Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja raskaus

[Marsula]

Onko kenelläkään kokemusta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta raskausaikana että sopivatko yhteen kuinka hyvin? Itse olen 'karpannut' 3-4- kuukautta ja olen ollut tyytyväinen ruokavaliomuutokseen. Jos vaikka olisin vielä joskus raskaana niin ihan mielenkiinnosta kyselen

[Halloweenbaby]

Heips!

 

Mä olen miettinyt samaa.. Olen nyt pari vuotta yrittänyt syödä ns. terveellisesti, eli lihaa ja kasviksia, eli periaatteessa vähähiilihydraattisesti.

 

Nyt kun tulin raskaaksi, alussa minulla oli niin hirveä närästys, etten pystynyt syömään juuri mitään muuta kuin jugurttia ja banaania.. Sitten kun pystyin jotain syömään, niin sen piti olla jotain hyvin laimeeta.. eli perunamuussi ja pasta ovat taas kummasti kelvanneet..

 

Hemoglobiinini putosi ja iski karmee väsymys, joten jäätelöt ja muu makea on kelvannut myös hyvin.. Ja sokeri kun tiettävästi väsyttää entisestään sitten kun verensokeri tulee romahtaen alas - oi the kierre! Argh!

 

No, nyt ollaan viikolla 19 ja olotila ok rautakuurin jälkeen, joten yritän nyt sitten siirtyä takaisin LC-dieettiin, ettei painoa kertyisi niin hirveästi. En ole jaksanut - eikä ole huvittanutkaan - liikkua lainkaan, joten yritän siinä myös tsempata.

 

Itse olen sitä mieltä, että LC-dieetti ja liikunta piristää (ja auttaa painon hallinnassa), eikä siitä mitään vaaraa ole lapselle, kun vaan syö monipuolisesti. Perunassa, pastassa ja riisissä ei ole mitään hyödyllisiä aineita - energiaa saa muualtakin.

[Guest iines26]

Me oltiin miehen kans karpattu noin vuosi ennen ku tulin raskaaksi. Tarkoitus oli jatkaa samalla ruokavaliolla, koska en nähny siinä mitään pahaakaan. Yllätys oliki melkoinen heti alkuraskaudessa ku ne ruoat ei enää maistunukkaan, suorastaan ällötti. Mun oli pakko saada perunaa, pastaa, riisiä, leipää, ym. Eli kaikkea mitä olin siihen asti vältelly. Nyt ku mennään rv 28+ tehdään jonkin verran karppiruokia, mutta aika epäsäännöllisesti. Nykyään ne maistuu ihan hyvin, mutta edelleen tuntuu, että tarvin aika paljon hiillreita myös. Oon tän raskausajan syöny sit suunnilleen sitä mitä on tehny mieli. Paino on noussu aika tasasesti alusta asti ja sitä on tullu nyt 10kg, mutta ei se näy muualla ku mahassa. Liikunta on suureks osaks jääny sen aiheuttamien supistuksien takia.

 

En nää kyllä mitään ongelmaa karppiruokavalion noudattamisessa raskausaikana, mutta jos se ei tunnu onnistuvan, niin ei siitä kannata stressiä ottaa. Ite ajattelen niin, että elimistö kyllä kertoo mitä se tarvii. Ainahan sitä voi jatkaa sit raskauden jälkeen

Edited June 3, 2009 by iines26

[Pupuliin]

Nostetaanpas tätä, aihe kiinnostaa kovasti, kun raskausdiabetesmörkö uhkaa tälläkin kierroksella. Perunasta ja leivästä luopuminen hirvittää, mutta aamupuurosta en luovu, vaikken mitään muuta saisi koko päivänä.

 

Eli pistäkääpä kokeneemmat vaikka reseptejä jakoon, linkkejä ja hyviä ja helppoja aloitusvinkkejä vhh ruokavalion suhteen.

[Neris]

Täältä kannattaa käydä lukemassa: http://karppaus.info/forum/

Löytyy reseptejä ja vaikka minkälaista tietoa.

[Nuka]

En suosittele raskaana olevalle tiukinta karppausta ja ketoosia. Minusta raskaana oleva tarvitsee niitä hyviä hiilareita. Tokikaan minulla ei ole mitään tieteellistä faktaa esittää, mutta ketoosi tila raskaana ollessa ei voi olla ihan terveellistä. Hyväkarppaus minusta sopii raskaana olevalle, jolloin hiilarimäärä olisi päivässä noin 100g. Siihen mahtuu ihan hyvin se lautasellinen puuroa aamuisin. Aterioilla voi sitten korvata perunan kasviksilla ja välipalaksi vaikka partaäijää marjoilla tai vaikka omena. Hedelmät sinänsä ei ole karppaajalle parasta ravintoa kun onhan niissä hedelmäsokeria. Siltikin itse suosin hedelmiä omassa ruokavaliossa kohtuudella ja välttelen niitä kaikkein hiilarisimpia hedelmiä kuten vaikka banaania. Mutta en kyllä varsinaisesti edes karppaa tällä hetkellä vaan kiinnitän huomiota hyviin hiilareihin, protskuihin ja hyvään rasvaan. Imettäjillä liian alhainen hiilarimäärä voi vaikuttaa maidon herumiseen. Maitoa vain ei tule. Siten en usko, että liian tiukka karppaus olisi eduksi myöskään lasta odottaessa.

