Sign in to follow this  
Followers 0
Guest heijo

Vinkkejä kaksosarkeen, kun jää yksin kotiin

159 posts in this topic

Heippa!

 

Kertokaapa kokeneet kaksosmammat hyviä käytännön vinkkejä, millä pärjää kaksosten kanssa kotona, kun mies menee töihin. Meillä pojat ovat nyt 2 viikkoa vanhoja. Mies lomalla vielä pari viikkoa, jonka jälkeen jään yksin kotiin. Pojat ovat silloin siis kuukauden ikäisiä. Kaikki hyvät vinkit otetaan vastaan :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitähän sitä tähän sanoisi... :D Noh, kyllä sitä vaan pärjää. Paljon riippuu tietysti vauvoista ja kodista ja esim. siitä, millä tavalla vauvat ruokitaan. Itsellä suurimmat haasteet olivat yhteisimetykseen nostamisen harjoittelu (ja kaikkien tarpeiden, kuten ruuan, juoman, kännykän, kaukosäädinten jne) muistaminen imetykseen mennessä (koska siinä kuluin helposti "aika tovi") ja uloslähtemisen rutiinit. Kesällä se on varmasti hieman helpompaa, mutta meillä kun oli talvi niin oli se aikamoista :D Piti heti alussa oppia vain sietämään sitä, että toinen tai molemmat itkevät kun on kuuma tai huono olla tai liian väsynyt. Nopeasti vaan vauvoille vaattet päälle ja kantokopiin, hissiin, ja ulos. Oli niissä vaunuissa (jouduin raahaamaan ne lintassa alas kun eivät mahtuneet hissiin muuten) aikamoinen raahaus ja oli etenkin talvella toppavaatteissa hikistä hommaa, mutta oman jaksamisen kannalta ulos pääseminen oli olennaista.

 

Vauva-ajoista on kyllä jo niin pitkä aika, että ei oikein mitään yksityiskohtaisia vinkkejä tule mieleen. Heitä jotain kysymyksiä, jos on jotain, mikä erityisesti pohdituttaa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaksosarjessa taitaa pärjätä, koska on vain pakko ;) , mutta ei kannata todellakaan stressata turhia. Kaikki ylimääräinen, esim. siivoaminen, pyykit, tiskit, kannattaa suosiolla jättää tuonnemmaksi tai antaa miehen/oman äidin/anopin/ystävän/kodinhoitajan tehtäväksi. Jotain pientä toki voi puuhastella, mutta ikkunoidenpesu, kylpyhuoneen jynssäys tai mattojen tamppaaminen jääköön! :P Kun vauvoja on tuplasti, niin äidin ei todellakaan tarvitse venyä enää yhtään enempään!

 

Ihan konkreettisia vinkkejä on vaikea antaa, kuten Pennikin totesi... Hm... Olo voi alussa olla kurja ja riittämättömyys aiheuttaa huonoa omaatuntoa, kun molemmat parkuvat yhtä aikaa, eikä käsiä ole kuin kaksi... Kaksoset kuitenkin oppivat jo varsin pieninä sietämään odottamista ja omaa vuoroaan, joten kannattaa vain topakasti ja pää kylmänä hoitaa ensin toinen (ehkä se enemmän itkevä, elleivät molemmat sitten kilju naama punaisena) ja sitten toinen. Hieman myöhemmin toinen viihtyy vuoroaan odotellessa esim. sitterissä tai leikkimatolla.

 

Jos kaksosilla on sama rytmi, niin hienoa, sillä se helpottaa arkea huomattavasti. Väliin jää niitä lepotaukojakin, kun pienet tirsailevat. Jos taas rytmeissä on eroja, pieniä tai isoja, niin siinäkin on se hyvä puolensa, että jää aikaa seurustella yhden vauvan kanssa kerrallaan (esim. jos toinen herää ja toinen jää vielä päiväunilleen).

 

Mutta kysy ihmeessä lisää, niin eiköhän me muut mammat yritetä täällä vastata parhaamme mukaan!

