Yli 30-v. ensiyrittäjät

[Paprika]

Täällä 31-vuotias esikoisen odottaja. TJOTtailemaan alettiin kesäkuussa 2008 ja maaliskuussa 2009 tehtiin positiivinen raskaustesti.

 

Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä jo vuosia, mutta sopiva aika vauvalle tuntui olevan vasta nyt. Yritysaikana emme juurikaan hermoilleet, vaikka heti ei tärpännytkään. Tammikuussa ostin ovulaatiotestejä, että olisi voinut hieman tarkentaa yritystä mutta sittenhän se helmikuun kierrosta tärppäsikin (ovulaatiotestejä ei käytetty).

[massi]

Täällä on yksi 3-kymppinen, joka on yrittänyt raskautua jo yli kaksi vuotta. Kertaakaan en ole tänä yritysaikana plussaa nähnyt raskaustestissä, vaikka kaikki ainakin periaatteessa toimii. Hoidoissa ollaan oltu vuosi. Lääkkeisiin reagoin toivotulla tavalla ja kaikki on lääkärien mielestä täydellisesti, mutta siitäkään huolimatta raskaus ei ole alkanut.

[N.Kyrä]

Heips! Täällä myös yksi 33v. Takana yksi keskenmeno 12/2008 ja nyt juuri paljastui kohdunulkoinen raskaus.

Minä olisin kai ryhtynyt hommaan aikaisemmin, jos olisin uskaltanut. Elämä pienen lapsen kanssa pelotti niin kauheasti - isovanhempia ei olisi tukena, ei taloudellisesti eikä lapsenhoitoapuna. Nyt kuitenkin ollaan siinä vaiheessa, että kestän kyllä 3 vuotta itkua ja vapauteni menetystä, jopa huonot yöunet.

Kestän lapsi tarhaan-vanhemmat töihin-lapsi tarhasta-leikkipuistoon-syömään-pesulle-nukkumaan X 365 per vuosi.... Kunhan elävä lapsi saataisiin.

 

Yhdessä mieheni kanssa oltu jo 12 vuotta.

[Merenneito]

Olen siis myös jo 33-vuotias ja täytän tammikuussa 34, mies on 37. Ikä vähän hirvittää, mutta yritys kuitenkin toivottavasti alkaa häiden jälkeen marraskuussa.

[Nenna]

Moikka tytöt!

 

Täällä kirjoittelee 34-vuotias ensiyrittäjä, joka on yritellyt 05/09 asti. Viime kierrossa olin jo ihan varma tärpistä, mutta ei se sittenkään onnistunut. Nyt on taas kovat jännäyspäivät meneillään (kp 22/25-26) ja hajoilen täällä sen verran, että ajattelin purkaa tätä oloani mieluummin tällä foorumilla, kuin miehelleni. Hän on saanut kuunnella näitä mun oireita jo varmasti ihan tarpeeksi .

 

Kiva, että tänne on näyttänyt muitakin uusia juuri tulleen. Kokisin tarpeelliseksi vaihtaa kuulumisia niin yrittäjien jännäilystä, kuin jo plussanneiden oireista ja odotteluista .

[Vanda]

Minäkin ilmoittaudun. Yli kolmekymmentä on täälläkin mittarissa. Vihdoin ja viimein päätettiin jättää ehkäisy pois ja ensimmäinen yrityskierto starttasi pari päivää sitten. Meillä vauvan konkreettinen suunnittelu on siirtynyt näin pitkälle molempien päätöksestä. Muutama kuukausi meni miehen sopeutumisessa ajatukseen, mä olisin ollut jo kesällä valmis yrittämään vauvaa. Nyt sitten jännätään, että koska tärppää vai tärppääkö.

Tärppäsihän meilläkin vihdoin. Huhtikuussa ensimmäisen kerran, mutta raskaus päättyi keskenmenoon pian alkamisen jälkeen. Uusi tärppi yrityskierrosta 11 heinäkuussa. Nyt raskausviikkoja tasan 8 ja ultrassa nähty syke Toivottavasti tämä raskaus jatkuu normaalina huhtikuuhun saakka. (ikää mulla siis 32 v.)

