Galentin

Epiduraalikysely


327 posts in this topic

Halusin, mutta en saanut.

Siinä vaiheessa kun halusin epiduraalin, ei kuulemma kukaan kerennyt sitä minulle tulla laittamaan. Ilokaasua höngin sitten aika runsaasti :D (viereisessä salissa syntyi yhtä aikaa kaksoset, joten kaikki kätilöt olivat siellä :( )

Share this post


Link to post
Share on other sites
Halusin ja sain epiduraalin. Ensimmäinen laitto meni suoneen, joten otettiin pois ja laitettiin uudelleen. Anestesialääkäri käyttäytyi ihan kuin se olisi ollut mun vika, ettei hän ensimmäisellä kerralla onnistunut työssään <_< . Epiduraalin jälkeen avautuminen tyssäsi ja supistukset heikkenivät, oksitosiinista ei ollut juurikaan apua. Synnytys päättyikin sitten kiireelliseen sektioon, syynä lapsen kasvotarjonta ja väsynyt kohtu.

 

Toista kertaa ei mulle epiduraalia laiteta.

 

Epiduraalin laittaminen ei sattunut yhtään, mutta siitä ne ongelmat vasta alkoivat. Epiduraali laitettiin kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla se keskeytti synnytyksen kokonaan ja olin vähällä joutua sektioon. Epiduraalin opiaatti eli Fentanyl ei sopinut mulle, ja keskeytti siis synnytyksen ja aiheutti ihan kamalan oksentelun, minkä vuoksi tiputettiin glukoosia i.v.. Synnytys ei käynnistynyt edes norsun annoksella oksitosiinia. Lääkäri meinasi laittaa vielä kolmannen kerran puudutetta, mutta kieltäydyin. Lopulta opiaatit jätettiin pois ja synnytys saatiin taas käynnistymään. Synnytin lopulta pelkän ilokaasun avulla. Koko homma kesti 20 tuntia!

 

Lopulta kohtu oli niin väsynyt koko hommaan ja lapsikin oli syntynyt ekstensiossa, että menetin litran verta. Tämän kokemusken jälkeen en enää koskaan käytä epiduraalia ellei siitä ole poistettu opiaatteja. Toisaalta silloin koko puudutteen voi vaihtaa toiseen. Ilokaasu on paras ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen synnytyksessä halusin ja sain epiduraalin ja se tehos just niinku pitikin.. Sitten kun alkoi, tuntua ponnistamisen tarvetta, niin sanoin kätilölle puoliunessa, että nyt tuntuu jännältä, laita lisää tuota ainetta ja huidoin kädellä selän takana olevaa tippapulloa.. :lol: Kätilö katsoi haaruksiin ja sanoi, että enpä muuten laita, saat alkaa ponnistaan.. Ja 9min päästä oli neiti maailmassa.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin, tosin nyt päätin tällä kertaa pyytää sen todellakin aikaisemmin, enkä vasta sitten kun olin jo ihan kuollut supistuksista. En muista, ehtikö auttaa, ei mulla ainakaan mitään autuata hetkeä ollut, että olisin voinut vain olla. Alkoi kai sitten heti ponnistusvaihe. Nyt vaan heti kun saliin mennään, pyydän epiduraalin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin, vaikka en sitä edes pyytänyt missään vaiheessa. Tuli vähän niinkuin automaattisesti. ;)

 

Eppari auttoi selvästi eli lopetti supistuskivut. B-vauvaa ponnistaessa eppari alkoi kuitenkin hiipua ja loppusynnytys meni jo lähes luomuna (auts!).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin ja lopulta sainkin, mutta sen verran myöhässä, etten mitään vaikutuksia sen luvatusta avusta huomannut...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastasin että kyllä halusin ja sain, ja jotain muuta mitä. Se jotain muuta on, että ensimmäinen annos oli taivas, mutta 2. ja 3. lisäannos auttoivat sitten vähemmän ja vähemmän. 2. lisäannos antoi tunnin lisää kivutonta aikaa, mutta vaikutus loppui nopeasti ja 3. annos sitten vain taittoi terävimmän kärjen kivuilta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alunperin halusin, sitten sairaalaan selvittyäni olinkin jo 7 cm auki ja ajattelin että ehkä ilmankin selvittäisiin, lääkäri suositteli sitten kuitenkin epiduraalia koska supistukset lakkasivat melkein kokonaan ja niitä piti hiukan avittaa. Koska avautumisvaihetta oli kestänyt jo yli vuorokauden lääkäri ehdotti epiduraalia että saisin hiukan levätä.

 

En saanut sellaista itseannosteltavaa koska tarkoitus oli että vaikutus ei kestäisi kauaa koska täällä epiduraalia ei mielellään käytetä ponistusvaiheessa. Toimi ihan hyvin ja juuri niin kuin pitkin, lopun 3cm:n ajaksi kivut lakkasivat lähes kokonaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En halunnut enkä saanut. :)

Edited by Kyllikki-Kaarina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin, en saanut.

