Unna

Haaveilevat ja kuumeilevat opiskelijat

482 posts in this topic

Mä tuolla muissa viestiketjuissa jo ehdin julistaakin, mutta tuossa viikko sitten tein kolmannen raskaustestin, joka näytti plussaahappy.gif olin epäillyt raskautta siitä asti kun menkat jäi tulematta tuossa muutama viikko sitten, mutta kaksi ekaa raskaustestiä näytti jostain syystä negatiivista, mikä hieman hämmensi. Vasta kolmas kerta toden sanoi! Se oli kyllä siisti hetki kun testissä näkyi kaikkiaan kaksi viivaa biggrin.gif kyllä siinä pari onnenkyyneltä vierähti. En ois ikinä uskonu että meillä tärppää niin nopeasti.

 

Nyt odottelen että muutaman päivän päästä pääsisin ensimmäistä kertaa neuvolaan ja sitten toivottavasti lähiaikoina ultraan toteamaan, missä mennään. Joka päivä mietin sitä, että oonkohan varmasti raskaana, ja onkohan "poikanen" menossa mukana, mutta kaikki oireilut (väsymys, puuttuvat kuukautiset, mielialanvaihtelut, mahakipu jne.) viittaa kyllä raskauteen.

 

Jos kaikki menee niin kuin oon toivonu ja laskelmoinu, poikanen syntyy toukokuussa, mihin mennessä toivottavasti oon saanu gradun tehtyä girl_wink.gif toukokuu tuntuu olevan lähellä, mutta mitä tahansa voi vielä tapahtua - yritän vain pysyä järjissäni.

 

Onnea tjottailuun / yritykseen muillekin kuumeileville opiskelijoille!

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin on yksi kuumeileva opiskelija tyttönen, olen 21 vuotta ja opiskelen kauppakoulussa vasta ensimmäistä vuotta.. Opiskelut ei kiinnostanut pätkääkään peruskoulun jälkeen ja nyt vuoden alusta päätin että opiskelen itseni ammattiin :D Mutta vauvakuumetuskat vaan kasvaa kuukausi kuukaudelta, ja miekkonen vielä lietsoo minua innostamalla :D En vaan tiedä pitäisikö vaan sisulla käydä ensin nuo opinnot loppuun ja sitten.. vai selviäisikö sitä vauvan kans opiskeluistakin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin joo, mä en ookaan muistanut tänne raportoida :D Me päädyttiin jo pari kuukautta sitten siihen, että ois se lapsi vaan niin onnellinen ja tärkeä asia että tulkoon jos tulee, opiskeluista viis. Ilman ehkäsyä menty siis jo pari kiertoa girl_crazy.gif

 

Tokihan se huolettaa että miten sitten käy jos nyt tuunkin raskaaksi, molemmilla on kuitenkin opinnot vasta alkuvaiheessa. Mies onneksi opiskelee sellaista alaa, että tulee saamaan töitä jo opiskelujen aikanakin ihan hyvin todennäköisesti. Ja ite oon pohtinut että josko hakisin kuitenkin opiskelemaan jotain muuta, kun ei oikein nykyinen ala tunnu omalta. Sinänsäkin vauva olisi melko hyvä juttu, koska voisin viettää ainakin sen vuoden kotona ja samalla miettiä että mitä oikeasti haluaisin ammatikseni tehdä. Ja jotenkin meillä ainakin on vaan sellanen ajattelutapa että kaikki kyllä aina järjestyy. Ja ainakin opiskelijoina ollaan jo totuttu käyttämään rahaa harkitusti ja ei meillä sitä kauhean paljon kulukaan.

