Miten mies suhtautuu vauvakuumeiluun?

[Mutkikas]

Minulla on varmaan kovempi kuume tai sitten mies vaan peittää sen paremmin. Hän on sellainen jalat maassa -tyyppi, vaikka on ollut aiemmin jopa innostuneempi muiden lapsista kuin minä. Ehkä omiaan rauhoittamaan minua, joka nyt kyttäilee mahd. raskausoireita vainoharhaisena. Hän odottaa, että minä kerron, jos on jotain kerrottavaa (oireita tai koska aion tehdä testin jne.). Lienee parempi, ettei kyselekään koko ajan. Keskustelee kyllä asiasta, kun puheen avaan, mutta itse ei vielä ainakaan ota asiaa oikeastaan esille (paitsi kyselee, jos olen valittanut kipua, että joko helpottaa). Meillä tosin menossa vasta yk 1, voi olla, että kiinnostus kasvaa avoimemmaksi, jos yritys venyy.

[Eleanoora]

Mies se on taas vaihteeksi nähnyt unia siitä, että olisin vatsa pystyssä.

[Ninni90]

Tämän vuodenpuolella lukenu enemmän ja vähemmän tätä foorumia ja nyt raaskin kirjata itseni sisään asti Vähä pihalla viä näistä kaikista jutuista mut hiljaa hyvä tulee.

 

Täälä minä kuumeillu tämänvuoden alusta enemmän ja vähemmän ja nyt vain kuumekasvanu. Mies taas ei olis valmis sellaiseen vielä vaan tahtois odottaa viel parivuotta,mikää ei vain tunnu laskevan tätä omaa kuumeilua Hassuinta on se että pillerit lopetin huhtikuun alus eikä sen jälkeen mitää ehkäisyä ole käytössä ollut ja mies tienny/tietää riskit.Nyt vain odotellen alkaako seuraavat kuukautiset ku laskin vähä myöhään oviksen ajankohdan et on saattanu tärpätä,jota vähä salaa tietysti toivon vaik ei ehkä saisi ku toinen ei valmis vielä.

 

 

[Annie*]

Meillä asuu kaksi järkevää insinööriä joista kummallakaan ei ole vauvakuumetta. Niin se ehkäisy vaan on nyt jätetty pois eli vauva on tervetullut... Ja kummasti sitä on viime aikoina alkanut lapsista enemmän kiinnostua. Saas nähdä miten tässä vielä hurahtaa kun pääsee tosissaan yrittämään

[gladsaramaria]

joskus tuntuu siltä että ukko enempi toivoisi lapsia kuin minä minä toki toivon, mutta todennäk. en ikinä tule saamaan, mies taas välillä jaksaa lässytellä asiasta kauankin.. ei se väärin ole toki. minä yritän vaan välillä toppuutella, että tulee jos on tullakseen meinigillä (eli tapahtuisi joku 8. ihme tai jotain..)

minä kun olisin iloinen ihan yhdestä lapsesta vaan, ei sen enempää.

näin kamalan työnarkomaanin ja perfektionistin ei kannata liikaa haalia, ettei pää vaan hajoa

[ellie]

Meillä ehdottomasti minä kuumeilen enemmän kuin mies. Voi olla, että kuumelein hyvin eri tavalla kuin mies - eli siis puhun vauvoista ja raskaudesta. Luulen, että mies enemmän hautoo mielessään vauva-asioista, mutta ei paljon moisesta puhele. Mies kyllä haluaa vauvan ja ollaan puhuttu vanhemmuudesta ja lapsen kasvattamisesta paljon. Lässyttelyt suloisista vauvoista ja ihanista raskausmasuista on vaan jäänyt mulle.

[princess mononoke]

Eka viesti tälle foorumille vaikka jonkun aikaa olenkin taustalla pyöriny.

 

Meillä se kuumeilija olen ehdottomasti minä. Mies on järkevä ja sillä on sellaisia uskomuksia, että meidän elämän pitäis olla jotenkin "valmis" ennen ku lapsia voidaan ruveta tekemään. Pitäs olla oma asunto ja meillä molemmilla vakkari työ (sillä on, mulla ei). Noilla perusteluilla sopiva aika tulis joskus 10 vuoden päästä, mikä on mulle vähän turhan myöhään, kun kuume on jo nyt näin paha. Onneks mun pari vuotta jatkunu pehmitys alkaa ilmeisesti tuottamaan tulosta ja nyt ollaan päästy siihen tilanteeseen, että lopetetaan ehkäsy ens joulun aikaan kun viimeset hankitut pillerit loppuu

[rusakko]

*poistettu*

Edited December 13, 2011 by rusakko

[KuivaOmena]

Ei vielä kovin innokkaasti...

