657 posts in this topic

Ajattelin teiltä kysäistä, että mitäköhän mä teen pieleen..? Mulla on n.3,5kk ikäinen tyttö, jonka päivänukahtamisessa on kovasti ollu ongelmia nyt viime viikot. Yöunille tyttö menee 20-21 ja nukahtaa omaan sänkyynsä yleensä minuutissa parissa, joskus tutti tippuu ja se pitää laittaa suuhun. Nukkuu pari kertaa yöllä syöden noin 7-9 asti aamulla.

 

Heräämisajasta vähän riippuen ekat pienet unet (n.puol tuntia) on tarvinnut aamulla pari tuntia heräämisen jälkeen sitten siitä heräämisestä parin tunnin päästä päikkärit yleensä ulkona (2-3h) ja sitten vielä illansuussa yhdet pikku-unet taas.

 

Mä en nyt vaan jotenkin enää saa tyttöä kunnolla nukutettua sisälle noille pikku-unille tai jos on kova pakkanen niin edes pidemmille unille. Tai onnistuu se, mut siihen voi mennä tunti/kaks kun tyttö tajuaa jotenki mun nukutusaikeet ja alkaa huutaa ihan täysiä ja loppujen lopuks mikään ei oo hyvä, ei edes oiken syli kelpaa. Oon koittanu laulaa ja silittää ja pimeessä ja valossa ja tuttia ja rättiä ja sylissä heijata ja ottaa housuja pois jos on kuuma ja syöttäny ja räyhtäyttäny ja puhtaalla vaipalla ja mitä kaikkee oonkaan keksiny. Yleensä tilanne menee siihen, että tyttö on ihan yliväsynyt ja itkee ja yskii ja sit on itkemisestä nenäkin niin tukossa, ettei tuttia voi imeä. Tissillekin oon koittanu, josko nukahtais, mut ei... Oon koittanu vaunuihin sisällä, omaan sänkyyn, meidän sänkyyn...

 

Oon mielestäni yrittäny laittaa unille, kun osoittaa väsymyksen merkkejä, kuitenki niin, ettei ois menny ihan yliväsyneeks. En sit tiiä, mitähän mä keksisin seuraavaks.. . :mellow:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Meillä tais poika olla vaan hieman vanhempi, kun jätettiin nuo illan pikku-unet pois ja laitettiin poitsu suoraan yöunille klo 19-19:30. En huomannut mitään eroa pojan pirteydessä, mut just nuo nukahtamisraivarit jäi pois. Rauhotutaan kuuden jälkeen noin tunti sohvalla maaten ja silitellen, hörpitään samalla iltavelli ja sitten nukkumaan kun unilaulu alkaa (piiiiiitkät yninät ym. vinkumiset) ja poika alkaa hieroa silmiään. Usein tarttee maitoa vielä klo 11, ja seuraava herätys onkin sitten 2 pintaan. Päiväunet meillä menee muuten ihan samalla tavalla kuin teillä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän pojan (n.3,5kk) yöunet ovat menneet pikkuhiljaa aikas levottomiksi, ennen saattoi nukkua 13h parilla syötöllä, välillä jopa 6-8h putkeen, mutta viimekin yönä menin jo laskuissa sekaisin, kuinka monta kertaa pomppasin laittamaan tuttia, kääntämään kyljelleen, syöttämään jne. Ongelma on sellainen, että hän ei varsinaisesti herää, mutta viuhtoo ja jumppaa ja nyt uutuutena ölisee tai kiljahtelee, ei kuitenkaan itke. Silmät on siis koko ajan kiinni ja rauhoittuu aina hetkeksi kun käännän kyljelleen, annan tutin tai syötän, mutta noin puolen tunnin päästä aloittaa koko touhun uudelleen. Onko muilla ollut tällaista vaihetta? Mikä auttoi vai auttoiko mikään? En ole viitsinyt kokeilla vielä, että rauhottuisikohan venkoilu itsestään, jos en mitään tekisi, kun en halua, että mies herää, mutta ehkä sitä kannattaisi kokeilla.

