kultanen

Lääkkeellinen kohdun tyhjennys

687 posts in this topic

^ Hyvä (jos tässä tilanteessa mitään sellaista voi keksiä), toivottavasti lähtee vaikuttamaan.

Mulle sanottiin etukäteen, että kuume on syy mennä sairaalaan, joten jos se nousee kovasti, älä epäröi. (Menin kuulema "turhaan", koska kuume oli tosi lievää.) Sen sanon, että oli kuitenkin ihanaa saada sairaalassa apua ammattilaisilta, niin on yksinäinen ja surullinen tilanne tuo!

Toivottavasti saat tukea läheltä. Kaikki sympatiat täältä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vielä vastauksista Lilyana! Tukea olen onneksi saanut kovasti, niin mieheltä, kuin vanhemmiltani, siskoltani, parilta kaverilta ja esimieheltä. Ihan uskomatonta, nytkin tippa linssissä kun mietin asiaa.

 

Kävin tänään Kättärillä ja niinhän siinä oli käynyt, ettei ekalla lääkekierroksella ollut ollut mitään vaikutusta. Sikiöpussi ja kaikki muu oli ihan entisellään. Eivät vielä ottaneet kaavintaan, vaan kokeillaan uusi kierros lääkkeillä. Ekasta kierroksesta poiketen sain tänään Mifegynen. Huomenna puolenpäivän pintaan laitan Cytotecit. Toivon kovasti, että nämä riittää. Jos ei, torstaina uudetaan Kättärille ja todennäköisesti kaavintaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Toivottavasti toinen lääkekierros jo auttaa, tsemppiä! Kuulosti vain niin samalta kuin oma keissini - keskeytynyt keskenmeno: kuollut alkio jumitti kohdussa viikkoja... Ei kai se ihme, ettei eka lääkesatsikaan auttanut. 

Totesivat samoin 24 h ekoista lääkkeistä, että mitään ei ole kohdussa tapahtunut. Toinen satsi toi pikku kuumeen ja muutaman tunnin päästä lähes kaiken ulos. 

Reippautta koitokseen, se on toivottavasti mahdollisimman pian ohi, ja paljon voimia kaikille, joita sama tilanne koskettaa. <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kamalalta tuntui tulla tälle puolelle lukemaan, mutta vertaistuki on varmasti nyt tarpeen. Meillä todettiin eilen ultrassa 12+0 eloton sikiö, jonka kehitys oli pysähtynyt joitakin viikkoja sitten. Rv 7 ja 9 ultrassa nähtiin viikkoja vastaava elävä sikiö, joten tämä tuli nyt tosi isona järkytyksenä. Vuotoa ei ole, ainostaan kuukautiskipumaisia mahakipuja on tällä viikolla ollut. Maanantaina ois mentävä gynen polille tyhjennystä varten ja teidän kokemuksista on varmasti apua.

 

Tuosta henkisestä tuesta on moni näköjään puhunut, että sitä on huonosti ollut tarjolla. Meillä on taustalla lapsettomuushoidot ja niiden käyntien tiimoilta on hyvinkin tuttua tuo, että hoidetaan vaan kliinistä puolta eikä kukaan kysy jaksamisesta. Nyt kuitenkin tuntuu itsestä, että jotain keskusteluapua olis varmaan pakko saada. Olin jo syksyllä ennen viimeistä hoitokierrosta tosi väsynyt ja tämä tuntuu nyt ihan kohtuuttomalta vastoinkäymiseltä  :girl_cry: Täytyy varmaan pyytää suoraan jotain keskusteluaikaa, jos ei sitä polilta tarjota.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi ei kevätkeiju! :( paljon voimia jatkoon! Keskustelu kannattaa aina. Pääsee purkamaan arkaa asiaa eikä vatvo päässään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kevätkeiju, kävin jo tuonne toiseen ketjuun kommentoimassa, mutta pahoittelut vielä kerran! Todella kurjaa, että jouduit tuohon tilanteeseen. Toivottavasti kohtaat huomenna polilla empaattista henkilökuntaa ja saat keskusteluapua. Itse sain ainoastaan sairaalapastorin yhteystiedot, mutta uskoisin, että kysymällä muutakin apua järjestyy. Oma selviytymistaktiikkani oli puhua keskenmenosta melko avoimesti ystäville ja tutuille, ja lähipiiristä löytyi muutamia saman kokeneita. Sain siis vertaistukea heiltä, ja tietysti myös tältä palstalta. Paljon voimia! :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos pahotteluista ja tsempeistä  :lipsrsealed:

 

Tyhjennys oli eilen. Aloitusannos oli 4 tbl Cytoteciä ja tunnin päästä siitä lähti vuoto rajusti käyntiin. Kolmen tunnin sisällä oli jo käytännössä raskausmateriaali tullut pois eli aika vauhdilla kaikki eteni. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että mulla oli jo melkein viikon ollut kuukautiskipujen tyyppisiä kipuja ja varsinkin viikonloppuna ne oli jo aika voimakkaita. Toisaalta vähän säikäyttikin, että kaikki eteni niin nopeasti, mutta olihan se toisaalta helpotuskin, ettei tarvinnut päiväkausia odotella vuotoa. Sairaalassa olin tyhjennyksen, kun viikkoja oli kuitenkin jo niin paljon. Hoitohenkilökunta oli tosi ystävällistä, mutta tosi kliinistä, eikä henkisestä puolesta puhuttu kyllä mitään... Onneksi oma mies oli mukana koko ajan  :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä kun tyhjennys meni noin sujuvasti Kevätkeiju! Helpottaa henkistä toipumista, kun saa fyysisen puolen mahdollisimman nopeasti kuntoon. Voimia vielä asian läpikäyntiin ja toivottavasti tosiaan löydät tarvitsemasi tuen ja keskusteluavun! 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä todettiin ultrassa kkm. Vastasi jotain 7+ viikkoja kun menossa oli jo 11+1(!). Mut otettiin osastolle tyhjennykseen, en kyllä tiedä miksi. Heti lääkäri totes ultrassa että osastolle huomenna. Oliko sitten sen vuoksi että oli menny jo niin pitkään eikä ollu itellään tullu pois.

 

No tyhjennykseen menin heti aamusta ja alotettiin 4 cytotecillä. Ne ei saaneet mitään aikaseks vaan 3 tunnin päästä niistä sain seuraavat 2 suun kautta. Ne sitten jo saivatkin isompaa jomottelua aikaseks ja vuoto alkoi. Vuotoa tuli ja jossain vaiheessa pari isompaa hyytymää ja sitten helpotti heti. No kätilö halus kuitenkin antaa mulle vielä yhet pillerit ennen kun soittaa lääkärin paikalle tarkistamaan. Ne ei kyllä saaneet enää mitään aikaseks vaan vuoto pysy suht niukkana eikä kipujakaan ollu pientä jomotusta enempää. Lääkäriä odotellessa kätilö halus antaa vielä viimeset 2 lääkettä vaikkei edellisetkään olleet mitään tehneet. Pääsin lopulta ihan illasta kotiin onneksi ja koska lääkärillä oli kiireitä niin sovittiin että tulen seuraavana päivänä ultraan ja katotaan tilanne. Siellä onneksi kaikki hyvin joten nyt odotetaan vuodon loppumista.

 

Eli hyvin onnistui lääkkeellinen tyhjennys vaikka ilmeisesti näin ei aina ole. Kätilökin mainitsi että ei aina tahdo tehota nuo lääkkeet kun mullakin oli suht pitkään menny keskenmenosta.

Edited by Montana

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oma kokemukseni:

 

8+2 todettiin toisessa ar-ultrassa 5-6 viikkoja vastaava eli kkm kyseessä myös ja sain heti 2 päivän päähän ajan sairaalaan. Halusin kuitenkin tehdä tyhjennyksen kotona ja sairaalareissua seuraavana aamuna (8+5) laitoin ensin 4 cytoteciä, joista 2 tunnin päästä alkoi 3h kestävä kestosupistus. Kipulääkkeet ei auttaneet yhtään ja hetkittäin luulin, että noutaja saapuu. Tavaraa tuli toooooodella paljon ulos ja pieni valkoinen katkarapu erottui joukosta kovin selkeästi  :( Kipu loppui melkein kuin seinään kun istukka vihdoin tuli ulos. Vuoto pysyi suht runsaana ja jomottelu tasaisena, mutta eniten yllätti toinen yö tyhjennyksen jälkeen kun yöllä 12 aikaan alkoi jälkisupistukset joita kesti melkein 6 tuntia ja supisti 3 min välein n 5-10sek. Kontaten menin keittiöön hakemaan kaikki mahdolliset lääkkeet mitä kaapista löytyi ja joka supistuksella mietin soittavani ambulanssia hakemaan mua. 