[Piiuska]

Meillä jätettiin vajaa vuosi sitten syksyllä ehkäisy pois alettiin tjottailu. Minulla vaan aina ollut epäsäännöllinen kierto, eikä meinannut ehkäisyn lopetettua kuukautiset alkaa ollenkaan ja senkin jälkeen kun alkoivat, olivat melko epäsäännölliset. Kovasti raskautuminen oli toiveissa jo talvella, mutta meillä oli kovasti surua isäni yllättävän kuoleman johdosta, eikä petipuuhat kovasti innostaneet. Kesällä aloin asennoitumaan, että tässä voi vielä mennä hyvinkin kauan ennen kuin vauva ilmoittelee itsestään, mutta nyt saatu raskaustestiin kaksi viivaa Nyt vaan toivotaan, että kaikki menee parhain päin!

 

Ikää plakkarissa tasan 30-v.

[Solveig]

^Kiva kuulla, onnea odotukseen! Täällä juuri itse tuskailen tuon pillereiden jäljiltä sekaisin olevan kierron kanssa...

[Morticia]

Tsemppiä kaikille vauvasta haaveileville ja onnea jo raskautuneille. Toivoa on, minä nimittäin tajusin haluavani lapsen vasta kun olin 39v., Kuukausi 40v-synttäreitteni jälkeen plussasin (6 kk tjottailun jälkeen) ja nyt olen onnellinen 41v. 5kk tytön äiti. Ja toinen vauva vielä haaveissa.

[Kata]

Mukavaa, kun tänne on tullut niin paljon positiivisia tarinoita !!

 

Kata

[salamanteri]

En oo varma oonko tänne kirjoittanut uusinta käännettä. Eli siis nyt ollaan vihdoin ja viimein raskaana ja puolivälikin on jo ylitetty. Tähän viimeisimpään plussaan meni 2 v 8kk ja ihan luomusti tuli plussa. Meillähän siis meni ensin 2 vuotta ekaan plussaan, siitä tuli keskenmeno 10. viikolla. Siitä meni 5 kk seuraavaan plussaan, joka meni kesken viikon päästä. Ja sitten tuli tämä viimeisin plussa heti seuraavasta kierrosta. Ikää on kohta 32 vuotta.

 

Nyt on raskaus sen verran pitkällä, että uskaltaa jo oikeasti uskoa, että meillä tosiaan on tammikuussa pieni nyytti sylissä. Toisaalta sitä edelleen miettii, että kaikkea voi tapahtua, mutta pääasiassa ollaan luottavaisia. Vaunutkin jo uskallettiin ostaa

 

Kaikille tsemppiä yritykseen!

[Merenneito]

Tsemppiä kaikille vauvasta haaveileville ja onnea jo raskautuneille. Toivoa on, minä nimittäin tajusin haluavani lapsen vasta kun olin 39v., Kuukausi 40v-synttäreitteni jälkeen plussasin (6 kk tjottailun jälkeen) ja nyt olen onnellinen 41v. 5kk tytön äiti. Ja toinen vauva vielä haaveissa.

 

Kiva kuulla. Meilläkin haaveissa kaksi lasta. Ei ainakaan vielä tänään tullut lääkäriltä kieltoa yrittää raskautta.

[N.Kyrä]

Hei,

Kivaa kuulla, että meitä "ikäloppuja" on tänäkin syksynä monta liikenteessä. Kun (hedelmättömästi) pohdin, että "ehkä meidän olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin", totesi myöskin "ikäloppu" ystäväni, että: Eipähän tarvi katua elämätöntä elämää! On nautittu vapaudesta ja omasta ajasta... (ja puskettu firmojen tasetta ylöspäin osakkeenomistajien iloksi).

Toivottavasti pääsemme puolisoinemme pian nauttimaan vanhempainvapaista, meidän sukupolvellehan ei varmaan eläkettäkään ole näköpiirissä...

 

Hurjasti hyvää onnea vaan mukaan kaikille!

Toivoo kohdunulkoisesta selvinnyt... Ehkä kolmas kerta nyt toden sanoo...

[Solveig]

Mä nostan tämän ketjun esille siinä toivossa, että jotkut yli kolmekymmpiset esikoisesta plussanneet taas haluaisivat kertoa kannustavia tarinoitaan.

[Äidiksi?]

Hei!

Täälä yksi kohta 40v kuumeilija. Yli vuosi yritystä takana. Nyt tilanne se, että menkat myöhässä yli viikon, jonka jälkeen parina päivänä pientä tummaa vuotoa, nännit tosi arat ja kahvia ei tee mieli ( oon kamala kahvinjuoja yleensä). Testin tein, kun menkat oli 2pv myöhässä, normaalisti säännölliset 28pv kierto.