 

Mielenkiintoisia nämä unihommat kyllä, on jännittävää kokeilla ja miettiä mikä auttaa ja vaikuttaa uneen ja kun luulee keksineensä syyn, niin kohta se homma taas muuttuukin. Jännään vaan, että milloin itseäni alkaa väsyttää, mutta onneksi nyt on ollut sellainen kaava, että kahden huonon yön jälkeen on hyvä yö, joten jaksaa paremmin tutkimusmatkailla näiden unijuttujen kanssa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokeile unipussia tai kapaloa. Tai laita nukkumaan kyljelleen tyyny selän takana (ja toinen naaman puolella, jos tykkää jo kääntyä), niin venkoilu vähenee. Meillä pienempi nukkumatila rauhoitti tuollaista venkoilua unissaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Unipussi kokeiltu just viime yönä, ei viuhtonut ehkä niin paljon mutta tosiaan uutuutena äänteli. Ja nukkumatila on ollut pieni jo pitkään, eikä pysy kyljellään vaikka tyynyyn tukisi, sekin testattiin. Kapaloa nyt suunnittelen uudelleen, on sitä aiemmin kokeiltu, mutta on saanut venkoiltua itsensä irti... Jatketaan testailua, tulispa seuraava yö jo nopeammin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä en nyt vaan jotenkin enää saa tyttöä kunnolla nukutettua sisälle noille pikku-unille tai jos on kova pakkanen niin edes pidemmille unille. Tai onnistuu se, mut siihen voi mennä tunti/kaks kun tyttö tajuaa jotenki mun nukutusaikeet ja alkaa huutaa ihan täysiä ja loppujen lopuks mikään ei oo hyvä, ei edes oiken syli kelpaa. Oon koittanu laulaa ja silittää ja pimeessä ja valossa ja tuttia ja rättiä ja sylissä heijata ja ottaa housuja pois jos on kuuma ja syöttäny ja räyhtäyttäny ja puhtaalla vaipalla ja mitä kaikkee oonkaan keksiny. Yleensä tilanne menee siihen, että tyttö on ihan yliväsynyt ja itkee ja yskii ja sit on itkemisestä nenäkin niin tukossa, ettei tuttia voi imeä. Tissillekin oon koittanu, josko nukahtais, mut ei... Oon koittanu vaunuihin sisällä, omaan sänkyyn, meidän sänkyyn...

 

Meillä korostui samat ongelmat kun tuli kovat pakkaset eikä ulos voinut laittaa päikkäreille. Sitten lopulta keksin laittaa sisälle rattaisiin nukkumaan (tein sinne mukavan pesän, sopivasti vaatetta päälle) ja kas, siinähän nukkui hyvin. Pikku unet aamulla nukkuu mun kainalossa meidän sängyllä. Mutta itekin mietin MIKSI se nukahtaminen oli niin takkuista ja taistelua - sitten yritin panostaa samalla lailla RUTIINEIHIN niin kuin iltaunille mentäessä. Eri rutiinit, mutta asioita, joista vauva alkaa aavistaa mitä seuraavaksi on tulossa. Vauvat rakastavat rutiineita jotka luovat turvaa. Muutaman päivän kun olin toistanut samoja kaavoja ennen unia (rauhoittuminen, laulu ym.) ja unipaikan suhteen, asiat alkoi luistaa kivuttomammin.

 

