657 posts in this topic

^ Kiitos, kaikki pienetkin vinkit otetaan vastaan :) Mä olen kokeillut tuota, ettei vauva nukahtaisi liikkeellä oleviin vaunuihin. Ennen tehosi muttei nykyään. Nyt jos ei hyssytä, niin herää liikaa. Iltanukkumaanmenoista olenkin oppinut etten katso vauvaa. Innostuu muuten liikaa. Jos pitää katsoa vauvaan päin, niin katson mahaan :)

 

Tänään nyt sitten nukutin toiset päikkärit sisälle kun ekat meni taas pieleen. Käytin apuna rauhoittamiseen hiustenkuivaajaa ja tassutekniikkaa. Hiustenkuivaaja oli vain sen aikaa päällä, että rauhoittui. Siis 15 minuuttia :D Samalla tassuttelin. Sitten vain vähän vielä tassuttelua ja neiti nukahti viidessä minuutissa itse. Puoli tuntia nukkui ja sitten heräsi. Mutta mä sain samalla tavalla uudestaan nukkumaan viidessä minuutissa :o Sitten nukkuikin tunnin. En tiedä olisiko tassuttelemalla nukahtanut vielä uudestaan, sillä meidän piti lähteä syntymäpäiville.

 

Mutta positiivista on näköjään se, että joskus neiti todennäköisesti tulee nukkumaan paremmin :) Siis jos kerta tämä on muillakin mennyt ohi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kyllä aika taitaa monesti auttaa. Meillä ei tarvita oikeastaan tällä hetkellä edes hyssyttelyä ulkona nukkumiseen ja olenkin laiskistunut niin että annan nukkua sen mitä nukkuu, ja kun tuntuu ettei uni enää jatku otan suosiolla sisälle. Joinakin päivinä kaikki unet on lyhyitä ja silloin ollaan kyllä kärttyisiä, mutta yleensä yksi lyhyt uni korjaantuu seuraavan unen pituudessa. Ei olisi voinut muutama kuukausi sitten edes uneksia tällaisesta tilanteesta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko muita jotka syöttää lapselleen unipullosta maitoa? Poika siis vaatii ainakin kerran yössä unimaitoa, tai tulee kova parkuu. Myös päiväunilla ja aina nukahtamisen yhteydessä vaatii maitoa. Yöllä ollaan pari kertaa tarjottu vettä ("muuta et nyt saa") mutta väsyneet vanhemmat ovat sitten sortuneet antamaan maitoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kyllä mä annan sillon tällön. Vielä pari kuukautta sitten annoin aina nukahtamisen yhteydessä ja kun poika heräs yöllä ( olin niin väsynyt että menin siitä mistä aita on matalin). Sitten yhtäkkiä poika ei enää tarvinut/halunnut maitoa yöllä ja nyt nukahtaakin ilman. Eli meillä tästä ei tullut ongelmaa josta olisi tarvinut totuttautua pois hiljalleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen nyt miettinyt jonkinverran tuota yöllä syöttämistä (poika just täytti 11kk) kun vielä poika juo pullollisen yöllä. Kerran oli muutaman yön juomatta mutta nyt taas juo sen yhden kerran. Nyt olen alkanut miettiä että pitäisikö tuo saada pois?

 

Silloin kuin joi kaksi kertaa niin tuntui että vaikutti päivän syömisiin ja juomisiin mutta tuolla yhdellä ei tunnu olevan vaikutusta (juo klo 00-01. välillä) joten en ole jaksanut ryhtyä huudattamaan. Aina välillä yrittää pidentää sitä milloin antaa mutta pari tuntuia pystyy siirtää ja sitten huutaa ja rauhoittuu kun saa pullollisen juotua. Toisaalta tuohon syöttämiseen ei mene kuin hetki joten monesti väsyneenä ei jaksa muuta kuin antaa vaan se pullo niin päästään helpommalla, myönnän.