 

Tsemppiä "yksinoloon kolmestaan"! Varmasti pärjäätte! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kysymyksiä tulee varmasti eteen sitten, kun yksinolo tosiaan on edessä. Nyt onneksi mies saa olla vielä yhden ekstraviikon kotona, eli yksin ei tarvi jäädä vielä reiluun kahteen viikkoon. Toistaiseksi pojat ovat pysyneet suht samassa rytmissä syömisten ja unien suhteen. Ja jos rytmeihin tuleekin eroja, niin ne on hyvin korjattavissa tisuttelun ja pulloruokinnan vuorottelulla :D

 

Kuinka helppoa kaksosten kanssa on liikkua kodin ulkopuolella? Miten ruokailut hoidetaan? Kannattaako kovin alkuvaiheessa edes yrittää lähteä mihinkään, kun ruokailut on niin tiheään? Vaunutteluja tietenkin voi harrastaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä suosittelen, että opettelet vaan lähtemään! Neljän seinän sisällä ne alkaa pikkuhiljaa kaatua päälle. Tietty ihan alussa voi olla aika jännä lähteä mihinkään mutta heti kun itsestä alkaa siltä tuntua. Ääntä mahtuu maailmaan ja jos joku jää tuijottamaan, tuijota takaisin ;) Mä muistan vielä elävästi meidän yhden neuvolareissun, kun meni täysin huudoksi ja parhaani mukaan syötin sit aulassa samaan aikaan toisen rinnasta ja toisen pullosta koko terveysaseman tuijottaessa. Ja sit puin väsyä huutavat lapset toppavaatteisiin ja vaunuihin ja lähdin kotiin. Joku kommentoi muka hiljaa, että saihan se ne hiljaisiksi. :o Mutta eihän kukaan edes tarjoutunut auttamaan, joten tuskin se sit ihan hirveästi häiritsi. :P Omat posket tais jonkin verran punoittaa kyllä mutta siitä sen oppii, että mistä vaan selviää kun on onneksi kaksi kättä. Tais nlalääkärikin tulla jotain asiaa vielä selvittämään siihen, ilme oli näkemisen arvoinen. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä suosittelen, että opettelet vaan lähtemään! Neljän seinän sisällä ne alkaa pikkuhiljaa kaatua päälle. Tietty ihan alussa voi olla aika jännä lähteä mihinkään mutta heti kun itsestä alkaa siltä tuntua. Ääntä mahtuu maailmaan ja jos joku jää tuijottamaan, tuijota takaisin ;) Mä muistan vielä elävästi meidän yhden neuvolareissun, kun meni täysin huudoksi ja parhaani mukaan syötin sit aulassa samaan aikaan toisen rinnasta ja toisen pullosta koko terveysaseman tuijottaessa. Ja sit puin väsyä huutavat lapset toppavaatteisiin ja vaunuihin ja lähdin kotiin. Joku kommentoi muka hiljaa, että saihan se ne hiljaisiksi. :o Mutta eihän kukaan edes tarjoutunut auttamaan, joten tuskin se sit ihan hirveästi häiritsi. :P Omat posket tais jonkin verran punoittaa kyllä mutta siitä sen oppii, että mistä vaan selviää kun on onneksi kaksi kättä. Tais nlalääkärikin tulla jotain asiaa vielä selvittämään siihen, ilme oli näkemisen arvoinen. :D

 

:lol: ,samoilla kannoilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä kaksosten kanssa voi pikkuhiljaa lähteä pidemmillekin reissuille, kuin pelkästään vaunuilemaan lähimaastoon. Itse olin kovin arka (ja väsynyt!!!) lähtemään yksin, joten mies oli aina mukana kaupoilla ja kaupungilla ne harvat kerrat kun alkuvaiheessa jossain tuli käytyä. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli iso virhe, sillä seinät todellakin ehtivät kaatua päälleni useammin kuin kerran. Joten rohkeasti vain palleroiden kanssa maailmaa tutkimaan! :) Onneksi hoitohuoneita löytyy jo ihan kivasti kauppakeskuksista yms., joten se syöttäminen onnistuu varmasti vaikka peräkanaakin, jos ei yhtäaikaa (toinen rinnalla ja toinen pullosta). Ja hoitohuoneissa ainakin saa huutaa minkä pienistä äänijänteistä lähtee! :lol: (Toki ääntä mahtuu maailmaan muuallakin.)