 

Synnytys liian pitkällä kun päästiin sairaalaan, 9 cm auki, suoraan synnytyssaliin ja lapsi syntyi saapumisestamme 1 tunnin ja 20 minuutin päästä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin ja sain ja toimihan se. Tosin vain n. tunnin kerrallaan, sain yhteensä 3 kertaa, mutta ne helpotuksen ajat auttoivatkin hyvin, kivut hävisivät lähes kokonaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekassa synnytyksessä en aluks halunnut, mutta pienen suostuttelun jälkeen epiduraali laitettiin. Auttoi ja vei kivut pois.

 

Tokalla kerralla pyysin itse puudutusta ja se myös laitettiin. Auttoi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En muista, että minulta olisi kysytty haluanko epiduraalin, mutta näin on täytynyt tapahtua, koska sain sen hyvin pian vaaputtuani synnärin ovista sisälle. :rolleyes: Auttoi todella hyvin. Jotkut aivan mahtisupistukset tuntuivat etäisenä kuukautiskivun tapaisena jomotuksena, mutta muuten olin kipuvapaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisia synnyttäessäni halusin ja sain epiduraalin, tosin synnytys kesti sen verran pidempään että teho alkoi jo vähentyä.

Kolmatta synnyttäessäni en halunnut epiduraalia, koska mielestäni sen teho ei niin kovin huima ollut. Valitsin spinaalin ja se auttoi todella tehokkaasti kipuihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin ja sain todella nopeasti. Vei supistuskivut pois, mutta avautuminen oli niin nopeaa puudutuksen jälkeen, että alakerrassa oli melkoisen kova paineen tunne supistusten aikana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain epiduraalin vaikka sitä saikin odotella. Ja eipä se auttanut silti tippaakaan :( Määrää lisättiin reippasti, muttei sekään auttanut. Yhtä tyhjän kanssa. Veikkasivat, että nopea avautuminen jotenkin esti sen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraalin sain heti kun pyysin ja kaikki kivut hävisivät. Nukahdin nimittäin synnytyspöydälle epiduraalin jälkeen ja heräsin vasta ponnistamaan: mieskin nukkui salin sohvalla. Oltiin kätilöiden mukaan rennoimmat ensisynnyttäjät ikinä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnyttämään mennessäni en ollenkaan tiennyt haluaisinko epiduraalia vai en. Missään vaiheessa en sitä pyytänyt, mutta kätilöt tekivät omat päätelmänsä minun valvottuani 4 vuorokautta supistuksissa. Lopulta oksitosiinilla vauhditetut supistukset olivat aika mojovia, en edes olisi pystynyt pyytämään mitään, mutta kätilö vain tuli paikalle ja totesi, että nyt taitaisi olla epiduraalin paikka. Se auttoi hienosti, vei kivut kokonaan pois. Minä rentouduin sen jälkeen täysin,luulin, että tässä sitä torkutaan ponnistukseen asti, mutta eipä niin käynyt - vauvan vointi huononi, sydänäänet laski ja mentiin kiirelliseen sektioon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaikissa synnytyksissä olen saanut (ja halunnut).

Ensimmäisessä toimi tosi huonosti, ei juuri lainkaan -> ihan hirveä kokemus.

Keskimmäisessä toimi paljon paremmin.

Kolmannessa (sektio) toimi tietenkin, muutenhan ei ois voinu leikata :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

1. synnytys: halusin, sain ja toimi kuin tauti, eli ei tuntunut mitään missään vielä ponnistaessakaan ( 2 lisäannostakin tuli siis saatua)

2.synnytys: halusin ja sain. Eka epiduraali ei toiminut lainkaan, eli mikään kohta minussa ei ollut puuduksissa. Samaan letkuun annettiin toinenkin annos ilman mitään vaikutusta. Kun lääkäri tuli laittamaan koko homman uusiksi, ei vaikutus ollut niin autuas kuin ekassa synnytyksessä, vaikka kivun kamalin kärki katosi. Supistukset kuitenkin vielä tuntuivat ja ainakin nyt tiedän mitä tarkoittaa "tarve ponnistaa".

Share this post


Link to post
Share on other sites

En olisi halunnut, mutta hitaasti etenevän synnytyksen takia se oli pakko (?) laittaa. Anestesialääkäri ei meinannut saada neulaa paikoilleen, vihdoin yli tunnin tökkimisen jälkeen onnistui. Ei auttanut kipuihin ollenkaan, sammutettiin turhana. Synnytyksen jälkeen alkoi sitten spinaalipäänsärky, koska neula oli päässyt nirhaisemaan selkäydinkalvoa. Mulla tuo epiduraalihässäkkä oli ainoa pelkotiloja jättäny osa synnytyksessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now