sylvi-neiti

Sisarusten nimeäminen

317 posts in this topic

Me on miehen kans puhuttu, että jos saadaan yhteinen lapsi niin huomioidaan miehen aiempien lasten nimet myös ja nimetään yhteinen siten, että sointuu vanhempien sisarusten nimiin :) Eli siis jos vanhemmat sisarukset on Matti ja Maija niin nuorimmainen ei ole mikään Annabella-Veronica tai Michael-Immanuel :D Mitään tiettyä kirjainta tms. ei olla päätetty.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapset saaneet toisiinsa sopivat kuitenkin tarpeeksi erilaiset ja ehdottomasti erikirjaimilla alkavat, samanpituiset nimet. :D Ja muutama kirjain ollu pannassa lisäksi.. jatkoa sisarussarjaan alkaa olla hankala keksiä. olenkin päätynyt että jos kolmas on erisukupuolta saa nimi erota kahden edellisen nimestä esim pituudella ym.. kuhan sopii sarjaan ja mieluiten omalla kirjaimella alkavaa,,, ja toki ei ainakaan antamis hetkellä saa olla väestörekisterikeskuksen listauksessa mitenkään suosittu mieluiten alle 1000 kantajaa oleva nimi.,..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselle on tärkeää, että sisarusten nimissä on joku "punainen lanka", oli se sitten kirjoitusasullinen tekijä (kirjainten/tavujen määrä, vokaalien määrä, tuplavokaali/-konsonantti, tietty pääte jne.), merkityksellinen tekijä (merkitykselliset nimet (Aarre, Onni jne), luontonimet jne.) tai inspiroivat tekijät (kirjojen/kirjasarjojen perusteella nimetyt (Peppi ja Ronja), raamatulliset nimet (Iisak ja Jaakob) jne). Mielestäni joku yhdistävä linkki nimissä tulee olla, se on vain vanhemmista kiinni kuinka obvious linkki on ;)

Itsekään en pidä yllätyksettömistä Miia-Tiia-Piia tai Mikko-Minna-Maija-Marika -yhdistelmistä, mutta esimerkiksi Tuukka ja Juulia  ja Astrid ja Ingrid ovat "sisarusnimiä" olematta kuitenkaan liian samanlaisia.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Musta on myös mukava tuollainen "samankaltaisuus" sisarusten nimissä. Varsinkin juuri nuo inspiroivat tekijät, oli se sitten vaikka juuri eri kirjoista tai historian tapahtumista. Ja että nimet olisivat jollain tavoin sitten samankaltaisia kirjoitusasuiltaan (eli ei sisaruksia tyylillä Disa ja Olavi-Santeri).

 

Meillä mä oon näitä nimiasioita pyörittänyt jo vauvakuumeissani enemmän kuin tarpeeksi. Muutamia pointteja on siis jo mahdollisten sisarusten nimiä varten "taululla":

  • Esikoinen kun saanut kutsumanimeksi varsin perinteisen nimen, jota löytyy varmasti suomen historiasta vaikka kuinka pitkälle. En osaisi kuvitella toiselle mitään modernia ulkomaalaisperäistä nimeä, vaan hyvin suomalaisen nimen tulee seuraavakin saamaan. Ei meillä miehenkään kanssa ole mitenkään erikoiset nimet :)
  • Ja koska esikoisella on kolme nimeä, haluan kolme nimeä myös mahdollisille tuleville sisaruksille.
  • Nyt pojalla keskimmäinen nimi tulee tavallaan isältään, joten seuraavalla tulee yksi nimi tavallaan minulta. Mulla on jo varastossa tällainen nimi sekä tytölle että pojalle, uskokaa tai älkää :D
  • Esikoisen kolmas nimi esiintyy sekä mun että miehen suvussa. Tulevilla tullaan myös etsimään nimet suvusta. Itsellä on näitäkin jo varastossa valmiiksi miehelle ehdotettavaksi, kun tuli tutkittua sukukirjoja esikoisen odotusaikana. :)

 

(Ja hieman ot, niin erityisesti haluan ehkäistä sen, ettei tule tätä urbaania legendaa Matteus, Markus, Luukas ja Pasi. :D )

Edited by Onda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on vaan lähdetty miettimään lapselle kivaa nimeä, eikä sisarusten nimiä ole siinä sen kummemmin huomioitu. Ainoastaan sen verran, ettei nimet nyt olisi täysin eri maailmasta tai sitten liian samanlaisia. Lasten nimet ovat eri pituisia, osa alkaa samalla ja osa eri alkukirjaimella. Pojilla on kaksi nimeä ja tytöllä kolme. Tytölle piti antaa kolme nimeä, koska mulla oli mielessä vaikka kuinka monta ihanaa tytön nimeä, mutta tyttöjä tuli vain yksi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli nuoremman nimeäminen sen verran hankalaa eri nimimauista johtuen, että ei siinä liikoja yhteensopivuutta mietitty. :D Mutta olihan se silti takaraivossa, etenkin kun ihan vaan siitä omasta nimimausta johtuen tykkäsin edelleen juuri niistä esikon nimen tyyppisistä. Mallailin kyllä kaikkia nimiehdotuksia esikon nimen pariksi ja lopullisessa nimessä taisin käyttää yhteensopivuutta puolestapuhujana miehelle nimeä myydessäni. Yhtään nimeä ei taidettu hylätä (vain) siksi että olisi liian erilainen, mutta joitain liiasta samankaltaisuudesta.