Edited August 10, 2009 by Nuka

[Pupuliin]

^Ehdottomasti hyviä pointteja sulla. Käsitin tuolla odotusketjussa, että aika monella on juuri tuo hyväkarppauslinja, eli ei mitään ketoositilaa odotusaikana.

 

Mua alkoi kiinnostaa tämä ihan tuon RaDin takia, painoa ei saisi tulla paljoa raskausaikana ja hiilarit (ja ne hedelmätkin) tekee niitä sokeripiikkejä, joita ei saisi olla. Eli just tyyliin aamupuuro ja joku ruispala iltapalaks ja sitten loppupäivä rehuja ja lihaa (näin karkeasti summattuna). Partaäijää tarttui kaupasta mukaan ja hyvää oli, poikakin nosti hirveän metelin, kun sai vasta maistaa .

[Guest rva_Tossavainen]

Itsekin olen useita vuosia ollut enemmän tai vähemmän hyväkarppilinjalla, tosin niin, että aamuisin ja aamupäivisin olen syönyt hiilaripainotteisesti, iltapäivisin ja iltaisin proteiini- ja rasvapainotteisesti, enkä ole erityisemmin varonut hedelmiä. Nyt sitten narahdin sokerirasituskokeessa, tunnin arvo oli siis hieman koholla. Jätin pois sokerisimmat hedelmät sekä jaoin hiilihydraatteja ja proteiineja tasaisemmin eri aterioille, ja kaikki verensokeriarvoni ovat kotiseurannassa olleet hyviä: aamulla ja ennen ateriaa 4,6-5,1 sekä tunti aterian jälkeen 5,7-7,4. Yli seitsemän verensokerini on muuten noussut vain niinä aamuina, joina olen syönyt kaura-lesepuuroa, joten jossain vaiheessa täytynee vaihtaa lesesekoituksesta pelkkiin ruisleseisiin.

 

Tässä parin eri päivän syömiseni (vettä, tavallista vihreää/valkoista teetä tai purukumia en ole merkinnyt, sillä ne eivät vaikuta verensokeriin):

 

aamupala 7.30: matcha-teetä, keitetty omegamuna, kaura-lesepuuroa, margariinia

lounas 11.00: verilettuja, kurkkua, tomaattia, oliviiöljyä, lasillinen luomumaitoa, puolikas avokado

välipala 14.15-15.00: 2 siivua täysruisleipää, margariinia, keittokinkkua, Aamupala-juustoa, sokeritonta mysliä ja maustamatonta luomujugurttia (vastasin puheluun kesken välipalan)

päivällinen 17.30: broilerin reisi, tomaattia, kurkkua, sipulia, oliiviöljyä, siivu täysruisleipää, lasillinen luomumaitoa

iltapala 20.45: mustikkakermarahkaa, siivu täysruisleipää, kurkkua

 

aamupala 7.45: matcha-teetä, maustamatonta luomujugurttia ja mustaherukoita, siivu täysruisleipää, margariinia, jääsalaattia, keittokinkkua, Aamupala-juustoa

lounas 11.00: pinaattikeittoa, omegamuna, siivu täysruisleipää, margariinia, Aamupala-juustoa, lasillinen luomumaitoa, 25 grammaa tummaa suklaata (70 %)

välipala 14.00: kahvia, maustamatonta luomujugurttia ja mustaherukoita, siivu täysruisleipää, margariinia, Aamupala-juustoa, kurkkua

päivällinen 16.45: moussakaa, tomaattia, kurkkua, lasillinen luomumaitoa

iltapala 20.30-21.45: raejuustoa ja ananasta, siivu täysruisleipää, margariinia, jääsalaattia, Aamupala-juustoa

 

Hiilihydraatteja olen siis syönyt päivittäin 120-150 grammaa, ja niiden lähteenä ovat olleet runsaskuituiset viljatuotteet, maitotaloustuotteet ja kasvikset. Joka aterialla on myös ollut reilusti proteiinia ja rasvaa hidastamassa hiilihydraattien imeytymistä.

[Tiinal]

Täällä on tullut hyviä asioita esille karppauksesta. Mulla on vaihdellut päivittäiset hiilarit n. 60 g ja 150 g välissä. Eli pääsääntöisesti olen hyväkarppi-linjalla. Olen samaa mieltä kuin muutkin, että ei kannata vetää tiukalle ketoosille. Tietty tulee tutkia omaa oloansa ja sen mukaan mennä. Karppaus.info sivustolla on kyllä paljon hyvää tietoa ja kannattaa siellä surffailla.

