Ayla

Taapero tulee yöllä vanhempien sänkyyn/huoneeseen.

37 posts in this topic

Meillä esikoinen siirrettiin nukkumaan omaan jatkettavaan sänkyyn n.2-vuotiaana. Erosimme pojan isän kanssa pojan ollessa n.2,5 ja siitähän alkoi tää äitin kainaloon ramppaaminen. Alkuun palasin ihan suosiolla perhepetiin, vaikka ihan hyvissä väleissä erottiin, niin on se silti lapselle kova paikka.

Ei mulla muuten vieläkään mitään sitä vastaan ole, mutta nyt poika on jo yli viiden ja seuraava muksu ois matkalla maailmaan. Sänky on 180cm leveä ja mä ja mies nukutaan erittäin, tuota noin, leveästi. Mies on herkkäuninen, joten aina pojan tullessa mä päädyn keskelle. Poika potkii unissaa. Eli kun masu alkaa olla iso, mä en voi nukkua keskellä. Lisäksi vauvan synnyttyä aion pitää vauvaa vieressäni yöllä, koska imetys luontuu öisin niin helpoiten, ilman että mun yöunet kärsii liikoja. Se ei onnistu, jos esikoinenkin haluaa sänkyyn.

On siis pikku pakkorako opettaa poju omaan sänkyyn. Miten?

Pojalle hankittiin n.kuukausi sitten oikea isojen poikien sänky ja sinne hänet aina nukutetaan. Nukahtaa hyvin ja sitten joskus kolmen-viiden välissä kömpii meidän sänkyyn. Mä en enää raskaana ollessani ole herännyt tähän vaikka ennen heräsin aina.

Pitäiskö mun vaan oppia heräilemään ja tylysti kuskata poika omaan sänkyynsä aina yöllä?

Aina joskus kun poju nukkuu omassa huoneessaan koko yön, häntä kehutaan hirveästi ja koitetaan sitten aamusta tehdä mahdollisimman sylin täytteinen ja mukava..

Asiasta on puhuttu pojan kanssa, kielletty tulemasta, mutta heti jos erehdyn sanomaan että tietenkin saat yöllä tulla jos jokin on hätänä, niin auta armias kyllähän pojalla on jokin hätänä joka yö :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ auttaisiko jokin palkinto omassa sängyssä nukutuista öistä? Ei siis yhdestä yöstä, vaan aina ruksi tai tarra kalenteriin (vois askarrella oman hienon tätä tarkoitusta varten) kun on yö nukuttu omassa sängyssä. Kun merkkejä on kasassa suht paljon (30 tms) saa haluamansa palkinnon. Olen kuullut lapsesta joka halusi kovasti polkupyörää ja sitten tällä konstilla houkuteltiin pysymään sängyssä. Teidän poika on jo viiden, joten häntä varmaan yölläkin pystyisi motivoimaan muistuttamalla asiasta ja taluttelemaan takaisin omaan petiin? Kun toi öiden määrä olis suht iso niin varmemmin asiasta tulisi rutiini. Jos kalenterin vaikka pitäisi sängyn lähellä ja sitten illalla vielä sitä muisteltais ja mietittäisiin uutta pyörää tai mikä se palkinto oiskaan :)

 

Tai mitenhän se Ben Furmanin Muksuoppi toimis tässä tapauksessa? Että opeteltais uutta taitoa, omassa sängyssä nukkumista, eikä niinkään keskityttäisi ongelmaan eli vanhempien sänkyyn tulemiseen? Siitä on juttu uusimmassa Meidän perhe -lehdessä, ehkä netistäkin löytyisi kuvausta. Vaatii vanhemmilta viitseliäisyyttä (no mikäpä ei vaatis...), mutta kuulostaa oikein toimivalta menetelmältä.

 

Oma lapsi on vielä niin pieni, ettei omakohtaista kokemusta ole, mutta näistä esimerkeistä rohkenin kuitenkin vinkata.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on sama tilanne 3-vuotiaan kanssa. Vieläpä niinkin huono, että poika haluaa viereen yöllä, mutta ei saa unta meidän sängyssä joten potkii ja pyörii siinä. Ainut konsti on et mies menee pojan sänkyyn kun on parempi uninen tai sitten minä menen sinne ja miehet nukkuu meidän sängyssä, tosin poika ilmeisesti silloinkin pyörii ihan mahdottomasti. Mies lähti työmatkalle ja mä oon nyt jo hermo kireänä kun ajattelenkin ens yötä :girl_impossible:

 