 

Meillä poika menee joskus suoraan maidolta nukkumaan tai sitten ei, siis päivällä, muttei tuo tunnu sitä vaativan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kysyin aiemmin, että mitä tehdä kun vauva heräilee alle tunnin välein. Siirsimme pojan omaan huoneeseensa kuusi yötä sitten. Nukahtamiset alkoivat sujumaan yllättävän hyvin, mutta heräilyjen määrä ei ole vähentynyt. Olen nyt väsyneempi, kuin ennen tätä. Meinaan jo luovuttaa, koska en jaksa rampata pojan huoneessa tunnin-parin välein. Pisin unipätkä on ollut 3h (jopa kaksi kertaa), suurin osa vain tunnin hujakoilla. Jos jaksan vielä jatkaa, niin koska tän pitäis helpottaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä auttoi unikoulu, joka aloitettiin 7kk iässä. Viikossa yöt rauhoittuivat vähän, kuukaudessa helpottui huomattavasti, parissa nukuttiin täysiä öitä. :) Heräilyjä oli siis 15min - 2h välein, kolme tuntia oli harvinaista herkkua.

 

Meidän unikoulu oli tämmöinen.

Ensin vähän itse unikouluteoriaa (Siobhan Sterlingin kirjasta Vauvan uni, Valvottu uni):

Lapsen pitäisi oppia rauhoittumaan ja nukahtamaan yksin, aikaa pitäisi kulua vain muutama yö. Hänet asetetaan sänkyyn, toivotetaan hyvää yötä ja poistutaan. Jos lapsi asettuu, hyvä ja jos ei niin sitten alkaa "koulutus". Lapsen annetaan itkeä ensimmäisenä yönä ja ensimmäisellä kerralla 5 minuuttia ja sen jälkeen käydään rauhoittelemassa. Lasta ei nosteta syliin, vaan rauhoitellaan vuoteessa, toivotetaan hyvää yötä ja poistutaan ennen kuin vauva nukahtaa. Jos itku jatkuu, odotetaan 10 minuuttia ja taas rauhoittelut. Sitten 15 ja 20 minuuttia. Ensimmäisenä yönä ei saa 20 min. pidemmäksi aikaa jättää yksin. Jos itku on todellista hätää tai paniikinomaista, niin sitten tietenkin mennään heti, ellei jopa ennen kuin se alkaa, jos tilanteen tunnistaa. Tällöin saa ottaa hetkeksi syliin rauhoittumaan ja sitten taas vuoteeseen, hyvää yötä ja poistutaan. Toisena yönä aloitetaan 10 minuutin odottamisella, max. 25 min, kolmantena 15 minuutin odotus aina 30 minuuttiin asti jne.

 

Käytetäänkö teillä muuten tuttia? Meillä ensimmäinen suuri helpotus tuli tutin pois jättämisestä, kun ei uni keskeytynyt aina tutin lopsahtaessa suupielestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tuttia ei ole käytössä.

Olemme aika herkästi nostaneet pojan syliin rauhoittumaan, mutta siihen ei ole annettu nukahtaa. Sekoittaako se poikaa, että joinain kertoina pääsee maidolle, mutta aina ei? Haluaisin pitää imetysvälit mahdollisimman pitkinä, mutta useimmiten jo parin tunnin jälkeen imetys tuntuu olevan ainoa vaihtoehto, jos tilanteesta haluaa selvitä järjellisessä ajassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rutiinit ovat hirmuisen tärkeitä, niin yöllä kuin päivällä, jotta lapsi osaa odottaa mitä tuleman pitää. Itse pidän rutiineista (etenkin nukkumaanmeno) kiinni todella (kellon)tarkasti. Meillä ei tuohon "järjelliseen aikaan" auttanut myöskään kuin maito, mutta jossain vaiheessa päätettiin että jätetään maito kokonaan pois öisin, kun Poika alkoi olla jo sen verran iso ettei nälissään öisin ollut. Meillä yösyöttöjen poisjättö oli yllättävän helppoa. Mutta teillä on vielä sen verran pienempi poika, että ei varmaan ole vielä syytä jättää yösyöttöjä.

