Galentin

Epiduraalikysely


327 posts in this topic

Minulla epiduraali auttoi kyllä kuin unelma - se on niin yksilöllistä, miten se toimii. Minulta se vei kaikki kivut moneksi tunniksi, ja silti synnytys edistyi. Laittamista en pelännyt, koska olen tottunut pistämiseen perussairauteni takia, eikä se laittaminen ollutkaan paha, vaikeinta oli varmasti pysytellä liikkumatta supistuksen aikana, mutta onnistuin siinäkin.

Olin avautunut vasta 3 cm epiduraalin laiton hetkellä, mutta olin kätilön mukaan niin kipeän näköinen että tarvitsin sen. Epiduraalin jälkeen puhkaistiin kalvot ja laitettiin oksitosiiniä vauhdittamaan supistuksia - ja avauduinkin sitten neljässä tunnissa 10 cm:iin. Epiduraali vaikutti vähän loppuun asti, vaikkakin lopussa vähemmän, ponnistusvaiheessa tunsin juuri sopivasti kipua että osasin ponnistaa hyvin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä toinen, jolla epiduraali auttoi kuin unelma! Se vei kivut hetkessä mennessään eikä kuitenkaan vaikuttanut muuten synnytyksen etenemiseen tai omaan toimintakykyyni. Jälkikäteen kauhistelen, miten olisinkaan pärjännyt ilman epiduraalin vaikutuksia. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minkähän takia tämä ei anna äänestää...?

 

Sain epiduraalin, ei minkäänlaista apua, lisättiin annos, ei mitään. Yritettiin vaihtaa paikkaa selässä, ei minkäänlaista mainittavampaa vaikutusta eli itselleni samaa kuin placebo. Yksi suurimmista tekijöistä siinä, että synnytyksen jälkeen jäi synnytyskatkeruus ja -*tutus.

 

Laittaminen ei tuntunut missään, oli riittävästi muita tuntemuksia samanaikaisesti.

Edited by Jenny-Maria

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molemmissa synnytyksissä epiduraali oli toivelistalla.

 

Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin kahdesti. Ensimmäisen kun olin (muistaakseni?) 5-6cm auki. Olin niin kipeä etten ollut enää kunnolla tässä maailmassa ja anestesialääkäri oli just leikkaussalissa, joten epiduraalin saaminen todella kesti.. Toinen kerta just ennen ponnistusvaihetta. Vei kyllä tosi tehokkaasti kivun pois, jotka oli oksitosiinikäynnistyksen takia ihan h*lvetillisen kovat.

 

Tokassa synnytyksessä sain epiduraalin jo 4cm kohdalla. Kivut ei ollut vielä edes hirveän kovat vaikka huutamaan pistivätkin mutta koska kätilö sitä ehdotti niin totesin että miksikäs ei, turhaanpa sitä kovempia kärsimyksia odottelemaan. Vei taas kaikki kivut pois. Avautuminen kuitenkin loppui 5cm kohdalle ja kätilö laittoi oksitosiinitippaan 5cm > 10cm viidessä minuutissa. :D Epiduraalin teho riitti siis ponnistusvaiheeseen asti ja oli kyllä niin mielyttävä ja helppo synnytys kuin olla ja voi, ponnistusvaihekin vain 7min (esikoisesta reilu 10min). Toka synnytys oli kanssa käynnistetty, ballonki + 1/4 cytotec suun kautta. 

Edited by Lacrimosa

Share this post


Link to post
Share on other sites

En nyt jaksa kahlata ketjua läpi, mutta onko jollekin jätetty laittamatta epiduraalia alaselän tatuoinnin takia? Mun neuvolatäti kun vähän pelotteli, että jos sattuu pissipäinen anestesialääkäri kohdalle, voisi epi jäädä saamatta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin epiduraali auttoi mahtavasti eikä hidastanut synnytystä. Kivut katosi kymmenessä minuutissa, ainut haitta oli sen tuoma lievä horkka joka laittoi suuret lihakset tärisemään ärsyttävästi. Sain myöhemmin kaksi annosta lisää synnytyssalissa joiden voimalla ponnistin vauvan ulos ja leikkurissa vielä hevosen annoksen joka todella vei kaiken lopunkin tunnon.

