Lääkkeellinen kohdun tyhjennys

[tanssija]

mulla onnistui keskeytys sairaalassa tosi hyvin, en joutunu kaavintaankaan ja kesto oli vain 5,5 h. Nyt ehkäisyn kirjottanut lääkäri suositti odottamaan jälkitarkastukseen asti. No ehkä mä syön 3 levyä pillereitä ja sit alotetaan yritys uudelleen.

 

Perjantain ja lauantain välisenä yönä aloin vuotaa kuin Niagaran putous vaikka edellisinä päivinä olin jo käyttänyt pikkuhousunsuojaa. Olen kyllä lukenut, että myöhemmillä viikoilla tehdyissä keskeytyksissä on poikkeuksetta jouduttu kaavintaan, mutta yleensä se on tehty heti keskeytyksen jälkeen. Sairaalassa selvisi, että istukasta oli jäänyt paloja kohtuun ja ensin koitettiin saada niitä ulos cytoteceillä, mutta ne ei auttanut mitään. Onneksi pääsin heti kaavintaan ja vielä illalla kotiin. Nyt olo on tosi mainio, olinkin ihmetellyt pysyvää vauvavatsaa ja painon tunnetta alavatsalla. Nyt vatsa on niin littana kun se voi mulla ylipäätään olla ja ummetus ja painon tunnekin helpotti heti

[Guest Elina]

Minulla lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen alkoi raju vuoto viikon päästä ja päädyin ambulanssilla sairaalaan. TAYSissä eivät vaivaantuneet edes ultraamaan tilannetta kun tulin sinne uudestaan. Olin yön yli seurannassa ja vuoto rauhoittui. Tästä kului taas viikko ja uusi reissu rajun vuodon takia (HB enää 61), silloin synnytysvastaanotolla ultrasivat ja kohdussa oli näkyvissä raskausmateriaalia ja kiireellisenä kaavintaan. Eli jos raju vuoto alkaa uudestaan, ehdotan käyntiä polilla ja ultrauksen vaatimista.

[Mölli]

Taidanpa kirjoittaa nyt oman tarinani lääkkeellisestä tyhjennyksestä, kun km:sta on mitä ilmeisemmin selvitty "kunnialla". Eli 1.1. (rv 6+4) alkoi tuhru vuoto, jota jatkui n. viikon kunnes muuttui "menkkamaisemmaksi". Puolentoista viikon jälkeen ultraan (rv 8+1) jossa todettiin, että kohdussa ei ole elämää. Seuraavan päivänä (13.1.) vielä kunnalliseen, josta sain 4 kpl Cytotec-tabletteja. Illalla lääkkeet suun kautta. Pientä supistelua, mutta vuoto ei missään vaiheessa muuttunut mitenkään hurjaksi. Vuotoa jatkui vielä reilu viikon, mutta pikkuhiljaa se hiipui pois. Tänään testasin puhtaan negan, elikkä luulisin, että kaikki on kunnossa. Epäilen, että lääkkeet eivät juurikaan vaikuttaneet tyhjentymiseen, vaan luonto hoito asian pikkuhiljaa pois. Eli ihan ok kokemus jos nyt näin voi sanoa...

[Jelly]

Minulla lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen alkoi raju vuoto viikon päästä ja päädyin ambulanssilla sairaalaan. TAYSissä eivät vaivaantuneet edes ultraamaan tilannetta kun tulin sinne uudestaan. Olin yön yli seurannassa ja vuoto rauhoittui. Tästä kului taas viikko ja uusi reissu rajun vuodon takia (HB enää 61), silloin synnytysvastaanotolla ultrasivat ja kohdussa oli näkyvissä raskausmateriaalia ja kiireellisenä kaavintaan. Eli jos raju vuoto alkaa uudestaan, ehdotan käyntiä polilla ja ultrauksen vaatimista.

