Uniketju

[Tiuhti78]

Jes, löytyihän täältä vertaistukiketju. Muuten olisin itse aloittanut.

 

Eli meillä tyttö 3,5 kk ja meillä ei todellakaan nukuta öitä hyvin, tai no, tyttö ehkä nukkuu mutta äiti ei. Hyvät yöt voi laskea varmaan kahden käsin sormin ja hyvä yö tarkoittaa meillä kahta syöttöä. Pääsääntöisesti mennään 3-4 syötöllä ja joskus heräillään useamminkin. Viime yönä syötiin neljä kertaa ja kahden tunnin välein. Itse en siis ehdi kauheasti sitä syvää unta saamaan öisin. Alkaa jo pikkasen tuntumaan tämä yökuppaaminen. Eikä psyyke enää kestä lukea hyvin nukkuvista vauvoista kun kateus iskee

 

Oon nyt lueskellut sitä Pehmä matka höyhensaarille kirjaa ja siitä kyllä saa ihan hyvää tietoa vauvan unesta. Meillä nukahdetaan tissille ja siinä se ongelma varmaan piileekin. Typy kun herää unisyklistään niin tarvii tissiä että voi jatkaa unia. Tuttia meillä ei syödä mut aloitin nyt taas harjoitukset jotta jos sais nukahtamaan tutin imemiseen. Öisin olen imettänyt, voihan tietty olla että maito ei oikein riitä. Ensi yönä annan kyllä ekan syötön pullosta että selviää onko oikeasti nälkä vai halutaanko vain tissille.

 

Tuli varmaan sekava selostus kun on aika väsy mamma täällä. Mutta jos jollain on jotain vinkkejä miten sais öitä vähän paremmaksi niin otan kaikki neuvot kiitollisena vastaan. Mä myyn vaikka mummoni jos se parantais yöunia

[Emuli]

^Mitään kikkakolmosta ei ole valitettavasti. Meillä on aloitettu kiinteät ja toivotaan niiden tuovan helpotusta ajan myötä.

[Tiuhti78]

^ Niinhän se taitaa olla. Ja eihän tämä meidän tyttö nyt vielä ole kovin vanha joten taitaa olla ihan normaalia että herätään tiuhaan syömään. Pitää ajatella että aikansa kutakin.

[Hyasintti]

voi apua. meidän tyttö (1kk) nukkuu mielellään päivät, mutta valvoo yöt (siis haluaa seurustella ja narista), voiko rytmiä yrittää jotenkin kääntää? nykin tyttö nukahti syliin klo 5.00... oon ihan loppu

 

Toivottavasti teillä on tilanne jo helpottanut! Meilläkin oli esikoisen kanssa tuollainen "jakso", se kesti mukavat 2,5 kuukautta... Olin todella puhki. Sitten rytmi kääntyi koko lailla itsekseen; pikkuisen taisin avittaa katkaisemalla ylipitkät päiväunet 3-4 tunnin jälkeen. Ennen tuota 2,5 kuukauden ikää mikään konsti ei kuitenkaan ollut auttanut, eli kai aika oli vaan kypsä. Aika siis auttoi! Sen yritän nyt pitää mielessä, kun pikkumies (6 viikkoa) kukkuu öisin. Hän kyllä nukahtaa illalla aiemmin kuin siskonsa saman ikäisenä, mutta herättyään syömään saattaa hengata pitkiäkin aikoja hereillä ennen kuin nukahtaa uudelleen. Esimerkiksi viime yönä nukahti klo 23.30, heräsi syömään klo 4 ja nukahti seuraavan kerran klo 6.20. Isosisko heräsi klo 6.45, joten äidin yöunet jäi neljän tunnin mittaisiksi - onneksi sentään sain nukkua tuon pätkän putkeen. Päivisin en yleensä saa nukuttua, koska lapset eivät nuku yhtä aikaa. Vaikka esikoisen ajalta on jo kokemusta valvomisesta, raskaalta tämä tuntuu tälläkin kertaa...

[hampuusi]

Uskaltaisitteko nukuttaa vauvojanne vatsallaan, jos muu ei toimisi?

 

Meillä pikku-ukko, 2,5kk, nukkuu kyllä vatsallaan kohtalaisen hyvin. Tai ainakin se näyttää olevan ainoa asento, jossa nukkuu. Ennen oli mahdollista kääntää kyljelleen, kunhan oli nukahtanut vatsalleen, mutta nykyisin muuttuu todella levottomaksi vähän ajan sisällä kääntämisestä.