[nuppuli]

Olen 38v. ensimmäisestä haaveileva. Mieheni on 34v. Yritystä meillä on nyt takana n. 1,5v, joka sisältää kaksi keskenmenoa (8+) sekä valtavan määrän ns. kemiallisia raskauksia, eli vaikka raskaustesti näyttää positiivista ja oireita on enemmän kuin muille jakaa, niin kuukautiset alkavat kuitenkin.

Olemme käyneet jo kromosomiverikokeissa ja muissa verikokeissa, jotka otetaan kun keskenmenoja on enemmän kuin kolme ja parin viikon päästä meillä on ensimmäinen aika lapsettomuuspolille.

Aika turhauttavalta ja raskaaltahan tämä alkaa jo tuntumaan, kun niin monta epäonnistumista on jo takana eikä mitään tulosta näytä syntyvän, mutta silti vain yrittämällä voi onnistua.

[Solveig]

Tervetuloa uudet kuumeilijat! Äidiksille peukut, että oireet merkkaisivat plussaa. Ja nuppulille onnea yritykseen. Toivottavasti lapsettomuuspolilla saatte pikaisen avun!

[nuppuli]

Kiitos Solveig, sitä itsekin toivon.

[suvi09]

Itse täytän parin viikon päästä 31 ja mies haluaa vieläkin odottaa kun opiskeluja jäljellä pari vuotta. Pelottaa miten tulee käymään.

[sinime]

Täällä 30v. kuumeilija. Yritys on tarkoitus aloittaa kevään päälle. Kyllä vähän jännittää oman iänkin puolesta jo. Varsinkin kun tuttavapiirissäkin on ihmisiä, joilla ei todellakaan ole tärpännyt pian. No onneksi on niitäkin, jotka on tulleet raskaaksi parin kuukauden kuluessa ehkäisyn poisjättämisestä. Eipä tätä auta etukäteen miettiä. Tulen päivittämään tarinaani myöhemmin

[perhostyttö]

Täällä 33v. kuumeilija. En koe itseäni vanhaksi lapsentekoon, mielestäni minulla on vielä vuosia aikaa saada vauvoja. Aiemmin olin lähes hysteerinen joka vuosi kun ikää tuli lisää. Krooninen vauvakuume kun on vaivannut 15 vuotta, mutta elämäntilanne (lue parisuhdetilanne) ei ole aiemmin ollut sopiva vauvan saamiseen. Vauvoja olen siis halunnut aina ja pelko perseessä olen elellyt tänne saakka. Ehdin jos uskoa, että sopivaa isäehdokasta ei minulle vaan ole olemassa.. mut nyt on asiat toisin ja vauvaa kovasti meidän perheeseen toivotaan enkä jaksa murehtia ikääni. Tiedän kyllä sen, että esikoinen olisi hyvä saada jo vähän nuoremmalla ikää mutta uskon silti täysin mahdollisuuksiini. nim.merk. Useita 40+ ensisynnyttäjiä matkan varrella nähnyt..

 

Tsemppiä ja paljon plussatuulia kaikille 30+ kuumeilijoille

[suvi09]

Tsemppiä minunkin puolesta kaikille yrittäjille

[suvi09]

Aiemmin olin lähes hysteerinen joka vuosi kun ikää tuli lisää.

 

Nyt mä olen tuota. Täytin eilen 31 ja oon ihan hysteerinen siitä että tulenko saamaan lapsia. Yrityskään ei ole ajankohtainen vielä ainakaan vuoteen

[Annick]

Olen 31-vuotta ja odotan esikoista. Oltiin onnekkaita ja ekasta luomukierrosta tarppasi. Tapasin miehini vasta 29-vuotiaana eli kumppanin loytymiseen meni aikaa.

 

Jotenkin olin aina kuvitellut etta elamantilanne olisi kaikin puolin taydellinen kun alkaisin yrittamaan lasta - no nyt on kaikki muu kunnossa paitsi oma tyotilanteeni. Kouluttauidin hiljattain opettajaksi ja olen nyt maara-aikaisella sopimuksella, eli ei ole paikkaa johon menna takaisin aitiysloman jalkeen. Myoskaan en ole varma etta haluan edes opettaa joten voi olla taas uuden alan etsiminen edessa.

 

Myoskin murehdin etukateen etta kun vihdoin voin yrittaa lasta se ei onnistuisi. Tama oli kylla kohdallamme taysin turha pelko kun tarppasi heti

 

Tsemppia kaikille kuumeilijoille!!

[esteri]

Tervehdys!

 

Me saimme tämän esikoisen kun ikää oli 32. Puolivuotta meni plussaan.

Kaikki meni hienosti

Syksyllä varmaan ruvetaan kuumeilemaan pikkukakkosta