 

Tosin tuli tässä mieleen, että nyt kun sikainfluenssan pitäisi kaiketi räjähtää epidemiaksi (katsotaan... :rolleyes: ), niin ehkä ei kannata kovin paljoa ihan pikkuisten kanssa mennä ihmisten ilmoille, ts. suurien väkijoukkojen keskelle. Jos vauvat on saaneet rokotteet, niin siinä tapauksessa no problem.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä suosittelen myös alusta alkaen opettelee sitä liikkumista. Mä taisin ensimmäisen kerran lähteä kaupoille niin, että oli äiti mukana ylimääräisenä käsiparina, mutta siitä rohkaistuneena pian sitten menin jo yksin. Ja kaikki on sujunut hienosti. Tietenkin joskus tulee niitä reissuja, joiden jälkeen tuntuu ettei ikinä enää. Muun muassa kerran mä kävin murujen kanssa sellossa ostoksilla, lopputuloksena vietin heti aluksi puolitoista tuntia lastenhoitohuoneessa imettäen, vaippoja ja bodeja vaihtaen ja imettäen lisää (peläten, etten pääse koskaan sieltä huoneesta pois) kunnes lopulta sain vauvat nukahtamaan. Sitten olinkin jo niin väsynyt, että jaksoin puolisen tuntia kierrellä kauppoja (löytämättä mitään) kunnes luovutin ja lähdin kotiin. Mutta tuollaisia kertoja tulee, eikä niistä kannata säikähtää. Mäkin jälkeenpäin mietin vaan, että hyvinhän mä siitäkin selvisin ja oli ainakin säpinää päivässä. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin ja siis kun tuota ruokailua mietit, niin jos imetät niin reissuthan kuluu sitten vaan vähän väliä hoitohuoneissa käväisten. Tai voithan sä imettää ihan kahvilassakin tai rauhallisella puistonpenkillä tmv jonkun huivin tai muun suojissa jos suinkin vaan uskallat. Mä kyllästyin pian siihen hoitohuoneissa istuskeluun ja aloin vaan rohkeasti esim ystävien kanssa kahvitellessa imettää siinä samalla. Iso huivi vaan eteen, niin ei kukaan nähnyt mitään ja itse pystyi olla mukana keskustelussa. :) Tietenkin pulloruokinnalla kaikki sujuu vielä helpommin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ajattelin imetyksen kanssa niin, että vauvan on ruokaa saatava ja jos se jotakuta häiritsee niin ei voi sitten mitään. Kun meillä oli joku esim. kylässä niin imetyspaidan avulla imetin sujuvasti ihan kahvipöydässäkin. Eikä kukaan ainakaan ilmaissut sen olevan sopimatonta. :) Menee hyvä vierailu ihan hukkaan, jos joutuu linnoittautumaan piiloon imettämään. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen imettänyt tyttöjä mm. bussissa, bussipysäkillä, kahvilan pöydässä, kerran jopa kävelytiellä seisten niin, että vauva oli työntäaisan päällä osittan (kun toinen nukkui ja penkkiä ei ollut lähimaillakaan)... tietysti niiden "normaalien" lastenhoitohuoneiden yms. lisäksi. Niin ja autossa turvakaukalon yläpuolelle kumartuneena :D

 

Siis todella myös suosittelen lähtemään liikkeelle vauvojen kanssa vaikka "väkisin", siihen kyllä oppii ja tottuu. Tuijotukseen ja kaikenlaisiin kommentteihin ja niiden suodattamiseen tottuu myös. :) Itse olen kuullut PALJON myös ikäviä kommentteja mm. jo kun lähdimme vihdoin kolmen kuukauden jälkeen sairaalasta vauvojen kanssa, tuli ekana kommenttina ekalta ohikulkijalta "tuplavahinko" kommentti. Se kyllä melkein itketti keskosuuden kokeneena vielä ja kun oli niin ylpeä, että vihdoin pienet ovat päässeet sairaalasta. No anteeksi OT. Hyviäkin kommentteja pärjäämisestä ja äidin hyvyydestä on kuultu onneksi :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen myös kuullut liikkuessani paljon kauhisteluja ja just noita tuplavahinko-kommentteja. Muutenkin tuntuu välillä liikkeelläollessani, että me ollaan joku julkinen nähtävyys kun kaikkien on pakko pysähtyä ihastelemaan/kauhistelemaan. Aluksi mulla tulikin kauhea arkuus julkisilla paikoilla liikkumiseen sen takia, mutta nyt se on mennyt ohi. Toki edelleen välillä sapettaa, mutta enimmäkseen esittelen ylpeänä äitinä ihania pienokaisiani ja koitan keksiä nasevia vastauksia kauhistelijoille. Eli vinkkinä että kannattaa varautua myös noihin inhottaviin ihmisiin, eikä antaa niiden estää sitä ulkona liikkumista (auttaa myös jos on hyviä jauhot suuhun laittavia vastauksia jo valmiiksi mielessä ;)).