 

Paras vinkki jonka olen noin ylipäätään lasten kasvatukseen saanut on, että ei pidä mennä sieltä mistä aita on matalin, sillä jonkun asian "helppous" todennäköisesti kostautuu jonain päivänä. Tuon ajatuksen voimalla purin hammasta unikoulun aikaan kun huutoa jatkui parhaimmillaan puolitoista tuntia putkeen, itseä väsytti niin maan perkeleesti, itkin silmät päästäni ja tiesin että maito olisi simauttanut Jätkän parissa minuutissa... :mellow: Samaa mantraa hoen myös nyt, kun kerrasta toiseen sanon "Ei kosketa." ja kannan Jätkää pois milloin mistäkin. Kärsivällisyys palkitaan kyllä, ainakin palmuvehka saa olla jo suurinpiirtein rauhassa. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kans toi avun unikoulu (MLL:n opein), eli yösyötöt pois ja tassuttelu. Kaikki aina sanoo, että ei halua huudattaa vauvaa, mutta jos kerta kaikkiaan haluaa saada itsekin nukkua yönsä, niin huudattamiselta ei voi välttyä. Meillä oli periaatteena, että pinniksestä ei nosteta ihan kevyin perustein, eli pelkkä huuto ei riitä. Yksin ei jätetty koskaan huutamaan, vaan tassun kanssa oltiin vieressä. Me ainakin alettiin olla jo niin väsyneitä, ettei se protestihuuto tuntunut enää siinä konkurssissa missään. Unikoulu alkoi potkia kunnolla ehkä n. kuukaudessa, eli on pitkä prosessi.

 

Iltarutiineista pidetään meilläkin kiinni todella tarkasti. Päikkäreitä ei nukuta enää klo 16 jälkeen, illalla pidetään huolta että on virikkeitä yllin kyllin ja siinä klo 19 alkaa iltapuuron keittelyt, aina. 19.45 alkaa unitisun syönti ja viimeistään 20.15 ollaan unten mailla. Ja sitten alkaa vanhempien oma aika B)

 

En kyllä alkais alle puolivuotiaan (yö)syömisiä rajoittamaan sen kummemmin vielä.

 

Toi omaan huoneen nukuttaminen on minusta vähän kaksipiippuinen juttu. Itse en ole hennonnut tyttöä laittaa toiseen huoneeseen vieläkään. Musta on jotenkin ihanaa kun nukutaan kaikki porukalla, ja toisaalta tuntuu jotenkin oudolta, että tytön pitäs nukkua yksin kun me miehen kaa nukutaan yhdessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kommenteistanne. Yösyöttöjä ei ole tarkoitus jättää pois, ne kuuluvat asiaan vielä, mutta ei kai kuitenkaan parin tunnin välein enää tämän ikäisellä. Myönnän että olemme olleet lepsumpia teihin verrattuna, esim otan pojan aamuyöllä viereeni. Puuro on nyt saatu mukaan iltarutiiniin, ja ehkä siitä johtuen takana on pari hyvää yötä. Ensimmäinen unipätkä on ollut yli 5h ja se tuntuu ihan ruhtinaalliselta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lionne, meillä oli tuon ikäisenä aivan sama meno. Unipätkät olivat 1-2 h, ehkä parin viikon välein esiintyi 3h pätkä. Ainoa, millä tuota jaksoin, oli se, että typy nukkui kainalossa eikä mun tarvinnut nousta sängystä. Meno jatkui samana unikouluun asti, joka pidettiin miehen johdolla, kun typy oli 8 kk ikäinen. Iltapuuro 6kk iässä auttoi unia vajaan viikon ajan, toivottavasti teillä käy paremmin!

 

Jo ensimmäisenä tassutteluyönä typy nukkui yhden 5 h pätkän ja se linja pysyi, unet paranivat todella nopeasti. Omaan huoneeseen typy siirrettiin pari viikkoa tassuttelun aloituksesta, sillä hän alkoi heräillä meidän ääniin, siis nukkumaan tuloon, sängyssä kääntymiseen jne.