 

Minen ymmärrä, miksi ei voida ultrata näissä tilanteissa jo aiemmin. Varmasti säästyttäis potilaan, hoitohenkilökunnan ja muidenkin ihmisten kannalta monilta tilanteilta.. Mullakin esim. työpäivän päättyminen keskenkaiken veriputouksen takia, ambulanssikyyti, kohtutulehdus, sairaslomien paikkaukset, yms. Ei luulis niin iso homma olla tökätä se anturi sisälle

[Guest Elina]

Minä tein mararskuussa tuosta käynnistäni ja hoidosta muistutuksen potilasasiamiehelle. Epikriisin sisältö ei pitänyt paikkaansa, siinä ei mainita mm. toisen käynnin yhteydessä annettuja Cytotecejä, olin vain "tarkkailussa ja potilas kotiutetaan hyväkuntoisena" ja viimeisen (kolmannen) reissun kohdalla mainitaan että sain kaksi pussia lisäverta. Sain niitä kaikenkaikkiaan neljä pussia.

 

Sain Taysistä kirjeen 17.11. 2011 jossa Ylilääkäri Eja Tomas lupaa ottaa yhteyttä pikaisesti kun on keskustellut minua hoitaneiden henkilöiden kanssa. Tänään laitoin kyselyä perään, vielä ei ole mitään vastausta kuulunut. Peräänkuulutin tuossa muistutuksessa juurikin tuota ultrausta ennen kotiuttamista.

[Guest Marenki]

Hei! Täällä myös lääkkeellinen keskenmeno menossa. Ollaan mieheni kanssa yritetty vauvaa puolentoista vuoden ajan. Muuta syytä ei oikeastaan löytynyt, mutta endometrioosin epäiltiin vaikuttavan asiaan. Multa leikattiin endokasvustoa noin 2 kk sitten. Sen jälkeen oli yhdet menkat ja seuraavia ei sitten kuulunutkaan. Aloimme varovasti ilahtua asiasta, ja raskaustesti olikin positiivinen 23.2. Jee! Ensimmäinen positiivinen tulos ikinä!! Aloin kuitenkin vähän huolestua kun verta oli tullut ko. viikolla ja menin lääkäriin vielä tarkistamaan asiaa. Otettiin verikokeet joissa hormonitasot selvästi koholla (n.5000). Ultrasta erittäin kokenut lääkäri (Juha Korhonen, Diacor, surullisesta tilanteesta huolimatta suosittelen lämpimästi) sanoi samantein että nyt valitettavasti vaikuttaa siltä että tämä raskaus on jo menossa kesken. Ruskuaispussi näkyy mutta siinä ei mitään verenkiertoa, kohdussa on paljon verta ja hyytymiä. Mutta otetaan uusi verikoe 4 päivän päästä (28.2.) ja uusi ultra. (Rv 6. Seuraavassa verikokeessa arvot oli pikkuisen nousseet (n6500, olisi pitänyt olla lähempänä 20000) Ultrassa tilanne vielä huonompi, ruskuaispussi surkastunut littanaksi eikä mitään elonmerkkejä. Lääkäri antoi lähetteen kätilöopistolle päivystykseen. Sinne menin 29.2. Ja sama homma uusiksi, eli nyt kättärin gyne teki tutkimuksen. Ennen ultraa se mutisi että mitähän nyt näin aikaisin on tänne lähetetty, että ei täällä näin vähillä viikoilla aleta tyhjentelemään. Olin jo ihan sydän syrjälläni ja tietysti vielä vähän toiveikas että ehkäpä siellä onkin elämää! Täytyy sanoa että on kyllä gynekologeissa eroja! Tämä satutti ultrakoneella ihan kunnolla, ja siinä missä Korhonen oli edellispäivänä nopeasti ja kivuttomasti toiminut, tämä ähräsi koneen kanssa ja ääneen vieressä seuranneelle opiskelijalle(!) selosti että onkohan tuossa tuo vasen ontelo vai missäköhän se on ja mikähän tuo on... Tosi luottamusta herättävää... Sitten gyne totesi että on tämä nyt kyllä ihan selvästi kesken. koitin olla penkissä itkemättä. Sitten päästettiin minulta kysymättä opiskelijan puikkoihin! ja samaa kivuliasta ropellusta jatkettiin. Olikohan ihan välttämätöntä...