Mutta meidän tyttö on jo 10kk ja nyt vasta ollaan tässä. En tiedä onko merkitystä sillä, että viimeisen kuukauden aikana myös iltaunille nukahtaminen on helpottunut ja selkiytynyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä huomasin kanssa noiden rutiinien merkityksen kun viimeksi oli kovat pakkaset. Meillä auttoi kun laittoi tytsylle kypärämyssyn päähän, lapaset käteen ja sukat jalkaan(ohuet) ja kans vaununkoppaan nukkumaan. Silleen nukahti myös sisälle ja nytkin aina aamuisin tietää et nyt on päikkäreiden aika kun myssyä laitetaan päähän (saa sen jälkeen aina vielä tissiä ja siihen nukahtaa, sit puetaan loput vaatteet).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hihii. Tuolla nukkuu sisällä, vaunuissa hanskat kädessä ja myssy päässä ja on jo nukkunut yli tunnin. Tietysti voi vaikuttaa, että meni viime yö ihan plörinäks, mut tuntuu toimivalta kikalta tuo. Nyt kun sais ne yötkin vielä rauhottumaan, vaikkakaan nukahtamisen kanssa ei oo ongelmaa vaan nyt on alkanut se äheltäminen ja vähän väliä herääminen. Voi tietty viel olla masukin kipeä, kun oli pipi tossa viikonloppuna.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paketoin viime yöksi tytön vyötäröstä alaspäin lakanaan ja tuntui auttavan viuhtomiseen :) Kokokapalosta sai nimittäin raivarin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen hämilläni. Heräsin aamulla 8.15 kun poika alkoi iloisesti höpöttelemään sängyssään. Katsoin kelloa ja nousin sängystä. Mies onkin poikkeuksellisesti aamuvuorossa ollut ja oli lähtöä tekemässä. Makuuhuoneesta päästyämme, eka kysymys oli "et miks poika ei oo heränny yöllä kertaakaan?", johon minä "mä luulin et sä oot antanu maitoo ja vaihtanut vaipan?". Eli siis poika nukkui ekan kerran kohta vuoteen koko yön heräämättä kertaakaan edes kitisemään, vaippa oli melkein kuiva. Pojalla on ollut flunssa viikon ajan ja torstaina todettu korvatulehdus johon antibiootit. Yöt sairauden aikana on mennyt samaa tahtia eli 1-2 herätystä ja vaippa on pitänyt vaihtaa kun on ollut aivan täysi. Ja nyt yhtäkkiä nukuttiin koko yö :huh:

 

Onhan tämä kaveri siis esim jouluna nukkunut yhden yön ilman maitoa, mutta silloinkin kyllä heräsi kerran tai kaksi nukahtaen uudelleen itekseen. Toivottavasti tämä jatkuu, vaikka hiukan epäilenkin sitä. Pistää vaan hymyilyttämään että tarvitaanko kunnolla nukuttuun yöhön tosiaan kamala räkätauti ja korvatulehdus :lol: Luulisi että ne nimenomaan valvottaisi. Mutta hei, en valita. Sain hyvin nukuttua 8h putkeen heräämättä kertaakaan, samoin mies oli ihan tyytyväinen lähtiessään töihin :P

 

Toinenkin yö meni kokonaan nukuttuna :huh: Mietin just että mitä uutta on tapahtunut viime aikoina, ja vastaus on: ei mitään. Ollaan kipeenä ollessa linnottauduttu kotiin, poika puuhaa omiaan ja on ruvennut katsomaan telkkaria enemmän (joka siis pitäisi kitkeä pois nyt kun ei ole täysin siihen kiintynyt) mutta muuten ei mitään uutta ole tapahtunut. Ainut että tänä aamuna herättiin 7.30 mutta silti yöllä ei vaadittu maitoa taikka vaipan vaihtoa.

Edited by OltsunÄippä

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä olis tarkotus alotella jonkinlaista unikoulua 6kk vanhalle tytölle. Tavoitteena olisi saada tyttö nukahtamaan omaan sänkyyn illalla.

 

Tällä hetkellä tilanne on se, että nukutan tytön tissille ja tyttö nukkuu mun vieressä. Nukahtaa illalla aika nopeasti, mutta heräilee 15-30 minsan välein ja vaatii tissiä takaisin suuhun, siis jos mä en jää siihen viereen. Nyt ollaankin sitten suosista nukuttu iltapäikkäreitä aika myöhään, ja mä olen mennyt tytön kanssa yhtäaikaa nukkumaan. Päikkärit tyttö nukkuu ulkona vaunuissa tutin kanssa. Iltaisin ei tuttia huoli.

 

Yöheräämisten määrästä en ole ihan varma, kun yleensä puolinukuksissa tyrkkään tissin tytön suuhun ja nukahdetaan uudestaan, mutta oliskohan niitä 2-4. Oikeasti syödään kuitenkin vain kerran, yleensä siinä klo 4-6 aikoihin. Joskus tyttö myös herää tuohon aikaan jutustelemaan, ja silloin ollaan valveilla 1-1,5 tuntia <_< vaikka mä kuinka yrittäisin leikkiä nukkuvaa vieressä.