 

Nyt vaan pelottaa että mitä jos sitä vauvaa ei noin vaan tuukaan... girl_to_take_umbrage2.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin näköjään pari vuotta sitten tänne kirjoitellut, eikä asia kyllä ole edistynytkään :D Paljon pohdintaa on kyllä asian tiimoilta käyty. Mulla on nyt neljäs opiskeluvuosi käynnissä ja gradua teen. Mies valmistui keväällä, ja loppusyksystä jo kovasti suunniteltiin yrittämisen aloittamista. Mulla alkaa nyt kuitenkin olla valmistuminen jo niin lähellä (yritän tän vuoden lopulla valmistua), että ei tuntuisi järkevältä jäädä äitiyslomalle siihen justiin ennen papereiden saamista tai välittömästi niiden jälkeen.. Että pitää nyt sitten vissiin kuitenkin odottaa vielä pari vuotta, että saa vähän työkokemusta alle.

 

Mä olin jotenkin ajatellut saavani lapsen opiskeluaikana, mutta tää valmistuminen pääsi jotenkin yllättämään itsenikin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää ketju on ku meikäläiselle tehty! :D

Ei ois voinu tää vauvakuume sit "huonompaan" ajankohtaan iskeä. Onhan se tuolla takaraivossa kummitellut loppukesästä, mutta joulukuun raskausuutiset on vaan voimistanut tätä. Eli siis pikkusiskoa tai -veljeä 1v8kk poitsulle tahtoisin.

Aloitan keskiviikkona AMK opinnot hoitotyön koulutusohjelmassa ja ammatti ois tarkotus saada vihdoin. No, toivottavasti uus arki pitäis ajatukset kurissa, edes jonkun aikaa! ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusi opiskelijakuumeilija ilmoittautuu :) Ensimmäinen opiskeluvuosi amk:issa menossa, itse 22 ja mies 25 v :) Valmistuminen vasta melkein 3 vuoden päästä ja vauvakuume sietämätön! Ammattikin löytyy jo, mutta silti jatkoin opiskelemaan.. Miehellä vakityö ja yhdessä ollaan asuttu parisen vuotta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvakuume täälläkin vaivaa molemmilla mulla ja miehellä valmistuminen eessä keväällä mutta mies haluaa eri ammatin enkä minäkään voi allergian tai sairauden tai jonku mitä en oo saanu aikaseksi tutkituttaa niin kuitenkin nen voi siis alaa tehdä työkseni joten uusi ammatti pitäisi hankkia minulle se olisi jo kolmas -.- ja haluaisin siis nyt miettiä tarkasti mikä minua oikein kiinnostaa ja minkä alan terveys kestää niin äitiysloma olisi hyvä aika miettiä sitä rauhassa.

 

miestä aluksi pelotti raha asiat ja oli sitä mieltä että lapsi vasta sitten kun on taludellisesti parempi tilanne, mutta antoi nse sitten periksi ja lasta on nyt muutama kierto jo odoteltu, mutta ei se ollutkaan niin helppoa mitä kuvittelin :girl_mad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin yksi opiskeleva kuumeilija. Ensimmäinen syntyi kesken yliopisto-opiskelujen ja nyt kun tyttö on jo vuoden vanha, niin on vauvakuume nostanut taas päätään. Hyvin vahva järjen ääni sanoo, että ensin täytyy saada lopputyö ja opiskelut saada loppuun ja sitten vasta aloittaa kakkosen yritys. Niin todennäköisesti tehdäänkin. Meillä esikoisen tekoa helpotti, että mies oli jo kauan ollut työelämässä, joten tulojen suhteen ei ollut tiukkaa. Tosin haittapuolena on se, että miehen tulot vaikuttaa hoitovapaan tukiin, jolloin itse pahimmillaan saa pelkän minimin. :girl_mad:

En tiedä ehdinkö saada työpaikkaa ennen toisen syntymää. Työpaikan saannissa kun voi mennä pahimmillaan vuosia (kuten myös vauvan saannissa, jos tulee ollenkaan). :girl_sad: Ahdistavaa suunnitella lapsen yritystä oma tuleva työura edes jotenkin huomioiden. Mutta kyllä se ainakin itsellä kannatti lapsen saaminen jo opiskeluaikana. Samalla sai miettiä, onko ala se mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en jaksa odottaa työkokemuksen hankkimista valmistumisen jälkeen kun en meinaisi jaksaa sinne valmistumiseenkaan asti odottaa toisen lapsen suhteen :). Ikäero esikoisen ja mahdollisen seuraavan lapsen välillä venyy nyt kuitenkin kokoajan. Enkä kehtaisi/haluaisi niinkään mennä töihin, että olisi pienen hetken ja sitten ilmoittaa jäävänsä pois (mikä olisi se toinen vaihtoehto, koska pitkään ei halua odottaa yrittämisen suhteen).

