Tikku

Mitä mieltä varpajaisperinteestä?

182 posts in this topic

Näin äkkiseltään ajateltuna mä en kyllä keksi noissa varpajaisissa mitään pahaa tai väärää. inkkumaata komppaillen lapsen saaminen on mun mielestä erittäinkin hyvä syy juhlia, eikä se todellakaan ole multa pois, jos mies pitää hauskaa kavereiden kanssa sillä aikaa kun itse olen sairaalassa. Ja mieluummin melkein tosiaan niin, että mies pitää varpajaiset silloin kun ei olla vielä vauvan kanssa kotona. Saa ryypätäkin justiinsa niin paljon kun sielu sietää, kunhan mun ei tartte olla sitten siivoomassa mitään jälkiä aiheen tiimoilta :D . En tietysti yhtään osaa sanoa, että miten käytännössä sitten menee, mutta mä olen nyt ajatellut, että jos varpajaisten jälkeen mies ei olekaan heti kärppänä aamulla sairaalassa pitämässä freesinä mua kädestä, niin tuskin mä sinne silti heti kuolen - kait siellä nyt sen verran on henkilökuntaa, että ne saa tällaisen aikuisen ihmisen pidettyä hengissä ihan ammatin puolesta muutaman tunnin... No joo, ehkä sitten jos ihan oikeasti on joku hätätilanne vauvalla tai mulla, eli kaikki ei menekään hyvin ja suunnitelmien mukaan, niin sitten tietysti toivoisin, että mies olis siellä tukemassa. Mutta siis jos ei mitään ihmeitä ole, niin eiköhän meidän perhe-elämä yhden varpajaisten takia pidetyn krapulapäivänkin kestäisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Just näin. Eli varpajaiset ovat ok, jos sellaiset järjestetään myös äidille. Äitihän on joutunut olemaan 9 kuukautta raittiina, joten hän varmaan enemmän tarvitsee tuulettumista ystäviensä kanssa.

 

Eräs perjantai baarin vessassa ihmettelin erittäin juopunutta naista jolla oli selkeä vauvamaha. Pian siihen tulikin joku naisen tuttava jolle tämä selitti: "Keskiviikkona syntyi ja päästivät jo kotiin. Kiva juttu niin ehti äitikin varpajaisiin." En sitten tiedä missä tämä vastasyntynyt oli, yhä sairaalassa vai mummolassa. Musta ei olisi ollut kyllä baariin lähtemään suoraan sairaalasta..

 

Meillä ei mies pitänyt sen kummempia varpajaisia, ekalla kertaa ei halunnut ja toisella kerralla oli esikoinenkin vielä hoidettavana. Eipä tuo muutenkaan tykkää baarissa käydä. Mun mielestäni olisi toki saanut varpajaisia viettää silloin ekalla kerralla, ja mieluiten juurikin sairaalassaoloaikana, kunhan juhlien jäljet olisi siivottu mun kotiinpaluuseen mennessä. Luultavasti en olisi tykännyt jäädä ihan pienen kanssa yksin kotiin ihan ensimmäisinä päivinä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän neiti syntyi perjantai aamuyönä 04.20, joten tuoreella isällä oli viikonloppu edessä. Ennätti jopa synnäriltä lähes ajoissa aamulla töihin, mutta olivat kotiuttaneet miehen nukkumaan yöllisten kokemusten vuoksi. :D

 

Oli sitten lauantaina käynyt ottamassa vähän kuppia ja mulle se oli ok. En olisi kuitenkaan miehellä mitään synnärillä tehnyt ja miksei tuo saisi juhlistaa esikoisensa syntymää niin, kuin halusi?!

 

Kunnon varpajaiset oli sitten parin viikonpäästä ihan mun toimeenpanemina. Lähdin itse miehelle kertomatta porukoille viikonlopuksi ja kun ukko lähti treeneihin tämän kaverit raahas talon täyteen viinaa. Olivat ottaneet shottia, saunoneet, syöneet ja juhlineet.

Musta oli hienoa!!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eräs perjantai baarin vessassa ihmettelin erittäin juopunutta naista jolla oli selkeä vauvamaha. Pian siihen tulikin joku naisen tuttava jolle tämä selitti: "Keskiviikkona syntyi ja päästivät jo kotiin. Kiva juttu niin ehti äitikin varpajaisiin." En sitten tiedä missä tämä vastasyntynyt oli, yhä sairaalassa vai mummolassa. Musta ei olisi ollut kyllä baariin lähtemään suoraan sairaalasta..

