuli jotain kirkasta limaakin.. Mut taitaa olla vaan toiveajattelua, et olis jotain mahiksia että tää itestään tulis ennen ku pakko häätää <_< Ja on nyt vielä vähän turhan aikaistakin, vaikka onkin aika mölli jo :)

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään kävin uudelleen verikokeissa... Toivon todella, että sappihapot ei oo noussut. Eilen oli ensimmäistä kertaa enemmän kutinaa jalkapohjissa ja nilkoissa. Mutta ei sekään mitenkään älytöntä ollut, joten edelleen olen toiveikas, ettei ne arvot olisi koholla! 

 

Mulla oli viime raskaudessa ensimmäisessä näytteessä alat koholla, sappihapot oli maltilliset, en muista oliko ne edes oikein koholla. Kontrollinäytteessä sappihapot oli kohonnu muistaakseni 12 ja silloin sain lääkityksen ja diagnoosin. Mutta sen jälkeen sappihapot pysyi ihan hyvänä, alat kyllä nousi. Synnytys käynnistettiin lievän raskausmyrkytyksen ja isosti kohonneiden verenpaineiden takia muistaakseni rv 37+ viikolla (ei oikein käynnistynyt kun paikat ihan kiinni ja epäkypsät). Syntyi 37+4. Hepatoosin takia ei käynnistetty ja se oli siis mulla aika lievänä, kun kutinaakin oli hyvin vähän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli viime raskaudessa 38. viikolla adursal ymmärtääkseni tapissa(3+3) ja sappihapot oli 39 ja maksaa en muista.. Mut ei sitä silti paljon minään pidetty, radin ja makrosomiaepäilyn takia vasta käynnistettiin loppuviikosta. Vaikka aikaisemmin oman kotikaupungin synnärin ylilääkäri oli sanonu et sit jos sappi nousee 40 niin sitten on jo syytä käynnistää..
Ja sillon seuranta oli semmosta ylimalkaista, olin täysin puhelinpotilaana ja esim mun insuliiniradin takia ei aina otettu sappiarvoja, ku paasto teki niin huonoa mun ololle. Nyt taas on ultraa ja ultrataan sisäelimetkin(maksa ja sappi) ja kontrollia riittää, huih :D Vissiin vähän lääkärikohtaista!

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nojoo. Nopeasti tulikin ne maksa-arvojen tulokset. terkka tuossa soitti ja arvasin heti että nyt on kyllä vikaavikaa. No olihan sitä, alat noussu 66 --> 78. Viime torstaista siis. Sappihappojen tulokset ei ollu tullu, mutta laittoi lähetteen svo:lle. Huomenna aamulla sitten sinne, katsotaan mitä lääkäri sanoo.

 

Mäki oon kuullut, että sappihappojen "raja" olis se 40, jos yli menee niin pitäisi käynnistää pikimmiten. Silloin vissiin vauvalle tulee ahdinkotila noiden korkeiden sappihappojen takia. 

 

Taisin myös lukea, että maksa palautuu synnytyksen jälkeen ennalleen. Mutta silti vähän pelottaa, aiheuttaako tuollaiset maksa-arvot jotain vikaavikaa maksaan lopullisesti...

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mulla oli viime raskaudessa alkuun maksa-arvot monta sataa ja kuulemma johtu vaan ylipainosta ja kuulemma ei niillä oo mitään merkitystä. Palautuivat kuitenkin parissa päivässa sappi- ja maksa-arvot synnytyksen jälkeen. Nyt oli alat 50, eli ihan rajalla, tosin oli kontrollissa alat noussu johonkin 79 tms, sappi taas laskenut just alle kympin.. Tänää ollu kauheat kutinat jaloissa ja mahassa, katotaan ku huomenna äitiyspoliaika, et pyydänkö et samalla paastoomisella kävisin labrassakin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakin oli maksa-arvot jotain 300, mulla ei oo ylipainoa. Multa ei oo otettu yhtään kontrollia raskauden jälkeen (ei edes synnytyksen jälkeen). Toivottavasti ne on palautunut normaaliksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lääkkeet saatu. Vähän jännä silti, että edes sainne, kun ne sappihapot oli vaan 2... Mutta alat nousussa edelleen (otettiin siis verikokeet siellä svo:lla) Erikoistuva lääkäri konsultoi erikoislääkäriä, joka oli sitä mieltä, että kutina + alat nousussa riittää perusteeksi lääkkeelle. Kysyin siis tuolta erikoistuvalta lääkäriltä, että mitä tämä sitte vois olla, kun sappihapot on hyvät mutta alat nousussa. Se meinasi, että ne voi nousta jonkun viruksekin takia... Mutta tosiaan tuo erikoislääkäri oli sitä mieltä, ettei tarvitse ottaa mitään verikokeita virusten varalle... Kuulemma alkavaa hepatoosia selvästi, kun kutisee. 

