Unna

Haaveilevat ja kuumeilevat opiskelijat

482 posts in this topic

Mulla vielä opinnot enemmän tai vähemmän kesken, mies jo valmistunut ja vakiduunissa. Jätetään ehkäisy pois nyt muutaman kk:n sisään, vaikka moni asia puhuukin sitä vastaan juuri nyt (mm. asunto- ja taloudellinen tilanne + mun opinnot). Ollaan kuitenkin tultu siihen tulokseen, että elämää on turha yrittää suunnitella liikaa, ei asiat kuitenkaan mene niinkuin juuri sillä hetkellä haluaisi :rolleyes:

 

Ja kun mietin, miten vaikeaa olisi vastavalmistuneena/vielä opintojen loppusuoralla ja pienen lapsen äitinä saada töitä, mies totesi että tuskin se tilanne nytkään on niin hirveän paljon parempi - kyllähän ne työnantajat kai olettavat että vuoden sisällä naimisiinmennyt nuori nainen tekee kuitenkin niitä lapsia nopealla tahdilla eikä siksi ole "helposti palkattava" :huh:

 

Joten, kohta mennään, toivottavasti :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yksi kuumeileva opiskelija lisää!

 

Meillä molemmilla on opiskelut kesken. Minulla jäljellä pari vuotta, miehella hieman enemmän. Itse olin ajatellut, että en halua lapsia heti valmistumisen jälkeen, kun töitäkin pitäisi päästä tekemään. :rolleyes: Kummallekkin meistä lapsen hankkiminen tässä vaiheessa tuntuikin hyvältä vaihtoehdolta. Nyt sitten odotellaankin, koska haikara suvaitsisi saapua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viimeinen vuosi opiskeluja menossa eikä mitään hinkua työn elämään. Jos minulta kysytään voisin lähteä synnytysosastolle suoraa kevät juhlasta päättötodistus kädessä :lol:

Pääasia on että saan tutkinnon suoritettua ette jää sitten roikkumaan

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moi kaikille! Päätinpä minäkin vihdoinkin osallistua keskusteluun.

 

Olen kuumeillut jo vuoden ajan. Nyt alkoi viimeinen opiskeluvuosi ja suunnittelen jo päätä pahkaa ensi vuotta. Poikakaveri opiskelee myös viimeistä vuotta, mutta hän aikoo jatkaa sen jälkeen vielä toisen ammattinsa opintoja ja siinä vierähtää vielä pari vuotta. Hän ei ole juuri innostunut vauva-ajatuksesta, mutta on hieman jo lämminnyt sille :rolleyes: . Ehkäisynä meillä on nyt ollut pari vuotta pelkkä kondomi, ja kyllä hänkin on sitä mieltä ollut, että vauva saa tulla, jos "vahinko" käy.

Meidän tilanne on sikäli haasteellinen, että olemme joutuneet opiskelemaan eri paikkakunnilla, joten yhdessä emme vielä ole asuneet. Yhdessä ollaan kyllä jo 6 vuotta oltu. Ensi vuonna pääsemme sitten muuttamaan yhteiseen asuntoon.

 

Olen pohtinut sitä, että pitäisikö heti vuoden vaihteen jälkeen jättää ehkäisy pois. Eihän sitä koskaan tiedä kuinka helposti sitä tulee raskaaksi vai raskautuuko ollenkaan...

 

Raha-asiatkin mietityttävät, kun kerta poikakaveri (ensi vuodelle kyllä häät suunnitteilla :lol: ) jatkaa opiskelua. Pitäisiköhän yrittää "taktikoida" ja saada tulot nousemaan ensi vuonna, kun se minimi äitiysraha on niin pieni.