[Pupuliin]

Tänään täyttelin laskuria ja huh kun jää helposti kalorit vajaiksi! Oli sit pakko vetästä ruisleipää ja sokeritonta kaakaota, särki päätäkin niin kiitettävästi jo. Noi autto ja iltapalaks onkin sit taas rahkaa ja partaukkojugua. Ehkä tää tästä lähtee tasottumaan kun vähän totuttelee...

[ring]

Jos välttelee hiilareita radin takia, puuro ja hedelmät kannattaa jättää mahd. vähille. Samoin nestemäiset maitotuotteet nostavat monilla verensokeria. Mutta arvoja seuraamalla kyllä itse löytää ne sopivat ruuat ja yhdistelmät.

 

Radin takia itse olen jättänyt nopeat hiilarit vähille (perunaa syön yhden joskus, samoin riisiä pikkuisen aterialla, pastaa en oikeastaan ollenkaan, puuroa en söisi muutenkaan), leipänä menee ruisleipää (sellaista, jossa viljana on vain ruista), marjoja syön, mutta hedelmiä en. Aamupalaksi syön pari ruisleipää riittävillä päällysteillä, ruuaksi jotain proteiinia (lihaa, kalaa, kananmunaa, lihaisaa makkaraa, juustoa) ja kasviksia lämpiminää ja/tai salaattina, iltapalaksi ruisleipää ja päällyksiä. Koitan syödä lounaalla ja päivällisellä mahdollisimman "hyvin" eli riittävästi proteiinia ja myös rasvaa, jolloin nälkä pysyy hyvin kurissa eikä välipaloja oikeastaan juuri tarvitsekaan. Pähkinöitä ja manteleita olen syönyt välipalaksi tai naposteltaviksi pienessä määrin.

 

En ole mitenkään puhdasoppisesti hyväkarpannut, vaan jälkiruuaksi saatan ottaa pienen palan jotain sokeriherkkua, samoin silloin tällöin olosuhteiden pakosta olen syönyt ihan tavallista ruokaa. Ja jokusen kerran ihan karkkiakin...

 

Mulla ei ole ollut pahoinvointia ollenkaan, joten en osaa sanoa, miten sen kanssa pärjäisi. Sen sijaan turvotusta ja närästystä on ollut varsin vähän, minkä lasken osittain ruokavalion ansioksi. Olo on ollut hyvä koko raskausajan enkä pidä ruokavaliotani mitenkään ihmeellisenä, vaan ainoastaan terveellisenä. Anoppi tosin vanhan kansan perunan- ja pullansyöttäjänä on ollut vähän ihmeissään, mitä "voin" syödä ja mitä en.

 

Paino ei ole noussut (mulla on muutenkin riittävästi massaa), mitä on lähinnä vaan kiitelty - on tosin joskus kyselty, syönkö riittävästi - ja vauva on radista huolimatta varsin sopusuhtaisen kokoinen.

[Paprika]

Itse ehdin karpata pari kuukautta ennen raskaaksi tulemista ja olin todella tyytyväinen ko. ruokavalioon ja elämäntapaan. Tarkoitus oli jatkaa karppilinjalla - ainakin hyväkarpaten- mutta alkupahoinvoinnin takia en todellakaan pystynyt. Ajatus pekonista tekee pahaa vieläkin, alkuraskauden aikana oksensin, kun ajattelinkin höyrytettyä parsakaalia/porkkanaa...enkä halua syödä niitä vieläkään. Melkeimpä kaikki, mitä olin syönyt karpatessani jouduin jättämään pois. En "voinut" käydä edes karppaus.infon sivuilla lukemassa mitään, kun koko aihe puistatti niin paljon... Nyt olen pystynyt lisäilemään joitain ruoka-aineita takaisin ja toivon mukaan joku päivä taas voin palata karppilinjalle.

[Puska]

Minäkin karppasin 3-4kk ennen raskaaksi tuloa, alkusysäyksen tähän sain kun luin että minulle kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalle tästä ruokavaliosta olisi apua raskautumisessa, ja niinhän siitä oli Ennen ruokavaliomuutosta takana oli jo yli vuosi raskauden yrittämistä.

 

Tarkoitus oli jatkaa karppausta mut raskauden myötä rasvaiset ruuat ovat ällöttäneet, esim pekonin ajattelukin tekee pahaa.. Hiilareita olen lisännyt lähinnä myslin muodossa, aiemminkin mieheni kanssa karppasimme ala/hyväkarpin rajoilla emmekä pyrkineet ketoosiin. Hiilareiden lisäys johtui energiantarpeesta, väsyneenä ei jaksanut miettiä mitä karppia ottaisi vaan söi mitä löysi ja jaksoi. Mies on koko ajan syönyt esim. täysruisnäkkäriä aamiaiseksi. Marjoja ja vihanneksia söisin niin paljon kuin vain löytäisin ja raskisin ostaa, hedelmiä ei ole karppauksen aloittamisen jälkeen tehnyt paljon mielikään. Loma- ja kyläreissuilla olemme eläneet kohteliaisuussyistä normiruokavalioilla ja palanneet kotona sitten hyväkarppiin elämän tapaan.

