Haaveilevat ja kuumeilevat opiskelijat

[susanee]

^en enää löytänyt sitä. olikohan aprillipilaa...

 

Kyllä se tuon linkin kautta ainakin avautuu.

[Tuulssi]

^kyse oli siis mun löytämästä jutusta mikä oli taloussanomissa.

[susanee]

^kyse oli siis mun löytämästä jutusta mikä oli taloussanomissa.

 

Aaaa. Okei. Sorry sekoiluni

[Piita]

Hei! Minäkin kuulun nyt tänne. Ollaan miehen kanssa molemmat vielä opiskelijoita, vaikka ollaankin molemmat töissä; mies kokopäiväisesti ja minä puolta päivää. Opinnot on kyllä jo loppusuoralla, mutta ajallisesti valmistuminen ei ole kovinkaan lähellä. Minä olen haaveillut ja kuumeillut enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo muutaman vuoden, oikeastaan jo ennen kuin mentiin naimisiin. Nyt mieskin alkaa vähitellen innostua, ja toiveissa on, että kuumeilu tuottaa tulosta.

[Lyyli]

Minäkin tungen tähän ketjuun

 

Molemmat ollaan opiskelijoita, mies valmistuu joulukuussa 2009, minä 2010 jos ei haikara tule kylään. Jos onni meille vauvelin suo 2010, venytän varmasti valmistumista ihan siitäkin syystä, että on mukavampi saada ns. tuoreemmat paperit, kun siirtyy vauva-ajan jälkeen työelämään. Ja onhan ne yths:n palvelutkin ihan kiva plussa

[Guest Meg]

Opiskelijana saa kyllä hyvät palvelut vaikka rahaa ei olisikaan. Siis lähinnä just YTHS ja opiskelija-alennukset.

[Tuulssi]

pitää vaan maksaa lukukausmaksu

[Ekaterina]

Heippatirallaa Mä olenkin ihan uusi täällä, ja tämä opiskelijakuumeilu sopii minuun Ollaan molemmat vm. 90 (ei siis ees kahtakymmentä vielä!) ja lukio on juuri saatu päätökseen. Häät on kahden kuukauden päästä, ja Jussi astuu armeijan harmaisiin tammikuussa, erään 1/10. Vauvaa ois tarkoitus alkaa yrittämään loka-marraskuussa... Toiveissa olisi siis saada esikoinen loppuvuodelle 2010 <3 Silloin pikkuinen ei syntyisi ainakaan Jussin armeija-aikana. Mä olisin silloin ekaa-tokaa vuotta yliopistossa, kun pieni syntyisi.. Jussi käy nyt maalis-joulukuun töissä vakituisesti, ja mäkin elokuuhun ennen opintoja. (puhun kuin mulla ois jo opiskelupaikka, pääsykokeet siis on 8.6. ...)

 

Meillä molemmilla on kamala vauvakuume ollaan seurustelun alusta asti (2005->) puhuttu häistä ja lapsista ja omasta talosta, ja ainakin nää kaksi ekaa on tarkoitus toteuttaa lähiaikoina Kamalasti appikset ja vanhemmat on lasta vastaan, kun ne luulee ettei me pärjätä. Jos nyt ennenkin on pärjätty, miksei nyt..? Kuiteski ollaan säästetty tilille hää- ja vauvarahaa (ei olla tiliin jouduttu koskemaankaan vielä), ja molemmat käydään kokopäivätöissä aika kauankin ennen opiskeluja. Rahaa sukanvarteen ja sit yrittämään, eikö? <3

 

Kovasti vaan jänskättää et miten pian tärppää. Mulla on aika lyhyt kierto (21-23), tosin viime aikoina se on vähän pidentynyt (toivottavasti pysyvästi). Pitäis tässä viel miettiä pillereitäkin, en nimittäin käytä. Päätettiin jättää seksi avioliittoon, eikä siis oo ollu tarvetta... Nyt vaan mietityttää et pitäiskö sit loka-marraskuuhun asti pelata sit vaan kumeilla vai uskallanko sekoittaa kehoni hormonijärjestelmää lyhytaikaisestikaan millään pillereillä. Kääk.