 

 

Oho... Kuulostaa kyllä perin erikoiselta, itse en kyllä jättäisi kaksi päivää vanhaa vauvaa hoitoon muualle kuin sairaalaan ja silloinkin jäis kyllä baariin lähtemättä, mutta kukin tyylillään!

 

Meillä oli miehellä esikoisen syntymän jälkeen hyvin perinteiset varpajaiset. Varasi tilaussaunan, sinne pitsaa ja bissee ja pelasivat pokeria myöhään yöhön. Taisi tuo aika humalassa olla kotiin tullessa, muttei mitenkään överit. Itse olin kotona vauvan ja siskoni kanssa eikä mua harmittanut yhtään. Varpajaiset pidettiin kaksi viikkoa syntymän jälkeen mikä oli mun mielestä hyvä idea varsinkin kun oltiin perhehuoneessa pari päivää kaikki. Kuopuksen kohdalla jäi varpajaiset väliin vaikka kovasti miehen kaverit niitä kyseli. Katsoin että silloin oli eri tilanne, esikoinen kun oli vain hieman yli vuoden ja mies teki muutenkin toooooosi paljon töitä siihen aikaan.

 

Varpajaiset on ihan ok jos tilanne sen sallii!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen syntyi sunnuntaina, oltiin Haikaranpesässä. Mies piti varpajaiset seuraavana perjantaina vanhempiensa kotona. Vieraita oli yli 20 ja juhlat olivat kosteat :lol: .

 

Keskimmäinen syntyi lauantaina ja varpajaiset pidettiin seuraavana lauantaina.

Keskimmäistä juhlittiin sitten meidän talossa, hieman vähemmällä porukalla. Kävivät pelaamassa futista ja saunoivat jne. Laittoivat myös yhdessä ruokaa, ihan viimeisen päälle, oli pihvit ja graavit siiat yms.

 

Kuopus syntyi keskiviikkona ja varpajaiset olivat perjantaina (mä pääsin sairaalasta torstaina) Kuopusta juhlivat myös täällä meillä, ruuan, juoman ja saunan merkeissä. Olisko vieraita silloin ollut jotain 10-15.

 

Keskimmäisen ja kuopuksen varpajaisten aikaan mä olin mun vanhemmilla yökylässä. Hyvin oli mies hoitanut juhlansa, oli jopa siivonnut sotkutkin heti aamusta kun tulin kotiin.

 

Minusta varpajaiset ovat ihan hauska perinne. Jossain synnytyksessä kätilö sanoikin miehelle, että tulepas nyt laskemaan nämä varpaat että voit sitten pitää ne varpajaiset. Mun mielestä lapsen syntymä on sen verran iso juttu, että sitä tosiaan kannataakin juhlia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mun mielestä lapsen syntymä on sen verran iso juttu, että sitä tosiaan kannataakin juhlia.

 

Onhan se iso juttu, mutta miksi isän tulisi juhlia sitä ilman äitiä? Mielestäni juhlan aihetta on ihan yhtä lailla äidilläkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onhan se iso juttu, mutta miksi isän tulisi juhlia sitä ilman äitiä? Mielestäni juhlan aihetta on ihan yhtä lailla äidilläkin.

 

edelleen toistan täällä jo nähtyä lausetta: kuka on äitejä kieltänyt juhimasta? Voihan vauvaa juhlia monta kertaa ja monin tavoin, vaikka miehet keskenään, naiset keskenään, kaikki yhdessä, jne jne jne.

 

Minä olen ehkä hieman outo, kun olen paljon käynyt "miesten illoissa"(, koska olen ns yksi jätkistä), mutta en minäkään aina kaipaa akkojen kotkotuksia juhliin :lol: . Miesten saunaillat on aina olleet jotenkin mutkattomampi. Joskus vain ukkojen on keskenään ihan mukava istua löylyissä ja parantaa maailmaa omin sanoin vapautuneesti. Enkä väitä että naiset jotenkin pilaa iltamat, vaan tarkoitan, että joskus sitä kaipaa ympärilleen niitä omia ystäviään jakaakseen ilonsa (tai joskus surunsa). Lapsen syntymä herättää iseissäkin varmasti paljon intiimejä tunnelmia, joista on mukavampi puhua omien ystävien kanssa, vaikka sielä saunan lauteilla.