 

Oon aiemmin yrittänyt siirtää tyttöä omaan sänkyyn, mutta eipä siitä ole mitään tullut. Nukkuvana ei kai sais enää siirtääkään (?). Jos siirtää puolinukuksissa, tyttö havahtuu ja kitinä/huuto alkaa samantein. Tassuttelusta hermostuu vaan lisää, eikä sylissäkään rauhoitu. Tosin tota pystyasentoa en ole kokeillut.

Mä en kestä itkua kuunnella, joten miehen olis tarkotus pitää tota unikoulua.

 

Ongelma on se, että lähes kaikissa unikouluohjeissa sanotaan, että jos itku yltyy kovaksi/paniikkihuudoksi, niin lapsi otetaan syliin rauhoittumaan. Mutta mites kun tyttö ei rauhoitu syliin? Annetaanko sitten vaan huutaa sylissä, vai olisko parempi pitää tyttö omassa sängyssä ja tassutella huudosta huolimatta?

Edited by Scarlet

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ongelma on se, että lähes kaikissa unikouluohjeissa sanotaan, että jos itku yltyy kovaksi/paniikkihuudoksi, niin lapsi otetaan syliin rauhoittumaan. Mutta mites kun tyttö ei rauhoitu syliin? Annetaanko sitten vaan huutaa sylissä, vai olisko parempi pitää tyttö omassa sängyssä ja tassutella huudosta huolimatta?

 

En osaa vastata, mutta kiinnostaa myös, sillä meillä on ihan sama juttu!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ongelma on se, että lähes kaikissa unikouluohjeissa sanotaan, että jos itku yltyy kovaksi/paniikkihuudoksi, niin lapsi otetaan syliin rauhoittumaan. Mutta mites kun tyttö ei rauhoitu syliin? Annetaanko sitten vaan huutaa sylissä, vai olisko parempi pitää tyttö omassa sängyssä ja tassutella huudosta huolimatta?

Meidän pikkuneidolle pidettiin unikoulu noin 7 kk ikäisenä (eli pari viikkoa sitten :)). Sovittiin, että mies pitää sen, koska itse imetän vielä ja näin ollen haisen maidolle ja lapsi ymmärtää jo mistä se maito tulee. Siirrettiin samalla omaan huoneeseen ja pinnikseen nukkumaan. Tätä ennen nukkui meidän huoneessa omassa pinniksessään alkupätkän yöstä ja kun heräsi siinä 23-01 välillä tissille niin jäi meidän sänkyyn kun en jaksanut alkaa siirtämään neitiä. Söi lisäksi toisen kerran joskus 3-4 aikoihin. edit. tämän lisäksi tuttia piti työntää suuhun useampi kerta yössä.

 

Yhtenä perjantaina sitten kärrättiin pinnis neidin omaan huoneeseen ja tehtiin normi iltarutiinit. Ne vain päättyi siihen, että mä en nukuttanutkaan tyttöä, vaan mies otti neidin, laittoi unipussiin ja vei pinnikseen. Siellä sitten silitteli neitiä. Hillitön poruhan siitä tuli. Mies otti käsittääkseni pikkumissin syliin rauhoitteli siinä hetken ja sitten takas pinnikseen. Itku jatkui, mutta silitteli siellä. Noin 15 min meni ja neiti oli unessa. Toi aikahan tietenkin tuntui paljon pitemmältä mitä oikeesti oli, kun joutuu oman lapsen itkua kuuntelemaan.

edit. 2 meillä on unipussin lisäksi peitto sängyssä, kun neiti on aikamoinen vilukissa ja peitto estää kätevästi pahimmat kääntymiset sängyssä.

 

Mies hoiti myös yöheräämiset. Ensimmäisenä yönä oli noi 2 heräämistä mitä muutenkin. Ekalla itkua riitti taas joku 15 min, oltiin sovittu että vettä voi antaa jos tuntuu ettei muuten rauhotu. Neiti oli sitten imassut vettä jonkun 20 ml ja nukahtanut. Aamuyön herätyksellä oli rauhottunut ilman vettä ja nukahtanut noin 15 min kuluttua. Tokana yönä neiti taas heräsi sen 2 kertaa, mutta rauhottui ilman vettä. Tätä heräilyä jatkui vajaa viikko ja sitten neiti alkoi nukkua yöt kokonaan. Välillä piti käydä laittamassa esim. kerran yössä tutti suuhun. Sitten tuli flunssa joka pariksi yöksi aiheutti herätyksiä, mutta ei tarvinnut antaa mitään juotavaa. Nyt taas yöt parempia, tosin neidin yskään heräsin viime yönäkin, mutta neiti oli itse ihan unessa.

