curly

Lähipiirin suhtautuminen vauvahaaveisiin

209 posts in this topic

Eli tänne haluaisin vistittelyä siitä, miten oma lähipiirinne suhtautuu vauvahaaveisiinne ja onko palaute tukevaa/ihmettelevää/vähättelevää.

 

Tänne voisi myös laittaa omia kokemuksia vauvahaaveilun alkuajoilta. Itselläni ja miehelläni sellainen tilanne, että olemme kaveripiirimme ekat yhteenmuuttaneet, avioituneet ja nyt myös ekat vauvakuumeilijat. Kaveripiirimme koostuu opiskelijoita joiden joka viikonloppuisiin huvituksiin kuuluu vielä bilettäminen yms. meillä taas tärkeämpää on kotonaoleilu ja yhteinen aika, ollut jo useamman vuoden. Kaverimme eivät kaikki ymmärrä toivettamme perheenlisäykseen.

 

Laittakaa myös ajatuksianne, muistojanne ja omakohtaisia kokemuksia aiheeseen liittyen. Lähipiirillä tarkoitan ystäviä, opiskelu- tai työtovereita, perhettä yms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli vähän samankaltainen tilanne kuin curlylla. Kaveripiirissä ei ollut esikoisen syntyessä kuin pari avioparia, muut ovat vakiintuneet vasta nyt myöhemmin. Esikoisen syntyessä nää "opiskelijasinkkubilettäjät" lähinnä kommentoivat, että "oliko vahinko?" eikä sen kummemmin onnitteluja tullut. Olimme silloin naimisissa ja vauva oli kyllä suunniteltu/toivottu. Nyt toisen lapsen kohdalla tilanne oli jo hieman erilainen, kun osa näistä entisistä sinkuistakin on ehtinyt jo mennä naimisiin tai aloittaa seurustelun ja suhtautuivat jo mukavammin.

 

Naimisiinmenneiltä kavereilta tai sukulaisilta tuli ihan asiallista suhtautumista. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ne kaverit, jotka ovat vakiintuneet ja/tai joilla itselläänkin on lapsia, ovat suhtautuneet hyvin kannustavasti ja positiivisesti. Ne kaverini, jotka viihtyvät sinkkuina ja joilla perhe-elämä ei itsellä ole mikään suurin kiinnostuksen kohde, ovat ehkä hienoisesti kummastelleet. Tosin jälkimmäisille kavereille en ole lapsihaaveista juuri jutellutkaan, ehkä kerran ohimennen maininnut, joten en usko, että ajatukseni/ajatuksemme asiasta ovat edes kovin laajasti tiedossa. Ja mitä meidän molempien perheisiin ja sukulaisiin tulee, niin olen kommenteista ainakin ymmärtänyt, että mahdolliset vauvauutiset otettaisiin erittäin mielellään vastaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

HelmiQ: Kauheeta ku kaverit kysyy että "oliko vahinko?" Ehkä he eivät vaan voi vielä ymmärtää, että miten toivottua raskaus on ja miten ihanaa on vakiintua ja perustaa perhe. Itse odotan miehen kaverin reaktiota, ku kerromme raskausuutisen. Hän just pari viikkoa sitten sanoi mulle, että kannattaa ekana suorittaa opinnot loppuun jne.. :lol:

 

Maria Corona ja divine: Onneksi noitakin reaktioita löytyy :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen haaveilusta emme aikoinaan kertoneet kuin aivan läheisimmille ystävillemme. Nämä kaikki ystävät, sinkkuja ja avopareja, eivät olleet yhtään yllättyneitä ja olivat innoissaan puolestamme. Sama juttu oli kun kerroimme raskaudestani, silloinkin kaikki ystävämme olivat oikeasti iloisia ja moni sanoikin ettei ollut ihme että haluamme lapsen, olemme kuulemma sen oloisia :) Sukulaiset (varsinkin isovanhemmat) olivat hieman järkyttyneitä mutta loppujen lopuksi kuitenkin innoissaan tulevasta lapsesta. Esikoisen saadessa olimme tosiaan miehen kanssa molemmat vielä opiskelijoita, mies 25v ja minä 23v.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan oltu yhdessä yli 11 vuotta, naimisissa ollaan oltu kohta viisi vuotta ja kolmenkymmenen rajapyykki ylittyy molemmilta lähivuosina, joten kommentointia alkaa olla, mulla töissä ja tutuilta ja miehellekin on töissä alettu asiasta jo vihjailla, positiivisessa mielessä kylläkin. Ei olla varsinaisesti puhuttu piakkoin alkavasta tjottailusta, mutta kuvittelisin todellisen tilanteen kirvoittavan jo oli aikakin-tyylisiä kommentteja. Tuskinpa meidän lapsihaaveet kovin puskista tulevat...