 

Toisaalta vauvan vatsallaan nukuttaminenhan lienee se vanhemmuuden suurin mahdollisin synti...

[pipa]

En uskailtaisi nukuttaa vauvaa vatsalteen ilman, että olisin itse vieressä vahtimassa. Meillä poika asettaa naamansa aina patjaan kiinni, kun on hereillä ja pelkään hänen tukehtuvan silleen. Eli meillä se ei ainakaan toimisi. Odotan, ku lapsi alkaa itse kääntyilemään siihen asentoon mikä tuntuu parhaalta, jos tuntuu.

[Nalah]

Uskaltaisitteko nukuttaa vauvojanne vatsallaan, jos muu ei toimisi?

 

Meillä pikku-ukko, 2,5kk, nukkuu kyllä vatsallaan kohtalaisen hyvin. Tai ainakin se näyttää olevan ainoa asento, jossa nukkuu. Ennen oli mahdollista kääntää kyljelleen, kunhan oli nukahtanut vatsalleen, mutta nykyisin muuttuu todella levottomaksi vähän ajan sisällä kääntämisestä.

 

Toisaalta vauvan vatsallaan nukuttaminenhan lienee se vanhemmuuden suurin mahdollisin synti...

 

Meillä vatsallaan nukuttaminen taisi olla ainut keino, ja pelastus sekä helpotus.. meidän poika kun oli niin levoton nukkuja n.3viikkosesta sinnen kahteen kuukauteen. Masuvaivat oli myös melkoiset, paukut tuli mahallaan hyvin ulos ja hän rauhottui parhaiten mahalla ollessaan, säpsähteli ja huitoi käsillään itsensä hereille pahimmillaan 10 krt, jos oli kyljellään tai selällään.

Nyt edelleen, kun poika on reilu 3kk nukkuu mahallaan, iltasyöminkien jälkeen nukahtaa kyljelleen ja sitten käännän masulleen. Me hankittiin hengityshälytin, (on kallis, mut mä huusin huutonetistä), näin saadaa rauhassa nukkua yöt eikä tartte vahtia ja miettiä että hengittääkö.. tosin meillä kääntää pään sivulta toiselle hienosti, mut koskaanhan ei voi olla varma. Tosta mahaltaan nukkumisesta ollaan niin montaa mieltä, mutta jos teidän pikku-ukko sillä rauhottuu niin hänen parhaaksihan se on. Ehkä se tuo turvaa ja jonkinlaisen tunteen masussa olo ajoilta...

Edited September 26, 2008 by Nalah

[Guest Kyllikki-Kaarina]

Meidän 4kk vauvalla on nyt muutaman kerran ollut kauhukohtauksen tyyppisiä hysteerisiä itkukohtauksia keskellä yötä. Vauva aloittaa nukkuessaan itkun ja kun vauvan ottaa syliin, itku muuttuu hysteeriseksi. Mitkään rauhoitteluyritykset eivät auta ja vauvaa ei saa hereille. Välillä vauva aukoo silmiään ym., mutta on silti unessa. Lopulta olen saanut vauvan rauhoittumaan rinnalle ja hetken aikaa imettyään vauva vaipuu syvään ja rauhalliseen uneen. Kohtaukset ovat kestäneet useita minuutteja ja ovat tuntuneet aika kammottavilta. Olen kyllä tietoinen isompien lasten kauhukohtauksista, mutta en tiedä, voiko näin pienilläkin olla vastaavaa. Olen aikeissa soitella neuvolaan asiasta, mutta ajattelin kysellä täältäkin, onko muilla kokemusta vastaavasta.

[mansikkapaikka]

^ Meillä samanlaisia ongelmia viime viikolla parina yönä. Pojalla ikää vähän vajaa 5 kk. Rauhottui, kun otin pojan syliin. Voisivatko olla eroahdistusta, kun tiedän, että nälkäänsä ei itke? Ei myöskään vatsavaivoja.

[Sposina]

Meillä myös on nyt n. kolmen viikon ajan tullut silloin tällöin tuollaisia itkukohtauksia, alkaa itkeä unissaan, tissi ei kelpaa, ja kun nostaa syliin huuto vain kovenee, eikä mikään tunnu auttavan. Saattaa itkeä pitkäänkin, kunnes lopulta rauhoittuu, imee hetken ja pääsee takaisin uneen. Mitään varsinaista syytä ei olla keksitty...