 

Meidän tilanne oli sikäli eri, että tuohon 8kk ikään asti typy oli nukahtanut paria heräämistä lukuunottamatta vain ja ainoastaan rinta suussa. Ehkä siksi meillä tuo unikoulu toimi noin hyvin, kun ero vanhaan oli niin iso. Itkuakaan ei tullut paljon enempää kuin iltaisin oli siihen mennessä tullut, jopa vähemmän kuin joinain iltoina, kun typy saattoi saada kesken tissinukutuksen raivarin, joka kesti ja kesti. Ja 8kk oli meille juuri oikea aika lopettaa, ei kun siis vähentää yösyötöt yhteen, kun kiinteät olivat jo olleet ohjelmassa 2kk ajan. Sen yhden yösyötön typy tiputti itse pois 9kk iässä eli alkoi nukkua (myös) kokonaisia öitä.

 

Tsemppiä teille! Huonot yöt ovat perseestä.

Edited by Tättärä

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä jätettiin yöpulloilu pois. Pääasiallisesti siksi, että pojan vaipat olivat niin täynnä, että jouduttiin öisin vaihtamaan vaippa. Edelleen ennen päiväunia ja yöunia syötetään pullosta, eli 2x päivässä. Mutta ei enää sängyssä vaan sylissä, jossa olo enemmän rentouttaa. Poika edelleen nukahtaa sänkyynsä itse.

 

Kaksi yötä mennyt. Ekana yönä heräsi itkemään ja vaatimaan pulloa, itki 40 minuuttia ja nukahti. Ei herännyt toiste. Seuraavana yönä ei herännyt kertaakaan. :blink::D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Laitan tän nyt tänne enkä päikkäri-ketjuun, kun kaipaan nimenomaan vinkkejä ja vertaistukea.

 

Onko täällä kellään päiväunille nukahtaminen ihan tuskaa? Tuntuu, että kaikkien vauvat vaan "menee" päikkäreille silloin ja silloin. Mä alan kohta vaipua epätoivoon tän meidän kohta 5 kk:n kanssa :(

 

Ehkä tossa 2 kk tienoilla meidän poitsu alkoi nukkumaan pelkästään vaunuissa ulkona, ei saatu enää nukahtamaan sisälle. No mikäs siinä, kunhan nukahti parvekkeelle ja nukkui siellä 3-4 unet päivässä. Välillä jouduttiin "hakemaan unta" kävelylenkillä ulkoa, mutta päästiin nukkuvan vauvan kanssa hississä takas parvekkeelle. No nyt viime viikkoina ei olekaan enää nukahtanut parvekkeelle, vauva näyttää vihaavan koko parveketta. Ollaan siis menty kävelylenkille 3-4 kertaa päivässä, eli vietän päivästä 3-4 tuntia lenkillä (jalat vähän muusina). Takaisin parvekkeelle ei ole päästy sillä vauva herää aina alaovella tai hississä, riippumatta siitä kuinka hissukseen tai varovasti yritetään mennä. Paikallaan olevissa vaunuissa on kyllä ennen nukkunut (tosin eilen heräsi aina kun vaunut pysähtyi). Viime tiistaina sitten päätin, että tähän täytyy tulla loppu ja parvekkeella on vaan nukuttava. No se nukuttaminen alkoi silloin klo 8.30 ja klo 13.30 mennessä vauva ei ollut nukkunut silmäystäkään. Siitähän se hulina sitten vasta alkoikin... Seuraavana päivänä vauva alkoi huutamaan hysteerisesti kun ensimmäisten päikkäreiden aika lähestyi ja alkoi väsyttämään. Kävelin sen kanssa ulkona vaunuissa 8.30-10.30 välisen ajan, välillä vauva sylissä ja välillä huutava vauva vaunuissa. Sitten se viimein nukahti itkuunsa.

