Unna

Haaveilevat ja kuumeilevat opiskelijat

482 posts in this topic

multa kysy äidin kautta kummi, että ollaanko raskaana kun kuuli kihlauksesta....no näkipä sitten häissä ettei mittään lapsosia mukana ollut (päätös naimisiin menosta 11kk ennen häitä)....ihania immeisiä :rolleyes:

 

meiltä ei oo tosin kukaan kysyny mitään sittemmin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En oikein tiedä minkä alle tämä kuuluu, mutta kirjoitanpa sen nyt sitten tänne, koska olen haaveileva ja kuumeileva opiskelija.. Yrityshän meillä ei vielä ole alkanut (miljoonannen kerran), mutta silti tuntui pahalta, kun tässä jokin aika sitten palasin takaisin kp1! Eikä mitään mahdollisuutta raskauteen edes ole, taidan olla aika pöhlä :huh: Olin koko päivän kuin kiukkuinen ampiainen ja mies sai kärsiä! Samana iltana tapasimme vielä raskaana olevan kaverimme ja olo tuntui vielä kamalammalta, vaikka olenkin hyvin onnellinen hänen puolestaan, enkä ikinä toivoisi hänelle mitään pahaa ja odotan innolla pientä ihmettä syntyväksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä yliopisto-opiskelija, joka haaveilee. Häät tulossa lähiaikoina, joten sekin on saanut miettimään asiaa, vaikka ei se tietenkään suoraan mene niin että häät -> vauva. Ihan hetinyt ei mitään eritystä ei olla suunniteltu, mutta vuoden päästä voisi olla jo ihan mahdollistakin... mutta sitten valmistuminen alkaisi olla jo liian lähellä (gradu toivottavasti valmis siinä vaiheessa ja muutamia kursseja jäljellä). Suomeksi: raskaana olevana vastavalmistuneena en varmasti saisi töitä. Eli raskauden ja kokopäiväisen työelämän aloittaminen yhdistäminen tuntuu mahdottomalta.

 

Onko huono ratkaisu, jos saa lapsen siten, että jäljellä äitiysloman jälkeen on enää muutamia kursseja ja tenttejä tekemättä ennen valmistumista? Olisiko parempi jäädä äitiyslomalle jo valmistuneena? Millaisia ratkaisuja ne teistä ovat tehneet, joilla haave lapsesta ja valmistuminen osuvat samoihin aikoihin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen opiskelija, ensimmäistä vuotta vieläpä, mutta lapsi on haaveissa siitä huolimatta. Jos kaikki menee niin kuin toivomme, olen ensi vuonna äitiyslomalla puoli vuotta ja sen jälkeen opiskeleva kotiäiti. Jos lapsentekoa lykkäisi valmistumisen jälkeen (varsinkin jos vielä haluaisi olla töissä sen pari vuotta ennen äitiyslomalle jäämistä), olisin jo sen verran vanha, etten tiedä jaksaisinko koko touhua enää - tai että onnistuisiko raskaaksi tulo ylipäätään. Varmaahan se ei ole nytkään, mutta todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin neljän vuoden kuluttua. Nyt olen 30-vuotias.

 

Koulutusohjelma on sellainen, että opiskelu on mahdollista lapsenhoidon ohessa, ja aika monta hoitovapaalla olevaa siellä opiskeleekin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onko huono ratkaisu, jos saa lapsen siten, että jäljellä äitiysloman jälkeen on enää muutamia kursseja ja tenttejä tekemättä ennen valmistumista? Olisiko parempi jäädä äitiyslomalle jo valmistuneena? Millaisia ratkaisuja ne teistä ovat tehneet, joilla haave lapsesta ja valmistuminen osuvat samoihin aikoihin?

