Seksi synnytyksen jälkeen?

[ester]

Meillä eka kerta taisi olla kolmisen viikkoa synnytyksen jälkeen. Mulle oli tehty eppari ja tikkejä oli useampi (tarkkaa määrää lääkäri ei suostunut kertomaan). Pari viikkoa synnytyksen jälkeen olin niin kipeä, etten juurikaan edes istunut, mutta kummasti ne paikat vaan parani äkkiä! Eka kerta sujui hienosti, mutta sen jälkeen meni pitkään ennen kuin alkoi tuntua miltään, aika lailla vain sattui pari kuukautta.

 

Nykyään seksi on parempaa kuin ennen synnytystä ja sitä on myös useammin

[Tuulssi]

meillä taas viimenen kerta on ollu kaks päivää ennen likan syntymää... johtuen siitä että jälkivuotoo on ollu 9ttä viikkoa, välissä oli parin viikon "tauko" niin että loppupuolella halutti jo kyllä, ja saunassa jo hitusen oli puuhaa, muttei yhdyntään saakka...seuraavana päivänä alkoikin sitten taas tuhruttelu joka ylty jouluna kunnon vuodoksi ja on siitä sitten pikkuhiljaa vähentynyt, mutten edelleenkään tunne itteäni tarpeeksi "puhtaaksi" että ite haluaisin...miehellä mieli tekee, ja hänelle olen suonutkin iloja mikä ei mua haittaa...haluis tuo mua pitää hyvänä, mutten anna. samanlainen olin aikoinaan menkkojen suhteen, jos vähänkin oli vuotoa niin ei kiitos. taitaapi mennä ainakin jälkitarkastukseen (mulla 9vkoa ja 5 päivää synnytyksestä) ensi viikolle ennen kuin uskaltaa miettiä moisia...

ennen raskautta ja raskauden aikanakin seksielämä oli vilkasta. siksi tää ärsyttää ettei voitu siihen palata...ainakaan vielä. ja haluja vähentää myös vauva makuuhuoneessa, on hyväilyt rajoittunu olohuoneeseen

[Guest OltsunÄippä]

Esikoisen jälkeen meni noin 2kk ennen ekaa kertaa, johtuen vuodosta, sektioarvesta ja kohtutulehduksesta. Ja sen jälkeen oli monta kertaa viikossa paitsi menkkojen aikaan. Nyt ollaan kerran jälkivuodon jälkeen menty loppuun asti, mutta se oli kipeetä tekevää liian kuivien paikkojen takia, joka taas johtui esikoisesta. Esikoinen on alkanut heräilemään öisin ja koska on taaperosänky niin tulee itse pois sängystä ja huoneesta ja tuolla ainoalla kerralla tuli pois noin 4kertaa. Ei ole kovin himoja herättävää mulla ainakaan kun saa pelätä milloin poika taas tulee kun ollaan itse vielä olohuoneessa Ehkä tää tästä lähtee taas liikkeelle ajan kanssa.

[Guest visitor]

Tämä aihe on ihan tavattoman ahdistava. Meillä on lapset 3v ja 8kk (imetyksellä), ja minun seksihaluni ovat ihan täysin hukassa. Ei ne ennenkään mitkään nymfomaaniset olleet, mutta vähintään kerta viikkoon kuitenkin. Voin nytkin harrastaa seksiä armosta kerran-pari kuussa, koska se ei satu ja on ihan siedettävää, kunhan vain puuhiin pääsee. Mutta kun vaan ei tee mieli. Niinhän sitä sanotaan, että aivot on tärkein sukupuolielin, ja mun aivot ovat lakanneet tekemästä yhteistyötä.

 

Mies toivoo, että tekisin joskus aloitteen seksiin, mutta kun ei se tule mulle mieleen, mä en oikeasti ajattele mitään seksiin liittyvää. Tai no, joskus ajattelen, että toivottavasti mies ei ehdota seksiä tänään, tai että onkohan mussa pahastikin jotain vikana. Mutta kertaakaan synnytyksen jälkeen en ole ajatellut, että tekisipäs mieli. En seksiä miehen kanssa enkä edes itseni. Ei ainuttakaan erottiista mielikuvaa. Kyse ei siis ole parisuhteen seksiongelmasta tai yhdyntäongelmasta, vaan totaalisesta halujen hukkumisesta. Tällä hetkellä tuntuu, että voisin viettää loppuelämäni huomattavasti iloisempana, jos seksi lakkaisi koko maailmasta.

