MissPiggy

Raskaus ja liikunta

278 posts in this topic

Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella voi periaatteessa liikkua samaan tapaan kuin aiemminkin. Ja moni varmasti voi juosta hyvää vauhtia vielä tuolloin. Ei siis kannata heittää pyyhettä kehää :) Minä juoksin ensimmäisen puolimaratonini ja juoksu kulki paremmin kuin koskaan aiemmin, aika oli n. 2.14, mikä oli oman tavoitteeni alle.  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on mietitty näköjään myös tuota juoksemista ja raskautta, itselläni samat kysymykset mielessä.. Mä olen aika "himoliikkuja" ja lenkkeilijä etenkin, mutta raskautta pitkään yrittäessä huomasin, että sellaisissa kierroissa, kun oviksen ja menkkojen välillä tein tosi raskaita/pitkiä treenejä tai treenasin päivittäin vähän kovemmin, luteaalivaihe jäi aina lyhyemmäksi. Onko kellään muulla ollut tällaista havaintoa? Menkat alkoivat tuolloin yleensä aina dpo 9-10, kun sitten kevensin liikuntaa ovulaation jälkeen, ne alkoivat yleensä dpo 13-14. Kaksi vuotta yritystä takana, siinä kyllä on ehtinyt tehdä empiiristä tutkimusta aiheesta ;) Näin siis ainakin minun kroppani on toiminut..

 

Nyt sitten plussanneena mietin, uskallanko kuinka rankkoja treenejä tehdä tässä alkuvaiheessakaan, pelkään, että kovan treenin vuoksi raskaus menisi kesken. Onko kellekään lääkäri sanonut aiheesta mitään?? Musta tuntuu, että ainakin täällä päin neuvolassa raskausajan liikunta tarkoittaa lähinnä kävelyä/rauhallista hölkkää/uintia tms, juoksusta, kahvakuulasta, raskaista treeneistä ei kukaan tiedä mitään.

Minä itse tyhmänä mietin ja pelkään, aiheuttaako esimerkiksi tärähtely haittaa alkiolle, ja kun vaikkapa kahden tunnin reipasvauhtinen juoksulenkki on elimistölle kuitenkin aika raskas "stressitila", eikö siitäkin voi olla haittaa alkiolle? Raskaus on niin pitkään yritetty ja toivottu, että mitään en halua riskeerata, mutta myös elämä ilman liikuntaa ja rajan vetäminen kovan ja kevyen treenin välille on hurjan vaikeaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Raskas liikunta raskauden aikana

    Raskas, erityisesti raskauden loppuun asti jatkunut liikunta saattaa pienentää lapsen syntymäpainoa ensisijaisesti hänen rasvakudoksensa vähäisen määrän vuoksi.
    Ei ole näyttöä raskaan liikunnan aiheuttaman kehon lämpötilan nousun vaikutuksesta sikiön epämuodostuma-alttiuteen.
    Harjoittelua raskauden aikana jatkaneiden huippu-urheilijoiden raskauksissa, synnytyksissä ja vastasyntyneissä ei ole todettu poikkeavaa.

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01034

 