 

Sitten tiedustelivat että lääkkeet vai kaavinta ja minä (idiootti) valitsin lääkkeet. Kätilö lohdutteli ja muistutti että ajattele nyt miten hienoa, kaikesta huolimatta olet kuitenkin tullut raskaaksi! Purskahdin itkemään. Cytotecit kouraan ja kotiin. Otin 4 kpl eilen aamulla. Meni n. 5 h ja alkoi ihan saaaatanalliset kivut ja poltot jotka kesti ehkä 2h erittäin kovina, mutta ei mitään ulos. Vatsa lisäksi täysin sekaisin. Istuin krampaten, itkien ja täristen alasti pöntöllä ja suihkutin vatsan päälle kuumaa vettä. Särkylääkettä otin eilen maksimit, eli yht 5600 mg (burana ja panadol) Ei auttanut mitään. Toistelin vaan itselleni että ens kerralla kaavinta, ens kerralla kaavinta...

 

Nyt on mennyt vuorokausi, verta eikä hyytymiä ei tule. Kivut loppuneet. Olis nyt jo ohi tää mutta vissiin kohtu on täynnä hyytymää edelleen. Onkohan jollain muulla kestänyt näin kauan cytotecien jälkeen? Aivan karsea kokemus koko homma! Nyyh!

[Guest Marenki]

Niin, nyt on sunnuntai, otin torstaina cytotecit, ja tänä koko aikana on tullu verta ehkä muutaman pikkuhousunsuojan verran ja yksi pieni hyytymä. Olen kyllä soittanut kahdesti ko. sairaalaan mutta ovat vain kehottaneet odottamaan. Ei tainnu sitten ihan kokonaan onnistua tämä lääkkeellinen tyhjennys. Hitonmoiset kivut sai kyllä... Voinpa todeta että tunnen oloni aika höhläksi kun oon pitäny (turhaan) jo neljättä päivää superyösiteitä pöksyissä Soitin tänään kättärille, että taitaa olla nyt aika heikot tulokset tässä, mitäs nyt tehdään, kehotti odottamaan ja soittamaan huomenaamulla. Saapas nähdä miten käy, toivottavasti tiedossa ei ole lisää cytoteccejä kotona. Aion ottaa kaavinnan puheeksi jos/kun kohtu ei ole tyhjentynyt (jos suostuisivat tarkistamaan kohdun tilanteen, täällä on niin onnettomia kokemuksia niin monella, että huolestuttaa kyllä)

Tsemppiä kaikille! Toivottavasti muilla on cytotecit toimineet paremmin.

[.S.]

Marenki: Mulla suunnilleen samanlainen kokemus cytoteceista kuin sulla; otin napit torstaina ja kehottivat soittamaan maanantaina, jos oikein mitään ei tapahdu. No, eipä tapahtunut. Soitin maanantaina Kättärille ja menin päivystykseen. Kohtu ultrattiin ja todettiin, että vaikka tyhjentyminen oli alkanut, kohdussa oli vielä tavaraa. Sain valita kaavinnan ja cytotecien väliltä. Otin cytotecit. Toinen satsi cytoteceja sai aikaan kunnon vuodon ja kivut. Tosi niukkaa vuotoa kesti sitten kolmisen viikkoa.

 

Tsemppiä kovasti! Toivottavasti saat tuon kamalan kokemuksen pian pois päiväjärjestyksestä!

[Guest Templar]

Viime torstaina todettiin ultrassa rv. 12+3 että sikiö on menehtynyt joko edellisenä tai samana päivänä (sikiön koko vastas viikkoja 12+3). Lauantaina hain sairaalalta mifegynen jonka otin heti ja eilen oli sit keskeytys sairaalalla.

Cytotecit otin klo 8, supistelu alkoi klo 8.30 ja raskausmateriaali tuli pois 9.30-9.45. Klo 12 jouduin ottamaan uudestaan cytotecit koska kanavaan oli jäänyt pala istukkaa, klo 15 mut lähetettiin kaavintaan koska se pala ei tullu sieltä itekseen pois. Kipulääkkeenä aamulla mulla oli panacodit jotka autto kyl tosi hyvin eikä kivut ollu missään vaiheessa mitenkään sietämättömiä. Raskas kokemus ja vaatii varmasti paljon aikaa et helpottaa..

