Severiina

K_SKS

402 posts in this topic

Mulle jäi positiivinen fiilis. Olin kuullut kaikenlaisia negatiivisia juttuja ja ehkä siksi en osannut odottaa noin hyvää palvelua. Imetyksessä opastettiin ja kaikissa perusjutuissa. Ainut mikä harmitti oli se kahden hengen huone, olisi kiva ollut olla miehen kanssa perhehuoneessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin myös kuullut tosi paljon negatiivista etukäteen ja olin positiivisesti yllättynyt kaikesta. Synnytyksen hoitanut kätilö oli mukava ja kannustava. Koin, että mua kuunneltiin ja pidettiin ajan tasalla tapahtumista ja mitä tehdään ja miksi. Ainut negatiivinen asia oli se, että ompelemiseen tarvittiin lääkäriä ja lääkärit olivat synnytyksen jälkeen kiireisiä ja jouduin odottamaan salissa tunnin että lääkäri tuli ompelemaan... Se oli aika karmaisevaa se odotus ja ompeleminen teki todella kipeetä. Helpompaa varmasti olisi ollut, jos ompelu olisi tehty heti, kun itse olisi vielä ihmetellyt vauvaa rinnalla ja muutenkin olisi ollut vielä pöllämystynyt synnytyksestä.

 

Osastolla henkilökunta oli todella mukavaa ja ystävällistä ja apua esimerkiksi imetyksessä sai paljon. Tosin itse soittelin aktiivisesti kelloa ja pyysin apua. Mielestäni myös mies huomioitiin hyvin. Mukavaa oli myös se, että esimerkiksi yöhoitaja oli sama kaikkina kolmena yönä ja muutenkin samat ihmiset sattuivat vuoroon useasti.

 

Kaikkiaan oikein positiivinen kokemus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Minäkin oon kuullut paljon negaa Keskussairaalasta. Ja jännä kyllä, meidän valmennuksessa kätilö ihan ekaksi mainitsikin, että vaikka nimenomaan K-SKS:n kätilöillä on huono maine, niin eivät he mitään hirviöitä ole. Ja lisäsi, ett 'olette saattaneet netissä törmätä näihin juttuihin.' :rolleyes:

 

No, me ainakin tykättiin miehen kanssa tuosta tutustumiskäynnistä. Ja meitä kierrättänyt kätilö oli tosi asiallinen ja mukava. Kertoi asioista selkokielellä eikä turhia kaunistellut mitään (tosin ei mitenkään pelotellutkaan)Positiivista erityisesti oli ne synnytyshuoneet! Olen kerran ollut päiväkirralla leikkauksessa ja tietenkin kuvittelin synnytyssalin olevan samanlainen kliininen suuri räikeillä valoilla varustettu kolhoosi.

 

muoks. ja tuosta ilokaasusta oli kanssa puhe. Kätilö sanoi, et happimaskia saa kyllä käyttää :D Se kuulemma auttaa keskittymään siihen hengitykseen paremmin...

Ja ilokaasun tilalle on tullut toinen kivunlievityskeino, joka toimii hieman aquarakkuloiden tapaan. Se on sellainen 'sähköimpulssi'-laite.

Edited by siilis

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ilmeisesti Tens-laite. Noitahan on saanut lainailla aktiivinen synnytys ry:stä aiemmin, joten ihan kiva uudistus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulipa vielä mieleeni se, että synnytystä ei käydä automaattisesti läpi, mutta pyytäessä se kyllä onnistuu. Mä en omaa kätilöäni nähnyt enää synnytyksen jälkeen, mutta osastolla työskentelevän kätilön kanssa kävin synnytyskertomuksen läpi rauhassa ja yksityiskohtaisesti. Kannattaa siis pyytää keskustelu, jos yhtään mikään jäi synnytyksestä mietityttämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jyväskylässä ollaan jotenkin hirveen imetyspainotteisia. ainakin mä sain kammon siellä osastolla just siitä kun olis heti pitänyt pojan olla jumalaton kone imemään rintaa mikä ei häneltä onnistunut ennenaikaisuuden ja korkeiden bilirubiiniarvojen takia... siellä kyllä oppi tuntemaan itsensä huonoksi ihmiseksi sen asian suhteen...

 

mutta itse henkilökunta oli ainakin mun kohdalla tosi ihania ja kätilö joka oli synnytyssalissa kannusti koko ajan ja kehui että hyvin menee, just noin :)

 

ruoka oli todella hyvää osastolla ja sitä oli riittävästi.

 

muutamaa kätilöä jäi oikeesti ikävä kun olivat niin ihania, vaikka mä olin hieman down, niin ne jakso kannustaa ja kehua.