Mulla on lähes sama tilanne kuin Eburilla. Itse olen tullut siihen tulokseen, että mun on pakko valmistua ennenkuin voin edes haaveilla siitä yrityksen aloittamisesta. Tämä siksi, että haluan sitten jos ja kun meille vauva suodaan, keskittyä ainoastaan siihen vauvaan enkä halua miettiä niitä paria viimeistä tenttiä, jotka tutkinnosta puuttuvat. Välillä tämä valmistumisen odottaminen on yhtä tuskaa kun vauvakuume jyllää pahana, mutta uskon sen omalla kohdallani olevan ainoa oikea ratkaisu. Huonoina hetkinä tosin hiljaa mielessäni toivon, että epillerit yhtäkkiä vain lakkaisivat toimimasta ja sitä olisikin hups vaan raskaana :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taidanpa ilmoittautua tänne... :rolleyes: Olen siis yliopisto-opiskelija, vielä olisi vajaa kaksi vuotta opiskelua jäljellä. Meillä on yksi lapsi, 9kk tyttö. :wub: Kova vauvakuume kuitenkin vaivaa, varsinkin kun tutuista ja lähipiirissäkin moni on raskaana. Meidän neiti on mielestäni nykyään enemmän taapero kuin vauva. :)

 

Olen kuumeillut jo pari kuukautta, mies oli vielä äskettäin sitä mieltä että mun on ensin suoritettava tutkinto, toisaalta itsekin olin/olen samaa mieltä... mutta nyt mies on useamman kerran kysynyt minulta toisesta lapsesta, eilen sitten sanoi, että ei mun opiskeluilla ole väliä. ^_^

 

Katsotaan mihin suuntaan elämä vie, vauva on tervetullut, ehkä tosin pienellä varauksella vielä... mutta taitaa siis olla menossa jonkinlainen tjot-vaihe. :)

Edited by Cath83

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä tonne toiseen ketjuun jo kirjoitinkin, että mä olisin valmis lapsentuloon, mutta mies järkeilee. Mies on siis jo valmistunut ja vakitöissä, mutta mulla on opintoja vielä noin vuosi jäljellä. Ennen lasten hankintaa mun pitäs kuulemma valmistua ja saada työpaikkakin. Valmistuminen onnistuu, mutta mies ei tunnu tajuavan, että mun alalla ne työpaikat on hieman kivenalla. Ainakin ne pysyvämmät. Ite olisin valmis lasta yrittämään jo opiskelujen aikana, mutta enköhän mä jaksa sen vuoden verran odottaa.

 

Eniten meidän lastenhankintaa tuntuu nyt jarruttavan se, että molemmat halutaan olla naimisissa ennen lisääntymistä, eikä me millään päästä yhteisymmärrykseen häiden ajankohdasta. :lol: No, josko sitä ennen 30-vuotispäivää olis edes sen ensimmäisen lapsen saanu. Viitisen vuotta aikaa siis.

 

Kuulostaapas tutulta :) Miekkonen nyt kyllä lupaillut, että yritys alkaa 2/2009. Kirjoitan gradua tällä hetkellä enkä ole alan töissä. Työjutuissakin ihan samat tulevaisuudennäkymät. Mielestäni olen niin valmis saamaan lapsen kuin voi nainen valmis olla ja niin on tuo toinenkin puolisko (mikäli oikein olen tulkinnut). Häntä vain enemmän pelottaa taloudelliset seikat. Mielestäni turhaan!

 

Meillä oli hääpäivä ja kaikki jo varattuna elokuulle -09, mutta huomasin olevani aivan liian stressaantunut ja ylityöllistetty eli päätimme siirtää häitä tulevaisuuteen. Vauva saa tulla tahtomisia ennen ja häät järjestämme sitten, kun siltä tuntuu.

 

Yliopisto-opinnot ovat nyt kestäneet 5,5v eli kuudessa vuodessa yritän saada homman päätökseen. Alkuopiskelujen aikana ei tosiaan ollut vauvakuumeen hiventäkään. Nyt vasta viimeisen puolen vuoden ajan olen koko ajan useammin ja innostuneemmin ajatellut vauvajuttuja ja lörpöttänyt niistä kaikille. Toivon vain, että kaikki menisi hyvin. Pelottaa tietysti, että jos ei sitten jostain syystä raskaudukaan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen vastavalmistunut ja vauvakuume on ollut jo useamman vuoden. Mies ei ole ollut asian suhteen niin järkyttynyt enää pariin vuoteen. Nyt on jopa sanonut että voisi se vauva jo tulla, mutta toisaalta on kuulemma luottanut siihen, että minä haluan kuitenkin siirtää sitä vielä. Tilanne on nyt vaan tosi huono, kun yritän saada töitä.