 

Niin enkä mäkään koskaan suostunut mennä "piiloon" imettämään kun meillä oli joku kylässä, eikä se onneksi häirinnytkään ketään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Sama täällä. Normi kauppareissun aikana saattaa puolenkymmentä ihmistä tulla ihmettelemään eikä jokaisen kanssa jaksaisi/ehtisi jäädä jutustamaan. Joku on itse kaksonen tai jollakulla on itsellä ollut kaksoset. Jonkun äiti on kaksonen tai jonkun kummin kaiman serkku on kaksonen. :rolleyes: Ja älyttömän paljon kuulee sivukorvalla kommentteja, et "kato, kaksoset" tai "näitkö, noi oli varmaan kaksoset" jne. Monet tosiaan jaksaa kauhistella asiaa mutta mä oon nyt sanonut, että eka puoli vuotta oli musta vähän rankkaa, mutta helpottaa päivä päivältä ja nyt tää on enimmäkseen vaan ihanaa. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä ruokinta hoidetaan tisittelyn ja pullojen yhteispelillä. Ainakin toistaiseksi, kun pojat ei saa tissistä tarvitsemaansa maitomäärää. Eli sen puolesta ruokinta olis helppoa reissatessa. En vain ole ihan varma, että voiko tuttelia antaa huoneenlämpöisenä. Tähän asti ollaan lämmitetty, kun sairaalassakin tehtiin niin. Helpottais huomattavasti, jos ei tarvis lämmitellä.

 

Vaunujen kanssa pelaamista olen kanssa miettinyt. Miten kahden jo vähän vanhemman (yli 3kk) pojan kanssa pääsis helposti liikkumaan, kun ei niitä jossain vaiheessa jaksa yhtäaikaa kantaa. Meillä vaunut on kellarissa, koska hissiin ei tuplavaunut mahdu. Mun täytyis mennä hissillä alas kellariin poikien ja koiran kanssa, siellä kasata vaunut ja pakata pojat niihin. Varmaan täytyy pitää poikia hissin ja kellarin lattialla makailemassa ja odottamassa, että saan kaikki valmiiksi.

 

Kuinka kauan vaunujen kantokopat on käytössä? Minkä ikäisestä alkaen pojat voi laittaa vaunuihin ilman koppia? Meillä babweltin tuplat. Onko jollain kokemusta niistä vaunuista?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voit antaa tuttelia ihan lämmittämättä, jos vaan maistuu. Meillä ei ainakaan ole ollut ongelmia sen kanssa. :)

 

Muuten en osaa vaunukysymykseen auttaa, muuta kuin et meillä kopat jäi pieneksi siinä puolivuotiaana ja sen jälkeen ovat olleet valjaissa rattaissa nukkumassakin. Muoks. Tuo lähteminen helpottuu tosi paljon kun oppivat istumaan. Muakin häiritsi se, et joutuu vaan laittaa lattialle makoilemaan siksi aikaa, mut ei kai siinä mitään. Meillä poitsu on istunut vasta kuukauden verran...

Edited by Tiitiäinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkäs toi sittereissä istuttaminen/makuuttaminen? Niissähän ei saa pieniä vauvoja pitää kai kovin pitkiä aikoja, ootteko pitänyt lattialla makaamassa odottamassa omaa hoitovuoroa vai missä? Meillä pojat tuntuvat nukahtavan sittereihin helpommin kuin sänkyyn, mutta ei varmaan kannata antaa olla niissä? Ainakaan vielä, kun ikää vasta kolme viikkoa. Nytkin toinen nukkuu ja toinen ei millään suostu laittaan silmiään kiinni. En jaksais koko aikaa pitää toista sylissä, joten täytyy vissiin laittaa lattialle makoileen yksikseen, että saa pakollisia asioita tehtyä (kuten syödä itsekin jotain).