 

Ketoosiin pyrkimistä en ehkä raskaana olevalle suosittelisi mutta ala- ja hyväkarppauksessa en näe mitään väärää. Laihduttamistahan raskausaikana ei suositella, oli lähtöpainoa minkäverran vaan, joten normikaloreilla pärjää varmaan hyvin.

Edited August 18, 2009 by Puska

[Guest Rasmus, tuore isä]

 

Tässä asiallista tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta teille äideille ja tuleville sellaisille. Kannattaa lukea

tarkasti ja miettiä omaa valintaansa, nyt kun olet vastuussa toisestakin ihmisestä raskaana ollessasi. Jokainen päättää itse lopulta, mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta asiatietoihin kannattaa tutustua vaikka "karppaus" olisikin ollut se sinun juttusi tähän asti. On muistettava, että vähähiilihydraattisen ruokavalion riskeistä ja eduista on olemassa ristiriitaisia tutkimustuloksia. Silti, oikeasti, ilman mitään tunnepaloja asiaan liittämättä, pitkäaikaisia, laadukkaita seurantatutkimuksia ruokavalion noudattamisen turvallisuudesta ei juuri ole. Antti Heikkilänkin kirjan arvosteluista käy ilmi, että kirjassa tuodaan esiin tiettyjä asioita jättäen taas toiset kertomatta. Ruokavalio eroaa paljon virallisista ravitsemussuosituksista ja esimerkiksi Diabetesliitto ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta eivät suosittele vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamista. Mikään tieto ei ole tietenkään täydellistä, mutta kannattaa harkita sitä normisyömistä raskauden aikana, varmuuden vuoksi. Kysymys on varmasti hankala karppisruokavaliota noudattaneille ja jokainen löytäköön oman tiensä, menestystä ja terveyttä sille, mikä se sinulle sitten onkin...

 

t.Rasmus

 

 

Vähähiilihydraattisen ruokavalion haitat

 

* mahdollinen ruokavaliota noudattavien lisääntynyt kuolleisuus

* VHH saattaa rajoittaa tarpeellisia ruoka-aineita, hivenaineita, mineraaleja ja vitamiineja

* riittämätön kuidun saanti ja ummetus, mikäli vähähiilihydraattisia kuidun lähteitä ei käytetä (esim. pavut ja pähkinät).

* supistunut glykogeenivarasto liikuntaa varten, varsinkin dieetin alkuvaiheessa (Atkins)

* mikäli pyritään ketoosiin, asetonilta haiseva hengitys ja hiki (Atkins)

* ketoosi tuo aluksi päänsärkyä

* jos nisäkäs- ja lintuperäisen eläinrasvan määrä lisääntyy, tyydyttyneen rasvan, kolesterolin ja rasvaliukoisten karsinogeenien saanti lisääntyy

* mikäli ravinto sisältää liikaa proteiinia ja liian vähän rasvaa, voimakkaasti ammoniakille haiseva sekä polttava virtsa ja kohonnut kihdin riski

* ei sovi kaikille; riskiryhmien syytä neuvotella lääkärin kanssa

 

Vähähiilihydraattista dieettiä EI suositella raskaana oleville naisille, ihmisille joiden painoindeksi on alle 20, ihmisille joilla on kihdin riski sekä ihmisille, joilla on sappikivien tai mahahaavan riski. Munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville vähähiilihydraattinen ruokavalio ei sovi ollenkaan. Tässä Diabetesliiton kaksi artikkelia asiasta

 

http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=4869

 

http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=479

 

-------

 

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja kasvisruokavalio (mutta tätäkään ei siis suositella raskaana oleville)

 

 

Vähähiilihydraattista ruokavaliota pidetään usein lihapainotteisena, mutta vähähydraattinen ruokavalio on mahdollista muodostaa myös kokonaan kasvispohjalta. Tällöin pääpaino on runsaasti proteiineja sisältävillä palkokasveilla, kuten herneillä ja pavuilla, sekä pähkinöillä.

 

Muodostettaessa vähähiilihydraattista ruokavaliota kokonaan kasvispohjalta, jätetään pois kaikki nopeita hiilihydraatteja sisältävät kasvikset sekä niitä sisältävät ruoat, kuten peruna, valkea leipä, pasta ja valkea riisi. Ruokavalion ytimen muodostavat nyt palkokasvit (pavut, herneet jne), soija ja soijavalmisteet kuten tofu, sekä pähkinät. Tätä täydennetään juureksilla, vihanneksilla ja hedelmillä. Erilaiset salaatit, padat ja muut vihannes- ja kasvisruoat ovat tärkeässä asemassa. Kuten yleensäkin, pitkälle jalostettuja eineksiä ja valmisruokia pyritään välttämään, sillä niiden hiilihydraatit ovat yleensä pienimolekyylisiä, nopeita, ja ne sisältävät prosessoituja rasvoja. Ruuanvalmistuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää oliivi- tai rypsiöljyä. Päivittäistä rasva-annosta voi täydentää tarvittaessa snapsilasillisella pellava- tai oliiviöljyä. Sienet ovat hyvin tärkeä ja terveellinen lisä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

 

Kasvispohjalta rakennettu vähähiilihydraattinen ruokavalio on terveellinen, sillä siitä jäävät tyydyttyneet rasvat lähes kokonaan pois. Suurin ero sekaravintopohjaan on vähäisempi proteiinin osuus ravinnosta. Mikäli Atkinsin dieettiä yritetään vegaanipohjalta on tofu hyvin tärkeässä asemassa induktiovaiheen aikana.