 

Niin että tämmöinen esittely

Edited April 23, 2009 by hiirenkorva

[Pihlawa]

Tämäkin rouva on ihan uusi täällä. Ollaan kohta oltu naimisissa vuosi, seurusteltu pian seitsemän vuotta. Oon vm.85, mies pari vuotta vanhempi. Serkkuni on kovasti tykänny vauva.infon foorumista, niinpä päätin tulla tänne vertaistukea etsimään.

 

Opiskelen ja kärsin vauvakuumeen kourissa. Ihan fyysistä "ajattelen-vain-kohtuani"-kuumetta on ollut jo ainakin kaksi vuotta. Elämä on kuitenkin heitellyt eikä ns.sopivaa aikaa vauvalle ole meinannut löytyä. Ainakaan mieheni mielestä. Miehen valmistumista on jatkuvasti siirtäneet erilaiset työt ja sijaisuudet, joten en osaa miehen valmistumisaikaa veikata. Itse aloitin uudessa koulussa vasta tän vuoden alussa, vielä kolme vuotta jäljellä.. Ei ole mitään ammattia vielä kummallakaan, muttei olla työtä pelkääviä ja muutenkin oon varma, että pärjäisimme hyvin. Lueskelin tätä ketjua ihan alusta asti ja ilokseni totesin, että täällä on ainakin ollut mukana myös sellaisia, jotka ei yritäkään valmistumista ennen vauvaa.

 

Ollaan mieheni kanssa nyt sovittu, että tänä syksynä alettaisiin yrittämään raskautta. Jee!! Eilen vaan tuli keskustelua siitä, kuinka en kuulemma pysty puhumaankaan mistään muusta kuin vauvasta (lienee totta), joten päätin siirtää puhetulvani kohdistusta miehestä nettiin. Saa raukkaparka vähän armoa.

Tällaista tällä erää, onneksi on foorumeita, minne purkaa mieltään!

[Anastasia]

Lapsen teko on ihan hauskaa, mutta kuka pakertaisi tuon gradun...

Niinpä! Itse yritän vääntää gradua silloin tällöin lastenhoidon lomassa. Toisaalta se on ihan mukavaakin, sellaista omaa aikaa, jolloin saa ajatella vähän syvällisempiä asioita kuin kakkavaippoja tai traktorileikkejä.

 

 

Olipa kiva selailla tätä ketjua, kun niin monella oli raskaus- tai vauvatickereitä! Tsemppiä vain kaikille opintoihin.

[Ruu]

Täällä yksi kuumeilija!

 

Mun pitäisi valmistua 2011. Jos mies rohkaistuu vauva-asioissa, niin valmistuminen siirtyy vuodella tai kahdella

 

Nyt vaan odottelen lausuntoa mieheltä... Yritys alkaa joko syyskuussa tai viiden vuoden kuluttua. Voihan huokaus ja sormet ristissä!

[johku_]

Voih, olen kade jos elisa saat myöntävän lausunnon

[Pihlawa]

Oon kyllä samaa mieltä Johkun kanssa, että olet tosi onnekas, Elisa, jos mies myöntyy.

 

Epävarmuus tulevaisuuden tuloista taitaa olla miesten yleinen pelko, naisilla enemmän sitä "elämä kantaa"-ajattelutapaa. Ainakin ite koen, että selviämme varmasti mistä tahansa, kunhan olemme yhdessä. Mies ei valitettavasti yhtä luottavainen, koska opiskelut kesken..

[Ruu]

No, lausuntoa odotellessa...

 

Miehillä taitaa olla joku kova ja alukantainen stressi siitä, että niiden pitää kyetä elättämään perheensä ja olla peruskallio.