 

Nyt ollaan vähän sumplittu omaa HOPSia koululla, ja sen perusteella saattaisin hyvässä lykyssä valmistua ensi vuoden jouluna (viimeistään aikaisin keväällä). Niihin aikoihin siis olisi toiveissa myös mahdollinen toinen lapsi, jolloin ikäeroa poikaan tulisi 4+ vuotta (poika syntynyt 09/09, itse olin silloin vielä 22, lokakuussa 23).

 

Onhan tämä vähän kurjaa, kun selkeästi ajatukset siintää jo jossain "sitten kun" vaiheessa. Siis koulun -> valmistumisen suhteen. Se voi vähän rokottaa keskittymistä. Nytkin harjoittelu päällä, ja mietin vaan paljon tulevien lukukausien ajoittumista sekä omaa painon pudotusta raskautta ajatellen.

 

 

 

 

Ai että, kesällä voin olla vielä hoitorahalla kotona :lipsrsealed: . Pääsee koulusta vapaalle ja saan viettää paljon, paljon aikaa pojan kanssa rauhassa ilman aikatauluja :lipsrsealed: . Eli en ole hakeutumassa kesätöihin nyt. Jos tilanne opinnoista olisi ollut eri, olisin varmaankin siihen asti ollut ihan täysin kotona, kunnes poika olisi täyttänyt 3.

Edited by bohemian

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei kaikille, täällä yksi opiskeleva kuumeilija! Meillä on tjottailu alkanut tammikuussa 2012, tänään alkoivat menkat. Mies valmistuu keväällä amk:sta insinööriksi, itse suoritan maisteriopintoja ja olen samalla töissä omalla alalla...tavoitteena olisi valmistua jouluna 2012...äitini tietää meidän päätöksestä ja on edelleen sitä mieltä, että meidän pitäisi odottaa kunnes valmistun ja saan vakinaisen työpaikan jne...En kuitenkaan jaksa odotella, koska sitä ei koskaan tiedä kauanko raskautumisessa edes kestää! Äidilläni kesti useampi vuosi sekä veljeni että mun kohdalla. Ja pillereistä sain ihan hirveät sivuoireet, mulle käy vaan minipillerit ja kierukkaa en halua ennen synnytystä ottaa tai kokeilla...Että tällaista. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heissan!

 

Itsekin olen vielä opiskelija, mies vakitöissä. Olen yhden amk-tutkinnon tehnyt ja maisteriohjelma yliopistossa on n. puolivälissä. Suurin osa kursseista hoituu itsenäisesti, joten eipä tämä ole vauvakuumetta ainakaan yhtään rajoittanut. ;) Ensi vuoden loppuun mennessä pitäisi viimeistään valmistua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin opiskeleva äiti ja kuumeilija. :) Minä ja mies ollaan molemmat siis opiskelijoita. Tyttäremme olemme saaneet opintojen aikana, ja yrityksessä on nyt perään myös toinen lapsi ennen kuin palaan koulun penkille... Molemmilla meillä opinnot alalla, jolta tulee varmasti saamaan töitä valmistuttua ja jo opintojen aikana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kans yks vauvakuumetta poteva opiskelija, mies onneksi töissä. Mietin koko ajan, että oonko ihan seonnu ku häitten jälkeen vauvakuume vaan paheni niin, että päätettiin jättää ehkäsy pois. Oon aina pitäny itteäni järkiperäsenä ihmisenä, joka käy koulun eka loppuun ja sitte vasta harkittee lapsia, toisin kävi. Nyt on se tunne, että parempi alottaa heti ku siltä tuntuu eikä katua myöhemmin. Hyviä säästövinkkejäkin sai täältä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen ollut haaveileva ja kuumeileva opiskelija jo kaksi vuotta, mutta nyt kun valmistuminen siintää tämän vuoden lopussa, alkaa ajatukset jo muuttua hiukkasen konkreettisemmiksi :tender: Hurjaa! Nyt sitten pyörii sellaiset ajatukset päässä, että haluaisinko kuitenkin olla hetken työelämässä kun sinne viimeinkin pääsen...toisaalta koskaan ei tiedä miten nopeasti tärppää vai tärppääkö ylipäätään. Ihanteellista varmaan olisi, jos jätettäisiin ehkäisy heti vamistuttuani pois, mutta tärppi antaisikin odottaa jonkin aikaa. Silloin olisi mukavaa sekä olla töissä että tulla raskaaksi. Asiat ei tietysti mene oikeassa elämässä niin kuin suunnitelmissa, mutta saa kai sitä kaavailla :grin:

Edited by Evienne

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä yksi uusi haaveileva opiskelija. Yhden lapsen sain jo opiskelujen aikana ja nyt kun opinnot on loppusuoralla (toukokuussa valmistun), pitäisi toinen saada aluille. :) Eilen kävin otattamassa kierukan pois ja samalla nähtiin, että ovulaatio on paraikaa alkamassa. Siitä sitten yrittämään heti. Edellinenkin lapsi tuli ehkäisyn lopettamisen jälkeen ensimmäisestä ovulaatiosta. :girl_crazy:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kylläpä meillä ainakin vertaistukea riittää toisistamme! ;)

Itsellä ei todellakaan oo vauvakuume helpottanut, ei sitte yhtään! Yks ilta oikeen itkin tätä vauvankaipuutani.. 4 kaveria on synnyttänyt jo ja 5 tällä hetkellä odottaa vauvaa saapuvaksi ja musta on tulossa yhden kummitäti, jos kaikki hyvin menee :) <3

 

Tässä vähän järkeillyt, että jos "vahinko" kävisi, niin ois se hyvä kun ekan tai tokan vuoden aikana raskautuisi, niin jäis vielä opiskeltavaa, ennen kun siirtyy työelämään.. Eli asiat muistuu mieleen vielä ja noin.. Mutta saas nähdä. Mies ei oo ainakaa tyrmännyt mun vauvapuheita ja onhan meillä jo tytölle nimikin valmiina :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä niin kuulun tänne!

 

Oon siis (pian) toisen vuoden yliopisto-opiskelija ja kandintyö tarkotus suorittaa ens vuonna. En oo niin yltiöinnostunu omasta alastani, että ainakin näillä näkymin yritän saada jotain mielekästä omaan alaan liittyvää työtä jo kandin jälkeen. Vielä kaksi vuotta HuK-tutkintoon. Mies hakee tänä vuonna opiskelemaan myös yliopistoon, tällä hetkellä on AMK eli hieman pidempää opiskelurupeamaa hänellä tiedossa.

 

Mun suuret suunnitelmat on, että ens vuonna kandintyön jälkeen sais perheenlisäystä siunaantua. Nimenomaan haluan lapset opiskeluaikana, on se vaan niin paljon joustavampaa. Mä otan mielummin yhteisenä aikana sen minkä mies yrittää rahalla korvata. Toki taloudellisesti voi olla tiukkaa, mutta eihän me nytkään rahassa uida eikä se ole missään nimessä edellytys hyvälle elämälle. Mut yritä nyt miestä ylipuhua... Pelkään että painostan ja vielä karkaa ;D

 

Meillä rahaa on kuitenkin säästetty ahkerasti, koska ollaan tässä kahden vuoden sisään hankkimassa omaa asuntoa. Siihen tietty tarvitaan säännölliset tulot, eli jotain työpaikkoja olis hyvä olla olemassa että lainaa myönnetään.