[omenapuunoksa]

Meillä mies ehdotti kolmatta lasta

[pupuankka]

Minä olen ollut tähän asti se suurempi kuumeilija. Nyt kun ehkäisy on jätetty pois tuntuu niin hyvältä kun mieskin jo kuumeilee ja toivoo suuresti lasta. Toivottavasti pian tärppää!

[Pikkupuu]

Mies on viimein lämmennyt asialle. ottaa usein puheeksi raskaana olevat tuttavat ja miettii onkohan niillä rankkaa,kun on isot mahat ja kauheat helteet Vähän mua kyllä huolestuttaa,että onkohan se nyt ihan varmasti tajunnu,että hyvällä tuurilla voin olla jo kuukauden päästä raskaana ettei sitten kuitenkin järkyttyis

[Guest vieras]

Otin vauva-asiat tänään puheeksi meidän raksatyömaalla ja juteltiin kierukan poistattamisesta. Mies sanoi, että sen vois sitten poistattaa kun alkaa häät lähenemään. Ja siitäkös mä innostuin puhumaan odotuksesta, jännäilystä, testeistä, huoneen sisustamisesta ym. Siihen mies tokaisi aika lyhytsanaisesti että "Jos tää seinä nyt saadaan ensin, sit huomenna mä kysyn noista portaista ja vaatehuoneen ovesta...ja se vauva, saa tulla sitten kun tää talo on kasassa." Rupes huvittamaan. Sanoi että mennään nyt asia kerrallaan. Oikeessa se onkin, mutta kun mä olen tällanen suunnittelija ja intoilija ja mietin asioita liiiiian hyvissä ajoin. Heh!

[Guest Susu]

Mulla on ollut kova vauvakuume jo koko kesän. Kolme lasta on ennestään. Aiemmin olin ihan varma, et en halua enempää lapsia. Nyt lapset ovat jo melko isoja ja olis ihana saada vielä yks prinsessa tai prinssi. Mun mies on täysin asiaa vastaan. Ei kerta kaikkiaan halua enempää lapsia. Mikä kyllä järjellä mietittynä on ymmärrettävää. Mies haluaa nauttia, kun nyt alkaa olemaan enemmän omaa aikaa. Mulla ikää alkaa olla pian 40v, joten kauaa ei enää vois asiaa aikailla. Miten pääsen tästä mielikuva vauvasta eroon??

[akrim]

Meillä varmaan miehellä on pahempi vauvakuume. Itsekin olen aina haaveillut lapsista ja kokenut ihan fyysistä tuskaa lapsettomuudesta, kun silloinen mies ei ollut vielä valmis. Nykyinen mieheni on ollut pitkään naimisissa ennen minua ja he eivät saaneet lapsia naisesta johtuvista syistä. Ehkä siksi hän on niin valmis isäksi. Hän on puhunut ihan suhteemme alusta asti, että haluaisi lapsia pian.

 

Aluksi sovittiin leikillään, että 11.11.2011 ja siihen mies totesi, että ensi vuosi olisi oikeasti kiva. Aikaistettiin ehkäisyn lopettamista puolella vuodella, kun se vaan alkoi tuntua paremmalta ja paremmalta ajatukselta.Vielä emme ole aktiivisesti laskeneet päiviä tms.

Edited July 26, 2010 by akrim

[jenpfi]

Minä olen kuumeillut jo vuoden verran ja vihdoin helmikuussa sain miehen suostumaan pillereiden poisjättöön. En toki painostanut vaan jätin idean kylvämään miehen päähän ja onneksi otti tulta alleen. Mulla on epäsäännöllinen kierto mikä on aiheuttanut stressiä ja välillä ei oo hermoromahduskaan ollut kaukana. Siihen ei paljon auttanut, että mies vaan jankutti, että älä stressa ja ihan turhaa tollanen jne. Noh, sitten mulla kiehahti yks kerta totaalisesti yli, mutta saatiinpa sitten puhuttua asiat kunnolla läpi. Olin jutellut yrityksestä yhden kaverin kanssa, joka on samassa tilanteessa ja mies koki tämän takia, että jäi tavallaan ulkopuolelle. Se ei missään nimessä ollut tarkoitukseni vaan luulin ettei mies halua jutella niin paljon vauvoista kun jotenki oli niin torjuva kun yritin kertoa jotain. Mutta tosiaan siinä oli kyse vaan molemminpuolisesta väärinkäsityksestä, joka sit onneks selvitettiin.