 

Jos isästä perinteiset varpajaiset olisi hieno asia, niin miksi sitä kieltämään?

Voi äitikin pitää omat varpajaisensa, jos haluaa. ja kaupan päälle voi vauvaa kolmannenkin kerran juhlistaa teemoineen ja rusetteineen. jne. ;)

 

Nyt pari pinniä nutturasta löysemmälle ja kaikki vauvoja juhlimaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onhan se iso juttu, mutta miksi isän tulisi juhlia sitä ilman äitiä? Mielestäni juhlan aihetta on ihan yhtä lailla äidilläkin.

 

Nimenomaan, kuten oon itekin täällä jo kysynyt, niin mikä sitä äitiä estää juhlimasta? Ei nyt ihan tohon malliin ehkä kuitenkaan, mitä metsätähti kertoi, mutta itse oon kyllä jo kavereilleni sanonut, että lokakuussa juhlitaan mun synttärit ja varpajaiset samalla kertaa.

 

Enkä mä halua miestä sinne varpajaisiin, haluan juhlia lapsiani ihan vaan mun kavereiden kanssa. Joten miks mieskään ei sais tehdä sitä samaa omien kavereidensa kanssa? Toki me ollaan kaksin juhlistettu omia lapsiamme, mutta se on sitten taas ihan vaan meidän kahden välinen juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tässä pähkäilen, kun meillä on jokavuotiset bileet pääsiäisenä, ja tänä vuonna pääsiäinen sattuu n. 1,5 viikkoa ennen LA:ta. Esikoinen syntyi rv39 tasan, joten voi olla, että bileistä tulee vähän erilaiset tänä vuonna... Toivoisin kovasti, että bileistä tulisi samalla varpajaiset, parhaimmillaan niin että olisin ensin yhden illan mukana, seuraavana päivänä syntyisi vauva ja mies voisi lähteä jatkamaan ja ottamaankin jotain kavereiden kanssa, ja vauvan kanssa päästäisiin kotiin sitten kun talo on jo tyhjä. Kaikkihan tietysti menee niin kuin suunnittelee, etenkin tällaiset aikataulutukset ;)

 

Kunnon varpajaiset oli sitten parin viikonpäästä ihan mun toimeenpanemina. Lähdin itse miehelle kertomatta porukoille viikonlopuksi ja kun ukko lähti treeneihin tämän kaverit raahas talon täyteen viinaa. Olivat ottaneet shottia, saunoneet, syöneet ja juhlineet.

Musta oli hienoa!!

 

Ihan mahtava idea :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mie ajattelen, että mies saa ehdottomasti pitää varpajaiset. Kun toivottavasti sinne asti päästään... Kuuluu mun mielestä kuvioon eikä loukkaa minua mitenkään. Ajankohta pitää tietenkin sitten vaan fiilata varmaan yhdessä (tai mun suunnitella yllärinä!), mutta muuten on ok.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun puolesta saa pitää siinä vaiheessa, kun mä olen vielä raskaana. Mutta, kun vauva syntyy, musta tuntuu ettei herraa edes kiinnostaisi lähteä mihkään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aiemmin suhtauduin varpajaisiin hyvin kielteisesti, mutta aikuistuttuani olen tajunnut, ettei asia ole niin mustavalkoinen. Mielestäni fiksut varpajaiset ilman räkäkännejä (=lamaannuttavaa krapulaa) ovat ihan ok, jos mies ei kuitenkaan voisi olla sairaalassa tuona aikana. Sen sijaan jos vaihtoehtoina ovat kavereiden kanssa hengaaminen ja vastasyntyneen hoito, ja mies valitsee ensimmäisen, niin aika kaukana on minun ymmärtämiseni. :huh:

 

Meillä tilanne tulee olemaan se, että jos emme saa perhehuonetta sairaalasta, mies ei mene yöksi kotiimme, vaan minun vanhempieni luokse, josta hänellä on lyhyt matka sairaalaan. Niinpä varpajaisten järjestäminen tuolloin voisi olla vähän vaikeaa. Kotiutumisen jälkeen on selvää, että mies on ennemmin vauvan kanssa kuin lähtee kavereiden kanssa kotoa minnekään. Jotenka meillä varpajaiset jäävät todennäköisesti väliin, eikä tämä ole tuntunut miestä haittaavan. Päinvastoin, en usko hänen haluavan järjestää varpajaisia, vaikka siihen tilaisuus tulisikin.