 

Maanantaina verikokeisiin, keskiviikkona neuvolaan ja siitä viikon päästä äitipolilla kontrolli. Tätä tämä taitaa olla sitte loppuun asti. Toivon niin hartaasti, ettei nuo sappihapot edes nousisi kovin! En millään haluaisi käynnistykseen, mutta en kyllä halua sitäkään, että vauvalle tulee ahdinko tai kohtukuolema :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakin oli maksa-arvot jotain 300, mulla ei oo ylipainoa. Multa ei oo otettu yhtään kontrollia raskauden jälkeen (ei edes synnytyksen jälkeen). Toivottavasti ne on palautunut normaaliksi.

 

Juu siis tottakai se nousee muistakin syistä, niinku mullakin nousi, koska se kerran laski heti synnytyksen jälkeen. Ja on nytkin ollu matalampi(tai siis ihan viiterajalla ekassa kontrollissa), vaikka ylipainoa onkin ihan yhtä lailla ku viimeks melkeen.

Ärsyttää vaan, että kuitataan heti tollai painon piikkiin ilman mitään tutkimista ja oonkin sen takia ihan ihmeissäni ku nyt seurataan jatkuvasti ja tutkitaan yms. Viime raskaudessa en käynyt kertaakaan hepatoosin takia lääkärin luona, ainoastaan radikäynneillä silloin tällöin ja puhelimitse hoidettiin noi verikokeiden tulokset ja lääkeannoksen muutokset!!

 

Mulla taas tutkittiin iso liuta verikokeita tänään, hepatiitit, hiv, ebstain barr yms millä just suljettiin pois noita muita arvoihin vaikuttavia juttuja ja ultrattiin noi sisäelimet. Otettiin myös sappi ja maksa-arvot kiireellisenä ja sano se labratäti että kätilöopisto on ainoa joka siellä tutkii niitä, että jos muualle menee niin ne lähetetään heille! Ja niiden piti tulla tunnissa, sapenkin. Mulla oli lääkäri tunnin päästä siitä ku kävin labrassa, mut eipä niitä sappeja kuulunut ja lääkäri lupas soittaa mulle päivän aikana ku mula ollu nyt eilisestä lähtien aivan helvetillinen kutina. Maksa-arvo oli tullu ja se oli laskenut johonkin 60 tienoille. Maha ja rinnat aivan "fritsuilla" ja verinaarmuilla ja meinasin ottaa nyt ens yöks ekan ataraxin tässä raskaudessa.

Eipä kuulunut soittoa sappiarvoista sit kuitenkaan, en tiiä unohtiko, vai eikö oo vastausta muka tullut. Noh, pitää huomenna ite olla yhteyksissä sinnepäin, jos ei kuulu soittoa. Ja viikon päästä taas ma kokeet ja ti polille. Krooh! <_<

Ja tosiaan seuranta polilla on VIIKOITTAIN, ultrataan ja ktg yms ja ed päivänä labrat! Tuntuu ihan oudolta, ku ekassa raskaudessa ei tätä pidetty yhtään minään, ainoastaan käskettiin liikkeitä laskeskella kotosalla.. Lääkäri myös ihmetteli, että eikö multa silloin ultrattu ylävatsaa, kun kuulemma heillä rutiini toimenpide että poissuljetaan muut syyt kuin hepatoosi..

 

 

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyi helkkari, ollu koko eilinen päivä yhtä kutinaa ja illalla sit mies kysyi hienovaraisesti että olisko aika kokeilla taas sitä ataraxia, ku esikoinenkin hoidossa ja hänen pitäis olla virkeenä töissä tänään.. No minäpä otin, olin sekoillu ennen nukahtamista jotain, että olin ihan silmät auki ja hereillä että joo Pirkka-Pekka Petelius se on, ku sitä kysyit että ihan on sen näkönen ja nyt se kävelee tännepäin yms.. Mies ihan että whoooooot?! Sitte olin sanonu et mitäs sit kysyit, jos et kerran halua tietää :D
Heräsin kerran yöllä veskiin, muuten vasta aamupäivällä ja oli ihan hirveä kooma ja kamala olo!!! Mulla oli kyllä verensokerikin vetäny alas, mut pää oli tosi jumissa, oksetus olo, pää särki aj niin tokkura ja silmät täys unihiekkaa, että hyvä että pääsin alakertaan sängystä. Aamupalan jälkeen helpotti, mut tekis mieli vaan mennä sänkyyn.. Vauva ei oo ku pari kertaa "liikahtanut" eli ihan hieno pieni liike koko aamupäivänä.. Mahtaa sekin ressu olla ihan kanttuvei, ku äidilläkin näin kaamea olo.. En kyllä ota enää ataraxia. En muistanu että esikoista oottaessa olis tämmöstä oloa tehny, toisaalta sillon oli sama nukkua päivät läpeensä ku ei ollu mitään velvollisuuksia ja sekin oli vaan helpotus, ku olin niin stressaantunut ja oli unettomuutta yms..

