Severiina

K_SKS

402 posts in this topic

Mä synnytyin esikoisen K-SKS:ssa ja jäi kyllä tosi paha maku suuhun. Synnytys sattui ruuhkaiseen aikaan, samalla kellonlyömällä syntyi useita vauvoja. Tästä johtuen oltiin miehen kanssa liki koko ponnistusvaihe (1h 45 min) kahdestaan. Onneksi kuitenkin pojalla oli kaikki hyvin koko ajan, ja syntyi ihan terveenä.

 

Osastolla kiire jatkui, ja olin ihan oman onneni nojassa. Koska poika imi niin en saanut minkäänlaista ohjausta imetyksen suhteen. Eikä kukaan huomannut pojan liian kireää kielenjännettä, joka ei mahdollistanut oikeaa imuotetta. Tuloksena rintatulehdus ja imetyksen epäonnistuminen.

 

Tosi huono maku jäi synnytyksestä, ja pelkopolikäynnistä toisessa raskaudessa vielä pahempi (tämän hoiti jostain syystä kätilön sijaan lääkäri?!). Johtuen omasta sekä parin ystäväni kohtelusta synnytin toisen lapseni muualla. Toivottavasti muille olisi sattunut mukavampia kokemuksia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin myös ruuhkaiseen aikaan synnyttämässä, mutta onneksi meidän kätilöllä oli opiskelija, joka (kai) keskittyi vain meihin.

 

Osastolla olin aluksi ihan pihalla kaikesta, lähinnä päivärytmistä. Sektion takia en päässyt sängystä ylös ja mulle ja mun huonekaverille (myös sektiosynnyttäjä) unohdettiin tuoda lounasta! Eikä me edes tajuttu sitä kaivata, kun ei kumpikaan oltu päästy lukemaan infojuttuja.

 

Mä oon sitä mieltä, että työntekijöistä on tosi paljon kiinni millaiset fiilikset synnäristä jää. Osastolla oli ihania kätilöitä töissä, jotka jaksoivat auttaa ja neuvoa pikkuasioissakin. Mutta sitten oli muutamia työhönsä kyllästyneitä tai muuten vaan tympeitä yksilöitä, joilta ei kyllä halunnut mitään kysyäkään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytysalissa kaikki sujui ok, kätilö oli mukava, lääkärit samoin. Osastolla sitten ei oikein mikään toiminut. Varsinkaan imetysohjaus. Voisi sanoa, että meillä imetys lähti sujumaan hoitajien toiminnasta huolimatta, ei sen ansiosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä pelkäsin vähän etukäteen synnyttää K-SKS:ssa, mutta ei se niin kamalaa ollut kuin luulin. Osa henkilökunnasta oli nuivaa ja ei oikein kemiat kohdanneet, mutta niin se menee joka paikassa.. Melko hyvin ehdin huomata kyllä jo, että kenen kanssa kemiat toimii ja kenen kanssa ei, kun olin sairaalassa niin kauan. Synnytys käynnistettiin ja jouduin osastolla olemaan jo pari kokonaista päivää ennen vauvan syntymää ja synnytyksen jälkeenkin vielä viikon.. Niin kauan, että osa kätilöistä ja lastenhoitajista kutsui minua jo etunimellä sukunimen sijaan ;)

 

Itse synnytys oli mulla melko nopea, joten salissa en ehtinyt olla kauaakaan. Sillä hetkellä ei saleissa ollut ruuhkaa, yksi ainoa synnytys yhtäaikaa, joten ponnistusvaiheessa oli kätilöitä apuna jopa kaksi koko ajan. Epiduraalia tosin tuputettiin mulle vähän turhan hanakasti, jossain vaiheessa sitä jo harkitsin, mutta pidin pääni ja halusin mahdollisimman luomun synnytyksen.. Synnytyksen jälkeen kätilön kanssa vielä sovittiin synnytyksen läpikäymisestä jälkikäteen :)

 