 

Voisiko joku kertoa, että tarkoittaako ne äitiyslomaa edeltävät "6 kuukauden tulot" (tämähän on vaihtoehtona viimeisen verokauden tuloille) sitä, että pitää olla tosiaankin täydet kuusi kuukautta töissä vai riittääkö esim. että on vain 3-4 kk töissä ja tulot on silti +20 % isommat kuin edellisenä vuonna? :huh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on se tilanne, että olemme molemmat vielä opiskelijoita. Itsellä on vielä pari vuotta jäljellä ja mies meinasi valmistua kevääseen mennessä mutta on jo nyt töissä. Vauvakuume pääsi tänä kesänä iskemään eikä paluuta ole. Yritys onkin parasta aikaa käynnissä :D . Rahatilanne tietysti hieman mietityttää mutta toisaalta talous kohenee kyllä huimasti nyt kun mies on töissä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaipa minäkin tänne kuulun. Opintoja jäljellä vielä ainakin 1,5 vuotta ja vauvakuume on iskenyt ja kovaa. Mies on jo valmistunut ja töissä. Meillä vauvasta alettiin (tai minä aloin :) ) puhua muistaakseni joskus viime keväänä ja nyt tilanne on päässyt niin pitkälle, että en oikein pysty mitään muuta ajattelemaankaan.. Huoh. Mies tarvitsee kuitenkin vielä hetkisen harkinta-aikaa, mutta mun toiveet ehkäisyn jättämisestä on korkealla kyllä heti ensi vuoden alusta alkaen. Katsotaan kuin käy.

 

Opiskelujen keskeneräisyys ei varsinaisesti huoleta, paljon ei kuitenkaan ole enää jäljellä ja saattaisin ehtiä ainakin melko valmiiksi ennen vauvan tuloa. Ainoa mikä vähän mietityttää on taloudellinen tilanne. Toisaalta, opintotukikin loppuu ihan kohta, joten ei kai ne tulot voi siitä nollasta kovin paljon laskea äitiysloman myötä.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon graduvaiheessa ja täys yritys päällä. :rolleyes: Mies on kans valmistumassa piakkoin. Gradu on kyllä jo hyvässä vaiheessa, ja tarkotus on saada se valmiiks viimeistään raskausaikana, mutta tietty vähän epäilyttää jos tässä kovin äkkiä raskautuu ja sattuiskin tuleen kauhean vaikea raskaus, että jaksaisko sen sitten tehdä loppuun.

 

Gilda: Kyllä mun järjen ja käsityksen mukaan se riittää, että tulot on noussu sen 20 %.

Edited by -Ansku-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa yksi kuumeileva opiskelija lisää :D . Yhden tutkinnon olen kyllä jo suorittanut, mutta toinen on vielä kesken. Vauvakuumetta on enemmän ja vähemmän ollut jo pari vuotta, mutta häiden jälkeen (viime kesänä) se on yllätys yllätys muuttunut jo hyvinkin kovaksi :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen kuumeillut jo vuosia, mutta häiden jälkeen vauva-asia on alkanut tuntua oikeasti ajankohtaiselta ja mahdolliselta (vähitellen myös miehen mielestä). Opintoni ovat aika alkuvaiheessa ja mieheni valmistuu vuoden kuluttua ja ehkäpä kandin jälkeen voisi olla hyvä mahdollisuus pitää taukoa opinnoista ja perustaa perhettä. Käytännön syistä on varmaankin siihen asti odoteltava,vaikkei opinnot tunnu tärkeimmältä asialta tällä hetkellä! Tahtoisin niin kovasti jo omia lapsia! :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaatteko auttaa Kelan tuista:

Onko niin, että jos nostan opintotukea ja äityisrahaa (vai mikä se on nyt nimeltään, jota saa ne ekat 10kk??) niin saan sitä alinta äityisrahaa, koska nostan myös opintotukea? Siis vaikka olisin ollut töissä 6kk sitä ennen tms?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olisi ihana saada oma lapsi :wub: Kateellisena olen katsellut, kun lähipiiri lisääntyy, ja kironnut sitä että piti mennä valitsemaan niin vaativa ala!! :angry: opiskelua siis vielä jäljellä 2,5 vuotta, neljättä vuotta nyt opiskelen... enkä millään haluaisi lykätä valmistumistakaan, koska pelkällä opintotuella kituuttaminen (kun opintojen ohella ei ainakaan tällä alalla voi töissä olla) alkaa olla jo todella stressaavaa! Mies on töissä, mutta ei ole opiskellut mihinkään ammattiin vielä ja haku oppilaitokseen olisi kohta edessä. Nyt pärjäämme juuri ja juuri kahdestaan, kun mies on töissä, pelottaa sekin että vauvan kanssa menot lisääntyisivät liikaa. Ihmettelen todella, miten opiskelijapariskunnilla on varaa lisääntyä! :blink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa yksi kuumeileva opiskelija. Me ollaan miehen kanssa molemmat opiskelijoita ja meillä on puolitoistavuotias poika. Kovasti haaveilen toisesta. Mulla on vuosi jäjellä opintoja ja mies tekee lopputyötä ja tekee töitä siinä ohella. Tyhmää kun joutuu järjellä miettimään ja tekemään kaiken maailman laskelmia siitä milloin olisi viisainta lapset hankkia. Haluan itse valmistua ennen mahdollista toista lasta, sillä pidin esikoisen takia vuoden taukoa opiskelusta. Mutta onko valmistumisen jälkeen tai ennenkään sitä yrittää vauvaa. Unohdanko kaiken oppimani ja mitä työnantajatkin ajattelevat, jos valmistumisen jälkeen ei heti mene töihin. On tää niin vaikeeta.

 

Muuten minulla ei ole oikein mitään negatiivista sanottavaa lapsen saamisesta opiskeluaikana. Tietenkin se on hidastanut molempien opiskelua, sillä mieskin on tehnyt enemmän töitä kuin mitä tekisi, jos kahdestaan olisimme. Lisäksi hankaluuksia on tuottanut lapsen korvatulehduskierre. Koulusta kun ei aina voi olla samalla tavoin pois kuin töistä.

 

Itse opiskelu on muuttunut tehokkaamaksi. Mieluummin istuu tunnilla kuuntelemassa kuin jättää menemättä(niinkuin helposti aikaisemmin teki) ja tentteihin lukuun käytetään kaikki liikenevä aika tehokkaammin mitä aikaisemmin :rolleyes:

 

Raha on tietenkin se ikuinen ongelma. Me emme saa esim. asumistukea (liian iso asunto ja liian hyvät tulo muka vaikka köyhyysrajalla elämme :huh: ) Ei me silti nälkää nähdä :P . Kaikki ylimääräinen ihana on vaan karsittava. Mutta on tuo lapsi sen verran ihana etten tätä mihinkään vaihtais B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuukku, paljonko teillä menee sitten kuukaudessa rahaa lapseen? Ruokaan, tarvikkeisiin, vaatteisiin... kun kaikkea pitää ostaa lisää kun lapsi kasvaa, tai ainakin niin olettaisin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapsi meni päiväkotiin kun taas aloitin opiskelun. Päiväkodissa poika saa aamupalan, lounaan ja välipalan. Kotona syö vain iltaruuan ja iltapalan. Syö siis samaa ruokaa kuin me aikuisetkin. Ruokamenoihin ei siis tässä vaiheessa mene lapsen takia kovin paljon ylimääräistä rahaa. Eli sama summa menisi joka tapauksessa kauppaan.

 

Toista oli silloin kun ei vielä juonut lehmänmaitoa ja söi soseita. Meillä imetys loppui aikaisemmin kun olin ajatellut, joten poika sai tuttelia. Kiinteiden tullessa kuvioon soseet olivat hyvin usein kaupan valmiita purkkiruokia. Mielestäni ruokakauppaan meni tuolloin enemmän rahaa kuin nyt. Tarkkoja summia en muista, mutta esimerkiksi viikon tutteleihin meni ainakin parikymppiä. Eli paljon säästää jos imettää ja tekee soseetkin itse.