 

Kroppa mulla toimii sikäli, että en kärsi kuivuudesta ja saan orgasminkin toisinaan. Mutta pää ei ole siinäkään mukana, joten jälkeenpäin on vaan ontto olo. Tunnen itseni ihan huijariksi, kun yritän esittää, että olen edes jotenkin mukana hommassa, mutta oikeasti ajatukset karkaa ihan muualle kesken aktin. Oikein pitää pinnistellä ettei ajattele tyyliin huomista säätä tai kunnallispolitiikkaa, kun ne tuntuvat huomattavasti mielenkiintoisemmalta aiheelta kuin se peitonheilutus. Pelkään, että tällainen väkisinsekstailu vammauttaa mun ajatukset seksiä kohtaan pysyvästi, mutta toisaalta taas käy sääliksi miestä, joka yrittää olla tosi huomaavainen ja kannustava, mutta kärsii kuitenkin seksielämän puutteesta.

 

Oikein karmii, kun huomaa käyttäytyvänsä ja pukeutuvansa tahallaan epäseksikäästi, että ei vaan innostaisi miestä lähentelemään. Miten tästä tilanteesta oikein pääsee yli?

[strawberry]

^ Mikä ehkäisy teillä on käytössä? Mietin siis vaan, että voiko johtua siitä.. Oon myös kuullu, että toisinaan imetys vie toisilta halut kokonaan. Ja sitten, kun on imetyksen lopettanu, on halutkin palautuneet takaisin. En oikein osaa neuvoa, kun ei itellä ole kokemusta vastaavasta, kuin e-pillereiden ajoilta, mutta siihenkin auttoi pillereiden lopetus.

 

Meillä kakkosen syntymän jälkeen toiminta alkoi 4 viikon päästä synnytyksestä, eli heti, kun jälkivuoto loppui. Halut on entisellään molemmilla ja yllätyttiin kyllä positiivisesti, että edelleenkin kahdesta lapsesta huolimatta, seksielämä on aktiivista ja hyvää. Etukäteen kun vähän jännitti, millaiseksi tää puoli parisuhteesta menee ja ehtiikö sitä edes kuinka puuhastelemaan lasten tulon myötä

[Guest visitor]

cranberry85: kondomi, niinkuin on ollut jo iänkaiken, kun ei mulle hormoniehkäisy sovi. Eli siitä ei ole kysymys. Ikävä kyllä, kun ehkäisyn vaihtaminen olisi vielä suhteellisen helppo nakki.

 

Onko kukaan hakenut näihin ongelmiin apua jostain neuvolasta / lääkäriltä? Mitähän siellä tapahtuisi, sanoisivatko vaan, että "anna ajan kulua ja katso mitä käy kun lopetat imetyksen"? Mutta kun ei ole aikeita lopettaa ainakaan 4-6 kuukauteen :/

[Guest vierailija]

Visitor: Mä aloin miettiä seksiä vasta, kun lopetin imetyksen eli yli 10 kk kuluttua synnytyksestä (tätä ennen ei siis tehty mitään). En ole muutenkaan halukas toimintaa muuten kuin ovulaation aikaan. Hormonipitoisuuksista nää erot varmaan johtuu. En siis pidä mitenkään ihmeellisenä, jos seksihaluja ei ole, kunhan kaikki muu on vanhempien välillä ok (tunteet ym). Nuoruudessa kun söin e-pillereitä, mulla ei ollut juurikaan seksihaluja. Näin me ihmiset ollaan erilaisia ja reagoidaan eri tavalla tilanteisiin.

[Guest palstailija]

No täälläkin kärsitään ihan samasta vaivasta. Hormoniehkäisy vei aikanaan halut ja samoin halut ovat nyt tiessään imetyksen myötä. En tosiaan ole koskaan mikään nymfomaani ollutkaan, mutta tämä tilanne nyt on ihan pohjanoteeraus. Uskon siis, että johtuu hormoneista. Esikoisen ajalta onneksi tiedän, että halut palautuvat ja itse asiassa lisääntyvät kun imetys vähenee (n. 2-3 krt. päivässä) ja unet lisääntyvät eli mieheni voi elää sitä odotellessa

 

Voihan sitä miestään helliä muullakin tavalla...? Meillä ainakin harrastetaan Suosikin muinaisen Bees&Honey-palstan neuvoja, jos minun ei yhtään tee mieli Tosin sitäkin varmaan miehen mielestä voisi olla useammin, mutta illalla olen usein niin puhki, että haluan joko istua rauhassa tai mennä nukkumaan.