Soitin tonne polillekin, sappi oli laskenu alle 8 eli ei johdu kutina ainakaan siitä.. Vissiin lääkäri oli aatellu, että soittaa vaan jos siinä häikkää, mut eihän siihen voi luottaa, jos toinen on vaikka unohtanu, ku itellä karmeet oireet. Noh, parempi näin päin, sais vielä toi kutina mennä hiiteen! Tosin nyt ei kyllä kutita, mut on kyllä semmonen olo ku olis juossut päin seinää ja tosiaan jos esikoinen olis tässä, niin en kyllä olis pystyny siitä mitenkään huolehtimaan, tuntuu että pään kannattelu käy työstä. :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anteeksi, mutta rupes naurattaan tuo PPP-juttu :lol: Mulla tuli Ataraxista just tollasia outoja juttuja. Kamala lääke se on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anteeksi, mutta rupes naurattaan tuo PPP-juttu :lol: Mulla tuli Ataraxista just tollasia outoja juttuja. Kamala lääke se on.

 

Kieltämättä itekin repesin ku tosta kuulin ja sen ite muistinkin hämärästi :D

Mä oon aina ollu taipuvainen kaikenlaisiin unihäiriöihin kyllä muutenkin, jos oon tosi väsy, oon ottanu unilääkettä(joskus muinoin yötyöaikoina) tai jotain muuta erikoista stressiä tms, saatan jopa kävellä unissani, mut ei noita oo ollu nyt puoleen vuoteen taas.

Kerran ku päästiin reissussa kohteeseen niin oli samanlainen tilanne.. Mulla oli hirveä univelka ja aikaerorasitus ja sit ku mies kysy et joko nukun, niin olin reippaasti vastannu et "eeeei ku mä kattelin näitä vihreitä vöitä tässä".. Maattiin siis sängyllä valot päällä, että öö mitkä vyöt? :D Tuon kyllä muistan hyvin selkeesti, et näin semmosen ihan pienen unikuvapätkän, missä oli telineessä erilaisia vöitä yms, eli olin vaan torkahtanut ja uponnut suoraan uneen sekunniksi tai pariksi :P

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullekin määrättiin adursalit säännöllisesti sekä atarax tarvittaessa. Tänään soitin tohtorille ja pyysin josko ilta adursali annostusta voitais nostaa, koska yöt ovat edelleen hankalat. Oon nyt ottanut viikon aikana kolmesti ataraxia ja vain puolikkaa. Itselläni se vaan aiheuttaa zombi meininkiä, joka jatkuu seuraavalle päivälle. Enkä olis huomannut, että helpottais raapimiseen ennenkuin sitten oon kooma unessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei tuon adursalin oo ilmeisesti tarkoituskaan poistaa kutinaa(eikä kutina korreloi arvojen kanssa välttämättä mitenkään, itse kutisin pahiten ku arvot oli vielä rajoilla ja kutina loppui kun sappiarvo oli nousussa ja sama trendi ollu nytkin), vaan ainoastaan laskea sitä veren sappihappopitoisuutta vauvalle riskittömälle tasolle.
Ainakin mulle sanottiin nkl raskausosastolla viime raskaudessa lääkärien toimesta, että siihen kutinaan ei oikeasti ole mitään oikeaa ja hyvää apua olemassa ataraxin lisäks, mut yks mitä voi kokeilla, on vähärasvainen safka ja yks kätilö ehdotti mentholista perusvoidetta, että kuulemma tuonut hieman apua jollekin, tosin itelle se oli turhaa ja kirveli vaan helkkaristi niitä verinaarmuja.. Ja tosiaan atarax perustuu juu nimenomaan siihen koomaamiseen, eli rauhoittaa sen yöunen niin, ettei se raapiminen/kutina enää haittaa, sitä käytetään aika monimuotoisesti, esim ahdistukseen ja unettomuuteen, vaikka onkin myös allergialääke. Tosin meillä se olis pitäny syöttää tuolle ukolle, mä kyllä saan joten kuten unta rapsuttelusta huolimatta, mut se ei :D
Itekin menin siitä ihan kanttuvei ja katoin tossa et mitä siinä annostusohjeena, on kyl tosiaan viimeraskaudessa määrätty et vanha paketti, mut oli et 1 tabletti iltaisin tai tarvittaessa 1-2tablettia 2-3kertaa päivässä! :o Huh huh, olisin varmaan oikeasti taju pois jos tommosen määrän vetäisin, ku yhdestä jo meni ihan kuuppa sekasin! Mulla vauvakin veti tosta yhdestä niin koomaan, että en tuntenu sillon seuraavana päivänä ku pari vaimeaa potkua. Kun tosta oma nuppi selkis, niin hänki alko potkuttelemaan ja olikin oikeen todella vilkkaalla päällä vielä eilisen päivänkin. Varmaan ihmetteli mikä kauhea iski.. :(