[-Bamse-]

Meillä myös nyt ollut noin kuukauden ajan itkukohtauksia yöllä, eli suurinpiirtein alkoivat juuri tuossa 4kk:n iässä. Alkuun poika vain huusi, millään ei meinannut rauhoittua, ja kesti myös aikansa ennenkuin sain hänet hereille. Yhä edelleen alkaa itkemään useita kertoja yössä, mutta rahoittuu (pääsääntöisesti), kun käyn laittamassa tutin suuhin, ja hetken pidän kättä päällä. Toisinaan on pakko nostaa viereen, kun en enää jaksa nousta ylös tuttia laittamaan. Nälkä hänellä ei ole, koska hyvin jaksaa aamuun ilman syömistä.

 

Turhauttaa niin, koska meillä jo nukuttiin täysiä öitä.. (tiedän, tilanteet muuttuu...) mutta nNyt alkaa tämä äiti olemaan aika väsynyt.. Helpottaakohan tämä..?

 

..ainiin, nuo kohtaukset alkoivat lähes samaan aikaan, kun poika ensimmäisiä kertoja alkoi kääntymään selältä vatsalleen.

Edited September 28, 2008 by -Bamse-

[ihanko]

Meidän poika on syntymästään asti nukkunut yönsä tosi hyvin. Nyt alan pelätä että se on historiaa. Noin viikon ajan ollaan enenevässä määrin ruvettu kukkumaan yölllä. Viime yö oli sitten pohjanoteeraus kun min pisin unipätkä oli 1h 45min. Eikä ole aina edes nälkä vaan kukutaan muuten vaan. Puuh...

[Guest Vieras]

Täällä mielenkiintoisia artikkeleita vauvoista ja nukkumisesta:

 

http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml

 

http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=204

 

http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=49

 

http://imetystukilista.net/sivut/index.php...&Itemid=139

 

http://www.lapsiperhe.net/unihiekka/uni.htm

 

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,82...,6444,6445,7649

[Extravaganca]

Täällä Anna Wahlgrenin ajatuksia unesta ja nukkumisesta.

 

Anna Wahlgrenin Nyt nukutaan -"unikoulu"

Edited October 31, 2008 by Extravaganca

[Jaana25]

Nyt alkaa tuntua siltä, että on varmaan vaan luovutettava ja kukuttava pystyssä puoli yötä. Turha vissiin koittaa saada tätä meidän viikon vanhaa nukkumaan illalla. Mutta toisaalta se on selkeesti väsynyt, nukahtaa tissille jatkuvasti, ja siinä tissillä ollaankin sitten koko ilta. On/off-ruokailua. Voiko tuon ikäinen olla yliväsynyt?? Tuntuu kummalta. Aamulla se kyllä nukkuu yhdeksään saakka, sitten syödään tunti ja taas saattaa unet maistua. Kun ei kai viikon vanhaa voi väkisin pitää hereillä päivisin?

 

En mä osaa laisinkaan tätä hommaa.

[Guest -Jonski-]

^Noin pienelle ei voi oikeastaan yhtään mitään. Vauva nukkuu, kun nukuttaa ja syö (itkee) kun on nälkä. Tähän voisi laittaa synnytyslaitoksen hoitajalta saamani "ohjeen": nyt vain keskitytään imettämiseen ekan kuukauden ajan, muu tulee sitten myöhemmin. Rankkaa se on, mutta lapsentahtisuus taitaa olla ainoa vaihtoehto. Tsemppiä!

[Guest Kyllikki-Kaarina]

^^

Pienet rintaruokinnalla olevat vauvat myös monesti tankkaavat ruokaa iltaisin. Meillä kaksi ensimmäistä kuukautta meni niin, että koko ilta tissiteltiin vähän väliä. En tiedä, halusitko kuulla tätä.

[aztahh]

^ Ja meidän tyttö ensimmäisen 2kk:n ajan nukkui mielummin päivällä kuin yöllä (joskus oikeasti valvottiin aamuseitsämään että nukuttiin yli 30min). Ja oli yöllä kyllä ihan yltiöväsynyt, mutta ei vain jostain syystä halunnut nukkua, tosin ei kyllä itkenytkään. Mutta toivottavasti te säästytte vauvan kanssa vähemmällä valvomisella

[Jaana25]

Jep. Näinhän se taitaa olla. Kyllä sen tietenkin tiesi, mutta nyt vasta tajuaa. Vähän on hitaat hoksottimet tällä äitillä.