 

Nyt menee jo ohi otsikon, mutta missä vaiheessa teillä kaksoset alkoivat nukkua pidempiä yöunia kuin kaksi tuntia? Entä, koska he alkoivat olla hereillä enemmän päivisin?

 

Sitten vielä yksi kysymys, että silloin kuin vauvat alkoivat olla päivisin enemmän hereillä, niin heidän herättyään uniltaan syömään annoitte ruuan ja sen jälkeen piditte seuraa heille. Annoitteko sitten taas uudelleen ruokaa ennen seuraavia unia vai menivätkö he nukkumaan seurustelun päälle ilman ruokaa.

 

Onko yksin ollessa parempi pitää pientä rakoa kaksosten syömis ja nukkumisrytmissä vai pyrkiä samaan rytmiin?

 

Sit vielä nukkumisasiaa. Oletteko pitäneet kaksosia samassa sängyssä ja kuinka pitkään? Häiritsikö toinen toisen unta? Olivatko kovin rauhattomia nukkumaan mentäessä ja kuinka saitte rauhoittumaan? Onko ollut unipusseja/kapaloita tms. käytössä?

 

Kylläpä sitä kysyttävää riittää, kun kaikki on niin uutta :D Onneksi täällä on asiantuntevaa apua tarjolla. Kiitos kaikille, jotka jaksavat vastata mun ehkä tyhmiinkin kysymyksiin :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkäs toi sittereissä istuttaminen/makuuttaminen? Niissähän ei saa pieniä vauvoja pitää kai kovin pitkiä aikoja, ootteko pitänyt lattialla makaamassa odottamassa omaa hoitovuoroa vai missä?

Me pidettiin aluksi vauvoja paljon vaunujen kantokopissa. Ne kopat olivat sitten vieressä tuolilla kun mä söin ruokapöydän ääressä, tai sohvalla kun mä katselin telkkaria, tmv. Siitä sitten vauvat siirtyivät oleskelemaan lattialle viltin päälle tai puuhamatolle.

 

Nyt menee jo ohi otsikon, mutta missä vaiheessa teillä kaksoset alkoivat nukkua pidempiä yöunia kuin kaksi tuntia? Entä, koska he alkoivat olla hereillä enemmän päivisin?

Mä en muista näihin kyllä mitään tarkkoja vastauksia, mutta muutenkin varmaan aika eri asia kun meillä oli keskosia noi pienet. Ainakin kesti tosi pitkään ennen kuin alkoivat olemaan enemmän hereillä päivisin, olisko ikää ollut about 4-5kk.

 

Sitten vielä yksi kysymys, että silloin kuin vauvat alkoivat olla päivisin enemmän hereillä, niin heidän herättyään uniltaan syömään annoitte ruuan ja sen jälkeen piditte seuraa heille. Annoitteko sitten taas uudelleen ruokaa ennen seuraavia unia vai menivätkö he nukkumaan seurustelun päälle ilman ruokaa.

Meillä meni (ja menee) niin päin, että kun vauvat heräävät, niin seurustellaan ja leikitään. Sitten syödään ja mennään uudestaan nukkumaan. Harvoin heräävät niin nälkäisinä, että heti pitää antaa ruokaa. Tietysti välillä on niinkin käynyt, eikä silloin yleensä ole tarvinnut uudestaan syöttää seurustelun jälkeen ennen nukuttamista. Satunnaisesti ollaan annettu nukuttaessa muutaman kymmentä milliä maitoa pullosta tai tissi suuhun.

 

Onko yksin ollessa parempi pitää pientä rakoa kaksosten syömis ja nukkumisrytmissä vai pyrkiä samaan rytmiin?

Tämä on ihan makuasia. Itse olen tykännyt, kun vauvat ovat olleet suht samassa rytmissä, jotta päiväunien aikaan saa myös itse hengähtää. Ja kyllä pienten syöttäminen ja nukuttaminen yhtäaikaisesti on sujunut ihan hyvin.

 

Sit vielä nukkumisasiaa. Oletteko pitäneet kaksosia samassa sängyssä ja kuinka pitkään?

Kyllä. Ensin olivat vierekkäin poikittain sängyssä. Sitten siirrettiin päätypuoliin nukkumaan jalat vastakkain ja siitä sitten noin 5kk ikäisinä omiin sänkyihin.