[.S.]

Voi Templar Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tuollaista. Hurjasti voimia

[Guest Templar]

Sitruuna, kiitos. Ei sitä tosiaan kenellekään toivo tapahtuvan.

 

Oon vielä niin sekaisin tosta eilisestä että unohdin kirjoittaa tähän aiemmastakin kkm:stä joka todettiin np-ultrassa myös mutta silloin alkion koko vastasi viikkoja 8+. Ja silloin tein lääkkeellisen keskeytyksen kotona. Vuoto alkoi muutama tunti lääkkeiden ottamisen jälkeen, silloinkin panacodit piti kivut lievinä eikä mulla ole mitään muistikuvaa kauanko siinä meni että raskausmateriaali tuli pois, en mä sitä tainnut edes oikeastaan seurata silloin. Tuon keskenmenon jälkeen meni 2kk että uusi raskaus tärppäsi ja sen tuloksena tuolla tuhisee tuo reilu 1v

[alynna]

Mä tein kanssa lääkkeellisen tyhjennyksen kotona, viikkoja oli silloin n. 8. Vuoto alkoi n. 4 h lääkkeiden laittamisesta ja suurin materiaali tuli ulos seuraavana päivänä. Ekan päivän kivut ja vuoto oli melko kovia ja sen jälkeen kohtu jatkoi supisteluja noin viikon, jolloin alavatsa oli koko ajan jonkin verran kipuileva. Liikkuminenkin sattui. Vuoto melkein loppui ton ekan päivän jälkeen. Viikon jälkeen kävin kivun ja melko niukasti tulleen vuoden takia näytillä polilla, jossa kätsottiin kohdussa olevan vielä hiukan materiaalia jäljellä ja sainkin pari tablettia vielä suun kautta. Ne ei aiheuttaneet kuin hieman lisääntyvää kipua päivän ajaksi. kai se ylimääräinen tyhjentynee pois viimeistään seuraavien kuukautisten aikana.

[Lainie]

^ Mä kävisin kyllä ehkä varmuuden vuoksi vaatimassa uutta ultrausta, jos noi lääkkeet eivät saaneet aikaiseksi muuta kuin kipuja eli ei sitä, että loppu olisi tullut ulos. Kohtuun jäävä raskausmateriaali voi aiheuttaa esim. kohtutulehduksen eikä myöskään kroppa välttämättä ala toimimaan eli valmistautumaan uusiin kuukautisiin ennen kuin kaikki on tullut pois.

[alynna]

^Mulla on aika ensi vkolle muun asian puitteissa ja silloin tuokin tulee taas tarkistettua. Lääkärit oli myös sitä mieltä, että siellä on roinaa niin vähän jäljellä, että ei syytä huoleen. Oli aika vakuuttunut siitä, että tulee viimeistään seuraavien kuukautisten mukana pois.

Edited March 26, 2012 by Ellye

[Guest ButterFly]

Haluaisin kertoa tässä tarinani. Eli olen 22 vuotias 3,5 vuotiaan tytön äiti. Tilanne oli se että tein abortin marraskuussa ex mieheni painotteesta ja sitten itse myös taivuin siihen päätökseen. Raskaus keskeytettiin kaavinnalla. Operaatio meni hyvin, toivuin siitä suht hyvin.. No sitten tuossa tämän kuukauden alussa kävin gynekologilla koska ei ollut kuukautisia tullut. Silloin selvisi että olen raskaana, tai voiko sitä niin edes sanoa koska sisälläni oli kuollut sikiö. raskausviikkoja piti viimeisten kuukautisten mukaan olla 16+ mutta vastasi 13+5 ELI tilanne oli se että olin tietämättäni odottanut toista(kolmatta) lastani ja se oli menehtynyt sisälleni. olen vieläkin niin shokissa. en ole ymmärtänyt asiaa ollenkaan. yrittänyt vain pysyä kasassa päivät ja yöt sitten itkenyt.