[Coordinator]

Meillä on tehty tällä viikolla mielenkiintoinen havainto: poika nukahtaa iltaisin helpommin, kun mä en imetä häntä sängyssä. Yleensä olen siis imettänyt sängyssä ja poika on nukahtanut tissille. Aina kuitenkin on siitä herännyt, ja uudelleen nukuttelu on ollut melko hankalaa. Nyt kun sattumalta tein niin, että imetin sohvalla ja vein iltatoimien jälkeen pojan sänkyyn, hän nukahti kaiken kaikkiaan paljon helpommin! Ja mikä ihmeellisintä, tämä on toistunut jo useampana iltana peräkkäin. Katsotaan, josko tästä löytyisi apua meidän nukutusruljanssiin.

[Mrs. H]

^Meillä vähän samantyyppistä. Ennen tyttö nukahti sänkyyn aina tissille, mutta nykyään herää syönnin jälkeen ja kitisee niin kauan kunnes nostan hänet pinnikseen. Siellä rauhoittuu heti, ja nukahtaakin aika nopeasti. Tyttö on alusta asti nukkunut omassa sängyssä, mutta silti ihmetyttää tämä "itsenäisyys".

[Birbir]

Kysytäänpäs, josko täältä löytyisi apua tai edes joku, jolla olisi samanlaisia kokemuksia.

 

Meidän poika (nyt tarkalleen 4 kk ja 2 pv) on jo parisen kuukautta nukkunut tosi oudosti. Illalla käy lähes poikkeuksetta nukkumaan tiettyyn kellonaikaan ja yleensä nukahtaa puolen tunnin sisällä siitä, kun ollaan hänet sänkyyn laitettu. Nukahtamista kuitenkin edeltää (yleensä) kova äheltäminen ja vääntäminen. Poika siis nostaa takapuoltaan ilmaan (nykyään ihan kunnolla siten, että jalat ovat suorina varpaiden varassa) ja kellahtelee sitten sängyssään puolelta toiselle. Mönkii ja kitisee. Usein pikkumies onkin melkoisen nopeasti kammennut itsensä sängyn pääpuolen päätyyn. Mutta tosiaan, tämä touhu tasaantuu useimmiten aika nopsaan.

Ekat 4-5 tuntia poika nukkuu yleensä hyvin ja sikeästi, ei ongelmia. Mutta siitä eteenpäin ei sitten paljon muuta olekaan... Ensimmäisen syömiskerran jälkeen poika nukahtaa aika hyvin, mutta nukkuminen on sitä saman kaltaista vääntämistä, kääntämistä ja äheltämistä kuin mitä edellä kerroin. Poika ei äheltäessään ole hereillä, muttei toisaalta tuntuisi oikein nukkuvankaan. Aamua kohden äheltäminen vaikuttaisi lisääntyvän. Tuttia käydään laittamassa (monesti poika kyllä äheltää tutti suussakin), nykyisin myös taputellaan, silitellään. Pois sängystä ei olla nostettu, enkä nykyään enää joka ähinään syötä (aiemmin tuli se virhe tehtyä, nykyään katson kellosta, että edellisestä syötöstä saa olla kolmisen tuntia). Näiden ähinöiden lomassa poika kyllä nukkuu pätkittäin ihan levollisesti. Riippuu yöstä, kuinka paljon vääntämistä uniaikaan mahtuu, mutta kyllä tosiaan useamman kerran saa käydä toista kurkkaamassa.

 

Mitähän tällainen mahtaisi olla? Vatsavaivoja pojalla oli selvästi kun oli pienempi, mutta nykyisellään mikään ei sellaisiin viittaa. Ilmaa ei tunnu mitenkään erityisen paljon tulevan ulos, jätöksetkään eivät antaisi ymmärtää, että ainakaan mitään pahoja vaivoja olisi. Neuvolan lääkäri totesi ongelmaan, että "ehkä näkee pahoja unia", mutta ei nyt ihan jaksa uskoa, että joka ainoa yö olisi pahoja unia nähnyt viimeiset 2 kk... Varsinkin kun ollaan toisaalta luettu, etteivät vauvat edes näkisi unia ennen n. 4 kk ikää

 

Kellään mitään vinkkiä tai omakohtaista kokemusta?

 

Niin ja mainittakoot, että poika ei vielä kääntyile, eikä osoita moiseen oikein edes mitään kiinnostusta. Nukkuu vatsallaan aiempien vatsavaivojen jälkiseurauksena (ei siis osaa nukahtaa tai kunnolla nukkua muussa asennossa).

[ihanko]

"Vasta n. kuuden kuukauden iässä lapsen uni muistuttaa EEG-rekisteröinnissä aikuisen unta. Tällöin hänen aktiivinen unensa sisältää aikuisen vilkeunen piirteitä. Vilkeuni on tila, jossa EEG-rekisteröinti viittaa valvetilaan mutta lihaksisto on hengitys- ja silmien liikelihaksia lukuun ottamatta lamaantunut. Vilkeunta kutsutaan tämän vuoksi myös REM-uneksi (Rapid Eye Movements eli vilkkaat silmänliikkeet).

