Piiuska

Miesten suusta...

357 posts in this topic

Mulla on hauska tarina miehestäni kun oltiin matkalla katsomaan siskoni tyttöä sairaalaan muutama vuosi sitten. Sanoin miehelle että viedään vaippoja ainakin tuliaisiksi ja hainkin sitten kuapasta new born- paketin. Kappalemäärä paketissa oli 28. Mieheni siihen sitten tokaisi että kestääkö toi paketti sitten 4 viikkoa (1 per päivä). Mä sit sanoin että no EI, mut piti soittaa omalle äidille et montako vaippaa menee päivässä. Mutta hyvät naurut saatiin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Vyörr..."

 

Ilmeisesti mun kyljen kääntäminen kesken herkän hetken näytti vähän vaivalloiselta. Jäi hempeilyt vähäksi aikaa, kun piti räkättää hetki. Onneksi ei ollut "haukutsä mua läskiks?!?!"-fiilis päällä :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Reps :girl_haha:

 

...osasin kuvitella vähän liiankin hyvin, oma kääntymiseni voi olla mielenkiintoista seurattavaa äänimaailmoineen myös :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Ihana tietää ettei ole ainoa "vyöryäjä" laugh.gif Kyllä sitä välillä miettii että eikö raskauden aikana naisen pitänytkin olla hehkeimmillään, kuten niin monessa paikassa mainostetaan??? laugh.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ juu sama mäkin oon miettiny, tulee niin hehkee olo kun pikkuveli huutaa takaani joesta "Hei, valas rannalla, työntäkää se takaisin!!" kun kesällä nousin mattolaiturille "hylje-rantautuu" tekniikalla kun ei ollut portaita... :lol: Että missä se hehku on...?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies sanoi hetki plussatestin jälkeen, että sitten loppuraskaudessa ostaa pasuunan itelleen ja kulkee mun perässä soitellen Ohukaisen ja Paksukaisen teemaa. :rolleyes: Nauratti silloin ja naurattaa vieläkin, mutta loppuraskaudessa taitaa tulla nyrkistä silmään jos tota ideaa edes uudelleen harkitsee. B)Ja onneks mies ei osaa soittaa pasuunaa..

Edited by Edwina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tässä alkuraskaudessa ollut hieman harmitonta vuotoa, eräs ilta sängyssä loikoilessamme sanoin sitten miehelleni, että nyt tämän vuodon takia olisi sitten yhdyntäkielto.

 

Mies katsoo vakavana ja kysyy: Koskeeko se kielto minuakin?

 

Meinasi mies saada lävärin, mutta onneksi tajusin sen olevan vitsi :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me oltiin alkuraskauden ultrassa rv 8+5.

 

Mun kohtu on kallellaan taaksepäin, ja lääkäri joutui painelemaan mahasta aika kovasti että sai pikkuisen näkymään kunnolla. Pyysi sitten miehen avukseen siihen mahanpaineluun, kun sen piti painella sen ultrakoneen nappuloita. Kun mun mahaa painoi sekä lääkärin että miehen kädet (ja köh, mulla oli silloin paha ummetus päällä, jonka varmaan lääkäri mahaa painaessaan huomasi) niin siinä oli aika tuskaset oltavat.

 

Lääkäri sitten kysyi että "kestätkö vielä hetken" johon mies vastasi "joo, kyl tää tästä"

Voi sitä hassua... :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lääkäri sitten kysyi että "kestätkö vielä hetken" johon mies vastasi "joo, kyl tää tästä"

Voi sitä hassua... :girl_haha:

 

Voin vaan kuvitella mitä miehes sanoo synnytyksessä, jos ultrassa istuminen teki jo tiukkaa. :D:girl_haha:

 

Tuli muuten ultrasta mieleen esikoisen raskausaika ja np-ultra. Tutkimushuoneessa oli katossa monitori, josta me nähtiin miehen kanssa mitä kätilö teki. Mies hymyili vähän väliä ja ajattelin, et siinä tuleva isä ihastelee lastaan. Kun käveltiin ovesta ulos ja autolle päin hehkutin miten ihanan pieneltä ihmiseltä esikoinen näytti ja mies sanoi: "Emmä vaan nähny mitään ku se hoitaja oli kääntäny sen monitorin (siinä mun vieressä oleva, ei se kattomonitori) itteensä päin." Mies oli ihmetelly mitä ihmettä mä tuijotan kattoon. :D Seuraavalla kerralla (rakenneuä) onneks tajusi kattoa sinne kattoon heti.