Tunne kun makasin siinä gynekelogin tutkimuspöydällä ja mieslääkäri toteaa että nyt olisi tällainen tilanne... kaikki musteni ja koko elämä vilahti silmissä.. Sitä tunnetta ei voi edes kuvailla!! Järkyttävä olo vieläkin. No sitten sain tuossa keskiviikkona eli eilen Mifagynen joka pehmittää kohdunsuuta. Ei ole ollut mitään vuotoa mutta alavatsa ja on paineentunnetta myös. Huomenna olisi sitten edessä se synnytys... PELOTTAA,AHDISTAA!! En tiedä miten päin olisin.. Äidilleni en ensin pystynyt kertomaan mutta pakkohan se oli että saan esikoiseni jonnekin yökylään koska olen YH. Onko kenelläkään täällä kokemusta RV 16+ lääkkeellisestä keskeytyksestä sairaalassa? kivuista? kivunlievityksestä? ... :S olen aivan pihalla.... toivottavasti joku edes lukee tämän :'(

 

Butterfly </3

[Nat]

Meillä esikoisen odotus päätyi nimen omaan rv 16. Mifegyne tosiaan samalla tavoin otettiin etukäteen ja sitten aamulla klo 8.30 menin osastolle. Yhdeksältä sain kaksi Panacodia, Primperanin ja neljä cytotecia ja sen jälkeen alkoi odottelu. Puolen tunnin kuluttua alkoivat supistukset ja kymmeneltä jouduin pyytämän lisää kipulääkettä. Tramal auttoi sen verran, että supistuksista tuntui vain se kymmenen sekunnin huippu. Puolituntia myöhemmin supistukset tulivat niin tarkkaan minuutin välein, että kellon olisi voinut niistä tarkistaa. Palelin aivan järkyttävästi (cytotecit nostivat reippaan kuumeen) eikä kipulääke tuntunut enää juuri auttavan. Kätilöopiskelija toi lämpöisen geelipussin, joka helpotti oloani kummasti.

Siinä puoli kahdentoista aikaan oli pakko taas soittaa hoitaja paikalle, niin kipeä olin. Sain injektiona petidiiniä ja pyynnöstä hoitaja tutki tilanteen... edistynyt oli, ns pienet osat vauvasta jo tuntuivat.

Petidiini helpotti oloa aivan mielettömästi ja kaikki alkoi tuntua taas ihan siedettävältä. Kymmentä vaille yksi sitten vauva syntyi ilman sen suurempia ponnistuksia ja istukka varsin nopeasti siihen perään.

 

Minulla siis tuo kokonaiskesto oli se n 4h ja pärjäsin noilla suun kautta otettavilla sekä lihakseen pistettävillä lääkkeillä. Toki on mahdollista myös sitten saada isompaakin lääkitystä jos siltä tuntuu.

[Rimpula]

Kirjoittelen tänne oman kokemukseni joukon jatkoksi nyt kun kaikki on vielä tuoreessa muistissa. Np-ultrassa 11+4 todettiin keskeytynyt keskenmeno, sikiön koko vastasi viikkoja 9+0. Viikkoa myöhemmin pääsin sairaalaan, missä tarkistettiin tilanne ja sikiön koko vastasi enää viikkoja 7+0. Otin paikan päällä Mifegyne-tabletin, joka aiheutti lievää menkkamaista jomotusta mutta ei vuotoa. Halusin ottaa loput lääkkeet kotona, sain luvan kunhan joku aikuinen olisi luonani koko ajan. Eli kaksi päivää myöhemmin heti aamulla otin kotona lääkärin määräämät kipulääkkeet (2 x Panacod, 1 x Burana 800 ja 1 x Primperan pahoinvointiin) ja sitten 4 x Cytotec emättimeen. Tein itselleni sohvalle pesän, varasin juotavaa (suu kuivui todella paljon, ainakin Primperan saattaa aiheuttaa sitä) ja luettavaa ja olin varautunut koviin kipuihin. Pientä jomottelua tuntuikin alavatsassa, mutta muuten olin ihan hyvässä kunnossa. 4 tuntia myöhemmin laitoin vielä 2 x Cytotec, jälleen alakautta koska vuotoa ei ollut vieläkään. Noin puoli tuntia sen jälkeen tunsin että vuoto alkoi. Sitten siteitä menikin reippaasti seuraavien tuntien aikana, kävin 1-2 tunnin välein vessassa vaihtamassa siteen ja samalla tuli sitten klönttejä ulos, aika isojakin, joten toivottavasti kaikki nyt sitten tuli pihalle... Kipulääkkeitä napsin päivän mittaan, kivut yltyivät iltapäivällä ja jatkuivat nukkumaanmenoon asti, mutta olin kuitenkin täysin toimintakykyinen, pystyin tekemään ruokaa ja olemaan ihan normaalisti, kivut eivät siis olleet mitään järjettömän kovia, ja toki kipulääkkeet vaikuttivat asiaan. Vuotokin hiipui illan mittaan, yöksi laitoin vielä siteen mutta siihen tuli vain pari tippaa.