Muoks. jos joku oikeasti tietää tähän jonkun ratkaisun niin olisin todella kiitollinen. Missään nanny ohjelmassakaan ei ole käsitelty sitä et lapsi herää keskellä yötä ja pelkää pimeää. Tottahan sitä illalla jaksaa kanniskella lasta takaisin sänkyyn, mutta yöllä se ei toimi kun seuraavana päivänä täytyy jaksaa töihin. olen miettinyt tuota palkitsemistakin, mutta en usko et se toimii kun kyseessä on pimeänpelko. En halua sitäkään tilannetta mikä itellä oli pienenä et makasin valveilla kauhusta jäykkänä sängyssä kunnes sammuin pelkästä väsymyksestä. Pelkäsin itse pimeää vielä yläasteellakin (kiitos kauhukirjallisuuden..). Hommattiin yövalokin, mutta sitä ei olla käytetty kuin yhtenä yönä ja poika heräsi puoli kuudelta aamulla eikä halunnut enää nukkua (tosin on herännyt monena muunakin aamuna yhtä aikaisin, johtuu ilmeisesti hoidossa nukutuista päiväunista). En tiedä pitäiskö valoa taas kokeilla ens yönä tai sitten en tee mitään, koska nukun niin rauhallisesti enkä käy vessassa et poika saattaa hyvinkin nukkua koko yön kun ei herää levottomamman isän aiheuttamiin ääniin.

 

muoks.muoks. varhaiskasvattajien näkemys (miehen työkavereita) oli ettei saa jättää lasta yksin yöllä kun pelkää pimeää. Täytyy tänään haastatella perhepäivähoitajaa kun hänellä on kokemusta neljästä omasta. Mä vähän epäilen aina noita ammattilaisia kun ovat monesti itse vielä niin nuoria ettei ole omia lapsia.

Edited by tanssija

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on juuri nyt sellainen tilanne, että elättelen toivoa siitä, että lapsi voisi alkaa nukkua pian jo ihan täysin omassa sängyssä. Yleensä pyytää itse nukkumaanmenoa, mihin minua tarvitaan seuraksi, mutta vain makaamaan sängyssä pimeässä. Ei siis tarvitse enää kainalossa nukuttaa, eikä silitellä tai taputella tai mitään. Sellaiset 5-10 minuuttia taitaa mennä kaikkine rituaaleineen tuohon.

 

Toistaiseksi poika on kyllä valinnut nukahtamispaikakseen isänsä paikan parisängyssä, tässä siis olisi vielä kehittämisen paikka :lol: Nukahtaneen pojan nostan sitten omalle patjalleen meidän sängyn viereen. Suurin osa öistä sujuukin sitten niin, että minun tarvitsee korkeintaan jokusen kerran peitellä lapsi uudestaan.

 

Poikkeustilanteita tulee mm. siitä, että lapsonen on päivällä nukkunut liikaa, eikä illalla nukutakaan. Silloin on ymmärrettävästi vaikea rauhoittua. Toinen toistuva "vika" on se, että nukahtaa illalla liian aikaisin (esim. autoon kaupasta palatessa tms.) ja sitten tekisi mieli herätä jo aamuyöstä.

 

Mitenkään kasvatuksellisin keinoin tähän tilanteeseen ei olla tultu, lapsi tuntuu kasvattavan ihan itse itseään :rolleyes: Suunnittelen kuitenkin jo kovasti sitä, että saadaan vaihdettua makuuhuone isompaan (vaatii periaatteessa vain huonekalujen siirtämisen, mutta käytännössä tietysti samalla on "pakko" tehdä pieni pintaremppa). Patjan tilalle voisi sitten tulla lastensänky ("isojen poikien"-nimike ei meillä aiheuta kuin kauhunhuutoa) ja tottakai lapsi alkaa heti nukkua yönsä siinä aivan loistavasti ja ilman kitkuttelua :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perhepäivähoitaja kertoi, että lapset nukkuvat vain tunnin päiväunia, joten ei voi olla kiinni siitä. Hänellä on sama ongelma oman lapsensa ( 6v.) kanssa eikä siihen ole mitään ratkaisua :girl_impossible:

 