Vauva oli syntyessään pienipainoinen, joten oli kovasti tarkkailtavana koko ajan ja otettiin kaikenlaisia kokeita. Välillä ärsytti, kun ei kerrottu, että miksi jotakin tehdään ja selitetty asioita minulle kunnolla. Vauva joutui esimerkiksi valohoitoon bilirubiniarvojen noustua korkeiksi ja asiaa ei minulle oikein selitetty kunnolla, enkä etukäteen tiennyt asiasta riittävästi. Säikähdys valoon joutumisesta yhdistettynä synnytyksen jälkeiseen babybluesiin, koti-ikävään ja väsymykseen sai minut aika tunteikkaaksi ja osa hoitajista oli todella tylyjä siinä vaiheessa, kun itkin tietämättömyyttäni ja hormonien temppuiluita.. No onneksi oli niitäkin hoitajia, jotka ymmärsivät. Tyly suhtautuminen vain harmitti ja harmittaa vieläkin :( Onneksi kuitenkin vauva joutui olemaan valossa vain yhden yön ja päästiin lopulta kotiinkin.

 

Imetystä neuvottiin minulle vähän liiankin kanssa.. joinakin päivinä en juuri saanut imettää rauhassa ollenkaan, kun aina juoksi joku tarkistamassa imuotetta. Parempi kuitenkin niin, että opetettiin kunnolla eikä jätetty opettelemaan omin avuin.. Samoin lastenhoitoa neuvottiin välillä jo vähän liikaakin, mutta toisaalta olin siihen ennakkoon täytettävään lappuseen laittanut, että minulla ei ole kokemusta vauvojen hoitamisesta. Olivat ainakin lukeneet sen ;)

 

Uskallan synnyttää K-SKS:ssa uudestaankin, toivon vaan, että jos seuraava kerta tulee, silloin ei tarvitsisi ihan näin pitkän kaavan kautta mennä sairaalassaolemisen kanssa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni ei ole kokemusta vielä, mutta monet lähipiiristäni ovat synnyttäneet tuolla. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia, osalla on sujunut kaikki hienosti ja osalla on ollut todella tympeitä kokemuksia. Hankalinta lienee silloin, jos äidillä on jokin sairaus, esim. diabetes, joka vaatii erityistietoa. Tiedonkulku poliklinikoiden välillä on todella tahmeaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä myös synnytin tuolla pari vuotta sitten. Itse synnytys sattui rauhalliseen saumaan ja monitorien mukaan siellä oli vain yksi punnertamassa minun lisäksi samaan aikaan. Kohtelu siellä oli kaikenkaikkiaan oikein mukavaa ja ystävällistä. Rauhallisesta ajasta johtuen salissa ramppasi väkeä kuin torilla parhaina vuosina. Yhdessä ponnistusvaiheessa muistan että siellä oli vastapäisellä seinällä 7hlöä vaan katselemassa miten menee.. :blink::lol: Mutta meillä siis kaksi kätilöä ponnistuksessa ja mä luulin että se käytöntö aina... :) Jännä nähdä millaista on jos joskus toisen kerran pääsee sinne.

 

Myö oltiin siellä perheosastolla(ei kuitenkaan perhehuone) ja sieltäkin jäi ihan ok mieli. Kerroin, että olen hoitanut jonkin verran vauvoja, joten olin sen suhteen sitten ehkä vähän turhan omillani. Meille onneksi osui tosi ystävällisiä hoitajia, jotka kyllä auttoi kun pyysi ja kehotti myös soittamaan kelloa jos vaan yhtään tuntuu siltä.

 

Muutamilla kavereilla ei ihan yhtä hyvät muistot synnytyksestä. Yksi mm.synnytti lepohuoneeseen ilman mitään kivun lieitystä, kun ei muualla mahtunut ja syöksyllä tuli. Nää tilanteethan ei kuitenkaan aina ole kiinni henkilöistä tms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juurikin tuo synnytyksen läpikäyminen kätilön kanssa oli se mitä jäin eniten kaipaamaan. Pyysin toisessa raskaudessa päästä pelkopolille käymään tuota synnytystä läpi (olin siis vakaasti aikeissa synnyttää K-SKS:ssa uudelleen), mutta se käynti oli ihan täysi farssi. Lääkärin käytös oli niin epäasiallista että olen vieläkin todella pöyristynyt. Itkien sieltä kotiin lähdin ja aloin saman tien järjstelleä synnytystäni muualla. Harmittaa etten siinä tilassa tajunnut tehdä virallista valitusta kyseisestä lääkäristä :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ai.. kivoja kokemuksia täällä. No, ne tukevat hyvin sitä mitä olen aikaisemmin kuullut K-SKS:sta. :(