 

sitten taas ääripäitäkin löytyi ainakin yksi jolle teki mieli sanoa suoraan, että painu vi**uun siitä säheltämästä... mulle piti viimeisenä päivänä olla taas imetysohjausta ja tämän henkilön ohjaus oli tällainen

 

"poika oli just saatu rinnan viereen ja tissi paljaaksi

- eikö se jaksa imeä?

- no ei, mutta ainakin mulla on jääkaapissa vähän maitoa lypsettynä jos ei rupea imemään

- no minäpä käyn hakemassa sen maidon

- :blink:

 

 

että siinäpä oli imetystuki... <_< sitten pyysin erikseen toista kätilöä tuomaan mulle rintakumin jotta sain oikeesti kokeilla...

 

toi samainen kätilö muuten oli oikein fiksu... sanoin, että lypsän maitoa... no tämä menee pois huoneesta ja tulee viiden minuutin päästä takaisin ja näkee kuinka olen vaihtamassa pojalle vaippaa...

- no joko sinä lypsit?

- no empähän ole ihan niin nopea kun just vaihdoin vaipan

- no kyllä pikkuisen pitää saada syödä

- :blink:

- en minä arvostele sinun hoitotaitojasi...

- vaan?

- kyllähän sinä nyt voit jäädä tänne osastolle vielä yhdeksi yöksi niin jos tuo imetys lähtisi sujumaan...

- ja ihan varmana en jää...!!!

 

 

voitte vaan kuvitella miten helpottunut olin kun mies tuli mua ja poikaa muutaman tunnin päästä hakemaan KOTIIN :lol:

 

 

itse synnytyksestä jäi positiiviset fiilikset vaikka sektiolla jouduttiinkin loppupeleissä ottamaan. ainoa mistä jäi kammo oli just tuo imetyksen pakkosyöttö, tyyliin olet huono äiti jos et imetä heti ja kovaa... oli siellä onneksi sellaisiakin kätilöitä jotka sanoi, että ehkä se sitten kotona lähtee paremmin sujumaan kun ei ole tätä häslinkiä ympärillä....

 

oli vaan välillä tosi paskat fiilikset siellä osastolla kun tuntu et vika on mussa kun poika nukahtaa heti tissille päästyään (vaikka johtui juuri noista kohonneista biliarvoista)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Imetystä ja sen onnistumista tosiaan korostettiin osastolla, mikä oli mun mielestä hyvä asia sinänsä, mutta mulle sattuikin sellaiset kätilöt, jotka oikeasti opastivat kärsivällisesti ja kädestä pitäen imetystä. Mutta ilmeisesti tuo imetyksen opastus vaihtelee hyvin paljon kätilöstä riippuen, vaikka missään nimessä niin ei pitäisi olla. Olen kuullut ihan samanlaisia kokemuksia kuin Lap-81:lla oli eli imetysopastus oli sitä että "haenpa rintakumin kerran ei tuo näköjään onnistu" tai "annetaanpa pullosta maitoa kun ei näköjään sulta tarpeeksi irtoa". Tosi kurja kyllä että tuollaisia kätilöitä on ja laukovat mitä sattuu, kun imetys on kuitenkin niin herkkä asia eikä kaikilla lähde käyntiin samalla tavalla, mutta voi silti onnistua jatkossa mainiosti.

 

Meillä ongelmaa tuotti alussa se, että vauva oli synnytyksen jälkeen väsynyt eikä imenyt tarpeeksi usein. Hyvin paljon vaihteli henkilökunnan suhtautuminen tuohon - nuoret hoitajat olivat sitä mieltä, että vauva pitää herättää syömään tietyin välein jos ei itse herää ja vanhemmat hoitajat vaan tuumasivat, että vauva kyllä herää kun on nälkä. Niinpä meidänkin neitiä sitten väkisin heräteltiin (ja oli muuten pikkasen vaikeeta, edelleenkään ei herää millään jos haluaa nukkua) ja yritettiin syöttää vaikka toinen ei halunnut syödä. Imetys tuntui silloin suhteellisen hankalalta ja imemisotteen kanssa oli hakemista. Kuitenkin kun neiti sitten heräsi itse ja oli nälkäinen niin onnistui ihan eri lailla. Mutta hoitajat kyllä opastivat ihan ajan kanssa ja kirjaimellisesti työnsivät tissin suuhun ja seurasivat vieressä onnistuuko ja jos ei niin yritettiin uudestaan niin kauan kuin onnistui.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me olimme eilen sillä tutustumiskäynnillä, ja jäi ihan ok fiilis. Iso pettymys on se, ettei perhehuoneita ole enää! Se harmittaa kovasti. No, eipä tarvi pähkäillä koiran hoitoa sitten.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perhehuoneet olisi kyllä aivan mielettömän ihana juttu. Me emme ruuhkan vuoksi sellaista saaneet, ja tuo kyllä vaikutti mun omaan mielialaan ihan suunnattomasti. Olin nimittäin ihan sekaisin 27 h kestäneen synnytyksen jälkeen, ja tuntui tosi kurjalta kun mies joutui sitten pari tuntia pojan syntymän jälkeen lähtemään kotiin :( Tokihan mies sai sitten seuraavana päivänä olla aamusta iltaan paikalla, mutta mulla oli silti tosi tyhjä olo jäädä sairaalaan yksin miehen lähdettyä. Onneksi sain luvan lähteä jo kahden yön jälkeen kotosalle :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Positiivinen fiilis mulle jäi, vaiks ruuhka-aikaan sinne päädyinkin minkä tähden salissa kahdestaan miehen kans oltiin aika paljon kätilön ollessa muualla.

