Severiina

K_SKS

402 posts in this topic

Mä ehdin olla yli viikon osastolla, ensin käynnistystä odotellen ja sitten synnytyksen jälkeen, kun tyttöä seurattiin keltaisuuden takia. Tuossa ajassa ehti hyvin tutustua kätilöihin ja kätilöopiskelijoihin ja huomasi kyllä, kenestä tykkää ja kenestä ei. Ainoa ei niin normi juttu oli se, että synnytyksen jälkeen jäätiin synnytyssaliin miehen ja tytön kanssa yli tunniksi odottelemaan, kun kätilöillä oli niin kiire muiden synnytysten kanssa. No, parempi noin päin, kuin että niillä olis ollu kauhea kiire just sillon, kun meillä oli synnytys käynnissä. Toinen juttu, joka ärsytti enemmän oli se, että toiset kätilöt / opiskelijat lupailivat, että kyllä tänään pääset kotiin ja niin ja näin ilman tarkkoja tietoja bilirubiiniarvoista ja sitten kauheassa koti-ikävässä nuo puheet uskoi ja sitten, kun tulokset tulivat, niin sitten taas tuli kylmää rättiä naamaan, että ette nyt sitten pääsekään ja katotaan taas huomenna uudelleen. Suu auki vaan ja kysymään ja soittamaan kelloa uudelleen ja uudelleen, jos kysyttävää on. Kyllä niiden kätilöiden pitää tulla ja kertoa asioita. Se on niiden työtä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moksis: mulla oli ihan sama juttu. Kotiinlähtöä lupailtiin keskiviikosta asti ja lauantaina päästiin sitten lopulta kotiin.. Oli ärsyttävää saada toivoa kotiinpääsemisestä ja sitten lyötiin luu kurkkuun, että ettepäs pääsekään. No jälkeenpäin ajateltuna oli hyvä, että ei kotiutettu liian aikaisin. Mutta olisivat voineet jättää lupailut lupailematta ja sanoa suoraan, että vauva näyttää kellastuvan ja vaativan vielä valohoitoa...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ainoa ei niin normi juttu oli se, että synnytyksen jälkeen jäätiin synnytyssaliin miehen ja tytön kanssa yli tunniksi odottelemaan, kun kätilöillä oli niin kiire muiden synnytysten kanssa.

 

Meillä kävi tosiaan ihan samalla lailla. Oltiin reippasti yli tunti salissa heti synnytyksen jälkeen (poikaa ei siis pesty eikä puettu tässä välissä), joten hän sitten kärsikin alilämpöisyydestä ja joutui viettämään ensimmäisen vuorokautensa villavaatteissa. Tämä siis kesällä 2006 kesken pahimpien helteiden :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aikas jännä, sillä Taysissa on normaali käytäntö että vanhemmat saavat tutustua vauvaan rauhassa sekä kokeilla ensi-imetystä synnytyssalissa ennen pesua ja pukemista. Jotkut pitävät tätä ensikontaktia todella tärkeänä. Itsekin pidin sitä aivan ihanana ettei vauvaa ekana viety puunattavaksi vaan saatiin viettää aikaa rauhassa ilman kätilöiden ja muun henkilökunnan läsnäoloa. Pieni nyytti kainalossa ihot vastakkain peiton alla oli aivan järisyttävän ihanaa :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä meillä toisenkin kanssa saimme rauhassa tehdä ensi-imetyksen ja makoilla sylikkäin, MUTTA se yli 1,5 h oli sitten ilmeisesti liikaa kun vauva siitä johtuen kärsi alilämpöisyydestä. Kätilö kun lähti vain hakemaan mulle ruokaa 1,5 vuorokauden synnytyksen jälkeen ja unohtui sitten sille tielleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Moksis: mulla oli ihan sama juttu. Kotiinlähtöä lupailtiin keskiviikosta asti ja lauantaina päästiin sitten lopulta kotiin.. Oli ärsyttävää saada toivoa kotiinpääsemisestä ja sitten lyötiin luu kurkkuun, että ettepäs pääsekään. No jälkeenpäin ajateltuna oli hyvä, että ei kotiutettu liian aikaisin. Mutta olisivat voineet jättää lupailut lupailematta ja sanoa suoraan, että vauva näyttää kellastuvan ja vaativan vielä valohoitoa...