Mutta..me nukuttiin koko viime yö :girl_in_love: Tai siis poika nukkui ja minä makasin neljästä asti kauhusta jäykkänä vessakäynnin jälkeen et koska se huuto alkaa. Puoli kuudelta kuulin yhden huudahduksen kun poika näki varmaan painajaisia, mutta ei onneksi herännyt. Olen ihan varma nyt et poika herää siihen kun isänsä kolistelee vessassa kuin norsu posliinikaupassa :skilletgirl: Ja tietty silläkin oli merkitýstä et menin pojan kanssa jalkkiskentälle ja juoksutin sitä pallon perässä ihan väsyksiin asti :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika 1,5 vee on nukkunut 4kk. ikäisestä omassa huoneessaan. Nukahtaminen menee kivuttomasti, mutta yöllä herää ja lähtee kämppään haahuilemaan. Olen nyt onneksi itse herännyt kun poika huutelee äitiä olohuoneessa ja vienyt sitten takaisin nukkumaan omaan sänkyynsä ja tyytyväisenä taas sinne nukahtaa. Nyt vaan huolestuttaa, että josko joku yö en herääkkään niin ties mitä junnu yksin ollessaan keksii.

Ovenkahvan kääntämistä olen ajatellut, mutta jotenkin se tuntuu aikas rajulta ratkaisulta. Mahtaako poika saada ikuiset traumat, kun ei saakkaan ovea auki ja yksin on pimeässä huoneessa vailla pois pääsyä?

onko kenelläkään hyviä ideoita tilanteen ratkaisuun?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika sai paniikin aikaseksi toisena yönä kun nukkui isojen sängyssä ja ovi oli kiinni. Poika ei siis saa avattua ovea silloin kun itkee, en tiedä miksi koska muuten saa kyllä oven auki kahvasta. Joten voisin veikata että teilläkin voisi olla jonkin asteista paniikkia ilmassa jos lapsi ei saakkaan auki ovea ja on pimeässä huoneessa yksin.

 

Ratkaisua tuohon vaelteluun en kyllä osaa antaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ovi on meillä kyllä kiinni, mutta pikkumies osaa yöllä sen itse avata ilman sen suurempaa panikointia. Täytynee varmaan laittaa itselle peti tuohon olohuoneen lattialle niin ainakin sitten kuulee jos tuo sälli tuolta makkaristaan lähtee vaeltelemaan.

Ensi yönä ajattelin kuitenkin laittaa jonkun pienen yövalon tuonne meidän makkarin ovensuuhun loistamaan. Josko sitten pimeässsä poika suunnistaisi valoa kohti ja kömpisi siitä samalla viereen nukkumaan...

Toiset ne vaan tuolla toisissa topiceissa valittelee, kun lapset kömpii yöllä viereen. Meidän tapauksessa sekin olisi enemmän kuin suotavaa... :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kanssa keittiössä kaapinalus valo joka yö päällä, tuon valon avulla löytäisi omasta huoneestaan meidän huoneeseen. Ei ole kyllä nyt sen yhden yön jälkeen herännyt mutta kaiken varalta tuo toistaiseksi kunnes löydetään joku himmeämpi valo. Toivottavasti loppuu aikanaan tuo vaeltelu taikka keksitte ratkasun, ei siinä varmaan itsekkään saa kunnolla nukuttua kun nukkuu koiranunta odottaen milloin lapsi lähtee liikkeelle omasta sängystään ja on olohuoneessa/keittiössä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on sellainen lamppu, että kun laittaa kerran päälle, se on tavallinen päivävalo ja kun napsauttaa kaksi kertaa, niin tulee sellainen yövalo, joka ei vie juurikaan sähköä eikä pitäisi vaikuttaa nukahtamiseen, mutta jonka avulla on sen verran hämärää/valoisaa, että näkee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli poitsulla jossain iässä tuollainen vaelteluvaihe, tais olla silloin kun pinnasängystä oli otettu jo laita pois että pääsi ite, muttei vielä oltu siirrytty isojen sänkyyn.. Eli oiskohan tuo ollut sitten alle kahden vuoden. Lähti tosiaan puoliunessa kuljeskelemaan ja saattoi löytyä esim jonkun tuolin alta ähisemästä :lol:

 

Tuo vaihe meni sitten itekseen ohi melko pian, ja oppi yöllä tulemaan meidän huoneeseen jos siltä tuntui. (Yleensä viedään takas omaan sänkyyn ja ollaan siellä vieressä se hetki että nukahtaa, pojalla on nykyään sänky johon aikuinenkin mahtuu.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä vaeltelu ei aiheuta mitään vaaraa sinänsä kun tyttö tulee suorinta tietä meidän makkariin, mutta kurjaa on se etten itse herää tähän enää jotta voisin viedä tytön takaisin omaan sänkyyn.. Herään sitten aamulla natiainen kainalossa.. Vaelteluun kaiketi auttaisi erittäin sinnikäs sänkyyn takaisinvieminen, mutta milläs viet jos ei itse siihen herää? :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now