Itse tässä kyllä jo harkitsin Tammisaaren sairaalaa. Tosin mies ei ihan asiaa ymmärrä. Meillä kun ei ole pk-seudulla oikein sellaisia tuttavia joiden luona voisi loppuaikana majailla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokemukset on sekä hyviä, että huonoja. Hoitajat oli ihania mutta pari tyhmää lääkäriä synnärillä oli. Voi tuska sentään niiden kanssa. :angry:

 

Jouduin jo raskausaikana olemaan seurannassa vuodeosastolla useampaan kertaan ja hoitohenkilökunnasta ei oo mitään pahaa sanottavaa.

Äitipolilla sain parilta lääkäriltä tökeröjä kommentteja kun jouduin käymään seurannassa. Tuli vähän sellainen fiilis, että tuhlaan vaan niiden aikaa.

Kuitenkin neuvolasta aina mut sinne passittivat.

 

Varsinaisesta synnytyksestä jäi myös sekä hyviä ja huonoja kokemuksia johtuen siitä, että eri lääkärit oli keskenään eri mieltä käynnistyksen tarpeellisuudesta. Lopulta kävi niin, että synnytys käynnistettiin sillä lapsen voinnissa oli jotain outoa. (Synnytys alkoi pe aamuna vesien menolla, mutta supistelut eivät saaneet mitään aikaiseksi ja lääkärit miettivät että vauhditetaanko tipalla. Osa oli sitä mieltä, että käynnistetään, osa taas sitä mieltä että ei. Lopulta synnytys käynnistettiin vasta sunnuntaina ja olin siinä vaiheessa aika poikki, sillä perjantaista asti oli supistellut mutta paikat ei niiden supistuksien voimasta auenneet.)

Itse synnytyssalissa taas hoitajat olivat aivan ihania ja lääkärinkin asenne oli nyt ihan toinen kun aikaisemmin. Mun lisäks ei vissiin ollut kovin montaa synnytystä samaan aikaan, joten kätilö oli melkein koko ajan paikalla kun rupesi jotain tapahtumaan. Jossain vaiheessa salissa oli jopa useampi kätilö. Mulle tarjottiin monenlaisia vaihtoehtoja kivunlievitykseen, (paitsi ammetta, sillä sinne en voinut mennä) mutta mihinkään ei pakotettu.

 

Vuodeosastolta (synnytyksen jälkeen) jäi hyvät kokemukset lukuunottamatta yhtä ärsyttävää kätilöä joka oli yövuorossa. :P

 

Jos joskus tarvis tulee, olen edelleen kyseiseen sairaalaan synnyttämään menossa ja ihan hyvillä mielin. Puoleni kyllä aion pitää jos vastaavaa tilannetta tulee, että omat supistukset ei saa mitään aikaiseksi.

Uskon että joka sairaalassa on joitain hoitajia ja lääkäreitä joista voi saada ikävän käsityksen, joten parin epämiellyttävän lääkärin takia en haaveile muualla synnyttämisestä.

Edited by HelmiQ

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ai.. kivoja kokemuksia täällä. No, ne tukevat hyvin sitä mitä olen aikaisemmin kuullut K-SKS:sta. :(

Itse tässä kyllä jo harkitsin Tammisaaren sairaalaa. Tosin mies ei ihan asiaa ymmärrä. Meillä kun ei ole pk-seudulla oikein sellaisia tuttavia joiden luona voisi loppuaikana majailla.

 

 

Mä en tiedä kuinka faktaa tämä tieto on, mutta mulle sanottiin että periaatteessa täältä ei maksusitoumusta Tammisaareen myönnetä ilman todella pätevää syytä sillä halukkaita olisi niin paljon. Mä sain maksusitoumuksen sillä perusteella että mun vanhemmat asuvat Inkoossa (Inkoosta mennään automaattisesti T-saareen synnyttämään) ja mä asuin lastenhoidollisista syistä koko loppuraskauden heillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Uskon että joka sairaalassa on joitain hoitajia ja lääkäreitä joista voi saada ikävän käsityksen, joten parin epämiellyttävän lääkärin takia en haaveile muualla synnyttämisestä.