[Svenja]

Pari-kolme viikkoa synnytyksestä harrastettiin seksiä, eppari oli tehty. Olihan se aika jännää : D Sen jälkeen seksiä on harrastettu niinkuin normaalistikin, 3-5 kertaa viikossa. Imetyksen aikoihin käytettiin liukastetta, kun paikat olivat kuivat. Aluksi harmitti "löysät paikat", mitään tuntumaan ei ollut..Onneksi on palautunut entiselleen, kerkesin jo pelätä ettei niin kävisi. Haluihin imetys ei vaikuttanut, mutta huomaa taas kun hormonitoiminta käynnistynyt

[riitu84]

Me sekstailtiin eka kerran noin viis viikkoa synnytyksen jälkeen kun jälkivuoto oli loppunut. Eka kerta tuntui "ekalta kerralta", paikat oli vähän kuivat ja tuntui muutenkin vähän kummalliselta. Ja jännitti... Mutta sen jälkeen kaikki on kuin ennenkin tai oikeestaan vielä parempaa

[marlee]

cranberry85: kondomi, niinkuin on ollut jo iänkaiken, kun ei mulle hormoniehkäisy sovi. Eli siitä ei ole kysymys. Ikävä kyllä, kun ehkäisyn vaihtaminen olisi vielä suhteellisen helppo nakki.

 

Onko kukaan hakenut näihin ongelmiin apua jostain neuvolasta / lääkäriltä? Mitähän siellä tapahtuisi, sanoisivatko vaan, että "anna ajan kulua ja katso mitä käy kun lopetat imetyksen"? Mutta kun ei ole aikeita lopettaa ainakaan 4-6 kuukauteen :/

 

Olisko seksologista/gynestä apua? Kannattaa mielestäni ainakin kokeilla avun hakemista, jos asia itseä (ja miestä) vaivaa. Ehkä jokin pariterapiakin tai muu yhdessä tekeminen pelkästään olisi hyväksi. En tarkoita, että parisuhteessa tarvitsisi sen koommin olla muita ongelmia, mutta ehkä haluttomuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä/ylläpitäviä asioita saisi mietittyä paremmin asiantuntijan kanssa? Myös ihan kahdenkeskisen ajan järjestäminen ja muiden mukavien asioiden puuhailu, esim. leffan katsominen lähekkäin tms. ilman tunnetta, että ei voi päästää toista lähelle seksin vonkaamisen pelossa, voisi toimia. Jos sopisitte etukäteen, ettei seksiiin ole paineita, mutta lisäisitte muuta nautinnollista, kahdenkeskistä aikaa? Se, että tuntee itsensä rakastetuksi ja osoittaa saman toiselle tekee tosi hyvää ja todennäköisesti kantaa myös hedelmää pidemmän päälle. Mitä asioita teitte yhdessä ennen lapsen syntymää? Minkälaista kahdenkeskinen aikanne oli? MIkä toisessa sytytti? Pienen lapsen kanssa se kahdenkeskinen yhdessäolo ja toisen huomioiminen jää niin helposti unholaan. Onnellinen parisuhde on paljon muutakin kuin onnellinen seksielämä, mutta ongelmallinen seksielämä heijastuu hankaluuksina useimn myös muille parisuhteen osa-alueille. Voimia!

[alannee]

Visitor: Onko sulla kuukautiskierto käynnistynyt? Mulla oli halut hukassa siihen saakka että kuukautiset alkoivat, nyt mennään suurinpiirtein entiseen malliin imetyksestä huolimatta (nyt 9 kk synnytyksestä, imetän 4krt/vrk).

[Sumu]

Pojan syntymästä on viikko ja itselläni halut hyrräävät jo täysillä. Poika syntyi sektiolla ja hakaset on jo poistettu, niin uskaltaisiko jo kokeilla näin aikaisin kumin kanssa? Kun ilmeisesti ei tarvitse jälkitarkastukseen asti odottaa? Vai onko kuitenkin joku sovelias aika mikä pitäisi odottaa kumminkin? Toisaalta haavassa on ruvet niin en tiedä pitäisikö kumminkin odottaa täydellistä paranemista.

Itse hormoonit eivät haluja poista, päinvastoin.

[Guest wanda]

Kokeiltiin 6vko synnytyksestä ja sattui s**tanasti. Eppari oli leikattu ja vähän repesinkin. Niitä ei kuitenkaan koskenut, vaan muuten vaan tuntui ihan kauhean kivuliaalta. Kipu ei helpottanut missään vaiheessa. Ei varmaan asiaa auttanut se puolen vuoden tauko sitä ennen Onkohan normaalia?

 

Ja edit. liukkaria kyllä käytettiin rutkasti.