Edited by Grenada

Share this post


Link to post
Share on other sites

Dreamer: Myökin ollaan opiskelijoita nyt tällä hetkellä ja esikoinen tulossa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en ole edes haaveilusta kertonut kun yhdelle ystävälle (ja miehelle :D ), sillä vahvan endoepäilyksen vuoksi on sellainen olo etten jaksaisi "Jokojokojoko?"-kyselyitä jos endon takia tai muuten olisikin sitten pidempi projekti. Siihen malliin olen puhunut, että luulen että ihmiset ajattelee ettei meillä vielä pariin vuoteen ole mitään tapahtumassa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uh, tämä aihe ahdistaa jo valmiiksi. :unsure:

 

Olemme aivan avoimesti kertoneet kaikille, ettemme aio koskaan järjestää jälkikasvua. Ja nyt sitten yritämme innolla molemmat... En todellakaan halua kuunnella mitään vahingosta naljailemista, saati niitä "mitä minä sanoin!"-kommentteja kun tulen vihdoinkin raskaaksi. Tämä on kuitenkin hyvin intiimi aihe, enkä halua että kukaan sillä lailla alkaa tällä asialla retostelemaan.

 

Kyllä suku ja ystävät varmasti ovat iloisia ja onnellisia puolestamme, mutta mistäs sen tietää mitä sammakoita ne heti alkuunsa suustansa päästelevät... Eli vähän jännittää, vaikka uskonkin asioiden järjestyvän lopulta ihan hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
HelmiQ: Kauheeta ku kaverit kysyy että "oliko vahinko?"

 

 

 

Tosta tuli mieleen esikon nt-ultraaja....Mä kerroin sille että tää raskaus huomattiin

ultrassa...Niin se vaan tokas että ai se on vahinko lapsi :angry: No ei ole kun vuoden

hartaasti odotettu vauva :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvin hienotunteisesti on lähipiiri suhtautunut, eivät ole udelleet, onneksi. Mies (ylläri), gyne ja yksi hyvä ystävä tietävät yrityksestä, eikä tämän laajempaan tiedottamiseen asian suhteen ole mitään intoa ainakaan toistaiseksi.

 

Uteluita tuli jossakin välissä niin paljon, että koko aiheesta tuli ahdistus ja siitä keskustelemiseen tuli todella korkea kynnys...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Kauheeta että ammattilaisetkin töksäyttelevät tyhmyyksiä! Onneksi tulevana terveydenhuollon ammattilaisena osaa välttää tietynlaisia tyhmyyksiä, vaikka muuten kauhea tahvo joskus olenkin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vauvahaaveista tietää vain paras ystäväni (minun ja miehen lisäksi). Nyt sitten tärppäsi ja viidettä viikkoa viedään. En ole vielä ystävällekään kertonut, vaikka tiedän, että ilahtuu todella (pääsee kummitädiksi) ja muutkin kaverit ovat varmasti iloisia ja innoissaan, vaikka sinkkuja ja opiskelijoita suurimmaksi osaksi ovatkin.

 