Käytännössä neuvolastakin sanottiin esim. kahvakuulan suhteen, että kunhan ei tunnu pahalta. Itselläni iskias tuli sellaiseen vähän vähemmän kivaan kuntoon raskauden puolivälissä ja kahvakuula jäi siihen. Käytännössä lähinnä ratsastus taitaa olla kamppailulajien ohella yleisimmästä päästä niitä harrastuksia, jotka täytyy lopettaa, mutta ei sitäkään ihan ensihätään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jenny-Maria, kiitos linkistä. Itsekin olen lueskellut tuon suuntaisia artikkeleja, mutta mietin edelleen voiko olla niin, että esimerkiksi ihan alkuraskauden keskenmenoja ja raskaan urheilusuorituksn vaikutuksia niihin ei olisi tutkittu, en ainakaan siitä oikein löydä tietoa mistään.. Kun nuo omat kokemukset juuri luteaalivaiheen lyhenemisestä raskailla treenijaksoilla saavat väkisin miettimään treenin vaikutuksia alkaneeseen raskauteen. Ehkä se turvallisinta on nyt oman mielenterveydenkin kannalta keventää treeniä, ei sitten ainakaan jää jossiteltavaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En alkuraskauden keskenmenon ja esim. liikunnan suhteen sijoittaisi kovin suurta riippuvuutta. Oikeastaan koko ensimmäinen kolmannes on sellaista "tulos tai ulos" -tyyppistä (anteeksi, karmea kielikuva :( ) nuorallatanssimista, koska siellä tapahtuu alkion/sikiön kannalta usein kriittisimmät kehitysvaiheet, joissa jonkin asian mönkään meneminen sitten johtaa raskauden päättymiseen. Oikeastaan tuo toteamus huippu-urheilijoiden raskauksien normaalista etenemisestä harjoittelusta huolimatta antaisi ehkä jonkinlaista toivoa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoista keskustelua! Itsellä olisi tavoitteena liikkua normaalisti mahdollisimman pitkään. Ratsastusta toivon voivani jatkaa hieman yli ensimmäisen kolmanneksen, ellei maha sitten kovasti kasva jo ennen sitä. Elokuun loppuun jos pääsisi, niin olisin tyytyväinen. Ei niitä syksyn kelejä tallilla ihan heti tule ikävä ;) No okei, tulee kuitenkin.. Tanssilajien osuutta ajattelin sitten lisätä syksyn mittaan ja katsoa, josko joku mammajumppa löytyisi myös ohjelmistoon. Ei mitään tietoa mitä täälläpäin järjestetään, mutta eiköhän ne syksyn valikoimat tässä vähitellen tule selviksi. Juoksu ei vielä näin ihan alkuvaiheessa (5+6 tänään) tee pahaa, kun en ole voinut ainakaan vielä pahoin (koputan puista päätäni). Pumpissakin kävin tänään ja ihan normaalisti jaksoin. Siellä muuten oli yks mahakas jumppari ja hienosti hän tsemppasi, pienillä painoilla tosin. Toivottavasti oon itsekin sitten yhtä reipas!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista odottaessani liikuin aktivisesti ja oikeastaan lähes loppuun saakka, sillä jumppasin vielä samalla viikolla kun tyttä syntyi. Silloin sitä aikaa oli kun perhe käsitti vain miehenja koiran. Toinen lapsi on nyt toiveissa ja jos tärppää, aion kyllä liikkua jälleen niin paljon kuin vaan aikaa riittää.

 

Olen aina liikkunut paljon, joten raskausaikanakaan en näyhnyt aiheelliseksi sitä lopettaa ja lajitkin pysyivät samoina. Jumppatunnit tietysti kevenivät ja kuntosalilla painot vähenivät ja liikkeitä mietin tarkemmin, että mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Perusjuttuja siis. Pitkät lenkit koiran kanssa olivat kuvioissa loppuun saakka. Synnytys ja synnytyksestä toipuminen oli nopeaa ja uskon että hyvä pohjakunto auttoi.

 

Lämpimästi suosittelen liikuntaa myös raskausaikana, tietysti omaa jaksamista ja kehoa kuunnellen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Liikuin melkein samalla tavalla kuin ennen raskautta, ainoastaan juoksun vaihdoin kävelyyn ja rankemmat treenit jäi pois.
Ratsastin myös ihan melkein loppuun asti pomminvarmalla hevosella, jonka olen tuntenut varsasta asti.
Uskon, että pohjakunnolla on merkitystä myös synnytyksessä palautumisessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon käynyt vähän kevyemmissä jumpissa nyt. Ja kovan saliharjoittelun olen jättänyt pois.

Olo on ollut välillä niin karmea, että.

Lähinnä olen mennyt spinningiin, hot joogaan, bodybalanceen.

Äitiysjoogan aattelin alkaa sitten myöhemmin, rv 20.

 

Vatsalihaksia olen tehnyt lähinnä lankun muodossa.

Edited by Enna

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen aihe ja pitää selata kunnolla läpi. Harrastan kuntosalilla käymistä ja kovasti toivon, että pystyisin sitä jatkamaan mahdollisimman hyvin mahdollisimman pitkään. Salilla käyminen on eräänlainen henkireikä minulle, saan sieltä valtavasti energiaa ja hyvää oloa. Olen hieman taipuvainen myös masentuneisuuteen mutta kun kunnolla huhkii punttiksella, pysyy pääkin kunnossa! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ratsastuksen jätin heti plussan jälkeen. En uskalla riskeerata masuasukkia yhtään. Kuntosalilla käyn edelleen normisti ja teen samaa ohjelmaa kuin ennen raskautta. Tottakai kevennän painoja ja jätän esim. syväkyykyt pois, jos alkaa yhtään tuntumaan pahalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyselenpä nyt tyhmiä, kun olen ymmärtänyt, että vatsalihaksia ei jossain vaiheessa saa enää tehdä, niin milloin niitä pitää alkaa "varomaan"..? Vatsalihaksia kun kuitenkin tarvitsee niin monessa liikkeessä (salilla)? 