 

Tietenkin vaippoihin menee myös rahaa. Käytimme alussa ihan kertisvaippoja ja kaikkihan tietävät etteivät ne ole kauhean halpoja ja ihan alussa niitä kuluu yllättävän paljon. Nykyisin käytämme päivisin kestovaippoja ja yöllä kertisvaippoja ja säästämme kyllä melkoisen summan. Olen siis tehnyt vaippoja itse, lisäksi ystäväni on tehnyt niitä meille materiaalikustannuksilla. Melkoinen säästö siis.

 

Vaunut hankimme uutena. Olivat poistuvaa värimallia ja alennuksessa. Näihin saimme avustusta tulevilta isovanhemmilta. Sitteri oli serkun peruja. Turvakaukalon jouduimme ostamaan uutena, sillä autoomme ei käynyt kuin telakointialustallinen malli. Kaikille kaukalokaan ei tietenkään ole välttämätön. Bussilla pääsee monta kertaa paljon kätevämmin liikkumaan paikasta toiseen. Paljon siis näissäkin kuluissa säästää jos löytää hyväkuntoista tavaraa käytettynä tai saa vaikka sukulaisilta lainaan. Me myimme vaunut ja kaukalon eteenpäin, joten saimme niistä rahaa tarvittaviin hankintoihin esimerkiksi auton turvaistuimeen.

 

Vaatteita olemme saaneet käytettyinä sukulaiselta. Lisäksi olemme ostaneet niitä aika paljon uutenakin. Henkkamaukka on kyllä meidän budjetille paras kauppa. Mies tekee paljon löytöjä alerekeistä ja esimerkiksi päiväkodissa pojalla on yleensä tavalliset gollegehousut jotka ei onneksi kauheita maksa. Kirpputoreja kannattaa myös kiertää. Mä en ole niistä kauheesti löytänyt mitään. Poikien hyväkuntoiset vaatteet tuntuvat olevan kiven alla. Tästä syystä meillä meni juuri pojan toppapukuun ja talvikenkiin 160 euroa eli aika huima summa.

 

Meillä onneksi isovanhemmat ovat joskus auttaneet kalleimmissa vaate ym. hankinnoissa , mutta kyllä olen kaikkien menojen takia ihan suosiolla nostanut myös opintolainaa. Mitään tarkkoja summia en osaa sanoa kuluista, mutta ne eivät tässä vaiheessa lapsen ikää mielestäni niin kovin suuria ole. Toista se on sitten joskus kun harrastuksia rupeaa tulemaan ja pitää saada kaiken maailman vempaimet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan molemmat opiskelijoita ja vauvan laskettuaika on tammikuussa.

Kokemusta ei paljon siis ole miten raha-asiat hoituu, mutta selviä suunnitelmia kyllä.

 

Pienenä vauvana lapsihan ei paljon kuluta. Jos täysimettää, niin vaipat.

Sitten kun alkaa käyttää soseita, niin itse pystyy tekemään helposti ja edullisesti.

Kestovaippoja käyttämällä säästää myös rahaa. Itse en ole suunnitellut käyttää kestovaippoja alkuun,

mutta voi olla, että osakestoilen, kun tuo vauvan kanssa eläminen alkaa sujua tottuneemmin. :)

Osakestoilukin tuo säästöä.

 

Vauvan tavaroidenhan hankkiminen tässä on ollut se rahaa vievä operaatio!

Tämäkin on niitä, että rahaa saa kulumaan juuri niin paljon kuin haluaa. Onko ostettava se 600euron pinnasänky vai riittääkö vähän edullisempi esimerkiski 150euron? Tai käytettynä vielä edullisemmin.

Me ollaan aika paljon hankittu ihan uutta vastaavaa tavaraa käytettynä. Alle vuoden käytössä ollut brion pinnasänky 50e jne.. Yhdistelmävaunuihin uudenveroinen vaunukoppa on käytetty, mutta ratasosa on täysin uusi. Merkki siis Emmaljunga. Pitkäkestoisempiin juttuihin olen halunnut panostaa enemmän, koska niiltä odotan myös käyttöikää pidemmäksi. Sitteri, turvakaukalo ja itkuhälytin ovat lainassa siskolta. Vauvanvaatteita löytää kirpputorilta ihan uudenveroisena, joten uusia vaatteita vauvalle en ole ostanut kuin muutamia.