Mun mieheni on siis yrittäjä ja kuukauden tulot vaihtelevat kovastikin. Ja mulla on taas tuo nimenomainen "elämä kantaa"-ajattelutapa

 

Ollaan kyllä väännetty ja käännetty tätä asiaa, ja ideaali hetki lapsen saamiselle olis 2010 kesä tai alkusyksy. Mulla olis puolisen vuotta opintoja jäljellä ja äitiysloman jälkeen saisin sitten tuoreet paperit joilla hakea töihin. Sitten pari-kolme vuotta duunia ja toinen lapsi.

 

Saas nähdä kuinka käy...

[Pihlawa]

No ainakin sun suunnitelma/unelma kuulostaa täydelliseltä! Eikun lykkyä vaan niin miehen kuin vauvankin osalta!

[Guest iines26]

-

Edited December 1, 2009 by Del

[Pieniminä]

2 viikkoa sitten ammatti paperit kädessä. sen jälkeen voisin tehdä plussa testin kauaa ei enää ole status opiskelija.

[Pihlawa]

Ihanaa kuulla, iines, että uskalsitte yhdessä vauvaa yrittää, vaikka sulla opiskelut kesken. Mulla ihan sama tilanne opiskelujen kanssa, joten hienoa kuulla, että joku muukin.. Tosin meille ei vielä ole vauvaa tulossa, toivottavasti mies rohkaistuu. Onnea ja aurinkoa loppuraskauteen!

 

Ja onnittelut valmistuneille/valmistuville! Mullekin kelpaisi valmiit paperit..

[Kuutar]

Täällä haaveileva opiskelija. Ensimmäinen opiskeluvuosi takana ja jos ehkä syksyllä aloittaisi yrittämisen.. Mulla on yksi tutkinto kyllä jo, mikä luo tietynlaista turvaa ja mies on valmis, joskin jatko-opiskelee työn ohessa. Mutta toivottavasti en saa tätä toista tutkintoa edes kandiin saakka ennen raskautumista...

[Neferica]

Täällä on yksi kuumeileva opiskelija. Meillä on jo yksi lapsi, mutta toiveissa olisi saada lähivuosina toinen.

 

Itselläni on opintoja jäljellä n. 2,5 vuotta. Olen ollut kotona nyt vuoden ja jatkan koulua syksyllä, tai no menen töihin jo heinäkuussa, josta saan osan harjoittelua suoritettua. Mies on jo valmistunut ja hänellä on vakituinen työpaikka, joten rahallisesti meillä ei ole mitään hätää. Itse en ole stressanu valmistumisesta ollenkaan. Paitsi joskus tuntuu siltä, että ei oo kiva elellä "miehen rahoilla" (mies ei kyllä ajattele noin, vaan ilomielin maksaa meidän kaikkien menoja ). Jos nyt ensi vuoden saa käytyä koulua ja toivottavasti sitten pääsen taas äitiyslomalle .

[keijukainen86]

Meillä ollaan molemmat opiskelijoita, periaatteessa vuosi jäljellä molemmilla, mutta ehkä käymme kahdessa vuodessa kun tenttejä oikeastaan vain jäljellä ja ei koulu oikein kiinnosta tai alan töitäkään tiedossa. Kesän aikana tarkoitus päättötyö tehdä pois alta. Olemme nyt aloittaneet lapsen yrityksen, ja jos käy niin hyvin että heti ensimmäisellä kerralla onnistuu niin kyllä koulun saa hyvin noilla aikatauluilla loppuun. Meillä ei taloudellinen tilanne huoleta, koska olemme aina pärjänneet. Emme osaa oikein säästää, riippumatta tuloista kaikki menevät kuitenkin.

[Pihlawa]

Uskon myös, että me pärjätään kyllä vaikka kuinka pienillä tuloilla, koska aina ollaan pärjätty. Tullaan saamaan myös paljon apua ulkopuolelta, koska meidän molempien suvut ovat jo aika innoissaan kyselleet, että ootteko jo perhettä perustamassa..

 

Ja niinhän sitä sanotaan, että ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.. Valinnoilla voi vaikuttaa tosi paljon, paljonko jäljelle kuukauden lopussa jää.