Nyt ollaan sitten viikon ajan taas kävelty 3-4 lenkkiä päivässä, välillä vauva nukahtanut paremmin ja välillä huonommin. Kunnes eilen oli taas ihan kauhea päivä. Olin mammakavereiden kanssa treffaamassa puistossa ja mönkäänhän se meidän osalta meni :( Joku siinä nukkumisajatuksessa meni taas pieleen ja armoton huuto alkoi sillä sekunnilla kun laskin vaunuun. Ei rauhoittunut enää tissilläkään ja jouduttiin ennen aikojaan lähtemään puistosta kotiin. Täällä kotona sitten tissi oli niiiin raivostuttava, että tarjosin maitoa nokkamukista (tuttipullo ei kelpaa). Yritin nukuttaa vaunuihin, mutta eihän siitä mitään tule kun toinen huutaa aivan paniikissa hätäänsä. Mä sitten kuljeskelin täällä kämpässä vauva parkuen olalla. Tunnin sitä kantelin itekkin itkien ja sitten se viimein sammui tissille sänkyyn. Nimenomaan sammui, nikotteli tukkoisena vaikka oli jo täydessä unessa.

Ja omituisinta tässä on se, että iltaunille poika nukahtaa omaan pinnasänkyynsä ihan nätisti. Ei edes kitise ja nukahtaa useimmiten yksikseen. Syö 2-4 kertaa yössä, muuten nukkuu tasaisesti klo 20-7 välisen ajan. Syliin ei nukahda ja kantoreppua vihaa (tai suostuu siinä olemaan hetken jos kävellään ulkona). Päivän aikana poika selkeästi tarvitsisi vielä kolmet unet, kahden tunnin valveillaolon jälkeen alkaa väsähtää. Muuten tuntuu, että meidän poika on aika tarkkaa rytmiä ja rutiinia tarvitseva. Kaiken pitäisi tapahtua aina samalla lailla ja samaan aikaan. Ehkä sen takia tuo iltanukahtaminen on niin paljon helpompaa, kun se on aina samanlainen toimitus, mutta noista päiväunista on mahdotonta saada aina samanlaista. Sää vaihtelee, vaatetus vaihtelee, paikat voi vaihdella jne.

 

Mä en uskalla lähteä ton kanssa kohta minnekään, kun ei tiedä minkälaisen show:n se pistää pystyyn :( Enkä voi lähteä ilmankaan, kun toistaiseksi olen vielä ainoa ravinnonlähde vauvalle. Nyt on tosi masentunut ja itkuinen olo koko jutun suhteen... Mikä siinä nukkumisessa niin pelottaa?

 

Tuli vähän pitkä juttu, mutta kiva jos joku jaksoi lukea tänne asti. Mikä tahansa pieni neuvo otetaan kiitollisuudella vastaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Hyvin tuttua. Ja ne kommentit "nuku aina kuin vauva nukkuu". Helpommin sanottu kuin tehty.

 

Meidän huomenna 4kk ei ole koskaan tykännyt nukkumisesta. Pisimmät päiväunet ikinä on 2,5h pituiset ja tämä ihme on tapahtunut pari kertaa. Meillä 2kk tienoilla nukahdettiin vain ja ainoastaan syliin kanniskellen (ei edes tissille), joskus hyvin harvoin vaunuihin tai autoon.

 

Nykyään saattaa nukahtaa ulos vaunuihin, kun oikein vauhdikkaasti heijaa. Tai sitten tissille. Ongelmana on vaan se, että jos syliin nukahtaa, on tosi vaikea siirtää mihinkään. Tuntuu, että vauva ei edes herää, jos hänet laittaa sänkyyn, vaan alkaa itkeä unissaan, ja kun nostaa syliin takaisin, hän jatkaa uniaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Unet on sellaisia max. 30min torkkuja, joiden aikana itse ei oikein ehdi tekemään mitään. Vaunuilu ei auta, autoilu ei auta, hyssyttely ei auta. Ja sen jälkeen poika tuntuu edelleen olevan väsynyt. Neuvolan täti neuvoi väsyttämään pojan jumpalla (siis että poika saisi jumpata itse matolla), mutta toistaiseksi tämäkään ei ole auttanut.