 

Laittaminen jännitti etukäteen todella paljon, mutta ehkä osaavasta anestesiologista johtuen se ei tuntunut miltään eikä paikallaan pysyminenkään ollut niin vaikeaa kun se kesti vain pienen hetken.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin n. 45 minuuttia ennen ponnistusvaiheen alkua, se vei kivut täysin pois eikä hidastanut synnytystä. Ponnistusvaihe kesti 17 minuuttia. Pientä tärinää oli havaittavissa heti sen jälkeen kun vauva oli syntynyt, en tiedä johtuiko epiduraalista vai jostain muusta.

 

Muoks. Anestesialääkäri sai laitettua epiduraalin sopivasti supistuksen aikana niin sen laittaminen ei sattunut kun itse supistus oli niin kipeä.

Edited by bluehoney

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin jossain 5-6 cm:n kohdilla, kun kaipasin jotain enemmän kuin ilokaasu. Kahteen kertaan lisättiinkin vielä, kun synnytys eteni aika hitaasti (en tiedä hidastiko epiduraali, hitaasti oli edennyt sitä ennenkin, yhteensä synnytys kesti 18 h). Täysin ei vienyt kipuja, mutta sain levättyä ja ilokaasua naukkailin pahimpiin supistushuippuihin edelleen. Mulla alkoi vaikuttaakin se puudute aika hitaasti, melkein jo harkitsivat anestesialääkärin kutsumista uudelleen. Mua vähän harmitti se, että jouduin makoilemaan sen takia aina hyvän aikaa (eikä itse asiassa sitten tullut noustuakaan ylös sängyltä ennen kuin oli se kolmannen annoksen vaikutus hävinnyt ja todettu kohdunsuun olevan täysin auki, mut vauva edelleen aika ylhäällä), kun sitä ennen olin pyrkinyt olemaan pystyssä. Kanyyli kädessä oli kipeä ja sitä piti pitää seuraavaan päivään ja selkääkin aristi pistoksen kohdalta ja jänniä puutumisia mulla tuli pitkään sen jälkeen toiseen lapaan (en toki tiedä, oliko epiduraalilla mitään yhteyttä asiaan). Epiduraalin laitto itsessään ei kummoiselta tuntunut ja taitavasti sai lääkäri sen laitettua kerralla supistusten välissä (mulla tuli onneksi silloin supistukset kolmen sarjoina eli kolme ihan peräkkäin ja sit vähän pidempi väli, jolloin sai hyvin laitettua). Tyytyväinen olin synnytykseen. :)

Tokassa synnytyksessä en saanut epiduraalia, enkä ehtinyt kaivata. Synnytys tuntui etenevän hyvin samalla tavalla kuin esikoisen synnytys (silloinkin ehti tulla kotona supistuksia säännöllisesti 8 tuntia ja silti olin "vain" 4 cm auki sairaalaan mennessä ja synnytys jatkui vielä 10 tuntia siellä sairaalassakin ennen pojan syntymää), joten ei pidetty kiirettä sairaalaan. Mulla oli tällä kertaa TENS ja ehkä tunti sen käyttöönoton jälkeen alkoi supistukset kipeytyä aika tavalla, ja ruvettiin pikkuhiljaa tekemään lähtöä. Viimeisimmät supistukset kotona laittoivat jo karjumaan ja potkimaan seinää. Onneksi meillä on lyhyt matka sairaalaan. Sen aikana ehdin kyllä miettiä, että käyrille en ainakaan suostu makaamaan, vaan haluan vähintäänkin ilokaasua HETI. No, pääsin tosiaan suoraan saliin, kätilö auttoi siellä riisumaan ja teki sisätutkimuksen: pientä lippaa lukuunottamatta täysin auki. Puhkaistiin kalvot ja pääsin samantien ponnistamaan. Tähän synnytykseen olin vielä edellistäkin tyytyväisempi! :)