 

Itse luulin tyhjennyksen olevan helppoa kun yhden hurjan synnytyksen on jo kokenut, mutta täytyy sanoa, että kyllä tää oli ehdottomasti elämäni järkyttävin kokemus fyysisesti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun piti tehdä lääkkeellinen tyhjennys kotona 02/13 kun oli kkm. Oli mennyt kesken joskus rv 8+ ja huomattiin vasta ekassa ultrassa rv 11+1. Kivut oli kyllä aivan järkyttävät kun se supistelu lääkkeiden vuoksi alkoi, mutta helpotti heti kun raskausmateriaali tuli ulos. Ja itselle ainakin henkisesti oli tärkeää saada kohtu tyhjäksi, ajatus siitä että kantoi sisällään "kuollutta vauvaa", oli jotenkin järkyttävä. Ei ehdotettu missään vaiheessa mitään osastolle menoa, alkulääkityksen sain naistenpolilla mutta loput siis kotona seuraavana aamuna. Jälkiseurantaa ei ollut paitsi verikoe, itse kävin yksityisellä ultrassa. Ja kukaan ei tarjonnut mitään juttelu-apua tai muutakaan, yksin sai periaatteessa pärjätä.

 

Onhan tuo edelleen mielessä vaikka meillä tämän jälkeen tärppi kävikin lääkkeiden ansiosta suht nopeasti ja nyt on tuo taapero pyörimässä jaloissa. inhottavaa tuo on silti, menee sitten itsestään kesken tai lääkkeellinen tyhjennys.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin lukemaan tätä ketjua ihan sillä, että pelkään itsekin joutuvani lääkkeelliseen tyhjennykseen.

Tilanne on kyllä siinä mielessä erilainen, että minun mielestäni testit eivät enää näytä hormonia olevan virtsassa, joten luulisi sen vuodonkin sitten alkavan itsekseen piakkoin.

Menossa on vasta 4+6 ja jo viikon verran on testien viivat haalistuneet.

 

Saa nähdä "pääsenkö" kertomaan tähän oman kokemukseni myöhemmin.  Toivottavasti en.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täytyypä kirjoittaa oma kokemus tänne myös.

 

Mulla todettiin tuulimuna viime viikolla, viikkoja silloin 10+3. Olin jo etukäteen aavistellutkin, että ei oo ihan kaikki kunnossa ja ultrauksen tulos ei sen takia ollut mikään shokkiyllätys. Lääkäri sanoi, että tällaisissa tapauksissa kun viikkoja on jo noin paljon, halutaan lääkkeelliset tyhjennykset hoitaa osastolla, että kaikki menee varmasti hyvin ja koko homma on kerralla ohi. Koska oli viikonloppu tulossa, sain mukaani esilääkkeen (mifegyne) ja käskyn ottaa se lauantaina ja maanantaiaamuna osastolle. Joillain jo mifegyne aiheuttaa vuodon alkamisen, mutta mulla ei, ei alkanut vuoto eikä tuntunut muutenkaan mitään. Lueskelin viikonloppuna sitten netistä kaikenlaisia kauhutarinoita lääkkeellisestä tyhjennyksestä ja maanantai jännitti niin, etten yöllä saanut nukuttua kunnolla.

 

Maanantaiaamuna (eli eilen) menin sitten osastolle ja sain oman huoneen ja ekat 4 cytotecia kohdunsuulle ja ennakoivasti buranan ja panadolin. Makailin siellä sitten sängyllä ja katselin telkkaria, melkein kuin hotellissa olisi ollut :D. Pieni vuoto alkoikin sillä, mutta sitten sain vielä kolmen tunnin päästä 2 cytotecia kielen alle ja sitten alkoi kunnon vuoto. Mitään kipuja ei ollut, vähän mahaa jomotteli, mutta tuntui ihan tavallisilta menkoilta, ei sen kummempaa. Tässä vaiheessa kaikki raskausmateriaali (yyh, mä en myöskään tykkää tästä sanasta yhtään) tulikin ulos, kaksi raskauspussia (tää oli yrittänyt lähteä kaksosraskautena liikkeelle) ja hyytymiä ja vähän ajan päästä myös istukka. Sitten ultrattiin, eikä mitään kummempaa enää näkynyt, paitsi joku paksumpi limakalvon osa, jonka takia annettiin vielä 2 cytotecia varmuuden vuoksi. Pari hyytymää tuli vielä tämän jälkeen ja siitä asti vuoto on ollut "normaalia", eli ihan kuin olisi tosiaan menkat.