 

Vilkeunen aikana ihminen näkee aktiivisia unia, on helposti herätettävissä ja muistaa unet herättyään. Samalla kun kehittyy aikuiselle tyypillinen vilkeuni, aktiivisen unen osuus vähenee vastasyntyneen n. puolesta n. kolmannekseen unen kokonaismäärästä. Ennen vilketoimintaa aktiiviseen uneen sisältyy usein koko elimistön motoriikkaa, joka vastaavasti vähenee kuuteen kuukauteen mennessä. Liikkuminen, ääntely, valittaminen ja voimakaskin aktiivisuus voivat kuulua tässä vaiheessa vauvan nukkumisen normaaleihin vaiheisiin, eikä lasta tule silloin herättää. "

 

Kopioin tuon tekstinpätkän HUS:in sivulta. Meidän poika pitää myös ajoittain ihan käsittämätöntä älämölöä unissaan kuitenkaan heräämättä. Josko kyse olisi sitten tuosta yllämainitusta?

 

Meillä on auttanut äitiyspakkauksesta saatu makuupussi. Peiton poika potkii pois ja herää kylmyyteen (?), mutta pussi pysyy paikallaan. Lisäksi se hillitsee pahinta sätkimistä.

Edited November 17, 2008 by Marthe

[Birbir]

^Kiitoksia noista tiedoista! Voisikohan olla sitten kyse tällaisesta ilmiöstä? Tosin meillä tämä ihme vääntäminen tuntuu vain lisääntyneen (ja lisääntyvän) iän myötä.

Öisin meillä onkin käytössä unipussi, eli peittoa ei saa pois potkittua. Kyllä se peitto tuossa menossa aika äkkiä lähteekin, on tullut päiväunten kohdalla huomattua. Mistä tulikin mieleeni, että hassusti tätä vääntämistä ei pahemmin päiväunien kohdalla esiinny, vain öisin.

[violetti]

^On muuten totta. Ei meilläkään tuota ilmene kuin öisin. Kuten viime yönä tuntuu etten ole itse nukkunut juuri ollenkaan vaikka olenkin, kun tuntuu että toinen herättää koko ajan ähinällään ja kahinoillaan. Siellä sängyssä pitää äheltää, hillua, tunkea itsään sinne nurkkaan. Onneksi yleensä meillä pahimmat on nukahtamisen aikaan jos on, kun ei toinen anna periksi unelle. Myöhemminkin yöllä on muttei niin paljon.

 

Olen kanssa miettinyt mistä johtuu tai ennemminkin että mitä pitäisi tehdä. Toisaalta tuntui että nukkuuko huonosti jos on tuollasta ähellystä ja aikanaan nostin sitten usein syömään kun ähellys vaan lisääntyi eikä rauhoittunut. Hyvin kyllä silloin söi ja rauhoittui tankattuaan, joten oli nälkäkin. Nyt yritän toisinaan vain rauhoittaa asennon muutolla ja mahd. tutilla jos huolii, jos ruokailusta ei ole esim. kuin tunti. Kuinkakohan väärin sitten sitä on tehny kun on herättänyt toisen syömään. Tai oikeastaan eihän tuo kunnolla herää, silmät kiinni yleensä syö. Toisaalta olen ajatellut että jos vaikka nuo liikkumisharjoittelut sitten vaikuttavat yöllä nukkumiseen, tiedä sitä sitten. Kyllä kai se nyt itseäkin ahistais jos tunkee itseään eteenpäin tajuamatta ettei siitä sänkyn päädystä pääse eteenpäin eikä osaa mennä muuhun asentoon.

 

Että tällästä ajattelua. Homma jatkuu varmasti edelleen kuten ennenkin. Tovin sitä ähellystä voi kuunnella ja toivoa että osaa itse löytää asentoa ja jos näin ei tapahdu, kuten usein siinä tilanteessa käy, niin sitten autan asennonmuutossa ja toivon että rauhoittuu sillä. Niin ja ruokaa saa poitsu öisin edelleen. Aikansa kutakin, yritän ajatella, vaikkaki se viime yönä oli hankalaa kun oli suuri univelka muista syistä johtuen päällä etten aina kaikkea tajunnut.

 

Birbir ja muut: Tsemppiä vaan öihin. Toivotaan että rauhoittuisi nuo äheltämiset, ainakin siihen vähäisempään määrään.