 

Seuraavana päivänä kipuja ei enää ollut, aristusta kyllä esim. vessassa käydessä. Nyt on kulunut 3 päivää eikä vuotoa ole oikeastaan ollut, vähän on tullut ruskeaa silloin tällöin. Jälkitarkastukseen kehotettiin 4-6 viikon kuluttua, mutta muuten lääkäri sanoi että kun vuoto on loppunut voi elää normaalia elämää ja alkaa vaikka heti yrittää uutta raskautta. Kuukautisia ei tarvitse odottaa muuta kuin halutessaan esim. selkeyden vuoksi, että on sitten helpompi laskea lasketut ajat ym.

 

Ai niin, sain sairaslomaa viikon, mikä on mielestäni hyvä aika, koska vaikka fyysisesti kokemus ei ollutkaan niin rankka kuin olin pelännyt, niin henkisesti sitä kuitenkin tarvitsee aikaa ajatuksen sulattelemiseen. Kun oli jo kaksi kuukautta ehtinyt odottaa lasta, iloita ja suunnitella, en itse ainakaan käden käänteessä olisi pystynyt olemaan työpaikalla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toisilta se käy helpommin kuin toisilta. En itsekään halua jäädä vatvomaan asiaa ikuisiksi ajoiksi, mutta pieni hengähdystauko oli paikallaan.

 

 

Muoks. Kirjoitan nyt vielä jälkikäteen tarinan loppuun. Jälkivuoto oli mulla niukkaa tiputtelua, jota kesti 2,5 viikkoa. Jälkitarkastuksessa 6 viikon kuluttua HCG oli edelleen koholla (vähän päälle 100), ja sen laskeminen kesti mulla tosi kauan. Olin seurannassa kolmisen viikkoa eli kävin 1-2xvko labrassa, kunnes arvo oli 50. Tästä kahden viikon päästä sain kotona testiin vihdoin puhtaan negan. Kuukautiset ei kuitenkaan alkaneet, pääsin lopulta yksityiselle ultraan, kaikki oli ok ja mulle määrättiin Terolutit laukaiseen kuukautiset. No vihdoin tänään 3,5 kk lääkkeellisestä kuukautiset alkoivat. Tää aika on tuntunut loputtoman pitkältä ja moneen kertaan manasin että miksi en vain mennyt kaavintaan. Gynen mukaan tän pitkittymisen taustalla saattaisi kuitenkin olla e-pillerit, joita olin syönyt 8 vuotta ennen raskautta.

Edited August 13, 2012 by Rimpula

[Nuppu84]