 

Iltapäivästä pääsin sitten kotiin ja olo on tosi normaali ja hyvä, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Keskusteluapua olisin saanut jos olisin halunnut, mulle painotettiin moneen kertaan, että saa ja pitää soittaa jos siltä tuntuu ja voin puhua kätilön, lääkärin, hoitajan tai psykiatrisen puolen hoitajan kanssa jos vaan haluan. Itse en kokenut tarvitsevani henkistä tukea, mä olen tän asian jo käsitellyt päässäni aiemmin, mutta oli hyvä tietää, että apua on saatavilla jos sitä tarvii :).

 

Nyt ainakin tuntuu siltä, että tää meni mun kohdalla niin hyvin kuin vaan voi mennä ja toivottavasti tää on esimerkkinä siitä, että lääkkeelinen tyhjennys ei ole kaikkien kohdalla kamala, kivulias kokemus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin juuri ottamassa suun kautta otettavan lääkkeen.

 

Tuulimuna kyseessä, todettiin siinä 6+. Jouduin viikko odottaa aikaa tyhjennykseen.

 

Ylihuomenna 6 cytoteccia ja kipulääkkeitä sain myös mukaan.

 

Nyt ootellaan että kaikki menis hienosti, koska lähden lomalle lappiin keskelle ei mitään.

 

Muoks. Ainakaan esilääkitys ei laittanut tapahtumaan mitään.

Edited by Rouva 7/2011

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päivitystä: Kaikki mennyt hienosti, pärjäsin yhdellä buranalla sen cytotecpäivän enkä vuotanut kuiviinkaan mitä pelkäsin.

 

Toki pitää käydä tarkistusultrassa yksityisellä kun sairaala ei sitä tarjoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rouva7/2011, mä oonkin miettinyt, miten sulla on mennyt (saatiin vissiin samana päivänä huonot uutiset)

 

Mulla meni myös hyvin, sain la-aamuna Mifegynen joka ei vaikuttanut mitenkään. Maanantaina menin osastolle, sain kaksi Cytotecia kielen alle ja puolen päivän aikoihin pääsin kotiin. Ultrattiin ennen kotiinlähtöä, että kaikki oli ok. Hyvin pärjäsin Panacod+Burana-yhdistelmällä. Eli mulla oli onneksi hyvin helppo toimenpide.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä vielä yksi joulukuinen poistuu "häntä koipien välissä". Onnellisena olin 11+ raskaana kun alkoi pieni tuhru. Ajateltiin käydä varmuuden vuoksi ultrassa, koska torstaina olisi reissuun lähtö. Kyseessä olikin kkm, alkio vastasi ehkä viikkoja 6? Sain cytotekit kotiin (4kpl) ja huomenna olisi tarkoitus ne laittaa. Hieman jännittää miten käy, koska edelleen olisi tarkoitus lähteä sinne reissuun. Toivon kovasti, että 4 tbl riittää ja kroppa hoitaa loput...

Edited by Des

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä voisin myös kirjoittaa oman kokemukseni.

 

Tulin raskaaksi alkionsiirrosta, muutamaa päivää ennen alkuraskauden ultraa alkoi minimaalinen ruskea tuhru. En ollut siitä erityisen huolissani, koska aiemmassa raskaudessa verta/tuhrua tuli säännöllisesti viikolta 6 viikolle 14 ja siitä syntyi terve lapsi. Alkuraskauden ultrassa rv 7+1 kuitenkin paljastui, että raskaus oli tuulimuna eikä alkiota löytynyt.