 

Mut kun se beibi<3<3 Vauvakuume on hirmuinen ja yksinäni kuumeilen, sillä mies ei ole kiinnostunut asiasta yhtään. Hän ilmeisesti pelkää, että koska itse aikoo opiskella vielä moooooonta vuotta, niin minä sitten "elättäisin" perheen. Muutenkin hän on vaan raha-asioista huolissaan. Vauva on miehelle taakka, minulle taas parasta mitä voisi tapahtua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tekisi mieli ehdottaa miehelle, että jätetään ehkäisy ja katsotaan mitä tapahtuu, kyllä me pärjätään. Minulla on tänä kesänä edessä kandin teko ja ensi lukuvuotena aloitan maisteriopinnot ja mahdollisesti gradun. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä vielä toinenkin tutkinto (mutta suoraan maisteritasoisena, toista kokonaista en enää kestäisi :grin:) ja jos odotan vielä, että sekin on valmis niin aika vaan tuntuu ihan liian pitkältä! Mies on vakitöissä eikä hänellä ole enää opiskelusuunnitelmia, mutta kyllä mua se taloudellinen puoli jotenkin silti arveluttaa, vaikka joka tapauksessa lopetan työt ensi lukuvuodeksi, että saan opintoja pukattua kasaan. Kyllähän me pärjättäisi ja mun kuvitelmissa pystyn opiskelemaan raskauden ajan ja ehkä jotenkuten vauvankin kanssa. Miinuspuolena on, että äitini ja miehen vanhemmat asuvat toisilla paikkakunnilla, joten mistä sitä hoitoapuakaan tarvittaessa saisi. Lapsiparkki yliopistolla olisi ihan superjuttu, mutta sitä ei täällä ole. Haluan vaan lapsen niin, niin kovasti. Tuntuu, että mulla olisi ihan hirveästi rakkautta annettavana pikkuihmiselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin toivottavasti tänne kuulun ihan kohta kun toivottavasti syksyllä alotan opinnot. Viimeksi istunut koulunpenkillä vähän vajaa 10v sitte :D Tarkoitus ois mun opiskelut hoitaa nopsaan alta pois ja sitte vois mahdollisesti antaa ehkä-kolmosen tulla :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös yksi opiskeleva vauvakuumeinen. Opiskelen tällä hetkellä työn ohessa ja opinnot jo loppusuoralla. Mies ei halua lapsia vielä, mutta haluan uskoa, että valmistumiseni olisi yksi askel lähemmäs sitä, että mieskin näyttäisi vihreää valoa vauva-asiassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tervetuloa uusille kuumeileville :)

 

mulla eka lukukausi loppusuoralla ja alkaa kesäloma.. vauvakuume ei helpota.. tällä hetkelle 7 kaveria raskaana ja kahdella yritystä, 4 synnyttänyt aikasemmin tänä vuonna.. huh eivauvoilta pääse piiloon. me ollaan miehen kanssa nyt suunniteltu, että muutetaan pojan kanssa hänen luokse ja sitte jätetään ehkäsy pois.. eli paikakkunnan vaihdos edessä ja tässä kohtaa varmaan järkevintä hakea sen paikkakunnan amkiin yhteishaussa kun pitäs siirtoa varten olla käytynä vuosi koulua.. Ei vaan tahtos enää yhtää rahaa tuhlata edetakas kulkemiseen ja ikävöidä toista.. <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkään ei vauvakuume todellakaan helpota. Kuten todettu, niin olis ollut loistava sauma tulla raskaaksi silloin heti syksyllä kun yrittäminen aloitettiin. Nyt olisin voinut olla vuoden kotona ja yrittää ensi vuonna uudestaan hakea sille alalle minne haluan. Se olisi ollut tosi hyvä juttu! Vaan ei elämä aina mee niin kun haluaa. Nyt en tuu pääsemään sinne minne haluan, yks opiskelupaikka roikkuu kyllä ja vähemmän mielenkiintosille aloille oon hakenut. Mä en todellakaan tiedä että mitä teen ensi vuoden :girl_mad: Sitten tietysti käy niin että kun pääsen haluamaani opiskelupaikkaan, niin vauva tuleekin samantien ja kuviot menee taas uusiks :D

 

Ei kai se auta muuta ku vieläkin aatella että kyllä kaikki jotenkin järjestyy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now