 

Meillä myös iltaunille nukahtaminen on tuskaa, ja joudutaan joko kanniskelemaan tai syöttämään uneen. Sitten kun nukahtaa, saattaa kerran herätä, mutta sen jälkeen nukkuu onneksi ihan hyvin loppuyön, ja syöttöjen jälkeen nukahtaa hyvin.

 

Oma kysymys kuuluu, että miten vauvan saa nukkumaan omaan sänkyyn, kun mulla ei voimat kohta enää riitä kanniskeluun. Jos hänet laittaa hereillä tai puoliunisena sänkyyn, siitä alkaa niin kova huuto, että menee puolisen tuntia hyssytellessä sylissä ennen kuin se loppuu. Jos sitten taas laittaa sänkyyn, alkaa samantien kamala huuto, ja taas menee puolisen tuntia hyssytellessä...

 

Nimim. väsynyt

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä auttoi huutoon, se että sängystä tehtiin mukava paikka :) Muutamana päivänä leikittiin sängyssä aina vähän aikaa kerrallaan neidin ollessa hyvällä tuulella. Tuon vinkin luin Pehmeä matka höyhensaarille-kirjasta.

Meillä hyvänä puolena on se, että neiti tykkää kovasti laululeikeistä. Suosikki on hämähämähäkki, joka tehdään yhdessä neidin taidoille sopien. Toinen on Metrolla mummolaan, jossa mm. heilutetaan jalkoja. Mä sitten jaksan aina mainostaa noita leikkejä :D No kuitenkin. Niiden kanssa muutaman päivän aikana saimme sängyn tuntumaan mukavalta paikalta. Yhä käytän leikkejä iltaisinkin sängyssä. Jos neiti tassutuksen tai oman nukahtamisen aikana meinaa hermostua, niin pieni pätkä jotain leikkiä käsillä saa harmin unohtumaan. Tassutus auttaa myös huutoihin. Siinä saa vain olla melko nopea liikkeinen, kun neiti vaihtaa koko ajan kylkeä :lol: Samaten kun neiti makaa selällään, niin saa käyttää mielikuvitusta :)

Edited by pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ tuota mukava-paikka-sängystä juttua on meilläkin yritetty. Päivällä jopa naureskellaan sängyssä, mutta illalla se on ei-ei-ei. Samoin jo se, että vauva arvaa, että häntä yritetään nukuttaa, saa aikaan huudon. Siis esim. vauva-asento sylissä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^no voi :( Oletko kokeilllut kääntää huomion johonkin kivaan? Mitäs teillä pidetään esim. Gummy bear-videosta? Olisiko Youtube ja videot kova sana? Meillä siis neiti lopettaa itkun kun näkee kivan musavideon

Meilläkin oli ensin hankalaa ennen kuin suostui jäämään sänkyynsä.

edit2. Ei siis meillä vielä pitkiä aikoja katsota videota. Mutta kun mitenkään muuten en saa välillä hiljaiseksi kun ei syö tuttia.

Edited by pikkaraiset

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän neiti on 5kk ja nykyisin nukahtaa omaan sänkyynsä melko hyvin. Päiväunille nukahdetaan vähän vaihtelevasti, mutta pääsääntöisesti n.15min nukuttamisen jälkeen. Mutta yöunien kanssa ongelmia on ollut.

 

Ensimmäisten viikkojen jälkeen neiti ei voinut sietää omaa sänkyään. Se oli kaksi minuuttia ja huuto alkoi. Äidin ja isän sänky kelpasi ilman ongelmia. Jossain vaiheessa tilanne meni siihen, että neidille kelpasi nukkuminen vain mahallaan isän mahan päällä. Jos siis laski meidän tai neidin sänkyyn, niin huuto alkoi, mutta isän mahan päällä oleminen kelpasi heti. Olen ajatellut, että mahallaan taisi neidillä olla mukavampi nukkua, jos niin ei ilmavaivat vaivanneet häntä.