 

Joo, kyllä mäkin loppujen lopuksi sanoisin, että oli vaan hyvä, että saatiin olla pitkään osastolla ja pääs jotenkin kärryille siitä, mitä sitä nyt oikein onkaan tullut tehtyä :)

 

 

Aikas jännä, sillä Taysissa on normaali käytäntö että vanhemmat saavat tutustua vauvaan rauhassa sekä kokeilla ensi-imetystä synnytyssalissa ennen pesua ja pukemista. Jotkut pitävät tätä ensikontaktia todella tärkeänä. Itsekin pidin sitä aivan ihanana ettei vauvaa ekana viety puunattavaksi vaan saatiin viettää aikaa rauhassa ilman kätilöiden ja muun henkilökunnan läsnäoloa. Pieni nyytti kainalossa ihot vastakkain peiton alla oli aivan järisyttävän ihanaa :rolleyes:

 

Kyllähän se olikin ihanaa, mutta myös hirvittävän pelottavaa, kun ensimmäistä kertaa elämässä oli sellainen pieni avuton käärö siinä rinnalla ja sen kanssa piti yrittää olla siinä. No, aika hyvin se sitten kuitenkin loppujen lopuksi meni :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös K-SKS:ssa synnytetty ja pääosin hyvillä kokemuksilla... Erään vanhemman kätilön kanssa kemiat ei oikein kohdanneet, (tai kohtasivat liiankin kanssa) mutta muuten oikein hyvillä mielin menisin vielä uudelleenkin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kenelläkään mitään tietoa järjestetäänkö Jyväskylässä enään synnytysvalmennusta, johon kuuluisi synnytyssaliin tutustuminen? Luin tuolta sairaalan sivuilta ja siellä vain ohimennen jossain luki, ettei sairaalaan enään järjestetä tutustumiskäyntejä... Tänään oli neuvola, olin jopa kortin väliin kirjoittanut, että tuosta asiasta kysyn, mutta silti unohdin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei oo nyt ihan tuoreinta tietoa, mut esikoisen aikana Jyväskylässä ei järjestetty synnytysvalmennusta, mutta sairaalaan synnärille pääsi parina päivänä viikossa opastetulle kierrokselle jossa näytettiin synnärin tiloja ja kerrottiin synnytyksestä ja kivunlievityksestä.

Maalaiskunnan puolella tuolloin järjestettiin pari synnytysvalmennuskertaa. Ite asuttiin silloin maalaiskunnassa. Opastetulla synnärikierroksella käytiin omin nokkinemme. :) En oo kyllä ihan varma kuin asian laita nykyään on, joten joku viisaampi saa jatkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Opastetut synnärikierrokset on lopetettu. Jos en nyt ihan väärin muista niin ensisynnyttäjät pääsevät kuitenkin tutustumiskäynnille :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ääh. Kurja juttu kun kaikki lopetetaan. No, hyvä kun Tiuku ties asiasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tiedä kuinka neuvolakohtaisia nämä ovat, mutta meillä oli neuvolasta oma kaksiosainen synnytysvalmennus. Meidän neuvola on pikkuinen sivuneuvola, ei keskustan ;). Ensimmäisellä kerralla terkka kertoili synnytyksestä, katsottiin synnytysvideo, joka oli tehty KSKS:ssa (Sain siitä ihan hillittömän pelon epiduraalipuudutusta kohtaan, kun se näytettiin niin läheltä) ja imetysvideo. Toisella kerralla käytiin tutustumassa samalla ryhmällä sairaalalla. Siellä kätilö kertoi ja vastaili kysymyksiin synnytyksestä ja kivunlievityksestä, ja päästiin käymään synnytyssalissa sekä synnytysosastolla (miehet saivat myös kokeilla ilokaasua :D). Oli hyödyllinen käynti ja rauhoitti mieltä tosi paljon.

 

Kannattaa tosiaan kysellä neuvoloista, uskoisin että näitä ainakin jonkin verran järjestetään. Niitä yleisiä tutustumiskäyntejä ei tosiaan enää ole, siitä oli lappu neuvolan seinällä viime syksynä. Jos omasta neuvolasta ei järjestetä valmennusta, Aktiivinen Synnytys ry. järjestää satunnaisesti synnytysvalmennuksia myös täällä, kannattaa tutkailla niidenkin nettisivuja. Ainakin viime syksynä olisi ollut tällaiseenkin valmennukseen mahdollisuus. En tiedä ovatko sivut nyt ajantasalla (toivottavasti), mutta siellä on tapahtumissa merkitty tutustumiskäyntejä syksylle. http://www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnyt...?tapahtumanr=50

Edited by Goomba

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kaikille vastauksista!

