Hihku

Miten mies suhtautuu vauvakuumeiluun?

604 posts in this topic

Vitsit, kun mullakin olis mies, joka kuumeilis enemmän kuin minä... :tender: Ehkä sillä on sulatteluvaihe menossa. Miettinee varmasti sitä, miten parisuhde jaksaa silloin, kun vauva tulee tms.. -_- Se on tällaisissa asioissa aina niin järkevä ja suunnitelmallinen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen oli lähinnä mun kuumeilua, mies välillä intoutui, mutta lähinnä loppuraskaudesta ja lapsen synnyttyä. Nyt on kakkosen tjot alkanut ja eilen hän toi mulle esitteen tuplarattaista, oli tauolla käynyt lastentarvikeliikkeessa ottamassa aiheesta selvää. :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vitsit, kun mullakin olis mies, joka kuumeilis enemmän kuin minä... :tender:

 

Sama täällä! Ei sen puoleen mulla on niin kova kuume et tästä vielä kun nostaisi yhden pykälän ylemmäs joutuis tarkkailuun tai lääkärin puheille koska se ei varmaan enää ois täysjärkiseksi katsottava olotila :)

 

Meikäläisen miehellä on kuume itselläänkin mutta hillitympi. Iloisesti nappaa mun törkkäämät vitamiinit naamaan ja on tsekannut että autoon saa istuimen kiinni eli 'sitä ei tartte vaihtaa'. Yhtään ei oo kitissy mun ostoksista (ovlaatio testit, raskaustestit yms) on itseasiassa yhdessä ihmetelty näitä kaikkia juttuja joilla voi yrittää lisätä tsänssejä....joo ja toi vauva maailmahan on sit ihan ihmeellinen-pitää opetellä oikein erikoissanasto et siitä mitään ymmärtää. Joskus tuntuu sitä et ois biologian tunneilla pitänyt kiinnittää enemmän huomioo siihen miten noita vauvoja tulee, jotenkin tuntuu et enemmän panostettiin seksiin ja ehkäsypuoleen ja sen puolesta onkin ihan ihmeellistä miettiä asioita toistepäin. Melkeinpä tuhmalta...

 

Luulen et miehen suurin panostus tässä vaiheessa on ollu rahatilanteen kontrolli eli yritetään säästää, mun kontrolli eli yrittää pitää mun kuumetta ainakin vähän aisoissa etten pettyisi kun aloitetaan kokeilemaan eikä sitten mitään tapahtuisikaan pitkään aikaan ja semmoinen hidas mietiskely siitä miten me järjestellään asioita pitkällä tähtäimellä (molemma töissä, toinen kotona, täällä tai Suomessa).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies suhtautuu järkevästi, miettien että onko meillä kaikki puitteet kunnossa jos lapsi sattuisi tulemaan. Hän toivoo että vältetään turhaa hössötystä. Hössötän siis täällä netissä ja kavereiden kanssa. Enkä varmaan kerro kaikista kikoista ja asioista mitä olen täällä oppinut, ainakaan aluksi. Kunhan nyt saadaan se yritys alkuun...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies sanoo "ei me vielä yritetä" kun itken kun kuukautiset kuukausi toisensa jälkeen alkaa ja sanon "vauvalla on ollu mahollisuus tulla jo melkein vuoden, mitä jos me ei saaha koskaan lasta" eli hänen mielestä vaan rauhassa tjottaillaan (tosin hän nyt ei termiä tjot tunne :D ) Välillä huolestuttaa haluaako tuo edes lasta vai ollaanko vain minun takia tässä tilanteessa mutta kyllä se sitten sanoo että toivotaan että olet raskaana :d_lovers:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun mieheni on kyllä ihan täysillä tässä vauvakuumeessa mukana. Jo heti aivan seurustelu alku aikoina mieheni teki hyvin selväksi, kuinka tärkeitä lapset hänelle ovat ja miten kovasti hän toivoo jonakin päivänä saavan oman lapsen. Minusta tuo tuntui niin sympaattisen ihanalta. :girl_in_love:

Olimme sopineet jo aika päiviä sitten, että häiden jälkeen saa lapsi tulla. Nyt ollaan naimisissa ja voi tuota miestäni. On niin täpinöissään. Kantaa kaupasta minulle Greippimehua, on alkanut itsekin käyttämään vehnäalkioöljyä, toi minulle apteekista raskausvitamiineja jne. Sanotaanko, että häiden jälkeen (vajaa 2kk mennyt), on parisuhteemme aivan ihanaa ja mieheni vauvakuumeilu kanssani tosi romanttista. Olen kyllä tällä hetkellä erittäin onnellinen ja rakastunut! :girl_pinkglassesf:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies kypsytteli ajatusta piiiiiitkään ja hartaasti, mutta nyt häiden myötä tuli vihreää valoa. On kyllä sitä mieltä että autoa on vaihdettava, ja vierashuoneen (tuleva lastenhuone) lattia uusittava(?!?). Ilmoitin hakevani meille molemmille vitamiineja apteekista (foolihappoa) eikä tuo mukissut yhtään. Yritän vähän hillitä omaa innostustani, etten pelottaisi tuota entisestään, kun raukka on välillä samannäköinen kuin peura ajovaloissa, kun lapsista (ja erityisesti kakkavaipoista) tulee puhe. Tiedän kuitenkin, että hän haluaa lapsia, eikä päätös ole yksin minun, vaan molemmat ollaan mukana! :tender:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies kypsytteli ajatusta piiiiiitkään ja hartaasti, mutta nyt häiden myötä tuli vihreää valoa.

 

Sama juttu täällä. Kuukausi vielä odotellaan ja sitten saa vauva tulla. Ei mies kyllä ulospäin mitenkään kuumeile, mutta enpä minäkään jaksa erityisemmin vauva-asioista hössöttää. Sitten kun tärppää, koko asia tuntuu varmasti paljon todellisemmalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

hitaasti mennään, välilä en jaksaisi itse enää odottaa nyt ajattelin että jos ens vuoden alusta ehdottais vienosti että jos alkais yrittää...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä se meni alussa niin että mieheni rupesi puhumaan lapsesta ja näytti lehdistä vauvan vaatteita ja muita varusteita, sitten vauvakuume iski minuun ja oikein kunnolla :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun mieheni on kyllä ihan täysillä tässä vauvakuumeessa mukana. Jo heti aivan seurustelu alku aikoina mieheni teki hyvin selväksi, kuinka tärkeitä lapset hänelle ovat ja miten kovasti hän toivoo jonakin päivänä saavan oman lapsen. Minusta tuo tuntui niin sympaattisen ihanalta. :girl_in_love:

Olimme sopineet jo aika päiviä sitten, että häiden jälkeen saa lapsi tulla. Nyt ollaan naimisissa ja voi tuota miestäni. On niin täpinöissään. Kantaa kaupasta minulle Greippimehua, on alkanut itsekin käyttämään vehnäalkioöljyä, toi minulle apteekista raskausvitamiineja jne. Sanotaanko, että häiden jälkeen (vajaa 2kk mennyt), on parisuhteemme aivan ihanaa ja mieheni vauvakuumeilu kanssani tosi romanttista. Olen kyllä tällä hetkellä erittäin onnellinen ja rakastunut! :girl_pinkglassesf:

 

Hih, mun mies on samaa laatua. Sille tämä koko projekti oli alussa suurempi asia kuin minulle, mutta tässä kuukausien kuluessa tästä on kehittynyt molemmille yhtä tärkeä, yhteinen "projekti". Miehen ehdotuksesta hommattiin ovistikkuja, mutta greippimehusta ja vehnänalkioöljystä se ei ilmeisesti ole vielä tietoinen, kun ei ole sellaisia mulle hommannut :girl_haha: On se niin ihana. Itsestäkin tuntuu hyvältä, kun tietää toisen olevan täysillä mukana ja on joku jonka kanssa jakaa nämä kaikki tuntemukset ja vaiheet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eli miten teillä mies suhtautuu vauvakuumeiluun? Kummalla teistä on kovempi vauvakuume? Ja täällä saapi jaella myös kiitoksia rakkaille miehille (tahi sitten ärsyillä, jos on tullut kummaa kommenttia kuumeiluun liittyen) smile.gif

 