[margherita]

^

 

No joo.. mä oon karpannut viitisen vuotta. Reilu pari vuotta sitten tulin raskaaksi ja lopetin karppauksen kun kaikki siihen vähän niinku "painosti". No tuloksena +30kg painoa, raskausdiabetes ym. Nyt toisen raskauden aikana paino on noussut muutaman kilon, diabetes pysynyt poissa ja olo ollut koko raskausajan todella loistava.

 

Mä en ymmärrä mitä epäterveellistä siinä on, että vaihtaa perunan, pastan ja riisin tilalle juureksia ja kasviksia ja jättää sokerin ja muun hötön pois ruokavaliosta ja korvaa ne pähkinöillä, marjoilla, hedelmillä ja hyvillä rasvoilla. Nykyään syön paljon enemmän kasviksia kuin ennen ja kyllä sen jo omasta olosta ja jaksamisesta huomaa, milloin syö oikein. Ja vielä huomioksi, että vähähiilarisella ruokavaliolla ei tarkoiteta runsasproteiinista ja vähärasvaista ruokavalioa.

[jenakoo]

Ite oon joutunu oleen vähähiilihydraattisella ruokavaliolla lähes koko raskauden ajan radin takia. Hyvin olen jaksanu, syön oikeestaan kaikkee, mutta perunaa ja pastaa todella vähän. Maitoa en juo juuri ollenkaan. Vauva on kasvanu hyvin ja itelläkin olo on ollu hyvä koko ajan, on vaan pitäny pitää huoli siitä, että syö säännöllisesti, ettei sokerit pääse laskemaan liian alas. Tunnen kyllä syöneenni tuon dietin ansiosta paljon terveellisemmin, kuin aikaisemmin ja todennäköisesti sen takia olenki ollut hirveän energinen koko raskauden ajan. Ainut huoli on oikeestaan ollu tuo maidottomuus mun ruokavaliossa vaikka olenkin jugurttia yrittänyt joka päivä ainakin pari desiä syödä, lisäksi siis napostelen kalkkitabletteja, että vauva saisi tarpeellisen määrän kalkkia.

[siru]

Ite olin reilun vuoden vähähiilihydraattisella ennen raskautta. Mikään puhdasoppinen karppaus mun ruokavalio ei ollut, kun söin aamuisin aina puuron, mutta perunaa, riisiä, pastaa tai leipää en ollenkaan.

 

Kun tulin raskaaksi, mulle kävi samanlailla kun parille muullekin tähän kirjoittaneelle - se entinen ruoka vaan yökötti (pari kertaa lihan paisto pannulla päättyi oksennukseen..), ja oli pakko saada perunaa ja pastaa. Raejuustoa seltään pystyi syömään . Oon nyt yrittänyt pikku hiljaa siirtyä vähempiin hiilareihin, mutta en usko, että pystyn ihan entiseen palaaman raskauden aikana.

 

Sillon reilu vuosi sitten, kun aloin vähähiilarisen ruokavalion, olo parani ja olin paljon energisempi ja vähemmän väsynyt. En sitten tiedä, johtuuko tosta hiilihydraattiseen ruokavalioon palaamisesta osa tästä väsymyksestä ja uupumuksesta (joo, kummatkin kuuluu normaaleihin rakausoireisiin, mutta tuntuu, että noi kummatkin on nyt jotain ihan uskomatonta).

[Guest karppi]

RAsmus ei nyt oikein ottanut huomioon, että täällä on aika paljon asiaa tutkineita karppeja. Mua vähän huvitti, että huonoiksi puoliksi oli katsottu mm. hengenhaiseminen ym. Eiköhän nuo ole aika pientä varsinkin diabeetikoilla, jotka saavat sokeriarvonsa kuriin tuolla..monella diabeetikollahan henki todellakin haisee kamalalle. Lisäksi ei ole karppausta, jos syö liian vähän rasvaa..näin ollen osa pointeista koskee ihan muita dieettejä. Jos laittaa huomiokohdaksi "kuolleisuus", niin täytyy kyllä olla melkoiset todistusaineistot jota et muuten mistään diabetes-sivuilta saa. Muissa maissahan diabetesta hoidetaan vähähiilihydraattisesti, näin myös Suomessa jonkin verran. Henki ei karpatessa haise, ellei hiilarit sitten ole ketorajoilla (eli varmaan harvalla raskaanaolevalla).