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Luin useammastakin paikasta, että rv20 pidetään pitkien vatsalihasliikkeiden harjottamisessa rajana. Eli ei ns. perusvastarutistuksia pitäisi harjoittaa tuon jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen harrastanut akrobatiaa, jonka lopetin nyt muutama viikko sitten. Ei tuntunut enää käsilläseisonta kivalta. Työmatkapyöräily ja satunnainen salillakäynti jatkuu vielä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jatkoin periaatteessa tuttuun tapaan liikuntaharrastuksia 3-4 ekaa kuukautta, eli ratsastin, kävin tanssitunneilla & jumpissa ja kävelylenkeillä. Joogan laitoin alkuun tauolle kun siitä liikkuin niin erilaisia mielipiteitä. Väsymys oli tosin alkuun melkoinen, joten se vähensi jumppien ym määrää hiukan. 4 kuukauden kohdilla lopetin ratsastuksen kun maha alkoi kasvaa ja tapaturmariski tuntui liian suurelta. Tuossa vaiheessa lisäsin lenkkeilyn määrää ja palasin joogaan (joihinkin liikkeisiin sai raskaanaolevalle sopivan vaihtoehdon). Tanssit ja jumpat alkoivat tuntua epämukavilta ja ne on pikkuhiljaan jäänyt kokonaan.

 

Nyt hiukan raskauden puolen välin jälkeen olen lisännyt salitreeniä vielä liikuntasettiin kun oli on runsaasta lenkkeilystä huolimatta jotenkin vähän vetelä. Kovin rankkaa treeniä en halua tehdä ja jotkut liikkeet on vältettäviä (reisiprässi, suorien vatsalihasten treeni ym) mutta ainakin ylävartaloa ja reisiä voi treenata silti suht hyvin ja olo on kohentunut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä ketju tuli tarpeeseen. En edellisissä raskauksissa ollut mikään erityinen liikkuja, löysin liikunnan ilon vasta kuopuksen jälkeen, joten kokeumukset siitä, miten raskaana voi/kannattaa liikkua, tulee kyllä tarpeeseen. Itse siis nykyisin juoksen koiran kanssa ja käyn aktiivisesti salilla ja erilaisissa jumpissa. Nyt yritän omaa oloa kuulostella kovasti, jotta osaisin yhdistää liikkumisen ja raskauden. Onneksi mulla on PT käytössä, jolta aattelin ekan kolmanneksen jälkeen pyytää sopivan saliohjelman.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisessä raskaudessa liikunta jäi lähes pelkkään kävelyyn. Alkuun oli niin huono olo, ettei voinut liikuntaa ajatellakaan ja sitten kun se helpotti niin ei vaan jotenkin enää tullut lähdettyä juoksemaan tms. Jos toinen lapsi joskus ilmoittaa tulostaan, niin voisi ainakin yrittää pitää yllä hiukan monipuolisempaa liikkumista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen raskautta harrastin liikuntaa noin 5-6 päivänä viikossa, lajeina salitreeni, tanssi, ryhmäliikunta ja juoksu. Alkuraskauden väsymyksen myötä treenit vähenivät 3-4 kertaan viikossa, ja juoksu ja raskaat ryhmäliikuntatunnit jäivät kokonaan pois, koska syke tuntui nousevan niin herkästi, ja tuli nopeasti huono olo. Nyt, kun väsymys on alkanut toisella kolmanneksella helpottaa, on alaselkä alkanut vihoitella, mikä on rajoittanut liikuntaa entisestään :( Tämä harmittaa kovasti, koska tekisi mieli kokeilla palata myös vauhdikkaammille ryhmäliikuntatunneille. Viimeisen viikon aikana en ole kuitenkaan voinut käydä edes salilla, kun selkä on ollut aina työpäivän päätteeksi niin kipeä, että ainut mahdollinen asento on ollut makuuasento. En kestä ajatusta siitä, että tämä kipu jatkuu pitkään, ja joudun olemaan liikkumatta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kysyisin viisaammilta, minkälaiset vatsalihasliikkeet ovat hyviä raskaanaolevalle?

 

Olen nyt viikolla 23 ja vatsalihakset ovat alkaneet aueta ja maha pullahtaa ulos. Jos teen koemielessä suoran sit-upin, vatsassa näkyy selvästi kun lihakset ovat A:n muodossa eli alhaalta auki, ylhäältä vielä kiinni. Siinä aukiolevassa kohdassa pullottaa sitten maha miten mahtuu lihasten välistä :grin: . Jätin nyt tällä viikolla salitreenistä suorat sit-upit pois, tein ne sivulle kiertäen ja sujui hyvin. Lisäksi lankutin normaalisti ja tein kylkilankut ilman ongelmia. Kuulisin mieluusti, minkälaisilla variaatioilla voisin vinoja vatsalihaksia tehdä. Vatsalihakset ovat heikentyneet ihan huomattavasti muutaman viime viikon aikana, liittyen varmasti siihen kun aukeaminen on alkanut. Sisempien lihasten aktivointikaan ei ole kovin helppoa enää. Siksikin haluaisin pientä treeniä tehdä, ettei ihan ryhti ja tasapaino katoa.