 

Opiskelijabudjetilla ollaan hyvin saatu tavaroita hankittua. Mies käy satunnaisesti töissä. Ei kuitenkaan joka kuukausi näin talvisin! Säästöjä tietenkin on myös hieman. Luulen, että jatkossa sama kaava, että

käytettynä mahdollisimman paljon (Onhan se ekologisempaakin tässä kulutushysteerian täyttämässä maailmassa). Mitä ei löydy hyväkuntoisena/uudenveroisena niin niitä sitten ostellaan kaupasta. Eihän sitä varmaan pysty ostamaan, vaan että joku juttu on hieno, vaan pitää miettiä onko tarvetta ja paljon se maksaa.

 

Uskon, että lapsen kasvaessa selviää hyvin myös vähän pienemmällä budjetilla. Kun vauva on ihan pieni ja toivon mukaan täysimetyksessä, niin täytyy laittaa lapsilisiä vähän sivuun säästöön ja niillä sitten ostella myöhemmin talvihaalaria, polkupyörää yms.! Toinen avainsana on kohtuullisuus! Voi pukeutua siististi ja omistaa virikkeellisiä leluja ja tarvikkeita ilman, että kaikki kaapit ja laatikot pursuaa niitä.

 

Katotaan miten käy tulevaisuudessa. Näillä ajatuksilla mennään tässä odotusvaiheen viime metreillä. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tilanne se, että minä olen yrittäjä ja mieheni lähtee syksyllä opiskelemaan. En ole vielä raskaana, mutta yritys käynnissä. Vähän kyllä jännittää miten opiskelija-elämään sopii vauva..varsinkin kun olemme viime vuodet olleet molemmat töissä ja raha-asioita ei ole tarvinnut miettiä kovinkaan paljoa. Niin kun tulot tippuu äitiysrahan ja opiskelija-budjetin varaan, niin voi ainakin aluksi olla hieman hankalaa... mutta uskon kyllä että fiksuja valintoja tekemällä ja kierrättämällä pärjätään ihan kohtuullisesti. Kyllähän tästäkin ketjusta näkee, että moni opiskelija on pärjännyt ihan hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

me ollaan molemmat vielä opiskelijoita, 4 ja 5v takana. yritetä ei vielä, sillä haluan että jompi kumpi saisi edes vakituisen työpaikan. molemmilla on tosin se tilanne opiskelun kanssa että valmistuu sit-ku...pelottaa että venyy liian pitkälle...haluan olla äiti alle 30v, sentään olen vasta 24...saas nähdä miten käy :)

 

pauliinan viesti rohkaisee :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies vakitöissä ja minulla oma yritys, mutta opinnot vielä kesken. Gradu ja muutama rästikurssi puuttuu. Ne on tarkoitus saada keväällä valmiiksi. Jätimme ehkäisyn juuri pois. Olen ehtinyt kokea myös lapsettomuutta (edellinen liitto), joten sekin on opettanut, ettei elämää kannata suunnitella liikaa. Kaikki järjestyy aina jotenkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Osaatteko auttaa Kelan tuista:

Onko niin, että jos nostan opintotukea ja äityisrahaa (vai mikä se on nyt nimeltään, jota saa ne ekat 10kk??) niin saan sitä alinta äityisrahaa, koska nostan myös opintotukea? Siis vaikka olisin ollut töissä 6kk sitä ennen tms?

 

Näin on. Mä nostin edellisellä äitiyslomalla myös opintotukea, joten äitiysraha oli minimi. Näin teen myös nyt, koska tulot oli niin säälittävän pienet, että olisi joka tapauksessa tainnut tulla minimiä.