Mulla on nyt jo niin karmeet ripulioireet tosta 1+2 annoksesta adursalia, että kauhistuttaa että jos tää tästä vielä pahenee ja joutuis lisää annostusta. Viimeks meni lopussa 6tbl päivässä, tosin sillon oli niin paljon kaikkea muuta ja olin tuolla osastolla kunnon mömmöissä ja tarkassa seurannassa, että en muista oliko se ripuli sit miten pahaa..
 

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kutina pikkuisen lisääntynyt, kun nyt tänään on päivälläkin joutunut raapimaan käsiä :( Muutamaan otteeseen on myös jalkapohjia kutissut. Illalla raavin reittä niin, että iho oli kyllä aikamoisessa kunnossa... Yölläkin taisin vessareissujen yhteydessä vähän rapsutella, aamulla kyllä vasta huomasin tuon ihon kunnon...

 

Joo, ei tuolla adursalilla oikein ole vaikutusta kutinaan.... Joku neuvoi, että kylmät kääreet voi auttaa kutinaan. Jos vaikka jalkoja kutittaa, niin voi kastella pyyhkeen oikein kylmällä vedellä ja kääräistä ne sitten jalkoihin (tai missä nyt ikinä kutittaakaan) Mäki olin ihan tillintallit Ataraxin jälkeen. Lopetin sitten, kun ei mitään saanut tehtyä päivällä sen olotilan takia.

 

Voi ei tuota ripulointia mimu :( Ei mitkään maitohappobakteerit auttaisi? Apteekin täti varoittelikin tuosta ripuloinnista, mutta mulla ei viimeksikään tullut mitään. Tosin kovin isoa annostusta mulla ei ollutkaan missään vaiheessa. Saattoi mennä tuolla 1+2... Nyt mennään 1+1. Maha on ehkä vähän pehmennyt, mutta mulla onkin ollut lievää ummetusta tässä viimeaikoina... 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, mulla viime raskaudessa meni adursalin lisäks rautatabut ja ne kai tasas sitte sitä mahantoimintaa aika tehokkaasti ku oli molemmissa päinvastaiset sivuoireet. Nyt ollu taas helpompaa, viimeyönä kutitti taas kauheesti.
Oltiin mun vanhempien luona vkonloppu ja siellä on TODELLA huono sänky, valvoskelin yms ja eilen oli jo sen päiväset alaselkäjomotukset(nää on kyllä jatkunu jo pidempään) ja supparit kipeinä + ihme repäisyjä yms, että olin jo itku silmässä vaikka olin ottanu 1g panadolia ja kuuman kaurapussin kaa makoilin sohvalla. Helpotti sit yötä kohti, ku pääs omaan sänkyyn, mut kieltämättä olin vähällä jo soittaa sairaalaan että nytkö on tosi kyseessä, kun ei taho enää kotona pärjätä.. :o
Nyt kävin taas aamusta labrassa, niin tuntu aika raskaalta, hirveä tuo paineen tunne ja jomotus, ei ollu esikoisesta tällasta! Tosin hää laskeutu alas vasta, kun kalvot puhkastiin ja silloinkin väärään asentoon. Että oliskohan siitä laskeutumisesta/kiinnittymisestä kiinni ja siitä johtuvaa toi supistusherkkyyskin, huomenna lääkäri niin pitää jutella.

Hirvittää vaan et miten pärjään esikoisen kans himassa, ku pitäis jaksaa sitä nostella ja touhuta ja ei voi kauheesti rennosti ottaa. Alko tänään sentää äitiysloma, hurjaa aatella et virallisesti olisin muka vielä ollu töissä eiliseen asti. Oikeasti mä en olis ollu työkykyinen ainakaan oman alani duuneihin kyllä moniin aikoihin :ph34r:

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now