Edited by Edwina

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, se oli raukka niin hölmistynyt, kun näki pienen vahvan sykkeen ruudulla. :lipsrsealed:

Mutta kyl se synnytykseen mennessä koulutetaan sit :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies totesi tällä viikolla, kun minulla oli menossa kertakaikkisen huonovointinen päivä, että näytän ihan Ozzy Osbornelta, kun niin koomassa laahustin ympäri kämppää. Eipä siitä olo ainakaan yhtään hehkeämmäksi muuttunut :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sisko lahjoitti meille kassillisen kestovaippoja jotka oli ehkä jo vähän parhaat päivänsä nähneitä. Kattelin kun mies niitä nosteli vähän järkyttyneen näkösenä ja myöhemmin käytiin keskustelu:

- Sä et tainu oikeen innostua siitä kestovaippahommasta?

- En mä sitä, lähinnä vaan kun en mä niistä oo mitään tienny, luulin et ne ois jotain silkkihousuja eikä että suunilleen joku mummon vanha villasukka työnnetään hanuriin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ girl_haha.gif Aivan mahtava kommentti!

 

 

 

Tää löytyy mun päikystä jo, mutta lisätään nyt tännekin.

 

Oltiin synnytyssuunnitelman parissa kätilön kanssa, ja kätilö oli multa kysellyt jo pitkän listan kysymyksiä. Kohdisti sitten huomionsa mieheen:

 

-Onko jotain erityistä jota meidän isän suhteen pitäisi tietää? Alkaako esimerkiksi helposti heikottaa?

Mies: Ei ollenkaan, mä oon käynyt monta kertaa teurastamossa!

 

Mä repesin täysin ja kätilö näytti lähinnä järkyttyneeltä, kysyi pari muuta kysymystä ja totesi:

 

- Kyllä tulet huomaamaan ettei kyseessä nyt mikään teurastamomeininki kumminkaan ole...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tein raskaustestin niin että mies oli muutamia päiviä juuri samaan aikaan pois kotoa. Plussan tultua otin testistä kännykällä kuvan ja lähetin kuvan ilman selityksiä avokille. Mitään ei kuulunut moneen tuntiin. Ukko kyllä oli metsällä joten en yhtään ihmetellyt. Illalla sitten soitin hänelle että onko edes viestiä huomannut.

 

Minä: "No, katoitsä sen viestin??"

Avokki:" Joo mut se oli aika epäselvä. Onks siinä nyt sit jotain vai?"

Mä: "Joo, on siinä plussa! :lipsrsealed: "

Avokki: "Ai..... No ei mua kyllä yks pissanen tikku vakuuta!"

 

Jo muutama päivä tästä töistä tullessaan antoi mulle tervehdyssuukon ja hipsutti mun mahaa etusormella ja huuteli sinne "Kukkuu!!" Taisi vaan alkujärkytys kestää hetken vaikka plussan saamiseen menikin se vuosi...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ei olla vielä tästä kierrosta testattu, mutta aiemminkin plussan (tosin myöhemmin keskenmenneen sellaisen) kokeneena nyt on kovasti plussaolo.

 

Juteltiin tänään jo mahdollisen tulokkaan työnimestä ja totesin miehelle vatsaani taputellen, että "sen nimen pitää sitten olla sellainen, mikä tulee luontevasti ja kuulostaa meiltä, kun silittelen näin mahaani ja juttelen pienelle. Ei mikään keksimällä keksitty." Kovasti innoissani taputtelin samalla mahaani.

 

Mies siihen hädissään:

 

"Varo nyt, ettei se katkee!! "grin.gif

 

(Siis se ehkä jo olemassaoleva pieni. En mä nyt sentään niiiiin kovaa taputellut biggrin.gif.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sanoin miehelle kun olin 8:lla viikolla: "olipahan ikimuistoinen juhannus kun tämäkin sai alkunsa" Tähän mieheni tokaisi: "mut eihän siitä ole kuin viisi viikkoa, kuin sä valehtelit et tuli jo seitsemän täyteen?" Eikä muuten millään meinannut mennä perille miten ne viikot lasketaan...

 

Kaverini mies oli kuitenkin paras, pohjustuksena he asuvat ja ovat muutenkin onnelisesti yhdessä; Kun kaverini oli kertonut olevansa raskaana mies kysyi "paljonko ne elatusmaksut sitten ovat, et paljonko joudun maksamaan siitä?" Meinasin kuolla nauruun kun kuulin:))

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vitsit, kun täällä oli hauskoja juttuja :girl_haha:

 

Esikoisen aikaan muistan, kuinka ensi kerran tunsin vauvan liikkeitä. Pyysin miestä sitten kokeilemaan. Mies laittoi ensin käden mahan päälle, sitten vielä korvankin mahaa vasten.