 

Illalla siis tosiaan puuro syödään vikana, ei enää maitoa sen jälkeen. Aamulla puuro ekana ja vasta sen jälkeen tissiä kehiin.

 

Mä ainakin kannustan kokeilemaan! Ihan juhlaa kun saa itse nukkua pitempiä pätkiä ilman herätyksiä. Toivottavasti unikoulu menee teillä hyvin :)

Edited by shh

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ongelma on se, että lähes kaikissa unikouluohjeissa sanotaan, että jos itku yltyy kovaksi/paniikkihuudoksi, niin lapsi otetaan syliin rauhoittumaan. Mutta mites kun tyttö ei rauhoitu syliin? Annetaanko sitten vaan huutaa sylissä, vai olisko parempi pitää tyttö omassa sängyssä ja tassutella huudosta huolimatta?

 

Kertomasi perusteella suosittelisin meidän tapaa: ekaksi opetettiin lapsi nukahtamaan ilman rintaa, sen jälkeen rauhoittui syliinkin. Pantleyn irrottamismenetelmää käytettiin, jostain marras-joulukuulta löytyy mun kirjoittamat pitkät tarinat :) Poika oli 7 kk kun aloitettiin (yöimetyksiä 1-2 h välein, nukahti vain rinnalle, rauhoittui yöllä vain rinnalle), yhtään ei kukaan itkenyt ja 9 kk iässä alkoi nukkua kokonaisia öitä ilman yösyöttöjä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joo, olen yrittänyt tota irrotusmenetelmää, muttei tunnu auttavan, tyttö hamuaa aina uudestaan ja uudestaan rintaa ja yleensä tunnin yrittämisen jälkeen mä luovutan ja annan nukahtaa siihen. Välillä tosin tyttö ihan itse kääntää pään pois rinnalta ja nukahtaa, tosin silloinkin vähintään puolen tunnin päästä etsitään sitä rintaa taas.

 

Mies yrittää nyt tyttöä tuolla nukuttaa tassuttelemalla, katsotaan miten käy...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Shh:lle myös kiitos vinkeistä :) Mentiin teidän tyylillä, mies tassutteli ja nosti välillä syliin, mä nukuin eri huoneessa.

 

Ensimmäinen yö siis takana, ja hienosti meni, tyttö nukkui kellon ympäri kolmella herätyksellä, pisin unipätkä 6h!

Share this post


Link to post
Share on other sites
^Joo, olen yrittänyt tota irrotusmenetelmää, muttei tunnu auttavan, tyttö hamuaa aina uudestaan ja uudestaan rintaa ja yleensä tunnin yrittämisen jälkeen mä luovutan ja annan nukahtaa siihen. Välillä tosin tyttö ihan itse kääntää pään pois rinnalta ja nukahtaa, tosin silloinkin vähintään puolen tunnin päästä etsitään sitä rintaa taas.

 