Äitini sai minut teini-iässä, joten on edelleen aika nuori ja nuorin sisarukseni onkin vasta kolmekuukautinen :D Siksi jännittää vähän kertoa sukulaisille, onhan se hassua ensin tulla siskoksi ja vuoden päästä itse äidiksi. Vaikka eihän tämäkään tavatonta ole. Olen parikymppinen ja mies melkein kolmekymppinen, että ollaan ihan siinä iässä, että lasten hankkiminen on ajankohtaista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvahaaveista kerroin vain muutamalle lähimmälle ystävälle, ja innoissaan olivat :) Vannottivat, että kerron heille heti kun tärppää, mutta nyt on kuitenkin vielä niin epävarma olo, että onko ketään siellä mahassa oikeasti, että joutuvat nyt odottamaan kunhan ensin ultrassa käyn kuukauden päästä. Toivottavasti saan anteeksi, etten heti kertonut B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ne ystävät, joille asiasta on kerrottu, suhtautuvat hyvin. Yksi parhaista ystävistäni on puolivuotiaan lapsen äiti, ja odottaa innoissaan leikkikaveria omalle tytölleen. Vanhemmat sen sijaan eivät ole kovin hengessä mukana. Heidän mielestään kun kaikki pitäisi olla opintoja ja asuntolainaa myöten valmista ennen vauvan tuloa. Kommentit ovat tasoa "itsehän omaa kuoppaanne kaivatte".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meiltä tää taitaa olla aika odotettuakin jo, ollaan sen ikäisiä ja naimisissa, valmistuttu jo ja oma kotikin rakenteilla. Enemmänkin tulee varmaan sitten noita "jo oli aikakin"-kommentteja. :P Mutta ei olla yrityksestä kerrottu kyllä kellekään, lukuunottamatta hyvää ystävääni, josta varmana tulisi myös kummi.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Haaveluista vanhemmat ihan tohkeissaan, muut siitä eivät vielä tiedäkää :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yrityksestä kerroin vain lääkärilleni ja gynelle, tietty mies siitä tiesi myös :lol: Olin niin varma etten tule helposti raskaaksi joten en halunnut uteluita asiasta. Kun asiasta välillä kyseltiin niin vastasin aina että kymmenen vuoden päästä. Kun tulin raskaaksi ja siitä kerrottiin niin suurin osa otti uutisen hyvin vastaan ja muutamat ihan kyynelehtien. Joukkoon tietty mahtui lapsettomia sinkkuja jotka kehtasivat kysyä että oliko vahinko. Olimme seurustelleet raskauden alkaessa viisi vuotta että joo ihan vahinko :angry: Noh, kun tyttö syntyi niin on tullut hyvin huomattua ne oikeat ystävät. Osa entisistä kavereista on jäänyt johonkin ja en enää heitä edes kaipaa. Mua kun ei yöelämä yhtään enää kiinnosta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yrityksestä ollaan kerrottu vain lähimmille ystäville. Suoriin kyselyihin ollaan vastattu suoralla vastauksella ja positiivisia kommenttejan on saatu.

Kaverilla oli kyyneleet silmissä kun kerrottiin plussasta, edellisellä kierrolla oltiin jo hieman huolissaan, kun mitään ei kuulunu :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vanhemmat ovat suhtautuneet todella hienotunteisesti asiaan, enää ei olla uteluja saatu. Naimisissa ollaan oltu nyt reilut kaksi vuotta, joten ehkä ne ei nyt enää ihan niin herkeämättä odota vauvauutisia kuin silloin pian häiden jälkeen.

 

Kaveripiiri ja työkaverit kyllä aina välillä utelevat :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Molempien vanhemmat odottavat varsin innolla mahdollista ensimmäistä lapsenlastaan. Ystäväpiirissäkin vauvahaaveilu on saanut positiivista vastakaikua, vaikka ensimmäisten joukossa sillä saralla ollaankin. Onneksi näin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä vasta kuumeillaan, ehkäpä loppuvuonna 2010 ois realistinen mahdollisuus ihan yrittämiseenkin. Kuitenkin kun välillä oon puhunut kuinka vauvat on niin söpöjä ja ihania ja siis vauvakuume on ainakin joillekin tutuille selvää meidän molempien osalta, niin eräs kaverini päätti ottaa projektin nimeltä "x paksuksi". Minusta se on laajentunut jo 2 muuhunkin. Kaikilla meillä on opiskelut jo hyvässä vaiheessa parisuhteet vakiintuneet, eli hyvinkin mahdollista että kaveri tuossa onnistuu. Hän on kylläkin nainen, eli lähinnä keinot kai on vain vauvakuumeen ylläpitämistä. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei kukaan ole vielä yrittämisestä ja plussasta tietoinen, mutta pientä vihjailua on äitini ja isäpuoleni puolelta kuulunut. Muut ovat olleet toistaiseksi vielä hiljaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now