 

Mutta kukin tavallaan ja tilanteesta riippuen. Kunhan molemmat vanhemmat ovat asian kanssa sujut, varpajaiset voivat olla hieno tapa juhlistaa vastasyntynyttä. Äiti voi sitten myöhemmin pitää omat "varpajaisensa" kun hän raaskii olla lapsesta jonkin aikaa erossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on tosi negatiiviset mielikuvat varpajaisista.

 

Sain tietää koko perinteestä vasta viime talvena. Meidän lähipiirissä moista siis ei ole tietääkseni koskaan harrastettu. Tuolloin talvella lähdin jatkojen jatkoille kaverini kanssa, joka oli juuri tullut sedäksi ja siis ollut vietämässä varpajaisia. Kaveri oli tosi pahassa kunnossa, sitä sai taluttaa, eikä puheesta saannut selvää.

 

Mun siippani saa pitää varpajaiset jos haluaa ja pitää ne varmasti fiksusti. Aion kuitenkin sanoa oman painavan mielipiteeni asiaan :D Jos se haluaa ne tosi kovasti pitää, niin eiköhän se pidä, vaikken tykkäiskään. Kieltää en toki aio, en vaan pidä ajatuksesta, vaikka sinänsä syy juhlia on hyvä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ymmärrä tätä perinnettä. Oma mies ei viettänyt.

 

Varpajaisten mielikuva pohjaa kerran baarissa nähtyyn varpajaisten viettoon: tuore isä umpikännissä tennissukka kikulin ympärillä, ja muu kööri kuvaa filmille. pari blondia leikkii isän kanssa kumpi saa ottaa tennissukan pois- leikkiä. mahtoi äidistä tuntua kivalta jos/kun sen filmin joskus näki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies ei pitänyt varpajaisia, ajatus kyseisestä perinteestä ei miestä napannut.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Varpajaisten mielikuva pohjaa kerran baarissa nähtyyn varpajaisten viettoon: tuore isä umpikännissä tennissukka kikulin ympärillä, ja muu kööri kuvaa filmille. pari blondia leikkii isän kanssa kumpi saa ottaa tennissukan pois- leikkiä. mahtoi äidistä tuntua kivalta jos/kun sen filmin joskus näki.

:huh: Toivottavasti ko. isä oli vain ääritapaus. Mulle tosta tuli ensimmäisenä mieleen, että tuollainen tyyppi tuskin tarvitsee varpajaisia sitä varten, että pääsee leikkimään alapääleikkejä vieraiden blondien kanssa.. Se varmaan leikkisi niitä oli sitten kyseessä varpajaiset, synttärit, peli-ilta jne. ;) Omien kokemusten perusteella lähipiiristä, ei varpajaiset todellakaan ole lähelläkään tuota kuvausta.

 

Mutta siis, oman mieheni soisin vallan mielellään viettävän varpajaisia jos hän sellaiset sitten joskus haluaa pitää. Mun mielestä inkkumaa tuossa aikaisemmin kiteytti sanoiksi ajatuksia, jotka myös itse allekirjoitan hyvin pitkälti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Samaa mielta tuosta tennissukkatapauksesta.

 

Itse miellan asian niin etta suotakoon varpajaiset miehelle. Nainen saa odotuksen aikana ja synnyttamisen jalkeen paljon huomiota, jatkuvasti kysytaan miten jaksat ja voit jne. Miehelle mun puolesta suotakoon myos jotain. Omani kavi parhaan ystavansa kanssa parilla bissella mutta olisi saanut juhlia enemmankin jos olisi halunnut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Varpajaisethan ovat alunperin olleet naisten juhla ja siihen on liittynyt alkoholin käyttö hyvinkin oleennaisesti. Eli synnyttävälle äidille annettiin alkoholia kivunlievitykseen ja syntynyttä lasta juhlistettiin synnytyksessä avustaneiden naisten voimin juomalla viina loppuun. Varpajaisia saatettiin järjestää myös esim. vasikoiden ja varsojen syntymän kunniaksi. Sekä varpajais- että rotinaperinteisiin on myös kuulunut se että uutta tulokasta käydään katsomassa ja perheelle tuodaan esim. ruokaa helpottamaan lapsivuodeaikaa.