Noin se meilläkin meni, irrottamisia oli pahimmillaan kymmeniä. Sitten ne siitä väheni ja lopulta ehkä parin viikon (irrottaminen aina yöunille ja päikkäreille) jälkeen saatiin siirtymään hereillä miehen syliin. No, teillä oli mennyt tosi hyvin ilmankin - toivotaan että jatkuu!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä voisin kertoa miten meidän yösyöppö saatiin vieroitettua yösyötöistä. Vielä joulukuussa poika (silloin 10kk) söi yöllä enimmillään yli 6dl maitoa ja enemmänkin olisi mennyt, jos olisin antanut. Poikaa piti syöttää parin tunnin välein vähintäänkin ja olin aika uupunut, kun en ollut koko vuonna nukkunut kunnon unia. Jouluna oli tarkoitus pitää unikoulua. Ennen joulua me alettiin antamaan vesihuikka aina, kun poika heräsi vaatimaan maitoa. Alussa poika joi vettä aika paljon, mutta lopulta tyyntyi muutamalla huikalla. Viikon vesikuurin jälkeen lopetettiin sitten yötarjoilu kokonaan ja muutamana ensimmäisenä yönä poika heräili vaatimaan juotavaa, mutta nukahti lopulta, kun ei reagoitu siihen mitenkään. Sen jälkeen poika alkoi nukkumaan noin 12 tunnin öitä. Saattaahan se aina joskus herätä, mutta yleensä nukahtaa itsekseen ja joskus annetaan vettä, jos ei meinaa millään rauhoittua. Meillä meni yösyötöistä vieroittaminen siis todella helposti, vaikka tilanne vaikutti jo tosi epätoivoiselta! Odotin vähintään kamalaa huutoa ja tuskaa, mutta kaikki meni paremmin kuin luulimme! Toivottavasti tästä kertomuksesta on jollekulle apua tai ainakin antaa toivoa tulevasta. Kovasti jaksamista kaikille yöheräilijöiden&yösyöppöjen vanhemmille!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mikähän neuvoksi, kun poitsu (kohta 8 kk) heräilee edelleen tiuhaan öisin ja nukahtaa takaisin oikeastaan vaan tissillä, joskus harvoin sylissä hyssyttely auttaa. Mutta siis kaikki silittely ja tassuttelu vaan aiheuttaa lopulta aivan hysteerisen huudon, mikä menee aina niin, että muutaman kerran rauhoittuu vielä syliin päästessään, mutta huuto siis alkaa heti kun lasketaan takas petiin ja lopuksi se menee siihen, että syliin pääsykään ei enää lopeta itkua, vaan aivan hysteerinen huuto jatkuu sylissä ja sitä ei lopeta mikään muu kuin tissi. Poitsulla ei ole tuttia käytössä ollenkaan, joten jos nyt yrittäis noista yösyötöistä eroon tai ainakin vähentää niitä, niin mikä neuvoksi? Onko toi hysteerinen huuto siis asiaankuuluvaa aluksi ja voiko sitä vaan hyssyttää hysteerisesti huutavaa lasta sylissään ja kuinka pitkään? Se on vaan ihan kauheaa itselle ja tähän asti yritykset onkin kariutuneet siihen, että en vaan henno huudattaa lasta.

Niin miehenhän olis varmaan parempi hoitaa tätä unikoulutusta, kuin mun maidontuoksuisena. Meillä vaan mies ei ole ollut lainkaan innokas koko touhuun, ellei nyt sitten tulevalla lomallaan, kun ei tarvi herätä aamulla aikaisin töihin.

Onnistuuko unikoulutus ollenkaan imettävältä äidiltä?

 

Muoks. Nyt tilanne on siis lipsunut väkisin siihen, että koko yö menee perhepedissä. Poitsu nukutetaan tissillä perhepetiin suoraan. Nukahdettuaan poitsua ei vaan pysty siirtään omaan sänkyynsä, kun herää joko siirtoon tai sitten n. 5 min. päästä siellä sängyssään ---> ja sitten takasin taas tissille.

Meillä ei kuitenkaan mikään aivan paha tilanne ole kuitenkaan, heräilyjä on varmaankin 5-6, mutta silti haaveena olis päästä siihen yhteen aamuyön syöttöön.

Niin ja sekin tuottaa ongelmia, kun nukutaan kaikki samassa huoneessa. Poitsu kun heräilee välillä meidänkin liikkeisiin ja ääniin, varsinkin kun mennään itse miehen kans nukkumaan.

Useimmiten tissiä saadessaan poitsu kyllä onneksi nukahtaa aika nopeasti, ei enää jää hamuilemaan niinkuin pienempänä. Nykyisin usein irrottaa otteen itse ja kääntyy poispäin, tosin ekan kerran irrottaessaan saattaa vielä kääntyä takaisin tissille kahdestikin, mutta se yleensä sitten riittääkin. Mutta kun neuvolasta sanotaan, että yösyöttäjä ei enää tarvitsisi olla ja nyt on alkanut ärsyttää sekin, kun aamulla vaippa falskaa etumuksesta pissat läpi sänkyyn asti.