 

On melkoiset taustavoimat esimerkiksi perunatuotanolla ja viljalla Suomessa..näitähän tuotetaan miljardeilla euroilla joka vuosi! Nämä perunanmussutussuositukset tulevat sota-aikojen jälkeen, jolloin ei ollut lihaa ym kunnolla tarjota ja perunahan on halpaa kuin mikä.

 

Mun mielestä kannattaa tutkia paremmin noita asioita, todella moni ihminen saa vähähiilihydraattisuudella pois itseltänsä ylipainon ja sokeriarvot kuriin..mikä tarkoittaa sitä, että käytännössä monet säästyvät kakkostyypin diabetekselta.

 

Raskaanaollessa en suosittelisi ketokarppia, en näe siinä mitään haittaa, mutta varsinkin vasta-aloittavana on parempi pitää korkeammalla hiilarit koska tuohan saattaa aluksi huimata. Mutta en näe kyllä pastan, perunan, riisin ja leivän loputtomassa puputuksessakaan mitään järkeä. Varsinkaan kolmessa ensimmäisessä on lähinnä turhaa energiaa, noitahan voi käydä tsekkailemassa esim www.fineli.fi ja sinne ruokakoriin laittaa ainesosia. Tietysti voihan sitä syödä mitä haluaa, mutta itse otan ennemmin energian jostain hyödyllisestä. Toinen on se, etten ottais mitänä paineita. Jos yks päivä ei mene mikään muu alas kuin leipä, niin ok. Eihän mikään ruokavalio tarvi olla mikään natsityylinen, vaan pikemminkin hyvinvoivaa tuottava.

 

Rohkeesti siis vaan kokeilemaan, varsinkin jos paino lähtee kovasti nousuun ja esimerkiksi turvottelee kovasti. Mulla ainakin pysyy vähähiilarisella painonnousu kurissa. En ymmärrä kyllä, miksi joka paikkaan pitää ängetä nämä "pelottelijat", jotka ovat lukeneet jostain yhdestä pikkulähteestä juttua jne. Kullakin toki intressinsä, mutta saisi tutustua aiheeseen vähän laajemmin ettei tarvi parin vuoden päästä sitten olla korvat punaisina. Rasvasuosituksetkin ovat muuttuneet ja tulevat varmaan muuttumaan lisää jatkossa, koska painetta on.

 

-karppi

[Satsuma]

Itse en ole karppi, mutta tietyistä harrastuksista johtuen olen elellyt pienilläkin hiilarimäärillä ja kokenut ketoosinkin. Saman lajin harrastajia seuraamalla on tullut nähtyä vierestä se fakta, että genetiikalla on näissä sokerinsietoasioissa myös suuri merkitys. Jotkut voivat hiilarien minimoimisella erinomaisesti, elimistö suorastaan vaatii low-carb-ruokaa, ja energiaa riittää esimerkiksi työhön ja urheiluun paljon paremmin kuin vaikkapa "hyviä" hiilareitakin nauttineena. Itse en kuulu näihin, mutten myöskään nk.läpipaskoihin, jotka voivat vedellä mielin määrin hh lihomatta. Keskilinja on tuntunut aina hyvältä, varsinkin kun on fyysinen työ ja raskaahkoa liikuntaa tykkään harrastaa. Muutama hiilariton ateria päivässä on jees, ja hiilareita sitten parilla aterialla fiksuista lähteistä. Jostain syystä nyt raskaana (vaikkakin vasta alussa)ollessa, kuten näköjään monilla muillakin, hiilarien tarve on kasvanut jyrkällä käyrällä. Ja nyt puhun ihan järkevistä kaurapuuro-tumma pasta-ruisleipälähteistä. Pelkkä ajatuskin lohi-parsakaali-ateriasta ällöttää, TOISAALTA myös sokeripitoiset ruuat ja namut. Jotenkin on sellainen olo, että tässä nyt mennään ensi kertaa elämässä todella kropan signaaleja kuunnellen, eikä omia periaatteita. Toki proteiineista ja hyvistä rasvoista täytyy silti pitää kiinni myös.

 

En tiedä, saiko tästä mitään yhteenvetomaista pointtia irti, mutta itse olen tyytyväisenä heittäytynyt seuraamaan, miten tarpeet ja tuntemukset muuttuvat. Ehtii noita carbseja välttelemään taas, kun ellotukset sun muut toivottavasti jättävät rauhaan.

[TuiTui]

Oon karpannut reilu kaksi vuotta (ja mies reilun vuoden) ja tarkoitus on jatkaa vähähiilihydraattisella ja runsasrasvaisella linjalla loppuelämäni. Pyrimme myös syömään mahdollisimman lisäaineettomasti, monipuolisesti ja puhdasta, aitoa ruokaa. Tästä on jo tullut hyvä elämäntapa, joten ei ole tullut mieleenkään, että muuttaisin toimivaa ja terveellistä ruokavaliotani raskauden ajaksi. Liiat hiilihydraatit saa mulle pöhnäisen, masentuneen, väsyneen, ärtyneen ja turvonneen olon, mahakipuja, huonon ihon ja lukuisia muita vaivoja, joten mulla on erinomainen motivaatio pitää hiilarit kohtuudessa. Ylipainosta en ole koskaan kärsinyt, mutta tokihan tämä siihenkin auttaa.