 

Muutenhan salitreeni on pitänyt fysiikan ja pään kunnossa tosi hienosti. Jos liitoskivut yms on vaivannut, niin ne on saanut parhaiten pois nimenomaan rauhallisella kävelyllä, venyttelyllä ja kehoa kuuntelevalla punttistreenillä (tarvittaessa ihan pienillä painoilla, ei revittelyjä). Uskon, että hyvä lihaskunto tukee lantiota kun se leviää ja valmistautuu synnytykseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ei mitkään :grin:

 

Varsinaista kieltoa ei ilmeisesti ole, jos vauva pysyy virkeänä, eikä äitiin satu tai liikkeet tunnu pahalta. Mutta sen jälkeen kun vatsalihakset ovat keskeltä erkaantuneet, niiden liian aktiivinen treenaaminen vaurioittaa niiden kykyä palata myöhemmin yhteen. Eli naiselle voi synnytyksen jälkeen jäädä se rako auki ja näin ollen siitä pömppövatsasta ei pääse eroon. Niitähän tehdään sellaisia vatsalihastenkorjaus leikkauksia ilmeisesti plastiikkakirurgian puolella.

Tuo lihasten palautuminen normaaleiksi on myös yleensä syy siihen, miksi synnytyksen jälkeen suositellaan pidättäytymään pääasiassa vatsalihasliikkeistä jälkitarkastukseen saakka ts. siihen asti, että lääkäri toteaa vatsalihasten palautuneen yhteen.

Tiedän tosin kyllä ihmisiä, jotka ovat varovasti alkaneet treenata vatsalihaksia melkein heti synnärin jälkeen ilman ongelmia :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kiitos vastauksesta :). Näin olen ymmärtänytkin, että synnytyksen jälkeen on hyvä pitää taukoa rajusta vatsan treenauksesta. Luulen, että teen noita sivuttaisia vatsoja ihan maltilla tässä odotusaikana, sen verran miten hyvältä tuntuu ja rauhallisesti. Sen verran pitää kuitenkin tehdä, että pysyy keskivartalo balanssissa; selkä-kyljet-vatsat. Mulla menee muutenkin niha-alue lukkoon jos ei liikuta sitä riittävästi, joten salitreeniä on tarkoitus jatkaa loppuun asti (harrastan toki muutakin liikuntaa suht monipuolisesti, yht. 4-6 krt/vko).

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä olen niin kade, että sulla on pysynyt tahti yllä! Itse siis myös aktiivinen liikuntaharrastaja, täys töks tuli tässäkin raskaudessa viikolla 8 :girl_sigh:  Kuvotus, kivut, supistelut, huimaus, plah. Koiran kanssa väkisin teen lenkkejä ja käsiä oon nyt koittanut treenata, muuten ei tuu mittään mistään. Esikoisen aikana onnistui kaikki, mutta silloin en harrastanut aktiivisesti kuin lenkkeilyä ja ratsastusta, toka ja tää kolmas odotus on ollut liikkumisen kannalta ihan mätiä. Mä niin odotan sitä kun vauva on syntynyt, että pääsee taas aloittamaan salilla käynnit ja juoksemisen!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Toisaalta teen 90 % istumatyötä ja kotona ollessa vain löhöän, joten viikkotasolla se ~5 h liikuntaa on aika vähän kokonaisuus huomioon ottaen :). Ja toki liikunnan muodot on muuttunut tässä mahaa kasvatellessa, eli juoksulenkit vaihtunut rauhallisiksi kävelylenkeiksi ja muutenkin rajuimmat harrastukset jääneet pois. Ja esikoinen tosiaan tulossa, olen käsittänyt että toista odottaessa voi olla hankalampi liikkua jos maha pullahtaa paljon nopeammin esille ja lantion liitokset on jo valmiiksi löysemmät? Jokainen tekee kykyjen ja voinnin mukaan! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Totta!

 

Mulla oli jo esikoisesta iso maha, että se ei varsinaisesti vauhtia ole hidastanut, mutta näissä muissa raskauksissa ovat harkkasupistukset ja liitosten/nivelien löystymiset tulleet heti peliin. Yliliikkuvien nivelten takia ei mikään kiva juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now