 

Kannattaa toki laskea, miten suuren äitiysrahan saisit palkkatuloilla! Jos se on isohko, niin on paljon järkevämpää jättää opintotuet ottamatta ja nostaa isoa äitiysrahaa. Samalla säästyy opintotukikuukausia tulevaisuuden varalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Opiskelut ovat kesken ja jatko opinnotkin suunnitteilla, mutta ei tässä nytten oikein auta muu kuin antaa vauvan tulla, jos niitä joskus ihmisen iässä haluaa tehdä :)

 

Onhan tää valtavaa riskinottoa, mutta uskon vahvasti siihen, että elämällä on tapana järjestyä aina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tonne toiseen ketjuun jo kirjoitinkin, että mä olisin valmis lapsentuloon, mutta mies järkeilee. Mies on siis jo valmistunut ja vakitöissä, mutta mulla on opintoja vielä noin vuosi jäljellä. Ennen lasten hankintaa mun pitäs kuulemma valmistua ja saada työpaikkakin. Valmistuminen onnistuu, mutta mies ei tunnu tajuavan, että mun alalla ne työpaikat on hieman kivenalla. Ainakin ne pysyvämmät. Ite olisin valmis lasta yrittämään jo opiskelujen aikana, mutta enköhän mä jaksa sen vuoden verran odottaa.

 

Eniten meidän lastenhankintaa tuntuu nyt jarruttavan se, että molemmat halutaan olla naimisissa ennen lisääntymistä, eikä me millään päästä yhteisymmärrykseen häiden ajankohdasta. :lol: No, josko sitä ennen 30-vuotispäivää olis edes sen ensimmäisen lapsen saanu. Viitisen vuotta aikaa siis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^aika lailla sama kuin meillä, paitsi että me ollaan jo päästy "järkeilyn yli" eli eka valmistuminen ja työpaikat...mutta kun tuntuu kestävän, niin annetaan lapsen tulla jos on tullakseen...tosin vasta huhtikuun aikana aloitetaan tjottailu/yritys ;) ja ennen 30v ois kiva saada, mulla vielä se vähän yli 5v, miehellä enää vähän yli 2v ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo "järkeily" on tuttua täälläkin. Itse opiskelen, vielä vuosi on jäljellä. Mies on töissä, mutta työsuhteen jatkuminen ei ole mitenkään varmaa ja saattaa hänelläkin vielä opinnot olla edessä. Olemme puhuneet paljon vauvoista, varsinkin nyt kun lähipiirissä monet pariskunnat ovat alkaneet odottaa perheenlisäystä. Mies on meistä se järkevä osapuoli ja haluaa, että olen opiskelut suorittanut, ennen vauvaa. Itse en vaan millään malttaisi odottaa yrittämisen aloittamista, sillä kuka tietää voiko sitä ikinä ylipäätään saada lapsia. Valmistumisen jälkeen minulla on hyvä työllisyystilanne ja mies onkin vitsaillut, että hän jää vielä koti-isäksi, kun äiti käy töissä.

 

Kai se vuosi nopeasti menee (?) ja voihan sitä yritystä aloittaa jo ennen valmistumistakin... ;) Odottavan aika vaan tuntuu niin kovin pitkältä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onneksi en oo siis ainut, jolla tuo odottamisen odottaminen tuottaa tuskaa. No, vuodet menee onneks nopeesti. (Tai onneks ja onneks, kohta mä kuitenkin huomaan olevani kymmenen vuotta vanhempi ja edelleen lapseton.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä vaiheessakin on pistänyt jo ärsyttämään se, kun lähipiirissä monet kyselevät perheenlisäyksestä (olemme naimisissa), eikä olla edes aloitettu yritystä. Useampi kyseli häiden jälkeen, että olenko raskaana, kun tällaisen "ratkaisevan askeleen" otimme.. No, kai sitä voi muutenkin naimisiin mennä, ilman raskauttakin!? :angry: Nuo kysymykset eivät sitten lain helpota omaa kuumeilua..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now