 

Goomba, kiitos tuosta osoitteesta. Enpä olisi itse tuota hoksannut ollenkaan. Kävin aikataulua läpi ja siellä näyttää olevan hyvin asiaa ennen omaa laskettua aikaani :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pääosin jäi positiiviset fiilikset. Mulla olikin nopeahko synnytys, eikä ollu hirmuinen ruuhka silloin. Ainoa mikä jäi vähän kaihertamaan oli imetysohjaus.

Edited by Akasha

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on käynyt ihan kun Ceralla. Vauva joutui kolmeksi päiväksi teholle ja ensi-imetys jäi tekemättä. Poika sai pullosta maitoa, enkä minäkään ollut perehtynyt asiaan, joten en lypsänyt enkä päässyt teholle imettämään. Näin oma maidonnousu hidastui ja nyt sitten poika syö korviketta niin reiluja määriä, ettei taida olla enää täysimetykseen mahdollisuutta :angry:

Kukaan ei kertonut mistä on kyse, kukaan ei tarjoutunut auttamaan, että pääsis poikaa katsomaan. Olo oli tosi heikko pitkittyneen synnytyksen ja lopulta sektion takia. Onneksi mies sitten otti ohjat käsiinsä ja homma alkoi toimimaan. Kotiinpääsyäkin luvattiin aikaisemmin ja itku oli herkässä, kun aina se vain lykkääntyi. Suurin osa kätilöistä oli kyllä mukavia, mutta kiireisiä joten itse pitäisi pystyä vaatimaan (mikä ei varsinkaan juuri siinä tilanteessa aina ole niin helppoa)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mulla oli ainakin sellanen olo että olin hoitohenkilökunnalle "näkymätön" siihen saakka kunnes sain vauvan viereen. Vieruskaveria käytiin katsomassa ja kyseltiin tarviiko apua, muttei tullut kenellekkään mieleen kurkata verhon taakse ja kysyä onko mulla kaikki ok. Ja tuossa tilanteessa kun olin hädissäni vauvasta ja heikossa kunnossa olisin sitä tukea kaivannut...tai edes tunnetta että apua oli tarjolla. VSO:n henkilökunta oli aivan ihanaa ja kertoivat kaiken pojan voinnista ja korostivat koko ajan että teholle saa soittaa vaikka yöllä jos jokin asia mietityttää! Ihania hoitajia siis siellä!

 

Mutta kokemuksia on monia ja esim. mun kaveri suorastaan nautti osastolla olosta ja sai siellä loistavaa kohtelua!

Share this post


Link to post
Share on other sites

mä synnytin esikoiseni viime marraskuussa ja pääsin tutustumaan synnäriin synnytysvalmennuksen yhteydessä.

 

iteltäni jäi lopulta tosi hyvä kuva sairaalassa olosta. synnytyksessä oli mukana kätilö, joka kiukutteli, mutta mä olinkin aikuinen ja tokasin vaan, että "älä ole mulle ilkeä vaan neuvo". oli varmaan himpun liian asiallinen kommentti multa, koska sen jälkeen kätilö käyttäyty hyvin. lopuksi vielä kerrattiin tilanne ja puhuttiin asia selväksi.

 

osastolla saa tosiaankin olla ihan rauhassa lapsen kanssa! aamulla kävivät tarkastamassa kohdun koon, mutta muuten ne ei puuttunu. mä pyysin ohjausta jopa vaipan vaihtoon ja sitä sainkin. kylvetys- ja muukin opettelu järjestettiin miten meille sopi. eli kaikki kyllä järjesty kun vaan osasi pyytää ja ilmaista itteään. imetykseen saa apua jos pyytää, mutta se on aika kovakourasta touhua pirtusilla käsillä :rolleyes:

 

no, nyt kun mietin niin olihan siellä epäkohtia, mutta kyllä mä sinne pian uudestaan menen ;) pitää vaan ehkä osata itekin olla aktiivinen ja vaatia ohjausta niin kyllä sitä saa. mun vierustoveria oli joku kätilö itkettäny, eli kyllä siellä niitä paskiaisiakin löytyy <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille annettiin keskustan neuvolasta tietty aika, milloin päästään tutustumaan Keskussairaalan tiloihin. Siellä näytettiin video kivunlievitykestä ja kätilö kertoi meille myös jotain synnytyksen vaiheista yms. Lisäksi tehtiin kierros osastolla ja näytettiin yksi synnytyssali. Mun kokemukset siis tältä kesältä. :)

 