 

Samaa mieltä. Mutta ilman henkilökuntaa en toiste halua synnyttää, ja ainakin omalla pelkopolikäynnillä sain sen käsityksen ettei se ole ollenkaan tavatonta tuossa sairaalassa :(

Share this post


Link to post
Share on other sites
Samaa mieltä. Mutta ilman henkilökuntaa en toiste halua synnyttää, ja ainakin omalla pelkopolikäynnillä sain sen käsityksen ettei se ole ollenkaan tavatonta tuossa sairaalassa :(

 

Jep. En tarkoittanut sulle mitenkään henk. koht. tuota juttua. :) Toi on kurjaa jos joutuu synnyttämään ilman henkilökuntaa. Kesäaika on vielä sellainen, että vakituisia on lomalla ja paikalla on sijaisia. (Ja sijaisistakin vissiin rupeaa olemaan pulaa keskussairaalassa.) Sit jos jotain hässäkkää tulee, niin se on tosi kurja tilanne synnyttäjän kannalta.

Itsellä kävi onni, että kätilö pystyi niinkin paljon synnytyksen aikana olemaan paikalla.

Edited by HelmiQ

Share this post


Link to post
Share on other sites

En toki sitä niin ottanutkaan :) Oli vaan sen verta kova paikka tuo eka synnytys niin mulle kuin miehellekin, että aina nousee tunteet pintaan siitä kirjoittaessa. Ja vaikka tilanne olikin ihan kamala meille, niin ei se varmasti herkkua ollut henkilökunnallekaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tän aamun Keskisuomalainen uutisoi, että ilokaasun anto synnytyksien yhteydessä on lopetettu Keski-Suomen keskussairaalassa.

 

Tähän hätään en verkkolehdestä uutista vielä löytänyt.

Edited by HelmiQ

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt löytyy ainakin lyhyt uutinen: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/ilo...pui(122379).ece

 

Mua alkoi jotenkin ahdistaa tuo uutinen ihan suunnattomasti, tuosta kiellosta puhuttiin kyllä jo synnytysvalmennuksessa, mutta en ajatellut että se tulisi vielä hetkeen.. Ilokaasu oli ainakin mulla se ainut kivunlievitys synnytyksen aikana ja nyt sitä ei enää saa.. ääk.

Edited by Goomba

Share this post


Link to post
Share on other sites

No jopas... Jos positiivisesti ajatellaan, niin onpahan ainakin yksi vaihtoehto vähemmän mistä pähkäillä kun kivunlievitystä miettii... :unsure:

 

En ole suuremmin synnytystä vielä ajatellut, mutta ilokaasusta olen kuullut paljon hyvää ja ajattelin sitä kyllä itsekin kokeilla. Eipä taida olla mitään ilokaasua vastaavaa kivunlievitystä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää juttu kyllä herättä kahdenlaisia ajatuksia. En oikein tiedä mitä ajattelis. Mun kohdalla ei ilokaasusta juuri ollut apua, mutta harmittaa niiden puolesta joilla ilokaasu toimi hyvin.

Tietty työntekijöitäkin on ajateltava, mutta... Mahtaakohan jatkossa suuntaus olla muissakin sairaaloissa tällainen?

Tuntuis hassulta jos yks sairaala suomessa kieltää ilokaasun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin tulossa laittamaan samaa uutista. Vähänkös nyt ärsyttää, kun oon aina ajatellu, että synyttäisin mahollisimman luomusti, mutta ilokaasua olisin ollut valmis käyttämään. Saas nähdä onko toi lopullinen ratkaisu ja leviääkö ilmiö muualle...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en kummassakaan synnytyksessä kokeillut ilokaasua, sillä oksennusrefleksi oli muutoinkin tosi voimakas.

Olen siis ihan samoilla linjoilla HelmiQ:n kanssa. Kiinnostaa kovasti tietää onko K-SKS vain edelläkävijä vai mistä on kyse. Jos muut synnärit eivät tähän samaan lähde niin varmasti K-SKS:n uskottavuus kärsii aika tavalla!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli tiistaina neuvola ja mun klö-th sanoi, että enään ei sit ilokaasua käytetä. Tosin silloin vielä hänellä oli se tieto, että jos kätilö suostuu, niin sitten sitä voi käyttää. (Tuosta lehtijutusta taas sitten sain kyllä sen kuvan, että se loppuu ihan kokonaan.)