Siitä sitten palattiin taas äidin ja isän sänkyyn ja pikku hiljaa huomaamatta omakin sänky alkoi kelvata. Sitten päätettiin, että neidin on nukahdettava omaan sänkyyn itekseen yöunille. Se vaatii välillä iteltä sitkeyttä, kun täytyy käydä minuutin välein laittamassa tutti suuhun ja räsyä naamalle..joskus kymmenenkin kertaa. Olen päättänyt, että syliin ei neitiä oteta. Meidän tapauksessa kyse on paljolti omasta kärsivällisyydestä, jotta neiti nukahtaa itekseen. Niin ja meillä ei tosiaan imetetä enää vaan pullolla mennään. Yösyöttämiset onkin tehty niin, että neitiä ei nosteta sängystä, vaan syötetään ilman äidin/isän syliä. Näin neiti nukahtaa helposti unille takaisin. Imetyksessä tämä ei tietenkään onnistu.

 

Sitä vain halusin sanoa, että on tullut huomattua et neidin nukkumiset on muuttunut tosi tiheään ja just kun luulee, että tämä vaihe kestää ikuisuuden niin se jo vaihtuukin. Tosin sitten ku ikää alkaa kertyä, niin pitäisi sen nukahtaminen johonkin muotoutua. :/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yösyötöt loppuivat kokonaan, jes! Poika vetelee parhaillaan 10-12h putkia ja ei edes herää illalla itkemään kuin harvoin. Tyyntyy silitykseen tai tassutteluun :) Ja tätä sitten pitkään, kiitos :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kiitos kommenteistanne. Yösyöttöjä ei ole tarkoitus jättää pois, ne kuuluvat asiaan vielä, mutta ei kai kuitenkaan parin tunnin välein enää tämän ikäisellä. Myönnän että olemme olleet lepsumpia teihin verrattuna, esim otan pojan aamuyöllä viereeni. Puuro on nyt saatu mukaan iltarutiiniin, ja ehkä siitä johtuen takana on pari hyvää yötä. Ensimmäinen unipätkä on ollut yli 5h ja se tuntuu ihan ruhtinaalliselta.

 

Meillä on nyt pojan ollessa 6kk nukuttu ensimmäisiä kertoja yhdellä syötöllä, tähän asti on syöty 2-3 kertaa yössä. Nyt kiinteiden uppoaminen paremmin ja iltapuuro ovat varmaan vaikuttaneet. Otan aina pojan aamuyöllä viereemme pinnasängystä ja koko perhe nukkuu silloin loppuyön(kin) hyvin.

 

Taitaa olla aika lapsikohtaista nuo yöheräilyt, toiset heräilevät useammin kuin toiset. Oletko tarjonnut Lionne imetyskerroilla molemmat rinnat? Jos vaikka siitä innostuisi syömään enemmän - nukahtamaan syvempään unipätkään?

 

Minun yöuniani ei kyllä 1-2krt herääminen yössä haittaa, uskon että kun kiinteitä alkaa uppoamaan riittävästi, niin yösyötöt jäävät pois. Minä en aikaisemmin pysty lasta yöllä huudattamaan sängyssään jos tiedän, että nukkuisi hyvin ja sikeästi loppuyön vanhempiensa vieressä.

 

Ymmärrän kyllä yöhulinoihin väsyneitä äitejäkin, virkeä äiti on hyvä äiti ja väsyneenä on vaikea pitää lasta tyytyväisenä.

Oikeastaan tulin lueskelemaan tästä ketjusta vinkkiä siihen että miten saisin vauvan yöähinät tyynnytettyä pinniksessä, ottamatta syliin tai viereen. Tämä siis silloin kun puurosta/maidosta on hetki ja vielä ei itketä lisää maitoa, mutta poika ei osaa itse tyyntyä ähinässään. Vai pitäiskö sen antaa vaan olla, jolloin poika saattaa herätä tai alkaa itkeä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rebekka, oletteko kokeilleet nostaa vaunun selustaa yhdellä pykälällä, eli siis vähän ratasmaisempaan asentoon että vauva näkee sieltä pikkuisen enemmän maisemia? Jos vaunut ei silloin aiheuttaisi heti raivaria. Meillä joskus tyttö on niin vauhdissa vielä vaikka väsyttääkin jo, ettei halua rauhoittua heti vaunuihin nukkumaan. Silloin lähdetään vaunuilemaan niin et saa katsella maisemia. Yleensä kuitenkin hetken päästä alkaa hakea unta ja silloin lasken selustan alas kun nään että alkaa uni tulla. Joskus siinä vaiheessa saattaa tulla vähän protestihuutoa, mutta ei yleensä kauaa. Teidän poika on jo sen ikäinen että varmaan pikkuisen pystymmässä uskaltaisi tuettuna jo pitää, vaikkei vielä istukaan. Ettei tarvitsisi ihan makuullaan olla heti jos se kiukuttaa.