 

Häiritsikö toinen toisen unta?

Aluksi eivät häirinneet, mutta 5kk iässä alkoi nukkuminen olla jo sen verran levotonta, että nukkuivat paremmin eirllään.

 

Olivatko kovin rauhattomia nukkumaan mentäessä ja kuinka saitte rauhoittumaan? Onko ollut unipusseja/kapaloita tms. käytössä?

Aluksi me nukutettiin miehen kanssa vauvat aina syliin, sillä siihen rauhoittuivat parhaiten. Välillä nukahtivat helposti niin että itse sai vain istua sohvalla telkkaria katsoen ja välillä piti kanniskellä pitkäänkin pitkin kämppää. Kun siirtyivät omiin sänkyihin, niin alettiin myös nukuttaa sinne eikä rauhoiteltu muuten kuin antamalla tuttia suuhun ja unirättiä naamalle. Se on toiminut hyvin ja nykyisin nukahtavat melko itsenäisesti, niin että yksinkin saa nukutettua. Kapaloa ollaan käytetty muutaman kerran kun poika ei ole meinannut millään rauhoittua ja se on toiminut hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkäs toi sittereissä istuttaminen/makuuttaminen? Niissähän ei saa pieniä vauvoja pitää kai kovin pitkiä aikoja, ootteko pitänyt lattialla makaamassa odottamassa omaa hoitovuoroa vai missä?

Aika pian meillä alettiin käyttää sittereitä mutta tosi paljon vauvat olivat ihan lattialla viltin päällä. Tai omassa sängyssä odottamassa vielä kun nukkuivat päivisinkin sisällä. Tarvittaessa syötin vauvat samaan aikaan toisen ollessa sitterissä (jolloin pääpuoli on vähän koholla), istuin lattialla ja imetystyynyllä syötin toisen. Meillä siis mentiin niin että toinen meni täysimetyksellä ekat 4kk ja toinen söi pääasiallisesti pullosta kun imetys epäonnistui.

 

 

Nyt menee jo ohi otsikon, mutta missä vaiheessa teillä kaksoset alkoivat nukkua pidempiä yöunia kuin kaksi tuntia? Entä, koska he alkoivat olla hereillä enemmän päivisin?

Meillä poika alkoi nukkua tosi varhain pitkiä yöunia. Heti kun paino alkoi kasvaa niin ettei yöllä ollut pakko herättää syömään niin saattoi nukkua 10-13h yössä. Joskus parin kuukauden ikäisenä muistelisin. Mutta tyttö sen sijaan on nukkunut koko elämänsä aikana yhden käden sormilla laskettavat yöt, jolloin pisin unipätkä on ollut pidempi kuin 6h. Että tosi yksilöllistä. Tosin ei kuukausiin ole enää ruokaa tarvinnut, mutta heräilee edelleen. Todella pitkään meni, ennenkuin jaksoivat olla pidempään kuin pari tuntia hereillä päivällä. Reilusti yli puolen vuoden. Olin melkein jo huolissani, kun meillä tarvittiin kolmet päikkärit tosi pitkään. Mutta nyt sitten yhtäkkiä saattaa mennä 8 tuntiakin hereillä ennen yöunia ja päikkärit vähentyneet yksiin (joskus vielä nukutaan kahdetkin).

 

 

Sitten vielä yksi kysymys, että silloin kuin vauvat alkoivat olla päivisin enemmän hereillä, niin heidän herättyään uniltaan syömään annoitte ruuan ja sen jälkeen piditte seuraa heille. Annoitteko sitten taas uudelleen ruokaa ennen seuraavia unia vai menivätkö he nukkumaan seurustelun päälle ilman ruokaa.

Mä tein todella pitkään niin, että herättyä ruokaa ja sitten seurustelua ja nukkumaan. Jos ei jostain syystä uni tullut (ihan pikkupikkuvauvana), annoin lisää maitoa. Mutta periaatteessa annoin maitoa ainoastaan ennen yöunia, muuten herättyä. Nyt vasta päikkäreiden vähennyttyä annan lounaan ennen päikkäreitä (kun oletuksena on että nukkuisivat yhdet pitkät unet puolenpäivän aikoihin). Kaksien päikkäreiden rytmissä annoin lounaan ekojen unien jälkeen ja sitten välipalan ennen toisia unia. Päivällinen sitten toisten unien jälkeen ja iltapala/velli ennen nukkumaan menoa. Yksin päikkärien rymissä välipala usein jää pois mutta ruualla menee enemmän tavaraa mahaan saakka. Nää mun vastaukset on peilattu koko ajalta, tietty teillä on vielä vähän eri systeemit kun pitkään mennään pelkällä maidolla...