Oikeastaan pitäis varmaan lähteä liikkeelle erilaisesta nukutustavasta, mutta miten se sitten kannattais tehdä. Poitsu kun nukahtaa kuitenkin melkein heti tissille päästyään ja varsinainen syöminen tapahtuu jo suunnilleen unessa.

Edited by tiksu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko tulla tänne inisemään. Meillä on nyt kolme kuukautta herätty yöllä 2-3 tunnin välein. Ajattelin, että kiinteät parantaisivat tilannetta, mutta kuukauden verran on nyt niitä vedelty, eikä tehoa ole juuri ollut. Yöllä vauva (nyt siis 6 kk) simahtaa nopeasti, kun saa maitoa, mutta ei vaan enää jaksaisi tätä.

 

Ollaan nyt otettu iltarutiinit käyttöön (puuro, yökkäri, imetys olohuoneessa ja sitten nukkumaan) - eipä tunnu olevan kovastikaan apua tähän mennessä. Pitää ehkä vielä tuota itse nukutusta särmätä, eli antaa jäädä rauhassa itse nukahtamaan. Nyt on yleensä mennyt sillä lailla, että olen antanut pienen kählätä sängyssään aikansa, sitten usein ottanut hetkeksi syliin ja sitten laskenut sänkyyn, jonne onkin pian nukahdettu. Ilmeisesti tuon sylittelyn voisi jättää pois ja tassuttaa sen sijaan.

 

Yöheräilyistä on varmaan osa ihan omaa ylireagointia eli olen napannut vauvan melkein heti syömään, kun on vähänkään siihen malliin puhissut. Nyt vaan sitten pitäisi kovettaa mielensä ja sulkea korvansa ja odotella, josko uni sittenkin tulisi ilman palveluita. Luulen myös, että vauva herää meidän vanhempien yöääniin, peiton kahinoihin yms.

 

Ajattelin, että pääsiäisenä voitaisiin koittaa jonkinasteista unikoulua niin, että mies hoitaisi nukutuksen ja mahdolliset yölliset rauhoittelut. Täytyy myös pohtia, saisimmeko vauvan sängyn ehkä toiseen huoneeseen tai voitaisiinko koittaa sellaista, että vauva jäisi makuuhuoneeseen ja nukkuisimme itse pari yötä toisessa huoneessa. Täytyy miettiä.

 

Toivottavasti heräily vähenee - alkaa olla aika zombi olo pikkuhiljaa, ja miehen työmatka oikeastaan suisti homman raiteiltaan, kun en saanut sen aikana ollenkaan levätä lisää.

 

Ylen sivuilla on asiaa vauvojen nukuttamisesta ja linkkejä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on reilun 8kk ikäisen vauvan ensimmäinen unikoulu yö takana. Lapsi siirrettiin tällä viikolla omaan huoneeseen, mutta 2 syöttöä säilyi silti. Ekana unikouluyönä (isä pitää), heräsi normaaliin ekaan syöttöaikaan 0.30 ja melkein 2h meni ennen kuin nukahti uudelleen. Huuto ei missään vaiheessa yltynyt aivan älyttömäksi, mutta sellaista rytmiä meni, että huuto, hetken hiljaisuus ja melkein nukahti, uudelleen huuto, taas melkein nukahta jne, mutta ei antanut periksi unelle. Mies piti pahimman huudon sylissä pystyssä, sitten sänkyyn ja välillä taas yltyessä syliin. Lopulta tarjottiin klo 2.15 vettä, joi parikymmentä milliä ja nukahti. Nukkui sitten aamu puoli kahdeksaan.