Viimein sitten kysyi: Oletko varma ettei se vaan ollut salaattia :grin:

(olin siis juuri syönyt lounaaksi salaattia...)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ah, täytyy jakaa tännekin mieheni ihastuttava käsitteiden sekoittuminen. :grin:

 

Keskusteltiin raskausjutuista, esim. että mistä sen voi tietää, että milloin pienen sydän alkaa lyödä. Mie sitä yritän kovin tieteellisesti selittää, mutta ei oikein tuntunut menevän perille. Kunnes: "Ai siis katsotaanko sitä sillä sellaisella infrapunalla!?" :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies on "kivasti" konkretisoinut vauvan silloisenkin koon, kun oon mittoja hänelle luetellut.

Ekaksi hihkaisi viikkoja sitten, että "siis semmoinen pihvin kokoinen!" ja tässä myöhemmin, että "joo, semmoinen jauhelihapaketin kokoinen siis".

No, ihan mikä kenellekin toimii...:girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pääsenpäs minäkin osallistumaan :lol: Onhan tuo ukko kaikenlaista lohkaissut, mutta äsken tuli suihkusta ja totesi ohimennen, että "vitsit, nyt on tullut semmonen, että sitä vauvaa ihan oikeesti jo odottaa." Minä siihen innoissani, että no, kuinkas se niin? Odotin tietty jotain tosi hempeää. Vastaus kuului "Noku sitä saa sitten esitellä kaikille" :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Motkotin miehelle puolitosissani olevani varsinainen tankki nykyään. Mies totesi innossaan "joo, kahdella tykillä!" ja röhö-nauroi päälle. girl_crazy.gif Thanks, love.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kone tökkii taas!! tulikohan tämä viesti jo?

 

Siis yritetään uudestaan:

 

Jäppistä odotellessamme, viikkoja 36. Miehelläni oli tapana puheskella massun läpi, kun viikonloppuisin köllimme sängyssä aamulla pitkään. Siinä se siten jotain supisi ja selitteli taas mahalleni, kun poika alkoi yht'äkkiä potkittamaan äijä hyökkäsi nänneihini kiinni ja alkoi veivaamaan. Minä siihen että mitä hiivattia????

Mies vaan coolisti totesi: -Poika on selvästi hifi- miehiä, pitäähän sitä nyt sen verran namikoista säätää että soi ja kuuluu stereona!cool.gif

 

Toinen sattumus/sanainvaihto tapahtui jo esikoista odottaessani, vieraan immeisen kanssa kylläkin.

Neidillä oli usein hikka jo kohdussa ja tästähän seurasi nykivää potkuttelua joka sai mahan pomppimaan.Eräänä iltana ollessani kirjaston lukusalissa tämä meno taas alkoi.

Viereisestä pöydästä hetken massuani seurattuaan eräs mies kysyi että: -Mikä sinulla siellä paidan alla oikein on?

Johon minä sitten, seisomaan nousten, tokaisin että: -Kenguru tietysti, mitäs luulit?girl_haha.gif Se mies parka alkoi hekottaa niin kovaa että muut salissa olijat alkoivat suhista hysss ja kirjaston täti tuli ohjaamaan sitä nauravaa setää.

 

Mietin myöhemmin että, olisiko se luullut miulla olevan joku lemmikki tai vastaava mukana paidan alla, kirjastossa??girl_crazy.gif

Edited by Amaryll

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siis minunkin mieheni on sellaista suomalaista perus tyyppiä Äijä. Mutta kyllä vaan joskus tuntuu että vaikka rahan katoaminen loputtomiin tarvikehankintoihin häntä kirpookin, niin silti hössöttää melkein enemmän kuin minä. Vuodet, lapset ja kokemus ovat kylläkin vihdoin tasoittaneet ja yhteen sulauttaneet tätä Äijyyden ja Huolehtivaisen isän rooli eroa. Nyt jo potkuhousuja pitäisi ostaa ja mites ne rattaat, vieläkö vanhat käy vai tarvitaanko uudet? Eikä muuten ÄIJÄÄ hävetä yhtään mennä vaavin kanssa naisten vessaan jos siellä on ainut hoitotaso!!! Juu olen ylpee ja ihan pikkuisen nolo, kun joku tulee kysymään, kovaan ääneen julkisella paikalla, että onko se siun ukko kun oli tuolla naisten vessassa?

Edited by Amaryll

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now