Edited April 5, 2011 by wanda

[Nadda]

^ En mä usko, että tauko on vaikuttanut tuolla tavalla, vaan kyllä se kipu voi johtua synnytyksestä. Kuusi viikkoa on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika. Osaatko sanoa, millaista se kipu oli? Poltteliko limakalvoja vai tuntuiko kipu jossain syvemmällä? Yhdessä kohtaa, joka paikassa?

[Guest wanda]

Joka paikassa silleen kuin paikat repeis

[Ame]

^ Voi hyvinkin olla silti limakalvojen arkuutta. Se voi tuntua vähän kaikenlaisena jomotuksena ja yleisenä vihlontana joka puolella. Minulla ei ekat kerrat (alkaen joskus ehkä viiden viikon päästä synnytyksestä) sattuneet yhtään, kun läträttiin liukkariöljyillä varulta niin reilusti, mutta jälkitarkastuksessa se oli ihan yleistä tuskaa/repmistä/vihlontaa, kun se paikat avaava nokkamainen työkalu oli sisässä ilman mitään. Ehkä se ei riitä että liukkari liukastaa, vaan tarvitaan hoitoakin. Millainen liukkari on käytössä? Meillä on sitä ihanaa ja monille synnytyksestäkin tuttua cerdal-öljyä.

 

Toisaalta, jos viime kerrasta todella on niin kauan ja paikat ovat unohtaneet mistä on kyse ja keskittyneet ihan muunlaiseen työstämiseen synnytyksessä ym., niin ehkä lihakset kramppaavat tai jotain? Minusta ainakin tuo oma pesä tuntui jotenkin "kovalta" ja piti oikein keskittyä ja harjoitella että sen sai rennoksi.

[Hilja]

Meillä on vauva reilu 3kk ja pari kertaa kokeiltu seksiä. Mutta kun se sattuu Ensinnäkin olo on kuin neitsyellä. Vaikka liukkaria käytetään reilusti, tuntuu niinkuin ei mahtuisi sisään. Toisekseen sitten kun vihdoin päästään itse asiaan, mulla tuntuu kovaa vihlovaa kipua välilihan tienoilla mutta sisäpuolella. Synnytyksessä tuli pieni neljän tikin repeämä joka parani kyllä hyvin ja jälkitarkastuksessa kaikki oli ok.

 

Oon miettiny, että tikkaskohan kätilö vähän liikaa... Ei mutta oikeasti, mistähän tuommoinen vihlova kipu voi johtua?

[Lucky]

Esikoisen jälkeen eka kerta 5 viikkoa synnytyksestä: jännitti ihan valtavasti, mutta hyvin meni ja tuntui paremmaltakin =) Toisen lapsen syntymän jälkeen meni 5 kuukautta ekaan kertaan ja senkin jälkeen harvakseltaan: väsyneenä ei vaan jaksa...

[Guest Leeah]

Synnytyksestä oli kaks viikkoa niin kokeiltiin ekan kerran, mulla oli paikat aika hyvin parantunu jo siinä vaiheessa.. mutta eipä siitä itse pystyny nauttia ollenkaa, jännitti kauheasti ja kuivaa on. Nyt kuukaus kulunut, on jo siedettävämpää, muttei kiinnosta yhtään. Lohduttavaa kuulla että imetyksen lopettaminen on tuonut halut takaisin, ehkä jouluun mennessä helpottais

[forgetmenot]

Eka kokeilu oli 6 viikkoa synnytyksestä ja se oli kamalaa ja on edelleenkin 11kk synnytyksestä ihan kamalaa (ja se on vielä lievä ilmaus) En synnytyksessä revennyt kuin ihan vähäsen ja tikkauskohta parani aika nopeasti. Imetän edelleenkin useamman kerran päivässä ja kuukautiset eivät ole vieläkään palanneet ja ilmeisesti sen takia mun alakerta on ihan rutikuivaa saharaa. Lisäksi mua ei vaan kiinnosta. Ei tule koko asia mieleen muuten kuin että "voi ei, haluuko toi taas" ja tämä kiristääkin meillä välillä aika paljon tunnelmia. Oiskohan kerran kahdessa viikossa keskimäärin määrä, mihin just ja just pystyn. Ei kiinnosta minkäänlainen seksuaalinen toiminta, ei yksin eikä yhdessä, ei vaan herätä minkäänlaista kiinnostusta. Lisäksi tosiaan joka kerta on kuin eka kerta ja alapää tuntuu muurautuneen umpeen ja pitää edetä puoli senttiä kerrallaan. Liukkaria kuluu about kourallinen joka kerta. Silti välillä tuntuu kuin kaktuksella höylättäisi tai niinkuin olis chiliä liukkarina. Kirvelee jne. Huikeaa.