 

Onko yksin ollessa parempi pitää pientä rakoa kaksosten syömis- ja nukkumisrytmissä vai pyrkiä samaan rytmiin?

Mulla oli usein päiviä, että olivat peräkkäisessä rytmissä niin, että toisen herätessä päiväunilta syötin ja vaihdoin vaipan ja sitten herätin toisen, jollei itse ehtinyt jo herätä. Joskus (niinä mielettömän huonojen öiden päivinä) annoin tytön nukkua jos nukutti (joskus veti 5h pätkiä sitten päivällä, kun yö oli mennyt huutamiseksi). Toisaalta se oli helppoa, kun molemmat olivat omassa rytmissään, mutta muuta ei niinä päivinä paljon pystynyt tekemään. Vaikka ei sitä aikaa muutenkaan niin kovin paljon jäänyt siihen kaikkeen muuhun. :P Kyllä se selkeästi helpompaa on, kun pitää vauvat samassa rytmissä esim. max puolen tunnin erolla. Raaka pelihän se on, kun meilläkin välillä joutui herättelemään tyttöä sitten monesti 3-4 kertaa päivässä. :unsure: Nyt isompana se on ihan must, kun ruokailut tapahtuvat joka tapauksessa samaan aikaan ja oishan se kiva, että saisi samoihin aikoihin sitten nukkumaankin. :)

 

Sit vielä nukkumisasiaa. Oletteko pitäneet kaksosia samassa sängyssä ja kuinka pitkään?

Meillä oli aluksi toinen pinnasänky yläkerrassa yöunisänkynä ja toinen alakerrassa päiväunisänkynä. Nukkuivat samassa poikittain. Pari-kolmekuisina päiväunien siirtyessä pääasiassa vaunuihin, siirrettiin molemman sängyt ylös ja pääsivät omiin sänkyihinsä tilavasti. Sängyt ovat edelleen vieretysten kiinni toisissaan pitkiltä sivuilta.

 

Häiritsikö toinen toisen unta?

Periaatteessa ei. Jonkin verran poika saattaa havahtua, jos tyttö-palosireeni alkaa ihan täysillä huutaa. Aika paljon meillä meni siis eka puoli vuotta niin, että mä kanniskelin huutavaa tyttöä alakerrassa pojan vetäessä sikeitä ylhäällä. En halunnut ottaa sitä riskiä, että molemmat heräävät, koska kädet loppuisivat kesken.

 

Olivatko kovin rauhattomia nukkumaan mentäessä ja kuinka saitte rauhoittumaan? Onko ollut unipusseja/kapaloita tms. käytössä?

Tytöllä käytettiin aika paljon kapaloa. Rauhoitti jonkin verran. Poika tarvitsi jossain vaiheessa syliin nukutusta ja unilauluja mutta suurimmaksi osaksi on nukahtanut itsekseen tutin ja unirätin kanssa. Tyttö on ollut aivan erilainen ja vasta muutama kymmenen kertaa olen saanut nukahtamaan omaan sänkyyn illalla ilman syliä. Unipusseja kokeiltiin, mutta ei ollut oikein meidän juttu. Ei ollut mitenkään outoa, että saattoi huutaa tunninkin normi-iltana sylissä hytkytellen. Kaikenlaista on tutkittu, mutta syytä ei ole löydetty, mikä huudot on aiheuttanut. Kahden normaalisti nukkuvan vauvan kanssa tilanne voi siis olla aivan eri. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Todella pitkään meni, ennenkuin jaksoivat olla pidempään kuin pari tuntia hereillä päivällä. Reilusti yli puolen vuoden. Olin melkein jo huolissani, kun meillä tarvittiin kolmet päikkärit tosi pitkään. Mutta nyt sitten yhtäkkiä saattaa mennä 8 tuntiakin hereillä ennen yöunia ja päikkärit vähentyneet yksiin (joskus vielä nukutaan kahdetkin).