 

Itse en ole näiden nykymuotoisten varpajaisten suurin ystävä. Toki näitä hillittyjä juhliakin on kuultu, mutta edelleen kauhulla muistelemme miehen kanssa eräitä lähipiirin varpajaisia joissa synnyttänyt äiti kotiutuksen jälkeen pakkasi lapsen autoon ja kävi hakemassa edelleen ajokunnottoman miehensä kyytiin ja suuntasi kotiin jossa esikoista oli tällä välin hoitanut lapsen isoäiti. Mies ei ainakaan itse ole varpajaisia hinkumassa, nykymuotoisellaan juhlittuna rotinat sopivat ehkä paremmin meidän perheen tyyliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielestäni varpajaiset ovat ihan kiva juttu, jos kyse ei ole mistään örvellyksestä. Toisaalta mikä tahansa illanvietto menee mielestäni yli, mikäli kyse on juomisesta siihen sammumispisteeseen saakka. Miehen kaverit ovat paljon varpajaisista puhuneet, ja minusta on kiva, jos mies haluaa varpajaisia viettää. Saa siellä hauskaakin pitää, enkä odota mieheni pysyvän ihan vesilinjalla, kunhan meno ei ihan mahdotonta ole. En suinkaan lähtisi vaatimaan miestä juhlinnasta väsyneenä sairaalaan, kyllä uskoisin siellä pärjääväni ihan itsekin, vaikka mies vähän myöhempään väsymystään nukkuisikin.

 

Toki jos synnytyksessä olisi ollut ongelmia, ja tarvitsisin apua ja tukea sairaalassa, en toivoisi miehen lähtevän juhlimaan. Toisaalta en kyllä usko, että mieheni sellaisessa tilanteessa juhlimaan lähtisikään.

 

Toivomme saavamme sairaalasta perhehuoneen, joten siinä tapauksessa varpajaisia ei tietenkään voida viettää ennen kuin sairaalasta kotiudutaan, ja voi muutenkin olla, että varpajaisten vietto saattaa siinä uutta elämää ihmetellessä siirtyä myöhempään ajankohtaan, vaikkei mies sairaalassa yöpyisikään. Kuitenkin jopa toivon, että mies haluaisi varpajaisia viettää, sillä minusta ainakin illanvietto ystävien seurassa kuulostaisi oikein hyvältä, ja varmaan haluan jossain vaiheessa sitten myöhemmin itsekin lähteä tuulettumaan. Miehelle tuo tilaisuus kuitenkin käytännön syistä todennäköisesti tarjoutuu aiemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta varpajaiset on ihan hyvä juttu, riippuen tietysti miten ne viettää. Meillä mies vietti varpajaisensa äijäköörillä kun lapsi oli noin kuukauden ikäinen. Lähdin itse (ihan omasta ehdotuksestani) lapsen kanssa mökille yöksi, jotta miehet saivat saunoa ja häröillä täällä meillä kotona. Ihan mielelläni sen soin, vaikka viina virtasikin jne. Kuitenkin ne olivat iloiset juhlat, joiden tarkoitus oli kuin olikin juhlistaa lasta ja mieheni uutta elämänvaihetta tiiviin kaveriporukan kesken. Tosin, mulla on onneksi mies joka osaa käyttäytyä ja juoda kohtuudella... :D

 

Olisin toki varmaan vähän hermostunut, jos ne olisi vietetty kovin paljon aikaisemmin, kun olin lapsen kanssa vielä sen verran epävarma. Mutta tuossa vaiheessa ei ollut mitään ongelmaa. Ja laitoksella ollessa, kun perhehuonetta ei saatu, en varmaan olisi loukkaantunut, jos mies olisi käynyt kavereiden kanssa juhlistamassa sen jälkeen kun osastolta illalla ajettiin ulos. Jos vain olisi tullut taas seuraavana päivänä suhteellisissa voimissa takaisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mun puolesta saa pitää siinä vaiheessa, kun mä olen vielä raskaana. Mutta, kun vauva syntyy, musta tuntuu ettei herraa edes kiinnostaisi lähteä mihkään.

 

 

En vaan hokaa, mikä järki tässä on!?!?!

 

Piruja en halua maalata kenenkään seinille ja varmasti useimmilla kaikki menee ihan hyvin, mutta juuri tänään sain kuulla, että tuttavapiirissä oli itsenäisyyspäivän syntynyt kuollut tyttövauva. On varmaan tosi hienoa siinä vaiheessa, jos varpajaiset pidetty jo etukäteen.