Kätilöön joka synnytyssalissa oli olen kuitenkin tosi tyytyväinen :)

Osastolla olleeseen henkilökuntaan olen enimmäkseen tyytyväinen, vaiks siel pari tapausta olikin joiden kans mul ei oikeen synkannu...mut joidenkin kans taas synkkas loistavasti :)

Perhehuoneiden puuttuminen mua eniten harmitti :( Mut onneks päästiin lähtemään kotiin kahden yön jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli kurjaa kohtelua synnytysvastaanototssa ja se vaikutti mun kohdallani aika paljon siihen millainen maku minulle lopulta jäi synnytyksestä.

 

Osastolla olin 7 päivää, pojalla diagnosoitiin rh-immunisaatio. Tuona aikana sitten kerkesin näkemään melko monenlaisia persoonia. Suurin osa oli oikein mukavia. Imetys oli meidän kohdalla erittäin tärkeä juttu, koska pojan aineenvaihdunta piti pitää vilkkaana. Sitä sitten seurattiin tosi tarkkaan, että minulta tulee varmasti maitoa ja kuinka usein imetän. Vähän väliä käytiin kysymässä milloin poika on syönyt ja kuinka kauan imee kerralla. Poikaa käytettiin pariin otteeseen myös syöttöpunnituksesssa. En kuitenkaan kokenut tuota 'imetysvöyhötystä' ahdistavana, tosin meidän kohdalla tilannekin oli erilainen.

 

Kaikenkaikkiaan minulle jäi osasto 3:sta tosi hyvät fiilikset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siilis, oli kyllä karsea toi teidät vastaanottanut henkilö. Kävin lokakuulaisten ketjussa lukemassa kertomuksesi. Onnea kovasti pojasta! Muistanko oikein, että teillä kävi neuvolan täti kotikäynnillä? Mä luulin, että Jyväskylässä ei ole kotikäyntejä lainkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joo, meillä kävi tosiaan kotona. Sen tiedän, että ainakin Kuokkalan neuvolassa osa terkoista tekee kotikäyntejä, mutten tiennyt että Keskustan neuvolassakin on sama käytäntö. Vissiin riippuu paljon terkasta, että tekeekö vai ei. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Riippuukohan sitten ihan terkkarista tuo, koska me asutaan maalaiskunnassa myös ja kotikäyntiä ei tehty vaan jouduttiin itse menemään neuvolaan...

 

Muoks. Tämä siis Palokan puolella elokuussa 08

Edited by RouvaR

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maalaiskunnan puolella kun asuttiin (esikoisen ollessa vauva) olis muuten tehty kotikäynti, mutta oli kesäaika ja sijaisilla hässäkkää ja sijaiset ei tehny kotikäyntejä. Vakiterkkari kyllä sanoi, että yleensä tekevät kotikäynnit ainakin silloin Palokassa.

 

Ja tosiaan silloin oli kesä -06. En tiedä mikä tän hetkinen tilanne on, kun ei siellä asuta enää.