 

Mä todellakin toivon, että sitten kun pääsen imetyksestä irti (melko vaikeaa, kun maitopullo/muki ei kelpaa) ja kuukautiset palaa, niin kosteus & halut palaisivat.

 

 

Lisäys: kävin siis gynellä noin 5kk synnytyksen jälkeen ihan kauhuissani, että mitä mulla on rikki alapäässä ja pahasti, mutta ei mikään ollut. Ainoastaan rutikuivat limakalvot. Sain ohjeeksi, että Ovestin-emätinkapseleita voisi käyttää (saa ilman reseptiä, estrogeenin pitäisi auttaa), mutta en ole jaksanut, koska ovat aika hankalia ja parin viikon käytöllä en huomannut eroa...

Edited September 7, 2011 by forgetmenot

[nania]

Mieli tekee mutta keho on kuiva kuin sahara. Mutta ei sitä kuivuuden takia uskalla yhdyntää kokeillakkaan, sekin tuntui jo inhottavalta kun isäntä vähän kokeili voisiko sinne mennä. Ärsyttävää.. Kai se on sit se imetys. Hyvä ehkäsekyino, todellakin. Eipä kykene. Tikitkin parantuneet mutta tikattu alue inhottavan kosketusherkkä.

 

No, raskausaikana oli ongelma ku minä halusin mut ukko ei. Nyt ei ainakaan tuu riitaa seksistä kun en kykene.. Saa ukko ihan rauhassa pitää kalsarinsa jalassaan.

[jenpfi]

No, raskausaikana oli ongelma ku minä halusin mut ukko ei.

 

Sama meillä. Mitä isommaksi maha kasvoi, sitä enemmän mulla teki mieli ja miehellä taas päinvastoin. Yritin muistutella, että nyt pitäis harrastaa, kun synnytyksen takia tulee väkisin tauko, mutta eipä tuo kuunnellut. Olisi kannattanut, koska joutui raukka odottamaan sitten 2kk synnytyksen jälkeen ennen kuin mun halut palasi ja uskalsin yrittää osaksi tuon kuivuuden pelon ja osaksi repeämien takia.

 

Mutta eka kerta synnytyksen jälkeen olikin yllättävän nautinnollinen! Aluksi tuntui että ei tule mitään, kun vihloi ja pelkäsin että repeämät repeää uudestaan, mutta se meni ohi nopeasti ja oli sen jälkeen jopa parempaa kuin aikaisemmin. Meillä on liukkarit ollu aina käytössä, mutta nyt ei ois välttis tarttenu ollenkaan. Mulla siis kuivuus on aina ollut ongelma ja haitannut omaa nautintoa, mutta synnytys näköjään vaikutti mun kohdalla positiivisesti. Toki paikat oli jonku verran löystyny, mutta mies meinas ettei liikaa kuitenkaan. Ainoa ongelma meillä on löytää aikaa rakastelulle, kun mies on niin paljon töissä ja minä monesti iltaisin sen takia niin väsynyt etten jaksa.

 

Ja tuon 2kk aikana synnytyksen jälkeen ei todellakaan tehnyt mieli. Seksi ei käynyt edes mielen vieressä. Nyt oon kuitenkin huomannu, että halut alkaa palaamaan siitä kun oon alkanut näkemään taas seksiunia.

[mei]

Lisäys: kävin siis gynellä noin 5kk synnytyksen jälkeen ihan kauhuissani, että mitä mulla on rikki alapäässä ja pahasti, mutta ei mikään ollut. Ainoastaan rutikuivat limakalvot. Sain ohjeeksi, että Ovestin-emätinkapseleita voisi käyttää (saa ilman reseptiä, estrogeenin pitäisi auttaa), mutta en ole jaksanut, koska ovat aika hankalia ja parin viikon käytöllä en huomannut eroa...

 

Mäkin luulin et olis joku vialla, mut eipä ollut muuta kuin ne limakalvot, ne limakalvot.. Mä käytin sitä Ovestinia kans useamman viikon ja musta tuntui, että auttoi edes vähän. Sotkusta se tosiaan, mutta eipä se niin haitannu, kun muutenkin oli jälkivuotoa ja sit sen jälkeen tiputtelua kierukan takia On tää naisen elo ihanaa.. Pitäis taas käyttää tota, kun nyt on jäänyt useamman kerran laittamatta. Nyt hommailu on ihan siedettävää, mut ootan kyllä kuin kuuta nousevaa, että ne limakalvot paranis

[muimui]

Seksi alkoi sujua reilu kuukausi synnytyksen jälkeen ja sitten ne taivaat aukenivatkin! Koskaan ei ole ollut näin hyvää seksiä, eli hyvin kävi meillä