Mä olen molemmilla kerroilla lähtenyt synnyttämään sillä ajatuksella, että yritän pärjätä ilman, mutta jos tuntuu, etten pärjää, otan kyllä hyvillä mielin vastaan lääkkeet, mitä tarjotaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En nyt jaksa kahlata ketjua läpi, mutta onko jollekin jätetty laittamatta epiduraalia alaselän tatuoinnin takia? Mun neuvolatäti kun vähän pelotteli, että jos sattuu pissipäinen anestesialääkäri kohdalle, voisi epi jäädä saamatta...

 

Tainnut neuvolantädillä olla vähän urbaanilegendaa tarjolla. Käytännössä alaselän täytyisi olla yhtäjaksoinen musta palkki, ettei sinne voisi mitään pistää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisessä synnytyksessä halusin ja sain epiduraalin. Puudutus jäi kuitenkin jotenkin vajavaiseksi. Toinen puoli kehosta puutui osittain, toinen ei ollenkaan. Molemmilla puolilla tunsin supistukset inhottavasti reisissä. Toisen pojan synnytyksessä pidin epiduraalin pyytämistä takaporttina, jos kivut yltyisivät sietämättömiksi. Avauduin lopulta kuitenkin niin nopeasti, ettei puudutteen antaminen ollut enää mahdollista. Tämän kolmannen kohdalla tuskin puudutusta edes pyydän. Luomu synnytys oli jotenkin huomattavasti mukavempi kokemus... 

Edited by Sherea

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin ja kyllä auttoikin. Siinä oli helppo hymyillä niin kauan kun sitä kesti! Mutta mulla tosiaan vaikutus lakkas hiukan ennen ponnistusta, joten loppupeleissä siitä ei siis ollut ns. Pahimmassa vaiheessa apua

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin ja se toimi todella hyvin. Ehdin saada kaksi annosta. Molemmat annokset veivät kivut kahdeksi tunniksi ja kolmannen tunnin aikana vaikutus sitten asteittain hävisi. Ponnistusvaiheessa epiduraalin vaikutus oli jo loppunut, joten se mentiin sitten ilman...

 

Synnytys ei ollut kaikkein lyhimmästä päästä ja mulla oli sellainen tunne, että en olisi todellakaan selvinnyt ilman epiduraalia. Puudutuksen ansiosta koin kuitenkin synnytykseni kohtuullisen helpoksi ja oli sellainen tunne, että se eteni jopa liian nopeasti! Olisin hyvin voinut ottaa vielä kolmannen annoksen ja avautua rauhassa omilla supistuksilla ilman oksitosiinitippaa. Mut ei multa kysytty, haluanko sitä tippaa vai en... Kätilöillä oli vaan kova kiire ponnistamaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei epiduraalin saaneet? Kauanko teillä on ollu mahdollisetsi selkä kipee ton jälkeen? Mulla eka epiduraali kusi, ei onnistunu ja reilu 2h kärvistelyn jälkee tuli sit toinen lekuri ja se sai sen sit onnistuu. Tää siis pe-la välisenä yönä. Mulla on edellee selkä tosi kipee/jumissa. Yhtää ei kestä olla selkä suorassa tai notkolla vaan pitäs hirveessä kippurassa olla koko aika (tyylii sama asento ku missä laittoivat epiduraalin) leuka rintaan ja selkä kaarelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun käsittääkseni selkäkipu liittyy ihan itse synnytykseen, ei niinkään epiduraaliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jännästi vaa just siit kohtaa kaikkein kipein mihin epiduraali laitettii, ykkösen aikan ei tullu selkä tms kipuja olleskaa

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Selkäsärky. Pistoalueella voi esiintyä joitakin päiviä kestävää arkuutta. Selkäsärky on yleistä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeenkin. Selkäpuudutusten ei ole todettu lisäävän selkäsäryn vaaraa."