Edited by HelmiQ

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me asutaan maalaiskunnan puolella eikä meil tehty kotikäyntiä ja Vaajakosken neuvolaan kuulutaan. Esikoinen siis syntyi syyskuussa-08.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juttelin mun serkun kanssa noista sairaalan huoneista, jotka on tosi ahtaat. Hän oli kysynyt, et miten ne on niin pieniä, niin kuulemma ne on alkuun tarkoitettu perhehuoneiksi. Mut heti kättelyssä kun remontti oli valmistunut oli selvinnyt, ettei vuodepaikat tule siten riittämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voiko siis olla mahollista, että VASTA remontin valmistuttua tajutaan, että kuinka monta sänkyä sinne osastolle tarvitaan! Kuulostaa aika uskomattomalta. Perhehuoneiden puute kyllä ihmetytti kovasti. Käytiin siellä kans viime viikolla tutustumassa ja kovin pieni oli ainakin se yks kahen hengen huone, jossa päästiin käymään. Kivan uusi ja tunnelmallinen kyllä jouluvalojen ansiosta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Käytiin siellä kans viime viikolla tutustumassa ja kovin pieni oli ainakin se yks kahen hengen huone, jossa päästiin käymään. Kivan uusi ja tunnelmallinen kyllä jouluvalojen ansiosta :)

 

Mä olin juuri tällaisessa minihuoneessa. Miehen kannalta se oli kyllä todella hankalaa, kun omaan lohkooni ei meinannut mahtua edes pientä tuolia, ja jos vauvan sänky oli sänkyni vieressä, ei siihen välikköön sitten muuta mahtunutkaan. Lattiallakaan ei oikein voinut pitää mitään, ei edes laukkua kun niihin kompuroi koko ajan. :mellow: Mun sairaalassaoloajan oli jokainen osaston vuodepaikka täynnä.

Edited by Lia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin onnekas kun pääsin ikkunan puolelle, siinä oli tilaa edes jollakin tavalla riittävästi - vauvan sänky mahtui mun sängyn viereen ja tuoli myös ja jäi vielä tilaa päästä sängystäkin pois. Ikkunalaudalle sai myös kätsysti tavaraa :) Naapurin tilanne oli paljon huonompi, hänen paikkansa oli tosi ahdas eikä vauvan sänkykään meinannut mahtua siihen, puhumattakaan tuolista. Aivan liian pienet huoneet.

 

Se myös ihmetytti, kun siinä paikalla, joka on ensimmäisenä huoneeseen tultaessa, ei ollut mitään verhoa tms. näkösuojaa jonka olisi voinut vetää eteen. Eihän siellä huoneessa tietysti kulje muut kuin henkilökunta ja isät, mutta kyllä mua olisi ainakin vaivannut harjoitella siinä imettämistä tms. kun huonekaverin mies kulkee siitä vähän väliä ohi. Samoin kun lähtöpäivänä kätilö teki lopputarkastusta äideille, omani oltua ohi lähdin käytävään vartomaan kun tiesin mun miehen olevan juuri tulossa ja ei olisi kovin kiva kenellekään, jos hän olisi paukaissut sisään huoneeseen juuri kun huonekaveri makaa siinä housut kintuissa kätilön tutkittavana... Kyllä joku näkösuoja siinä pitäisi olla, minkä voi tarvittaessa tai halutessaan laittaa eteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toi verhon puute kyllä kuulostaa ikävälle. Kyllä sitä nyt jotain näkösuojaa pitäis olla. Palautetta vaan sairaalaan. :)

 

OT:Joskus ihmetyttää kyllä noissa hoitolaitoksien/sairaaloiden remonteissa se, että kuka ne suunnittelee. Meillä kans työpaikalla oli remontti meneillään ja henkilökunnan mielipiteitä kysyttiin tilojen toimivuudesta. Muutamia asioita tuli esille melkein jokaisen työntekijän lomakkeesta ja loppujen lopuks ne olis voinu helpostikkin remontin yhteydessä korjata, mutta remontista päättävät tahot ei kuitenkaan tehneet mitään asian eteen. Argh. Ja kyseessä just jotkut pikkujutut, kuten ovien suurentaminen jotta uudet ja isommat sairaalasängyt mahtuisivat oviaukoista.

 

Toivottavasti tuolla vuodeosastolla ei tarttis kauaa olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kätilö selosti meille helmikuussa, että K-SKS:n remonttisuunnitelmat oli laadittu siinä vaiheessa, kun syntyvyys oli laskussa.. Ja huoneiden oli tosiaan tarkoitus olla perhehuoneita. Noh, sitten kävikin päinvastoin, että syntyvyys lähti Keski-Suomessa nousuun ja heiiiiheiiii perhehuoneet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onkos niissä remontoiduissa huoneissa omat suihkut vai pitääkö käydä jossain muualla suihkussa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omat suihkut löytyy. Huoneet on kyllä tosiaan kahdelle hengelle sairaan pieniä...Mä onneks sain olla huoneessa ekan yön jälkeen itsekseni. Eivät varmaan halunneet laittaa mulle huonekaveria kun vauva oli teholla ja olin tosi itkunen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now