 

Toisaalta olen myös alkanut haaveilemaan uudesta opiskelupaikasta, kun ei tällä koulutuksella tunnu löytyvän töitä. Vielä tämä taantumakin tässä :( Uusien opintojeni aikana voisimme sitten tehdä ne haluamamme 2 lasta. Toisaalta opinnot venyisivät ja olisin valmistuessani yli 3-kymppinen. Nyt 25. Mutta sitten kun hakisi töitä niin olisi ainakin ne lapset tehtynä ja voisi saada paremmin töitä. Ei kyllä ole juuri työkokemusta vielä...kesätöitä ja osa-aikatyötä.

 

Välillä toivon salaa että olisin jo raskaana, vaikkei se kyllä ole mahdollista..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tuun tänne päivittää meidän tilannetta. Päädyttiin lopulta siihen tulokseen, että turha odottaa valmistumista, kun siinä ois mennyt pari vuotta vähintään ja sit valmistuttua ois ollut hyvä hankkia työpaikkakin ja siihen ois mennyt lisää vuosia. Että ihan hyvin me voidaan hankkia lapsi nyt kesken opintojenkin. Ja opintojen aikana on mun mielestä enemmän joustoa olla pois koulusta (yliopisto) jos on tarvetta, kuin että jos olisi työelämässä. Kouluakaan ei yleensä ole kahdeksaa tuntia päivässä, niinkuin töitä olisi.

Nyt tällä hetkellä mä käyn osa-aikatöissä ja pääsäreihin pitäisi lukea. Aion hakea tänne nykyiseen asuinkaupunkiimme kouluun jatkamaan opintojani (joita olen jo 5 vuotta suorittanut). Eilen tehtiin raskaustestejä (2 kappaletta varmuuden vuoksi) ja plussaa näytti molemmat, jipii! Ollaan tosi onnellisia :) ja mua vähän jännittääkin kaikki muutokset :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea Sasa plussasta. Ja kyllä se opiskelu varmasti sujuu lapsenkin kanssa. Tosin mulla takkuaa gradu vaikka ei lasta olekaan ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onnea Sasa plussasta. Ja kyllä se opiskelu varmasti sujuu lapsenkin kanssa. Tosin mulla takkuaa gradu vaikka ei lasta olekaan ;)

 

Näin täälläkin. Molempia toivon kuitenkin, siis lasta ja gradun valmistumista :D

 

Lapsen teko on ihan hauskaa, mutta kuka pakertaisi tuon gradun...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin tsemppaamaan teitä opiskelevia kuumeilijoita! Mulla oli ollut vuoden verran jo paha vauvakuume, kunnes häiden jälkeen päätettiin antaa lapsen tulla. Opintoja oli takana 4 vuotta ja edessä about 3. Kyllähän mua huoletti rahatilanne, opintojen valmistuminen ja mahdollinen työpaikka. Me oltiin molemmat vielä opiskelijoita.

 

Mutta hetkeäkään en ole katunut ja ollaan päinvastoin kiitelty toisiamme, että me uskallettiin raskautua opiskelijoina. Me oltiin molemmat tavallaan "kotona" lapsen syntyessä ja vauva-arkea elettiin yhdessä. Isä osallistui hoitoon paljon ja molemmat sai olla lapsen kanssa tunteja päivässä. Tilanne ois ollut aika eri, jos isä ois ollut töissä. Mä sain raskausaikana ja äitiyslomalla opintoja tehtyä tosi kivasti eteenpäin. Varmaan 40 opintoviikkoa (en osaa laskea noita pisteitä) tuli siinä 1,5 vuoden aikana, kun olin viimeisilläni ja pienen vauvan kanssa. Lapsi meni hoitoon sitten vuoden iässä mun siskolle ja 1,5 vuoden iässä tarhaan. Mä suorittelen nyt viimeisiä opintoja ja käyn kokopäivätöissä tekemässä diplomityötä, kuten mieskin.