[Kuutar]

Totta kyllä tuo, että menot ne tärkeämpiä ovat kuin suuret tulot. Me vaan ollaan totuttu jo elämään vähän hövelisti, syödään turkasen kallista ruokaa, kulutetaan kirjakauppojen ovien saranoita turhan tiuhaan jne. No, onneksi omistuskirjat eivät ole välttämättömiä, appiksilta saa takuuvarmasti uusia kirjoja lainaan eikä sitten ole niin helppoa käydä ulkonakaan syömässä... Soijamaitoa ja vihanneksia ehkä ostetaan edelleen.

 

Niin, se tuleva lapsihan ei tarvii mitään Mutta siis meidän lähipiirissä on niin paljon uusia ja tulevia vauvoja, että saadaan luultavasti melkein kaikki kierrätettynä. Jos se raskautuminen edes onnistuu sitten kun päästään yrittämiseen saakka.

Edited May 28, 2009 by Lungwena

[Chimelli]

Heippatirallaa Mä olenkin ihan uusi täällä, ja tämä opiskelijakuumeilu sopii minuun Ollaan molemmat vm. 90 (ei siis ees kahtakymmentä vielä!) ja lukio on juuri saatu päätökseen. Häät on kahden kuukauden päästä, ja Jussi astuu armeijan harmaisiin tammikuussa, erään 1/10. Vauvaa ois tarkoitus alkaa yrittämään loka-marraskuussa... Toiveissa olisi siis saada esikoinen loppuvuodelle 2010 <3 Silloin pikkuinen ei syntyisi ainakaan Jussin armeija-aikana. Mä olisin silloin ekaa-tokaa vuotta yliopistossa, kun pieni syntyisi.. Jussi käy nyt maalis-joulukuun töissä vakituisesti, ja mäkin elokuuhun ennen opintoja. (puhun kuin mulla ois jo opiskelupaikka, pääsykokeet siis on 8.6. ...)

 

Meillä molemmilla on kamala vauvakuume ollaan seurustelun alusta asti (2005->) puhuttu häistä ja lapsista ja omasta talosta, ja ainakin nää kaksi ekaa on tarkoitus toteuttaa lähiaikoina Kamalasti appikset ja vanhemmat on lasta vastaan, kun ne luulee ettei me pärjätä. Jos nyt ennenkin on pärjätty, miksei nyt..? Kuiteski ollaan säästetty tilille hää- ja vauvarahaa (ei olla tiliin jouduttu koskemaankaan vielä), ja molemmat käydään kokopäivätöissä aika kauankin ennen opiskeluja. Rahaa sukanvarteen ja sit yrittämään, eikö? <3

 

Kovasti vaan jänskättää et miten pian tärppää. Mulla on aika lyhyt kierto (21-23), tosin viime aikoina se on vähän pidentynyt (toivottavasti pysyvästi). Pitäis tässä viel miettiä pillereitäkin, en nimittäin käytä. Päätettiin jättää seksi avioliittoon, eikä siis oo ollu tarvetta... Nyt vaan mietityttää et pitäiskö sit loka-marraskuuhun asti pelata sit vaan kumeilla vai uskallanko sekoittaa kehoni hormonijärjestelmää lyhytaikaisestikaan millään pillereillä. Kääk.

 

Niin että tämmöinen esittely

 

Luin viestisi jo aiemmin, mutta en sitten jostain syystä kehdannut tai ehtinyt sanoa mitään. Nyt on kuitenkin pakko kommentoida jotakin, kun kuulostat niin samanhenkiseltä kuin minäkin. Meillä tosin lapsi on jo tulossa (että en oikein taida edes ketjuun sopia). Meilläkin häät on nyt kuukauden päästä. Minä olen myös -90, mies (tuleva) on -89 ja molemmat ollaan opiskelijoita. Minä tosin olen ehtinyt opiskella jo kaksi vuotta ja saan sopivasti kanditutkinnon valmiiksi ennen kuin vauva syntyy. Mies on opiskellut vasta 2 x puoli vuotta, koska kävi armeijan välissä. Mekin aloitettiin yrittäminen syksyllä ennen miehen armeijaan menoa, mutta vauvaa ei kuulunut ja miehen armeija-aika venyi vuoteen, plussa tuli heti armeijastapääsyn jälkeen.