 

En ole alkutotuttelun jälkeen laskenut hiilareita ollenkaan, vaan ruokavalio pysyy oikeanlaisena ihan perstuntumalta. Arvioisin syöväni normaalisti ehkä 40-60 g hh päivässä, joskus enemmän, joskus vähemmänkin. Käytännössä oon nyt syönyt jonkun verran enemmän hiilareita kuin ennen, sillä nyt alkuraskauden aikana lähes kaikki proteiinipitoinen ällöttää, joten joudun korvaamaan osan prodesta rasvalla ja osan hiilareilla. Syömiset on muutenkin olleet nyt melko paljon yksipuolisemmat kuin tavallisesti ja odotankin innolla pahoinvoinnin väistymistä, jotta pääsen taas syömään kunnolla.

[drd]

Vaarallista se on syödä normiterveellisestikin, mikäli elimistö ei vain kykene suositeltuja ruoka-aineita käsittelemään. Olen koko ikäni kärsinyt kroonisista vatsavaivoista, jotka ovat vaikuttaneet terveyteeni vuosien saatossa paljon ( mm. paino alhainen, hiukset eivät pysyneet päässä, hormonivajausta, nälkää, huonovointisuutta, kroonista väsymystä, kummalisia särkyjä ja jatkuvia tulehduksia, joita aina hoidettiin antibiootilla). Moneen kertaan sisuskaluni on tutkittu kaikilla mahdollisilla tavoilla, eikä syytä (esim. keliakia, laktoosi-intoleranssi, crohnin tauti) ole löytynyt. Nyt viimeksi lekuri neuvoikin kehittämään itselle sopivan ruokavalion, koska hän ei enää muutakaan keksinyt. Siihen mennessä oli kyllä kokeiltu monia juttuja, mutta lopputuloksena aina oli paluu vanhoihin vaivoihin.

 

Jätin siis lopulta pois kaikki viljatuotteet (myös gluteenittomat riisin, maissin, tattarin jne), perunan ja sokerin, sillä sokeri saa minulla aikaan verensokerin nopean ja jyrkän laskun (eli oma insuliinituotanto on ärhäkkä), joten suorastaan pelkään lisättyä sokeria. Sokerista saan myös vatsavaivoja kuten viljoistakin. Oireet lakkasivat saman tien, vaikka söinkin hedelmiä (ilmeisesti hedelmäsokeri on ok minulle). Painokin lakkasi putoamasta sinne 40 kg pintaan ja alkoi pysyä 46 kg:ssa, joka on minunlaiselleni pienelle ihmiselle ok tila. Vasta myöhemmin hoksasin karppaavani ainakin jonkin määritelmän mukaan eikä minulla ole pienintäkään aikomusta luopua ensi kertaa elämässäni saavutetusta HYVÄSTÄ OLOSTA ;-) Hiilareita en ole laskenut, koska seuraan tarkasti omaa oloani. Jos jossain ollut liikaa sopimattomia aineita, vatsa kyllä protestoi heti. Ummetuksesta/ripulista en ole karppauksen (enkä raskauden) aikana kärsinyt, sillä syön nyt paljon enemmän kasviksia kuin ennen. Ruuassani ei juurikaan ole lisäaineita, koska teen kaiken itse (tämä ärsyttää joskus, kun eivain voi ostaa nälkäänsä kaupasta lihapullia tai mennä hampurilaiselle). "Laktoosi-intoleranssi"-tyyppiset oireet katosivat myös, joten kaikki maitotuotteet uppoavat nykyään. B-vitamiineja syön reippaasti ruokavaliosta puuttuvan viljan vuoksi.

 

Olin tällä ruokavaliolla vuoden ennen raskautumistani (joka muuten onnistui ensi yrittämällä, vaikka lekuri väittikin minun tarvitsevani heelmällisyyshoitoa, jos joskus haluaisin alkaa lisääntymään) ja jatkoin samaan malliin edelleen. Kärsin kolme ekaa kuukautta surkeasta olosta ja päätin testata auttaisivatkohan hiilarit. Söin näkkäriä ja vietin loppupäivän kippuralla/vessassa. Totesin siis, että turha kuvitella seuraavansa mielitekoja/ neuvolan ohjeita, koska lopputuloksena on vain entistä huonommin voiva äiti. Olen siis ollut 'pakotettu' pysymään ruokavaliossani huolimatta raskauteen liittyvistä mieliteoista ja yökötyksistä. Loppujen lopuksi niitä ei ole ollutkaan paljon, yhdessä vaiheessa söin kyllä hurjasti tomaatteja ja nyt saatan silloin tällöin syödä palan 90% tummaa suklaata, joka ei yleensä maistu. Hedelmien syöntikin on hieman lisääntynyt.