Mies suhtautuu mun hulluun kuumeiluun ihan hyvin. :D Jaksaa jopa kuunnella jos selitän kamalasti jotain vauvahömppää. :lol: Mulla taitaa olla tosiaankin todellakin isompi vauvakuume kuin miehellä. Siis kyllä hänkin lapsia haluaa ja näin, muttei sillai kuumeile, kuten minä. B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies on ihanasti mukana, haluaa tietää kierron vaiheista ja on fiiliksissä siitä että "yritetään lasta" :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mies lämpeni asialle hitaammin kuin minä, miettii sitä, ettei päästä sit koskaan kaksi mihinkään (isovanhemmat eri kaupungissa) ja ajattelee muutenkin "järjellä". Siis ei järjellä niin, että se kaksin pääseminen olisi pääsyy, vaan miettii rahaa ja mun työkuvioita sitten äippäloman jälkeen. Sitten kun itku silmässä sain lopulta kerrottua, että ihan oikeasti on kuume nyt todella paha ja haaveilen asiasta joka päivä, niin vastaus oli, että sitten meillä ei oo muuta mahdollisuutta kuin alkaa yrittämään. <3 Mies on todella lapsirakas, eikä sinänsä ole kauhuissaan asiasta, vaan ehkä hieman liikaa miettiin, että onko oikea aika. Talo ja farmariauto on, joten niistäkään ei tarvii huolehtia. Nyt se kuitenkin itse teki lopulta sen päätöksen, että yritys on aloitettu ja lasta toivoo. Tietyllä tavalla hän toivoo lasta "minun vuokseni", mutta ei todellakaan painostettuna (vuoden sisällä tehty kaksi ulkomaanmatkaa ja niillä kummallakin olen kuumeesta maininnut). Siinäkin hän ajattelee järkevästi, sanoi, että eihän hän voi kaikkein rakkaimmaltaan evätä suurinta tämän hetkistä haavetta elämässä. :give_heart: Muuten en hössötystä ja hömppää viitsi hirveästi miehelle mainostaa, voin hössöttää ystävien kanssa (jotka eivät yrityksestä tiedä, mutta joilla itsellään on pieniä lapsia), etten pelota miestä toisiin aatoksiin. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisestä ja toisesta minä olen kuumeillut enemmän, nyt kun on kolmannesta lapsesta ollut

puhetta, on mies päästänyt yllättävän kuumeilevia kommentteja ja luulen hänen kuumeilevan enemmän

(toki eritavalla) kuin minä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mies on kasvanut tässä vuoden yrittämisen (ja yhden keskenmenon) jälkeen ihan kunnon kuumeilijaksi! Eniten sitä huvittaa se, kun mä "käsken" sen kotiin vauvantekohommiin, me kun nähdään muuten epäsäännöllisesti töiden takia, vaikka yhdessä toki asutaankin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hitaast mutta varmasti mies alkaa olla sitä mieltä että kyllä se vauva olisi tervetullut. :grin:

Edited by shantia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauva on ollut tähän perheeseen tervetullut jo noin yhdeksän kierron ajan. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, emmekä me puhu aiheesta juuri ollenkaan. Aluksi mies oli silittelemässä koko ajan mahaani ja pohtimassa, olisiko siellä jo vauva, mutta nyt en viitsi edes kertoa menkkojen alusta, kun en kestä nähdä toisen ilmeiden venähtämistä. :( Täällä siis vain pannaan niin maan *keleesti.

 

Ja tokihan viihteellä ollessa tuo mies kertoo että yritämme vauvaa, eikä tulosta ole tullut. Sovimme, että sanomme kavereillemme kertovamme kun on jotain kerrottavaa, muuten ei tarvitse arpoa juomisiani tai juomatta olemisiani.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kuumeillaan yhdessä kolmatta, ihan vielä ei yritetä, mutta lähitulevaisuudessa. Kylläkin kuumeilu oireilee meillä miehen kanssa eri tavoin. Minä taidan höpöttää asiasta enemmän, mutta mies on omalla hiljaisella tyylillä mukana :lipsrsealed: Mutta täytyy kyllä sanoa, että on tuo mies kyllä niin ihana, lapsirakas ja perhekeskeinen :d_lovers:

Edited by onnellinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen kuumeillut enemmän ja vähemmän jo vuodesta 2009, mies ei niinkään. On melko hitaasti lämpiävää sorttia tässä vauva-asiassa. Nyt on sitten vihdoin lämmennyt ajatukselle ja yritys alkaa ensi kuussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

kyllä minä taisin aluksi enemmä kuumeilla, mutta nyt kun valitettavasti koimme keskenmenon niin huomasin mieheni surevan sitä paljon voimakkaammin kuin mitä itse surin. ja kyllä hän nyt on se ketä puhuu jo seuraavista yrityksistä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eiköhän sen ole näin, että miehet tulevat perässä tässä kuumeilussa.. vaikkakaan ei voi sanoa että oma mieheni aivan kuumeilisi, mutta selkeästi huomioi ympärillä olevia lapsia ja puhuu lapsista.. niin ne kypsyy perässä kun pari vuotta sitten hän ei ollenkaan tiennyt haluaako lapsia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä mies on pahempi kuumeilija. Vauvakuume ilmeni ensimmäistä kertaa niin, että mies tuumasi "minun puolestani voit vetää ne pillerit vaikka vessanpöntöstä alas". Kun ne pillerit oli heitetty mäkeen, alkoi armoton raskaustestien hamstraaminen ja vauvatarvikkeiden pläräily netistä. Välillä hän kuuntelee ja silittelee masuani, että joskos siellä jo salamatkustaja olisi. :wub: Nimiehdotuksiakin välillä heittelee, vaikkei ole vielä vauvasta tietoakaan. Ja tietty nämä "auto ja asunto uusiks!"-höyryämiset on päivittäistä. Kyllä tuosta miehestä vielä mainio isä tulee. :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana mies siulla emmelie! Meillä oli niin, että mie oon kuumeillut jo useita vuosia, enemmän oikeestaan vuodesta 2009 toukokuusta kun mentiin naimisiin, eli 4vuotta kauheaa vauvakuumetta takana siis miulla. ja jos totta puhutaan, niin sitä ennenkin oli kyllä jo ilmassa, mutta häihin sain keskitettyä energiani :grin:  siinä menikin sitten se reilu kolme vuotta, että sain miehen ylipuhuttua vauvan hankintaan. Mies kun halusi, että meillä on oma auto, talo ja molemmilla vakipaikat ennen kun käydään vauvaa yrittämään. Viimeinenkin kriteeri täyttyi viime vuoden syksyllä kun minä sain vihdoin vakipaikan.

 

Aluksi mies suhtautui hyvinkin järkevästi ja tyynnyttelevästi vauvahaaveisiini ja edelleenkin jaksaa olla positiivempi kuin minä, vaikka huomaa jo miehestäkin, kun on se yhdeksän kuukautta kohta yritystä takana, että ihmetteleehän tuokin jo miksi tämä ei ollutkaan niin helppoa. Onpahan ainakin ollut miehellä aikaa sopeutua, se hyöty tästä pidemmästä yritysajasta ainakin on ja alkaa selvästi tuo mieskin jo toivomaan vauvaa ihan eritavalla kuin yrityksen alussa. Vähän hitaasti lämpiävää sorttia on tuo miun mies :grin:  mutta ihana :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin mies on onneksi täpinöissään, vaikkei sitä ulospäin niin näytäkään. Tai miten sen nyt ottaa.  :rolleyes:  Tänään juuri seksin jälkeen nosti koipeni ylös ja "ravisteli" siittiöitä kohti kohtua  :D Nimet hänellä on jo lapsille valmiiksi (vaikkakaan pojan nimelle en itse ole lämmennyt  <_<) ja myös kuuntelee ja silittelee vatsaa, kuten teillä emmelie, vaikka vasta raskauden yrittäminen aloitettiin.  :girl_haha:

 

Häät juuri vietettiin ja omakotitaloon muutettiin, molemmilla on vakityöt ja kaksi koiraakin perheeseen kuuluu. Tuntuu siltä että elämän parasta aikaa tässä parhaillaan vietetään kun yhteistä tulevaisuutta rakennetaan. Oikein kovin tervetullut se vauva olisi... Toivottavasti ei anna kohtuuttoman kauaa itseään odottaa  :wub:

Edited by marsipaanimakeinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now