 

Kaikki meni siis oikein mukavasti, opinnot tuli suoritettua, työtäkin todennäköisesti löytyy, rahallisesti pärjättiin ihan kivasti ja molemmat saatiin olla paljon kotona vauvan syntyessä. Eli en voi kuin suositella ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

tuo on kyl tosi hyvä että kerkiää olla kotonakin pikkuisen kanssa....saas nähdä miten meillä käy, kerkiääkö mies valmistua ja joutua kortistoon ennen kuin mahdollinen vauveli tulee maailmaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilmoittaudun super kuumeilija opiskelijaksi :P Välillä tuntuu että se vauva pitäs saada tähän heti nyt. Lähihoitajaksi opiskelen, vuosi jäljellä. Olen kylläkin ylioppilaaksi valmistunut vuosia kaksi sitten. Mies on vakkari työssä. Meillä oli jossakin vaiheessa suunnitelma että jos yritys aloitettaisiin siihen saumaan, että ehtisin valmistua 2010 keväällä. Kummallekin kyllä sopisi vaikka heti aloittaa, mutta minulla kuitenkin välillä pieni ääni sanoo että valmistu ensin. Tai ainakin yritä ;) Suuntaudun lapsiin ja nuoriin, ja mietin että minkälainen kuume minulla sitte on kun harjoitteluihin menen, jos näin jatkuu.

Toisaalta ikinähän ei tiedä tuleeko sitä vauvaa olleskaa. Mutta semmoisia en haluais miettiä. Ei kai kukaan tietenkään. Jos vauva on sitten tullakseen niin periaatteessa en ehdi töihin hakea ollenkaan, jotenki se vain huolettaa että onko "sopivaa" jäädä vauvan kans kotiin heti seuraavana päivänä kun saa paperit koulusta käteen...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ois kiva jos ministerit sitten korottaisivat minimiäitiystukia, jos haluavat kerta kannustaa hankkimaan lapset opiskeluaikana. Jotenkin tuntuu että opiskelujen jälkeenkin ois hyvä olla töissä jonkun aikaa, että ei sit äitiysrahalle jäädessään joutuis ihan sillä minimillä elämään vaan ois kertynyt (vuoden ajanko se pitää olla?) palkkatuloa.

 

Älkäätten ajako minuu pois kun tänne vastaan, vaikken opiskelija enää olekaan. :rolleyes: Mun valmistumisesta on aikaa noin puolitoista vuotta. Opiskeluaikana ei lapsi ollut ajankohtainen kun ei silloin eka ollut miestäkään ja sitten loppu opiskeluaika kun seurusteltiin, asuttiin eri kaupungeissa. B)

 

Avioitumisen jälkeen oli tarkoituksena antaa vauvalle mahdollisuus heti kun minullakin on vakkarityö jne. Elämää ei kuitenkaan voi 100% suunnitella just niin kuin haluaa. Nyt se työkin, joka aluksi oli täysiaikainen ja vakituiseksi lupailtiin, on muuttunut osa-aikaiseksi & päättynee kokonaan toukokuussa kun liiketoiminta lopetetaan. Taloudellista turvaa ajatellen pitäisi siis jatkaa työn etsintöjä, odottaa koeaika umpeen jne. ja kuitenkin henkisesti vauva olisi tervetullut vaikka just heti ja nyt. Vähän surkuhupaisaa että nyt kun uskaltauduttiin antamaan vauvalle mahdollisuus, työ menee alta ja tipun työttömyyskorvaukselle. Että jos nyt tulisin raskaaksi, tuet ei olisi opiskelijoita suuremmat ainakaan..

 

Mutta pikkuinen on tervetullut ja pitää vaan luottaa siihen että elämä kantaa ja toimeen tullaan. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu ja milloin se huolella rakennettu turvaverkko rikkoutuu, vaikka opiskelut olisikin "alta pois". Jos mulla olisi ollut mahdollisuus saada lapsia jo opiskeluaikana, se ois voinut olla parasta. Opiskelut kun voi yhdistää lapsen hoitamiseen ja tärkeintä mitä lapselle voi antaa on turvallinen kasvuympäristö ja rakastavat vanhemmat. Ei lapsi vaadi uusinta uutta, tuliteriä testivoittaja-rattaita ja hienoja brändituotteita. Niin minä aattelen. :)