 

Lopputulemana pitkään vaivojen kuvailuuni voinkin vain todeta, että ainakaan minä en vakuutu helposti ulkopuolisesta ohjeistuksesta syödä normiterveellisesti - edes odottaessa... mutta minä varmaankin ole poikkeus, joka vahvistaa säännön ;-P

[Maisala]

Oireet lakkasivat saman tien, vaikka söinkin hedelmiä (ilmeisesti hedelmäsokeri on ok minulle).

 

Hedelmissä oleva kuitu ja normaalissa tilassa oleva luontainen sokeri eivät nosta insuliineja kattoon, kuin esimerkiksi tuoremehut joissa ei ole sokeria hillitseviä kuituja. Mehut eivät ole mitään terveysjuomia, ellei nauti jotain mahdollisimman luonnollista mehua vaikka reenin aikana, jolloin siitä saatava energia menee reenaukseen, eikä selluliitiksi.

 

Jos ei ole koskaan kokeillut vähähiilihydraattista dieettiä, niin 100% varma asia on että paino kääntyy laskuun. Monet onneksi huomaavat, että hei tämähän onkin oikein luonnollinen olotila. Pasta-aterian jälkeinen väsymys esimerkiksi kertoo, kuinka hiilariannos ei tee keholle hyvää, turpoamisesta puhumattakaan.

[Elena]

Mä karppaan raskaana ollessa, tarkoitus olisi karpata koko raskaus. Ylipainoa löytyy montakymmentä kiloa, joten halua lihoa lisää ainakaan yli kymmentä kiloa raskausaikana. Käytännössä siis vältän sokeria (en käytä juuri ollenkaan), viljaa, perunaa, riisiä jne. hiilaripitoista, ja syön paljon kasviksia, lihaa ja rasvaa. Voin tosi hyvin ja uskon että tää toimii mulle. Ilman karppausta mulla olisi varmasti kamala makeanhimo ja nälkä koko ajan, mut nyt tarvii syödä vain 3-4 kertaa päivässä.

[Rautalanka]

Mä en tiedä kannattaako karppauksen aloitus ainakaan alkuraskaudessa.

Karppauksen alussahan keho voi mennä ketoosiin, joka on käsittääkseni jonkinasteinen myrkytystila. Ei varmaan tee alkiolle hyvää... Tosin jos aloittaa oppikirjan mukaan niin ketoosin kai voi välttää?

[Elena]

^Oot oikeassa siinä, ettei ketoosissa kannata raskaana olevan oikeastaan olla tai ainakaan siihen pyrkiä, mutta todellisuudessa kyllä hyvin monet pahoinvoivat naiset on raskaana ketoosissa Eli ei se välttämättä vahingoita mitenkään lapsenalkua.. Jos kiinnostaa, niin Karppaus.infon puolella on Perhekarpit-osiossa (jonne täytyy tosin kirjoittaakseen pyytää ryhmään pääsyä, mutta lukea voi ilman ryhmän "jäsenyyttäkin") juttua raskaudesta ja karppaamisesta. Siellä monet ovat kertoneet voineensa ekan raskauden (jolloin ovat syöneet virallisten suositusten mukaan leipää jne.) todella huonosti, mutta karpatessa paljon paremmin. Ja kilojen kertyminenkin on pysynyt kontrollissa.

 

Raskaana oleville suositellaan mieluummin hyväkarppausta (jossa voi saada jopa 100g hiilihydraatteja päivässä.. eli mistään hiilihydraatittomasta ruokavaliosta ei ole kyse, toisin kuin monet luulevat). Itse syön n. 70g hiilihydraatteja päivässä, joista suurin osa tulee kasviksista. En voi mitenkään uskoa tän olevan epäterveellinen ruokavalio

 

Minusta on ihanaa, että aina kun pysyn hyvin karppaajalle sopivissa ruoissa, ei ole mahan turvotusta. Mulla turvotus ja ilmavaivat voi olla aika pahoja, jos syön leipää ja perunaa (noi kaks ainakin aiheuttaa pahimmat vaivat). Niin pahoja, että voin olla esim. 2 kg painavampi silloin, kun turvottaa, eikä normaalit vaatteet meinaa mahtua päälle.. Se on ihan kamalaa. Voi jopa olla, että mulla on esim. piilevä keliakia, koska ihokin on vähähiilihydraattisella ruoalla pysynyt paljon parempana. Oon kärsinyt jonkin verran atooppisesta ihosta, mut nyt oireet tuntuu olevan paranemaan päin jo muutaman viikon aikana.

 

En tiedä onko karppaamisella vaikutusta, mutta itse en ole vielä voinut ollenkaan pahoin. Nyt ollaan tosi alussa toki vielä, joten voi olla ihan sitäkin etteivät oireet ole kunnolla ehtineet alkaa. Kerron myöhemmin tänne kokemuksistani, jos kaikki menee hyvin ja jatkan karppaamista koko raskauden ajan (pahoinvoinnin aikaan voi olla vaikea syödä karpaten).

Edited July 15, 2010 by Elena