 

Vauvakuume kun on oikeastaan lapsesta asti ollut, niin minä myös olen säästänyt häitä ja vauvaa ja kotia ym. varten jo vuosia, ja rahaa on tilillä ihan hyvin. Miehellä ei rahaa oikein ole säästössä, mutta en häntä siitä syytä, kun on joutunut paljon enemmän maksamaan asioita itse jo nuorempana. Tosin eipä hän ole ihan yhtä nuoresta osannut vauvasta haaveillakaan Mies kuitenkin käy nyt kesän töissä toisin kuin minä. Meillä oikeastaan yllättäin kukaan ei ole sanonut mitään vastaan meidän vauvajuttuihin, tai ehkä ne ei ainakaan enää kehtaa kun vauva on jo tulossa...

 

Yrittämisessä minulla oli enemmänkin ongelmana liian pitkä (ja epäsäännöllinen) kierto. Tuosta ehkäisystä minun mielipiteeni on, etten todellakaan muutaman kuukauden takia alkaisi pillereitä sotkea mukaan. (Vaikka eihän sitä tiedä vaikka ne muuttaisi kiertoa parempaan suuntaan...) Itse en ole koskaan käyttänyt pillereitä, nykyisen mieheni kanssa ei itse asiassa mitään ehkäisyä käytetty, aloitettiin yrittäminen samalla kuin seksin harrastaminenkin

 

Mutta onnea pääsykokeisiin ja vauvan yritykseen ja kaikkeen muuhunkin!

 

Minä aion jatkaa opiskeluja jollain tasolla vaikka lapsi syntyykin, kun mieskin on opiskelija niin helpommin onnistuukin, kun molemmat voivat joustaa sopivasti. Tietysti syksyllä vasta näkee mikä onnistuu, mutta mielestäni parempi suunnitella enemmän ja jättää sitten pois, jos ei onnistu. (Sillä tavalla yleensä saa aikaiseksi enemmän.) Olisi kiva kun jotain opintoja saisi suoritettua, niin voisi opintotukeakin nostaa. Ensi vuoden kesäksi sitten ajattelin hankkia töitä (esim. harjoittelupaikan tai diplomityöpaikan) ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan lasta. Sitten taas syksyn tullen joko jatkettaisiin opiskeluja (jos minulla on vielä paljon jäljellä) tai jatkaisin töissä ja lapsi menisi hoitoon. Mutta katsotaan nyt sitten lähempänä, että kuka niitä töitä onnistuukaan saamaan...

 

(Tulipas "vähän" pitkä viesti erityisesti tuon lainauksen takia, mutta piti se siihen kuitenkin laittaa ettei tämä vaikuttaisi niin irralliselta, tosin se esti minun hymiöiden käytön!)

[juuliaj]

Meillä yritetään esikoista, enkä ole vielä edes päässyt opintojen alkuun. Olen opiskellut toisella asteella ensin amiksessa 2,5v ja sieltä vaihdoin lukioon ja pääsin ylioppilaaksi. Lukion jälkeen olen ollut töissä eri paikoissa ja nyt tällä hetkellä olen ruokakaupassa (vakituisena). Viime syksynä kokeilin ammattikorkeakouluopintojakin. Amk ei todellakaan ollut minun paikkani, kävinkin siellä lähinnä kokeilemassa muitakin vaihtoehtoja haaveissani olevalle lääkikselle. Eilen olen taas lääkiksen pääsykokeissa ollut, toivottavasti se opiskelupaikka sieltä tällä kertaa aukeaisi, kun viimeksikin oli toooodella lähellä. Avopuoliso on ollut muutaman vuoden töissä ja nyt opiskelee amk:ssa. Tilanne meillä ei varmasti ole helpoin mahdollinen, mutta kumpikin haluaa lapsia nuorena, joten sen aika on nyt.