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00904

 

Ymmärsin sun viestistä, että selkäkipu on toisenlaista kuin pistoskohdan arkuutta, joten siksi se ehkä liittyisi synnytykseen itseensä? Voisiko olla sattumaa, että tuntuu eniten siinä pistoskohdassa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kosketus arka on tosta ja sit tuntuu et olis lihakset ihan jumissa. No seuraillaa tilannetta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin ja se oli ihana! En usko että muuten olisin selvinnytkään kun avautumisvaihe oli tolkuttoman pitkä. Sain kaikkiaan 3 kertaa epin viimeisellä siinä tosin oli 1/2 jotain muuta (en muista enää..) ponnistusvaiheeseen ei epiduraalin vaikutus enää riittänyt.

 

Epiduraalista itsestään ei jäänyt mitään pistoalueelle, kädessä ollut tippa ennemminkin oli tuskaisen kipiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraali poisti avautusvaiheen kivut täysin molemmissa raskauksissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin kun olin n. 4 cm auki.

Olin siinä vaiheessa jo synnyttänyt 2 vuorokautta, joten tuli tosi tarpeeseen.

Ensimmäinen pistos epäonnistui, vain toinen puoli puutui.

Toinen pistos ylemmäksi osui kohdalleen ja vei kivut niin hyvin että sain torkuttua.

Annoksia sain viisi, mutta ponnistusvaiheeseen ne eivät riittäneet. Ponnistin pelkän lisähapen (ja lopulta imukupin) avulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisessä synnytyksessä epiduraali vei kaikki kivut pois, ja synnytys lähti etenemään siihenastisen kärvistelyn sijaan. Tuolloin epiduraali kesti 4h eli yllättävänkin pitkään; 4cm -> ponnistusvaiheen loppu. Ponnistusvaiheessa tuntui ainoastaan painetta, ei lainkaan kipua.

 

Toisessa synnytyksessä epiduraali ei tuntunut avautumisvaiheessa auttavan yhtään vaan kivut olivat edelleen helvetilliset, mutta ponnistusvaiheen alettua kivut hävisivät tyystin. Jälleen siis täysin kivuton ponnistusvaihe.

 

Kolmannessa synnytyksessä ei epiduraalia, varsin siedettävä avautumisvaihe mutta jokseenkin epämukava ponnistuvaihe :ph34r:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En halunnut, mutta olisin saanut, en kuitenkaan ottanut ja sama linja pysyy seuraavassakin synnytyksessä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisessä synnytyksessä sain epiduraalin, että sain levättyä (synnytys kesti kaikkinensa 23,5h). Muissa en sitten sitä ole ottanutkaan, luomuna on menty!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin ja toimi hyvin! Ei ollut mitään ennakkotoiveita vaan ajattelin, että mennään tilanteen mukaan. Supistukset alkoivat olla niin kipeitä, että koko kroppa meni ihan jumiin. Epiduraali edisti synnytystä ja vaikutus tuntui vielä ponnistusvaiheen aikanakin. Supistukset tuntuivat paineentunteena. Ainoa miinus siitä, että ponnistusvaiheen aikana supistusten tuntu vaimeni ja välillä oli vaikea tietää, koska ponnistaa. Hyvin meni kuitenkin lopulta sekin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain ja ei oikein toiminu. Ensin meni väärään kohtaan ja jouduttiin uusimaan ja se ei kerennyt oikein auttamaan kun kipu siirtyi alakertaan. Kolmas annos laitettiin vähän ennen ponnistusta. Ei ollut yhtään niin paha laittaa kun luulin, enemmän se puudutus tuntui. Ens kerralla vähän aikaisemmin pyydän kun nyt kätilö sanoi että laitetaan ettet joudu kärsimään noin paljoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now