Tuon jälkeen onki sitten kuumeiltu yhdessä ja musta se on aika hauskaa kun mies kommentoi kaupungilla vauvamassuja ja muutenki juttelee koko ajan tyyliin "sitten ku meille tulee se vauva" ja "jos meille tulee poika" jne.

[Mimosalle]

Esikoinen on pian kaksivuotias, ja kauhea vauvakuume pukkaa Mutta mies ei ole ollenkaan mukana hommassa, ei kuulemma jaksa, ja ymmärrän. Siispä odottelemme.

[Idalie]

Meillä kuume alkaa olla kyllä jo kovin vahvasti yhteistä, vaikka omani ehkä alkoi vähän aiemmin

[Katti03]

Itsellä alkaa pikkuhuiljaa vauvakuume hiipiä , kun ympärillä aletaan odottaa ja ikääkin alkaa jo olla lähemmäs 30, vielä ei varsinaista puhetta ole ollut lapsen yrityksestä. Mies ei vielä ole kuumeillut tähän mennessä, saa nähdä sitten kun hänen kummilapsensa syntyy

[Amanta]

Ihan hyvin mies on suhtautunut mun vauvakuumeiluun. Ei se meinannut alkuun uskoa että mulla on vauvakuume, kun en ole sellainen "ihanaa lapsia!" -ihminen, mutta kyllä se sitten uskoi...

[Lilllan]

Mä kuumeilen ehdottomasti enemmän kun mun mies. Onneksi se osaa antaa tilaa mun kuumeelle, vaikka onkin vielä toistaiseksi "tulee jos tulee"- asenteella.

[gladsaramaria]

ukko kuumeilee melkein enempi kuin minä. kovasti tahtoisi vauvaa, kuten minäkin. nimikin päätettiin jos tyttö tulee, pojalle ei vielä keritty keksimään

[karox_]

Molemmat kyllä kuumeillaan, mutta minulla kuulemma menee välillä "överiksi" ;D

[Elena]

^Sama täällä Nytkin kun mulla on 4 päivää menkat myöhässä ja paljon raskausoireen tapaisia, niin mietin illalla miehelle ääneen, että haluaisin testata ennen kuin mies lähtee viikon työmatkalle (lähdössä tänään) että hän olisi paikalla kun teen testin. Mies vaan sanoi että mitä jos et tee testiä.. kyllä se selviää aikanaan. Mies ei ymmärrä yhtään, miten vaikeaa on odotella ja kuulostella ilman varmuutta raskaudesta. Kuitenkin mies kyllä haluaa lapsen, mutta ei hän osaa ajatella sitä lapsena varmaan vasta kuin se on hänen sylissään. Kärjistetysti minä taas koen itseni äidiksi heti kun plussa pamahtaa testiin...

[OliviaS]

Me just eilen keskusteltiin taas asiasta. Mulla alkaa olla jo vauvakuume vaikka en koskaan uskonut sellaista kokevani Ekan kanssa tiedettiin vain molemmat tahtovamme lapsen sen kummempia kuumeita saamatta. Mutta tällä kertaa sopivaa aikaa vauvan yrittämiselle on odotettu niin kauan (yli 1,5 vuotta), että alan jo olla malttamaton ja toisaalta huolestua, että milloin me päästään yrittään (ilman kunnon vakuutuksia ei voida ajatelakaan vauvaa) ja miten se raskautuminen sit onnistuukaan. Eilen sit taas eilen aloitin keskustelun asiasta ja mies ei osaa edes puhua tästä asiasta kun ei kerta nyt just voida vauvaa yrittääkään. Minusta taas on ihana miettiä tulevaa ja ajatella, että kohta kohta. Toisaalta enää en saa edes kunnon vastausta mieheltä kysymykseen tahtooko hän toista ollenkaan tähän asti on oltu on the same page asista mutta nytpä mun mieleeni hiipi ajatus, että tahtookohan tuo mies toista koskaan vaikka ne vakuutukset saataiskin kuntoon! Onhan se niin, että mitä isompi ikäero lapsille ois tulossa, sitä kaukaisemmalta se uuden vauvan ajatus tuntuu, kun elämä vaan helpottuu ensimmäisen vanhetessa. Saas nähdä tuleeko meille toista sit koskaan! Minä olen ollut tosi vahvasti sitä mieltä, että tyttö kaipaa kovasti sisarusta ja että meidän perhe olisi just sopiva 4 henkisenä.