Edited by Liljaana

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mä olin tulossa ihan samaa tänne kirjottamaan, nyt työssäkäyvänä, asuntovelallisena voisin ajatella että lasten saaminen opiskeluaikana (jos siis olisin kuumeillut tuolloin) olis ollut oikeen järkevää. Varsinkin tällaisena lama-aikana kun ei mikään ole varmaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^meillä aika sama kun teillä, mekin 84 ja 81 (tosin), ja toiveita vuodelle 2010 :) ollaan puoliopiskelijoita enää...gradua pukkaa miehellä ja itellä on osa-aikatyö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä viime vaiheen opiskelija, mies työelämässä. Pillerit jätettiin pois 8/08, ja siitä lähtien yritetty lasta. Tässä vaiheessa elämää tuntui sopivalta, kun jo molemmat liki työelämässä kokonaan, minäkin jo osittain. :) Ja tarttuihan se vauvakuume myös muista, kun alkoi lähipiirissä raskauksia/vauvoja olemaan... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tälläisen uutisen bongasin tänään iltalehden nettisivuilta:

 

Lasta huoltavien opintorahaan ehdotetaan korotusta

Keskiviikko 1.4.2009 klo 10.19

Perheellisten opiskelijoiden rahatilanteeseen kaavaillaan parannuksia.

 

Työryhmä ehdottaa, että lasta huoltavien opiskelijoiden opintorahaan lisätään huoltajakorotus. Korotuksen määrä huoltajalle olisi 145 euroa kuussa riippumatta lasten lukumäärästä.

 

Korotus otettaisiin käyttöön kahden vuoden päästä elokuussa.

 

Selvitysten mukaan opiskelevien lapsiperheiden taloudellinen tilanne on tiukka.

 

 

STT

 

Tosi hyvän kuuloinen uudistus. Harmi vaan että kestää 2 vuotta ennenkuin se tulee voimaan :D (Toivottavasti tää sit on oikea uutinen eikä mikään aprillipila! Tuli vaan mieleen että onko liian hyvä juttu ollakseen totta...)

Edited by sasa

Share this post


Link to post
Share on other sites

taloussanomissa oli myös juttu opiskelijoista vanhempina, kuinka pärjätään jne. ei rohkaissut hirveästi...:(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun pitäisi valmistua jouluun mennessä, joten näyttäisi siltä, että vauva tuskin ehtii maailmaan siihen mennessä, kun ei olla edes aloitettu yrittämistä. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
taloussanomissa oli myös juttu opiskelijoista vanhempina, kuinka pärjätään jne. ei rohkaissut hirveästi...:(

 

 

Millainen juttu?

 

 

Toivottavasti tuo uudistus todella tulee tapahtumaan :). Ehtisi meidänkin elämään vaikuttamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tälläisen uutisen bongasin tänään iltalehden nettisivuilta:

 

Lasta huoltavien opintorahaan ehdotetaan korotusta

Keskiviikko 1.4.2009 klo 10.19

Perheellisten opiskelijoiden rahatilanteeseen kaavaillaan parannuksia.

 

Työryhmä ehdottaa, että lasta huoltavien opiskelijoiden opintorahaan lisätään huoltajakorotus. Korotuksen määrä huoltajalle olisi 145 euroa kuussa riippumatta lasten lukumäärästä.

 

Korotus otettaisiin käyttöön kahden vuoden päästä elokuussa.

Selvitysten mukaan opiskelevien lapsiperheiden taloudellinen tilanne on tiukka.

 

 

STT

 

Olen varmaan ihan hölmö, kun en ymmärrä, mutta tulisiko tämä siis mahdollisesti voimaan elokuussa 2010 vai 2011?

 

Olen nimittäin villeimmissä ja toiveikkaimmissa unelmissani suunnitellut, että jättäisin gradun loppuunsaattamisen hoitovapaalle, joka alkaisi siis näillä näkymin aikaisintaan 2010 syksyllä. Hoitovapaalla voisin sitten nostaa loput tukikuukauteni ja saada mahdollisesti tuota huoltajakorotustakin niiltä kuukausilta. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Unelmoin liikaa...

 

Edit: Asia selvisikin jo Taloussanomien vastaavan artikkelin avulla eli vasta 2011 tulisi mahdollisesti tuo uudistus.

Edited by susan82

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now