Hänen mukaansa koko maahan tulee lähiaikoina tuo sama käytäntö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Reilu viikko sitten Keskussairaalassa synnyttäneenä voin kertoa ettei mulle edes ilokaasua tarjottu. Ja valmennuksessa tosiaan sain jo sen kuvan ettei sitä enää käytetä synnytyssaleissa poistoilmansuodattimien puutteen vuoksi...tiedä sitten.

 

Synnytys mulla meni henkilökunnan suhteen putkeen ja sain asiallista kohtelua. Kätilöt ja lääkärit asiansa osaavia ihmisiä. Yksin ei tarvinnut salissa juurikaan olla koska synnytystä hoitaneilla kätilöillä opiskelijoita.

 

Osastolla olo olikin sitten yhtä helvettiä. Poika joutui synnytyksestä teholle ja koska mulla ei ollut vauvaa vieressä jäin tosi yksin. Ei juuri kyselty että miten jaksat tms. Eikä kyllä kukaan tullut ekoina päivinä tarjoomaan apua että olisin päässy teholle poikaa katsomaan...omat jalat ei kantaneet. Ja kun vauvan sain viereen ei kukaan kysellyt tarviinko jotain ohjausta esim. imetykseen. Poikaa siis ruokittu teholla pullolla ja ensi-imetyskin jäi tekemättä. Vikana osastopäivänä löytyi ihana kätilö joka sitten koko päivän opasti meitä alkuun...Paha mieli jäi osastolla olosta... :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla jäi tosi hyvät muistot omasta synnytyksestä K-SKS:ssa :). Mun synnytys tosin osui todella hyvään saumaan: sekä synnytyssalin puolella että osastolla oli aivan poikkeuksellisen vähän potilaita. Salit kumisivat tyhjyyttään ja osastollakin sain olla suurimman osan ajasta yksin kolmen hengen huoneessa. Tämä on tietääkseni varsin harvinainen tilanne, yleensä keskussairaalassa on kuulemma kovat ruuhkat. Poika siis valitsi oivan ajankohdan syntymälleen :lol:.

 

Yhteistyö kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden kanssa sujui hyvin. Mun synnytys kesti kauan, joten tapasin aika monta kätilöä, ja kaikki heistä olivat mukavia. Samoin lääkärit ja osastohenkilökunta. Minua kohdeltiin mielestäni hyvin ja sain tietoa kaikesta mitä halusin. Synnytyksessä oli kaikenlaista draamaa mm. vauvan sydänäänten ja mun heikon voinnin kanssa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, onneksi! Poika tosin joutui synnytyksen jälkeen yöksi teholle, mutta pääsin heti katsomaan häntä sinne.

 

Osastolla sain paljon opastusta. Olin kirjoittanut lomakkeeseen, että haluan eritoten imetysohjausta, ja sain sitä todella paljon! Se oli tosi tärkeää ja luulenpa että sen ansiosta imetys lähtikin helposti käyntiin. Osastolla kävimme myös kätilön kanssa synnytyksen läpi oikein kunnolla ajan kanssa, se oli hienoa :) . Osaston henkilökunta oli erittäin mukavaa, eritoten mieleen jäi eräs ihana kätilöopiskelija joka paneutui työhönsä sellaisella hartaudella ja ilolla, että ei voinut muuta kuin ihailla.

 

Kaiken kaikkiaan siis oikein hyvä kokemus minulla ja menen mielelläni kyllä uudestaankin joskus ;). Vaikka tuskinpa enää kävisi niin hyvä tuuri, että osuisi noin hiljaiseen aikaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ite oon synnyttäny ko. sairaalassa synnytysosastojen ollessa remontissa. Toinen vuodeosasto oli silloin sädesairaalan puolella.. Onkohan toi osastojako nykyään millainen ja ovatko kuinka lähellä toisiaan nää eri synnytysosastot ja itse äitipoli?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei siellä ole enää kuin yksi synnytysosasto, osasto 5. Äitipoli, synnytyssalit ja vuodeosasto on käytännössä kaikki ihan vierekkäin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now