 

Muoks. typo

Edited by Starlight

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko tulla kertomaan meidän viime yöstä. Klo 20-04 ilman imetystä! :D Pari pikkukitinää oli illalla, mutta rauhoittui tosi nopeasti. Tää tais olla nyt sen ansiota, että poika oppi vihdoinkin nukkumaan mahallaan. Tähän asti tosi monta unen katkeamista on johtunut siitä, että hän on kääntynyt mahalleen, mutta ei ole "osannut" laskea päätä patjalle, vaan on tönöttänyt pää pystyssä. Ihanaa, jos tän myötä edes osa heräämisistä jäis pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä neiti on 3kk. Nukkuu sinänsä hyvin, mutta vain ja ainoastaan tissille. Ei oo koskaan nukahtanut mitenkään muuten. Sylissä on aina täytynyt olla pysytyssä. Joskus jos oon poissa niin huiman huudon tuloksena nukahtaa syliin. Siis vähintään tunti.

 

Jos meinaa opettaa sitä nukkumaan jotenkin muuten niin tarviiko oikeasti huudattaa tunti joka välissä? Nim. äiti ei raaskisi... Onko tuo unikoulu vähän aikaista aloittaa nyt?

 

Tuttia ei ole. Uskon että auttaisi, mutta millä ihmeellä sen saa sitä syömään? Kaikki merkit on jo kokeiltu. Tassuttelu ei auta. Sylissä pystyssä rauhoittuu, mutta huutaa heti makuulla.

 

Eniten stressaa aamuyöt, jos ei nuku muuten kuin tissi suussa. Eka pätkä on tosin n.7h. Lisäksi stressaa mummi joka joka välissä kyselee "eikö se millään syö tuttia" ja että "kyllä sen nyt täytyisi oppia nukkumaan ilman tissiä, kun ei nuku minun hoidossa ollenkaan." Vaunuihin nukahtaan n. 10min huudon jälkeen.

 

Ja joo, meidän huuto ei oo mitään tavanvuoksi huutoa... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kyllä noin pieni miusta saa nukahtaa tissille. Siinähän se on paras nukahtaa, turvassa ihana tisu suussa :) Kyllä sitä ehtii unikouluttaa myöhemminkin, ja usko pois, ainakin itselle tuli vain jossain vaiheessa (n. 8 kk) sellainen väsymys, että sitä itkua todellakin raaski kuunnella ja unikouluttaa!

 

Meidän tytsy oppi syömään tuttia vasta n. 3 kk iässä. Neuvolassa sanoivat, että on tosi harvinaista että näin myöhään oppii. Ainoa merkki, joka kävi, oli Nuk, ja siinäkin luonnonkumiset. Sittemmin alkoi syömään myös silikonisia. Siinähän on melko kapea se tuttiosa, tai sellanen littana, liekö muistuttaisi paremmin tisua. Halusin opettaa tutille, että rauhottuisi paremmin nukkumaan, ja nukkuma/unikäytössä tutti on vieläkin, ei se päiväsaikaan suussa pysy.

 

Hyvä tuommoinen 7 h unipätkä on, tekis mieli parin tunnin välein tuohon aikaan heränneen äitinä sanoa, että ole onnellinen... :) Kyllä se siitä, ajan kanssa lutviutuu, uskaltaisin sanoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now