Mulla ei oo mitään valittamista sairaalassa olosta, tai enhän mä siellä oikeesti tykännyt olla, mutta ei ainakaan henkilökunnassa ollut mitään vikaa. Koti-ikävä korkeintaan vaivasi. Mä sain heti opastusta imetykseen, moni kätilö tarkasteli imetysotetta, jo synnytyssalissa se tarkastettiin, mut pojulla oli heti oikeat otteet ;). Lisäksi huolehdittiin kovasti mun jaksamisesta ja tarjouduttiin ottamaan vauvaa hoitoon. (Tämä olikin ihan hyvä, sillä mulla oli ennen synnytystä pari valvottua yötä takana.) Kylvetys järjestettiin myös silloin kuin meille sopii. Lisäksi saatiin vaipanvaihdon opastusta. En tiedä oliko sillä vaikutusta asiaan, et olin kirjoittanut siihen neuvolasta saatavaan "toiveita synnytystä ja osastolla oloa varten" tarkasti toiveeni ja tarpeeni imetysohjauksesta yms. Lisäksi synnytyssalissa oli tosi mukavat ja rauhalliset kätilöt. Mulla ei mitään pahaa sanottavaa tosiaankaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ystavani oli pitkaan katilona KSKS:ssa, mutta kyllastyi sitten ja vaihtoi alaa kokonaan. Ymmartaakseni siella on maararahat todella tiukassa, ja kaikesta saastetaan - niinkuin tietty monessa muussakin paikassa. Henkilokunnan jaksamiseen vaikutti merkittavasti se, ettei patkatyolaisia vakinaisteta vaikka tyontekijoista on pulaa. Suuri osa ei nain olleen siis saa asiallisia lomia tai muita etuuksia, joita ilman tyota ei meinaa oikein jaksaa. Ja kaikki tama tietty vaikuttaa ikavasti tyosuhteisiin jonka asiakaskin aistii. Kaikki ovat varmasti asiansa oikein hyvin osaavia, tunnollisia ja tyolleen omistautuneita, mutta kurjaa kuulla kuinka monen kohdalle on sattunut noita nuivempia vuoroja :( Itse laittaisin ehdottomasti asiasta palautetta - muuten naihin ei kylla muutoksia saada.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ai niin - piti kuitenkin sanomani, etta seka veljentyttareni etta venjenpoikani syntyivat hatasektiolla keskussairaalassa, ja molemmat menivat aivan loistavasti. Erityisesti 5 vkoa etuajassa syntynyt tytto vanhempineen saivat keskolassa aivan eronomaista hoitoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

nii joo. me asutaan maalaiskunnan puolella ja meillä oli 1 tutustumiskerta. tosiaan leffa katottiin ja kierrettiin paikat. tiesinpähän vähän mihin piti mennä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kanssa on synnytysvalmennus sairaalassa nyt elokuussa. Eli ilmeisesti nuo samat jutut sit käydään läpi kuin miitsu ja boogiekin on käynyt. En tiedä miksi synnytysosaston nettisivuilla sanotaan, ettei sinne enään järjestetä tutustumiskäyntejä. Vai onko siellä sit ollut joitain muitakin ryhmiä kuin odottavia äitejä :rolleyes:

 

Tuli tuosta Naanin kommentista mieleen, et viimeksi polilla yksi sh(klö?) kertoi olleensa keskussairaalassa jo 7 vuotta määräaikaisena. Et ei siellä juu varmaan määrärahoilla mässäillä (ei varmaan kyllä missään muuallakaan)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ainakin äitipolilla oon tässä raskaudessa törmännyt ihaniin kätilöihin ja lääkäriin. Kiire tuntui vaan olevan ja porukkaa lappasi sisään vähän väliä. Siitä huolimatta jäi hyvä maku suuhun. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meillä kanssa on synnytysvalmennus sairaalassa nyt elokuussa. Eli ilmeisesti nuo samat jutut sit käydään läpi kuin miitsu ja boogiekin on käynyt. En tiedä miksi synnytysosaston nettisivuilla sanotaan, ettei sinne enään järjestetä tutustumiskäyntejä. Vai onko siellä sit ollut joitain muitakin ryhmiä kuin odottavia äitejä :rolleyes:

 

Tarkottaiskohan tuo sitä, että kun sieltä on lopetettu sellaiset säännölliset sairaalaan tutustumiset. Aikaisemmin oli siis niin, että sairaalaan tutustumisia oli järjestetty esim. joka viikon tiistai klo 15. Sinne sai mennä, milloin itselle sopi parhaiten, eikä vain silloin tiettynä päivänä, mikä neuvolasta sulle annetaan. Nämä säännölliset ajat ovat siis loppuneet, näin meille neuvolasta sanottiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now