 

Joten kyllä mä odottaisin ainakin noilla bileillä siihen asti, että vauva on onnellisesti maailmassa ja hyvässä kunnossa.

 

Meillä kuopuksen varpajaiset pitämättä, kun ei vaan löytynyt sopivaa ajankohtaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Niin ja eikös varpajaisissa oo nimenomaan tarkotus juhlistaa sitä syntynyttä vauvaa eikä raskautta? No, kukin tehköön kuten parhaaks näkee.

 

Meillä kävi nuorimmaisen kanssa niin, että miehellä jäi varpajaiset pitämättä, itse kyllä niitä juhlin. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta tuttavapiirini varpajaiset on aina olleet ok juttu. Miehet kokoontuvat saunomaan, syömään ja viettämään aikaa keskenään. Alkoholiakin on mukana, kohtuudella. Mies on saanut myös lahjoja; isäkamaa, sikareita ja hienoa viskiä.

 

Esikoisen synnyttyä olin sairaalassa miehen varpajaisten aikaan. Kuopuksen kohdalla kekkerit pidettiin pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Molemmilla kerroilla varpajaisten ajankohdasta neuvoteltin yhdessä miehen kanssa. Yhteen miehen kaveriin meinasi mennä hermo, kun se ei tajunnut MILLÄÄN, että varpajaisia ei voi järjestää heti kuopuksen synnyttyä/kotiuduttua, koska esikoista ei voi jättää yksin kotiin mun ollessa sairaalassa, enkä leikkauksen jäljiltä pärjää heti kotiuduttuani kahden kanssa koko iltaa/yötä. Kuului olevan sitä mieltä, että olen ihan pirttihirmu ja mies tossun alla, kun ei saa "vain yhtä vapaa-iltaa". Idiootti!

 

 

Itselleni en "varpajaiskekkeröintiä" olisi kaivannutkaan. Lähimmät ystäväni järjestivät raskausaikana mulle yllätysbabyshowerit, olivat minulle juuri sopivaa juhlintaa! :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä suon mielelläni miehelleni varpajaiset, koska uskon niiden menevän kaavalla saunontaa-syömistä-baarissa tilitystä-kotona bändipelin pelaamista ja lopulta sohvalle sammumista. Mies kun on sitä tyyppiä, joka lähinnä tykkää höpötellä olutlasin ääressä pubeissa kuin örveltää sukka pippelissä yökerhoissa (tai siis, en voi edes kuvitella sitä yökerhoon). Lisäksi monella sen kaverilla on lapsia, joten näen varpajaiset "siirtymäriittinä" isien kastiin. Ehkä asiaan vaikuttaa se, että niin se kuin valtaosa sen kavereista on jo reilusti yli 30 (osa jopa yli 40 v.).

 

Itse aion lähteä varpajaisten ajaksi lapsuudenkotiini vauvan kanssa ja niin omasta kuin vauvan kunnosta riippuen ehkä jopa kutsua omia kavereitani sinne fiilistelemään vauvaa. Isi saa tulla sitten hakemaan meidät kun on toipunut krapulastaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en ennen oman lapseni syntymää hirveästi tykännyt varpajaisperinteestä. Omat kokemukset varpajaisista ovat olleet sen verran negatiiviisia, että koko perinne tuntui vastenmieliseltä. Oman lapsen syntymä jotenkin kuitenkin pehmensi mun päätä sen verran, että mun mies pääsi ihan luvan kanssa juhlimaan tyttärensä syntymää. :P

 

Meidän esikoinen oli muistaakseni noin kuukauden ikäinen varpajaisten aikaan. Juhlat olivat aika isot ja näyttävät ja niissä oli paljon muutakin ohjelmaa kuin vain saunomista ja juomista. En viitsi eritellä tarkemmin, ettei kaikki tutut tunnista. B) Juhlien ajankohta oli tuoreen isän kannalta siinä mielessä huono, että kuukauden yövalvomiset väsyttivät myös isää ja olo oli varpajaisten aikaan ja monta päivää niiden jälkeen tosi väsynyt. Itse taas en olisi ehkä aikaisemmin halunnut jäädä niin pitkäksi aikaa (varpajaiset alkoivat joskus iltapäivällä ja mies kotiutui aamulehden kanssa samoihin aikoihin) yksin vauvan ja koiran kanssa kotiin ilman miehen apua.

 

Itselleni en mitään varpajaisia osaa kuvitella. :huh:

Edited by Kyllikki-Kaarina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now