 

Seuraavana päivänä sain naistentautien polilla cytotecit (4 kpl) ja laitoin ne kotona hieman puolen päivän jälkeen. Parin tunnin päästä alkoivat kivut ja parin tunnin päästä taas siitä erittäin kova vuoto. Olin saanut osastolta mukaani yhden Panacodin ja yhden Burana 800:n, mutta ne auttoivat siinä illan aikana vain vähän, otin maksimiannoksia lisää sekä panadolia että buranaa. Paras apu oli kuumasta suihkusta.

 

Kovaa vuotoa jatkui pari päivää, sitten se hiipui vähäiseksi mutta yltyi jälleen noin viikko tuulimunan toteamisesta. Koska samalla nousi vähäistä lämpöä, hakeuduin lääkäriin josta sain antibiootit mahdollisen alkamassa olleen tulehduksen varalle. Sitten vuoto rauhoittui taas ja tiputteli vielä noin viikon verran, kaikkiaan vuotoa oli siis noin kaksi viikkoa tuulimunan toteamisesta. Kuukautiset alkoivat tasan kahdeksan viikkoa tyhjennyksestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joulukuisista minäkin tänne tipahdin. Miten Des sulla meni sytoteckien kans? Mulla aika ens viikolla polille keskeytystä varten. Tänään oli nt-ultra, viikkoja 12+6, mutta keskeytynyt jo viikolla 8. Hitokseen harmittaa. Istukka mulla toimii yhä, raskauspahoinvointi edelleen voimakasta..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minähän kanssa tipuin joulukuisista ja viime viikon keskiviikkona aamulla otin cytotecit. Mulla kivut alkoivat n. 3 tuntia tablettien oton jälkeen, siihen mennessä olin siis ottanut kipulääkkeeksi Panacodin ja Ibumaxia 400mg. Kivut kuitenkin kovenivat iltapäivällä ja otin vielä Panadolia 1 g ja Ibumaxia sen 400mg ja lisäksi menin kuumaan suihkuun. Nämä tepsivät ja veivät supistuksilta sen terävimmän kärjen pois. Lopulta kivut onneksi loppuivat kuin seinään, kun meidän pikkuinen tuli ulos. Vuoto ei ole missään kohtaa mulla ollut mitään järkyttävän runsasta ja fyysisiä kipuja ei ole tuon ekan päivän jälkeen ollut. Henkinen puoli onkin ihan eri juttu.

 

Voimia kipuna ensi viikkoa varten :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Iridessa <3! Sekä tsempistä että kun jaoit kokemuksesi. Pelottaa se tyhjennys lähinnä vuodon määrän takia. Kipuunhancei kukaan kuole, mutta se kuivaksi vuotaminen pelottaa :/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon nyt koittanut lukea erilaisia tarinoita cytotecin käytöstä mut mikään ei tunnu täsmäävän tähän mitä mulle tapahtuu. Mulle määrättiin 6 pilleriä otettavaksi 2 kerrallaan. Raskaus oli mennyt kesken viikoilla 6+4. Laitoin 2 ekaa emättimeen n. klo 14:45 ja jo 14:55 tuntui jomottelua ja nippailua, ei kuitenkaan sattunut niin et oisin tarvinut lääkkeitä. Tästä 3 tunnin päästä otin seuraavat 2 suun kautta, jolloin kivut pahenivat ja jouduin syömään pari panacodia.. ei vieläkään vuotoja. Klo 20:45 otin viimeisen satsin ja kivut yltyivät edelleen. Otin lisäksi diclomexin ja norflexin ja soiteltiin jo päivystykseenkin. Nyt kivut pysyvät lääketokkuran avulla siedettävänä (edelleen sattuu) mut vuoto ei vaan ala. Ei pisaraakaan ruskeaa eikä punaista. Ainoastaan ripulia ja oksentelua. Olenko jotenkin harvinainen tapaus vai miksen löytänyt vastaavaa kokemusta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Usein käy niin, että jostain syystä vuoto ei ala ja tarvitaan uusi kuuri. Itse ekassa kkm:ssä otin ekan satsin aamulla ja muistelisin, että vasta iltapäivällä/alkuillasta vuoto alkoi. Jos vuoto sinulla nyt ei ala, niin ottaisin läkäriin yhteyttä. Joskus joutuu kaavintaankin, kun cytot ei auta. Voimia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now