Niin siis kyllä meilläkin vielä nukutaan kolmet päiväunet ja hereillä ollaan 1-3h kerrallaan, useimmin noin 2h. Ja siis ikää tulee kohtapuoliin 8kk. Mutta ehkä tuossa 4-5kk iässä siirryttiin tällaiseen rytmiin kun sitä ennen tuntui, että vauvat olivat vuorokauden aikana hereillä yhteensä vain n.3-4h.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Aivan. :) Mä oon näköjään kirjoittanut vähän epäselvästi tuon(kin) kohdan. Eli siis unien välissä jaksettiin olla hereillä max. se 2h. Normipäivät meillä meni hyvinä päivinä niin, että herätys n. klo7, 1,5-2h hereillä, 2h unta, 1,5-2h hereillä, 2h unta, 2h hereillä sit vielä iltatorkut (19.00 pidempään ei yleensä annettu nukkua, et yöunille saataisiin ihmisten aikoihin) ja 2-3h hereilläolon jälkeen nukkumaan. Meillä on vähän myöhäinen rytmi ollut aina, muutaman kerran ovat nukahtaneet yöunille klo 20.00 tai ennen.

 

Muoks. En siis tähän hätään osaa oikein sanoa, koska tuohon 1,5h-2h hereilläoloon päästiin... Pikkupikkuvauvana se oli ehkä tunti hereillä syöttöineen ja vaipanvaihtamisineen. Jos syömisestä ei ollut vielä kolmea tuntia ja vauva heräsi hyväntuulisena, saattoi mennä niin päin että annoin maitoa vasta ennen nukahtamista. Vaipan vaihdoin tosi pitkään ennen syöttöä, kun kakka tuli milloin tuli. Aika sekavaa tekstiä tosiaan... :P

Edited by Tiitiäinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Totta!! :P Ja täällä sitä vaan "asiantuntijana" neuvoo ja antaa ohjeita... Joopa joo. :rolleyes: Ei vaan, kaikki on itsellekin niin uutta, jokainen päivä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Antakaapa hyviä vinkkejä arkea helpottavista hankinnoista. Joitain tavaroita/keksintöjä, joita ilman ette olisi tulleet toimeen.

 

Sitten, kun kaksoset pvat siinä iässä, että alkavat liikkua ympäriinsä, niin onko leikkikehä hyvä ostos vai ei. Oletteko vain pitäneet silmällä ja juossut perässä? Ajattelin, että helpottaisiko leikkikehä sitä, että saisi tehdä joitain kotihommiakin välillä... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Sitterit!! :P Ja sit kälyltä tuli sellainen "hyppyasema", eli tavallaan hyppykiikku, joka soi, valot vilkkuvat ja tulee pimpelipompeli-musiikkia. Todella monen kitinäillan pelastus, vaikka ensin olinkin tosi skeptinen. :D Kävelytuoli on yks hyvä viihdyke ja nykyisin noi taaperokärryt. Varmaan leikkimatto pienemmille, meillä kissat olivat tosin siitä kiinnostuneempia. :rolleyes: (Jos käly ei hyppyasemaa tarvi, lähtee se kohta hyvin edullisesti kiertoon kun lakkaa kiinnostamasta ;))

 

Mä en oikein usko leikkikehään. Jos lapset viihtvyvät lattialla, saa jotain samalla tehtyä. Jos eivät, niin eivät he viihdy kehässäkään. Koti kannattaa tehdä mahdollisimman lapsiturvalliseksi, että vahtimista on mahdollisimman vähän. Ja kun lapset vähän kasvavat, niin taitojen mukaan hommiin mukaan. Meillä esim. imuroidaan jo sujuvasti kolmisin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei ollut leikkikehää. Vaaralliset tavarat (ja ylipäänsä kaikki, mihin ei haluttu tyttöjen koskevan) vain siirtyivät vauvojen kaskaessa ja liikkuessa enempi ylöspäin :D Lelukaari meillä oli, sen alla jaksoivat joskus olla hetkisen. Mulla alussa tärkein helpottava juttu oli iso imetystyyny. Sittereitäkin oli vain yksi ja sekin jäi käytöstä tosi pian. PIkkuvauvat pysyivät ihan hyvin tyynyjenkin päällä.

Äh nyt en ehdi enempää, tytöt vinkuu...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0