Eli kai tämä ihan ok meni. Mutta nyt mietinkin, että kannattaako tuota vettä antaa vai onko se huono juttu? Tuleeko siitä uusi nukahtamiskeino?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihanaa lukea täältä että toisilla on ihan samanlaisia ongelmia kun meillä. Tyttö nyt 5kk oli pienen elämänsä alun tosi huono nukkuja. Aluks oikeestaan vaan sylissä, useimmiten mun syliin tissittelyn jälkeen, muutaman kerran isän sylissä touhuili alakerrassa alkuyön, jotta mä sain edes pari-kolme tuntia yössä unta. Muutama eka viikko meni niin että huutava ja raivoava lapsi käsivarsilla kuljettiin ympäri yläkertaa puoli neljään asti, sitten n. tunnin pätkissä tyttö nukkui ja taas söi ja nukkui ja söi.. minähän en saanut tietenkään nukuttua. Ekoilla viikoilla myös sänky (sekä oma että vanhempien) oli täysin out, vain sitterissä suostui nukkumaan. Mutta alusta asti oikeestaan oli selvää, ettei opeteta vauvaa nukkumaan meidän sängyssä vaan omassaan. Mä nousen joka tapauksessa tuoliin imettämään, kun en oikein ikinä löydä hyvää asentoa sängyssä. Ekat n. 3-4kk oli aika zombie-aikaa kun opeteltiin sitä nukkumista ja mikään ei oikein ollut hyvä. Miehellä on sen verran hyvät unenlahjat, ettei hän herää öisin. Mulla taas sen verran herkät unenlahjat, että herään kun tyttö alkaa kääntää ja vääntää (tytön pinnis siis kuitenkin meidän huoneessa vielä kun niitä yösyöntejä kuitenkin on..), siitä tietää että nyt on taas ruoka-aika.

 

Nyt yllättäen on jo 3 yötä mennyt niin, että tuttujen iltarutiinien jälkeen tyttö onkin nukahtanut yksin sänkyynsä ilman itkemistä!! (Kun ennen nukahtanut siis aina tissille ja siitä äärimmäisen varovasti ja mahdollisimman vähillä liikkeillä omaan sänkyyn) Nyt tietysti pidän peukkuja pystyssä ja toivon, että tästä tulee edes suht pysyvä nukahtamisjärjestely.

 

Eli tsemppiä ja voimia kaikille jotka taistelee nukkumisen kanssa. vauvan kanssa ekat 2kk valvottuani oli hyvin vaikea kuvitella että joskus olisin tässä tilanteessa, että mua ei päiväsaikaan oikeestaan ikinä väsytä! Mutta niin ne vaan asiat järjestyy. Ainakin toistaseksi meidän perheessä. wub.gif

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla menee hermot pojan, nyt 5 kk, nukkumiseen. Se ei nukahda kuin syliin hytkyttämällä ja harso naamalla. Vain yhdet päikkärit nukkuu muualla kuin mun sylissä, eli vaunuissa ulkona. Muuten nukkuu niin kevyesti, että herää huutamaan jos laskee sänkyynsä. Yöunille mennessä pitää aina antaa sen nukkua puolisen tuntia sylissä ennen kuin vie sänkyyn. Sitten on jo niin sikeässä unessa, ettei herää.

 

Yritin taas nukuttaa sen omaan sänkyynsä, mutta eihän siitä mitään tullut. Kymmenkunta minuuttia makoili siinä, mutta sitten alkoi kitinä. Rauhoitin sylissä, ja kun oli mukahtamaisillaan niin laskin sänkyyn. Tuloksena huutamista. Joten tässä sitä nyt taas ollaan nukkuva vauva sylissä. Tämä on niin väsyttävää. Milloin vauvoja sai alkaa unikouluttamaan? Puolivuotiaana vai? Olisi pakko opettaa tämä nukahtamaan omaan sänkyynsä, mutta siitä kyllä tulee seuraamaan kovasti huutoa. Enkä mä kyllä huudattamalla haluaisi lasta opettaa, mutta miten sen saisi tehtyä hellästi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Jostain olen lukenut, että sängyssä voisi oleilla ja leikiskellä päivälläkin, jotta se tulee tutuksi paikaksi. Unilelu voisi auttaa ja sängyssä vaikka äidin käytetty t-paita.

 

Meilläkin nukahdettiin syliin/kantamiseen pitkään, mutta sitten yhtäkkiä vauva alkoi olla väsyneempi iltaisin, ja alkoi nukahtaa aikaisemmin ja samaan syssyyn myös omaan sänkyynsä - tosin vaatii vähän taputtelua, silittelyä yms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now