Liitynpä nyt joukkoon minäkin, uutena. Viime viikon torstaina 3.5 np-ultrassa viikkoja piti olla 11+4, mutta pelkoni kävi toteen kätilön todetessa, ettei sykkeitä ole. Vauva oli kuollut tasan rv.10+4. Jotenkin osasin pelätä tuota, vaikka takana on kaksi loppuun asti mennyt raskautta, tosin ajan takaa 5/02 ja 10/04. Lääkäristä huomasi, että hänelle se oli vain yksi fysiologinen tapahtuma ja sain tapella sairauslomasta. Lääkärin mielestä kun yksi päivä olisi riittänyt. Suru oli valtava, pientä oli niin odotettu perheeseen (uusperhe). Tämä raskaus kun alkoi vielä niin nopeasti (pillerit pois 7.2 ja + tuli 15.3.) . Kotiin siis lääkkeiden kanssa, kipulääkkeeksi huima 1xpanacod. Klo: 16.00 laitoin 4 x Cytotec ja tuskien jälkeen 21.00 syntyi pieni vauva pienine sormineen ja täydellisine vauvan muotoineen käsilleni . Vuodon määrä oli järkytys, vaikka tiesinkin sen olevan runsasta. Helpotus ehkä, että istukat ja isot hyytymät tulivat paineella ja verta kuin hanasta kääntämällä. Pyörryin suihkuun 23.00 ja heräsin lattialta kramppaavana. Kaaduin lyöden oikealta puolelta olkapään, pään, polven sekä ranteen. Verenvuoto oli siis todella runsas. Mies kantoi minut pois suihkusta ja koko yön verta valui paljon. Tänään sitten kävin lääkärillä toteamassa jänteen menneen olkapäästä ja sairauslomaa jatkettiin nyt aluksi viikolla. Pyörtyä meinasin uudelleen lääkärin luona. Vuoto on rauhoittunut, mutta siteen saa kyllä vaihtaa 3-4 krt/vrk.

Ajatukset on aivan sekaisin tällä hetkellä. Paras kuuntelija ja ymmärtäjä on ollut ystäväni, joka on kokenut saman rv.12. Edes mies ei pysty ymmärtämään sitä mitä käyn läpi. Toisaalta en halua luovuttaa, vaikka tämä ensimmäinen kkm onkin, vaan jatkaa paremmalla onnella.

Hieman saattoi olla sekava teksti, mutta niin on mielikin.

[tanssija]

Voimia Nuppu84

 

Ihan törkeää, että keskeytyksen joutuu tehdä kotona siinä vaiheessa kun sikiö on jo ihan tunnistettavissa ihmiseksi. Se on jännä et myöhemmissä keskeytyksissä kohdellaan ihan eri tavalla. Mua paapottiin sairaalassa ja sain lääkkeitä niin paljon kuin pyysin kun keskeytettiin viikolla 16. En yhtään epäile etteikö kivut olisi lähes samaa luokkaa tuossa vaiheessa, koska mulle tuli edellisessä kierrossa keskenmeno heti plussan jälkeen ja olin todella kipeä vuorokauden putkeen.

[Ruth]

Raivostuttavaa luettavaa!! Pahoittelut kaikille, jotka ovat saaneet älyvapaata hoitoa keskenmenoon. Käytännöt vaihtelevat ilmeisen suuresti, kuten osa ottaa cytotecit osastolla ja osa tarvitsee saattajan päästäkseen kotiin. Ja osa jätetaan täysin heitteille.

 

Mule tyrkättiin lääkkeet kouraan ja kotiin. Kivut olivat niin suuria, että hyperventiloin ja menetin tajuntani ja koko kroppa kramppasi, sain viimein soitettua miehelleni joka ryntäsi kotiin. Sairaalassa ei varoitettu kivuista mitään, saatikka sanottu ettei ehkä olisi hyvä olla yksin kotona. En tajua miksi ihmisiä kiusataan kivuilla vielä kaiken jälkeen...

[Ellida]

Hei, mulla on nyt juuri ihan ääretön suru. Ehkä tänne kirjoittaminen auttaa...

 

Eilen menin np-ultraan, rv 11+4. Heti kun kätilö laittoi ultralaitteen päälle, hiipi kylmä hiki ja sydän hakkasi sataa (minulla). Näin heti, ettö sykettä ei löytynyt. Siinä se makoili, kaunis pieni ihmisen alku. Vastasi viikkoja 11+6 eli oli menehtynyt ihan vasta. Ihan sumussa kuuntelin ohjeita, lääkäri kävi, muuta en muista. Sain kotiin ohjeet ja 4 kpl cytotec tabletteja. Otin ne illalla (kun mies tuli työmatkalta kotiin), kivut alkoivat oikeastaan heti, mutta vuoto vasta aamulla kuuden aikaan. Ja kuinka paljon sitä verta tuli. Meidän kylppäri oli kuin teurastuksen jäljiltä! Nyt vuodan ja hieman kipuilen, mutta ajattelin rauhassa katsella ja tunnustella oloan seuraavat pari päivää.

 

Minulla oli spontaani keskenmeno viime kesänä rv6+, enkä sitä oikein osannut surra. Se ei jotenkin tuntunut miltään. En ollut ehtinyt nähdä sykettä, ei ollut raskausoireita tai muita sellaisia.

 

Tämä on jotenkin niin musertava asia. pahinta tässä on se, että kukaan ei kertonut minulle, enkä tajunnut, että pieni vauvanalku tulee ulos sellaisenaan. Pienet jalat ja kädet... Ihan tunnistettavissa vauvaksi. Kamala olo.

 

Toivottavasti tämä lääkkeellinen tyhjennys menee nyt hyvin. En tiedä onko meillä voimia yrittää enää.

[syksyn tyttö]

Voimia Ellida, anna itsellesi aikaa surra. Sie olit kumminkin ollut tietoinen tästä raskaudesta jo monta kuukautta ja se oli ehtinyt tulla lähelle sua. Musta jo näillä viikoilla tehtävät tyhjennykset pitäis hoitaa sairaalassa. Muistan itsekkin kun viikolla 10+ meni kesken, että sitä verta muuten oli ja paljon. Vielä ei tarvitse tehdä päätöksiä tulevaisuudesta. Miettikää rauhassa, ajan kanssa mitä haluatte. Sure niin kauan kuin tuntuu siltä. Itselläni meni ainakin monta kuukautta ja vieläkin välillä surettaa. Muista myös, ettei tämä ole välttämättä niin konkreettista miehelle eikä hän välttämättä osaa olla mukana sun surussa, mutta ole hänellekin armollinen.

[Ruth]

Voi Ellida, olen niin pahoillani. Minä sain keskenmenon 9+4 ja en joutunut kokemaan tuota mitä sinä. En tiedä oliko elämä loppunut jo aiemmin, sillä minkäänlaista vauvanalkua en nähnyt ja silti tapahtuma oli jotain todella murskaavaa.

 

Näin unta juuri tuollaisesta vauvan alusta viime yönä, nyt kun keskenmenosta on kulunut aikaa reilu viikko.

 

Nämä shokkipäivät ovat kamalia, toivotaan, että tyhjennys toimii kuten pitää ja saat itsesi mahdollisimman pian fyysisesti kuntoon, sitten voi täysin voimin keskittyä henkiseen puoleen, näin minä ajattelen.

 

Lepää rauhassa ja pyydä tarvittavan mittainen sairausloma, jos sellaista tarvitset. Minulle annettiin samat lääkkeet varmuudeksi, vaikka kohtu oli jo tyhjentynyt. Kipuilu jatkui pari päivää ja onneksi katosi sen jälkeen. Mikä sinun olosi on nyt?

[Annick]

Pahoittelut Ellida! Tuntuu tosi pahalta mita jouduit nakemaan ja kestamaan.

 

Mulla oli spontaani km sunnuntaina ja tanaan paasin ultraan, jossa todettiin etta melkein kaikki oli tullut ulos paitsi jokin alue kohdun pinnalla. Lisaksi kohdun taakse oli valunut verta mutta oli normaalin rajoissa. Mukaan sain 3 cytotecia jotka juuri laitoin sisaan. Monet on sanoneet etta saivat mukaan myos ohjeet?? No, mun hoitoni on tahan asti ollut muutenkin taalla niin surkeaa, etta sinallaan ei yllata, etten saanut ohjeita mukaan. Taalla nyt ihmettelen mita seuraavaksi tapahtuu. Tuleeko tasta joku painajaisyo? Toivoisin niin etta kaikki tulisi nyt ulos, etta paasisin tasta tyhjenemisesta eteenpain... Ensi viikolla menen tarkistuttamaan, kuinka tassa kavi.

[Annick]

Hmmm mulla oli pienta jomoa 2 h tabujen laiton jalkeen mutta sain nukkua rauhassa ja vuoto on painvastoin vahentynyt. Tabut pysyi kylla sisalla kun ei niita muualla nakynyt. Voiko nama viela toimia, vai oliko tama naiden osalta tassa?