 

Lasten nimissä on yhteistä mun mielestäni tyyli, molemmat ovat melko lempinimimäisiä. Kirjain- ja tavumäärä on sama mutta lähinnä sattumalta ja kun en vaan tykkää pidemmistä nimistä. Kirjaimia on yksi yhteinen, joka mun korvissa selvästi yhdistää nimiä, ja aiheuttaakin pohdintaa pitäisikö tuo kirjain sisällyttää myös mahdollisten pikkusisarusten nimiin. Veikkaan tosin ettei mies olisi sitä mieltä ja taistelukenttänä olisi ihan kaikki nimet. :P

 

Nimet ovat molemmat suht harvinaisia, joka oli kriteeri lähinnä välillisesti: halusin nimen, jolla ei ole itselleni kasvoja, niin ihan yleisimmät ei käyneet. Esikon ajan listalla oli tosin aika paljon niihin aikoihin yleistyneitä, satuttiin vaan valitsemaan harvinaisempi. Pienemmän aikaan moni noista esikon listan nimistä löytyikin jo lähipiirin lapsilta, lapsilähipiiri kun oli oman lapsen myötä melkoisesti kasvanut. Toinen nimistä tosin taitaa olla yleistymässä, mutta ei sillä väliä. Yleistä yleisyyttä en pidäkään järin hyvänä kriteerinä, kun usein sitä on mahdoton ennustaa.

 

Mietin siis nimiä vähän väliä, vaikka asia ei todellakaan ole ajankohtainen. :grin: Yhdessä tämänhetkisistä suosikeista mulla on ongelmana sen merkitys. Toisella tytöistä on merkitysnimi, toisella ei. Voinko antaa kolmannelle merkitysnimen, jonka merkitys on vieläpä samankaltainen kuin isosiskollaan? :girl_sigh: Muuten kaikki kolme nimeä sopivat musta yhteen. Muista suosikeista yksi alkaa samalla kirjaimella kuin toisen tytöistä ja parissa ei ole tuota yhdistävää kirjainta. Täydellistä ongelmatonta vaihtoehtoa en ole vielä keksinyt. :D Onneksi ei tosiaan ole kovin ajankohtainen ongelma. :P

 

Lähipiiri muuten odotti nuorempaa nimetessämme selvästi enemmän samankaltaisuutta nimiin kuin me itse, esim. suosittu ajatus taisi olla, että nimessä on tuplavokaali kuten siskollaan. No eipä ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuopus on vielä mahassa, mutta mun ehdoton kriteerini oli, ettei tuu liian samanlaisia nimiä. Ei siis mitään Tupu-Hupu-Lupuja. Meillä on ollut aika tarkkaa valita sopiva nimi, kun sukunimessä on skandeja ja miehen toiveesta kutsumanimessä ei saa olla ärrää, kun sukunimi alkaa R:llä. Esikoisen etunimi on kansainvälinen (tyyliin Anna, Emma jne), joten samalla linjalla mennään aika pitkälle, lyhyt ja kuitenkin suomalaiseen nimeen sopiva. Mua vähän hiertää nämä Vanessa Jennifer Möttöset ja Ridge Edgar Hämäläiset. Tyyli siis pysyy samana lasten nimissä, vaikka eivät muuten olisi kovin yhteneviä, esim. ala samalla alkukirjaimella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä asia on ollut kovasti mielessä, kun kolmonen syntyi kesällä ja oli nimeä vailla. Mielipiteitä on monia puolesta ja vastaan, itselleni on ollut alusta saakka selvää, että joku idea lasten ja erityisesti sisarusten nimeämisessä on.

 

Meillä esikoispoika sai aikoinaan kaikki kolme nimeään niin, että ne löytyivät kaikki suvuistamme. Etunimi on perinteinen nimi, mutta tuntui silti tuoreelta. Meillä on miehen kanssa molemmilla kolme nimeä, siksi lapsemme sai myös kolme nimeä. Esikoisen nimi alkaa A-kirjaimella.

 

Kakkonen on tyttö. Hänelle etukäteen ajateltu nimi tuntui aikoinaan lopulta liian samanlaiselta esikoisen nimen kanssa ja niin nimen alkukirjain meni vaihtoon. Tytön nimi alkaa S-kirjaimella. Yhtäläisyytenä esikoisen nimeen hänelläkin on kolme nimeä, jotka kaikki löytyvät suvuistamme.

 

Kolmosen nimi päätettiin niin, että jos kuopus olisi ollut poika, olisi nimi alkanut myös A:lla ja tytön nimi S-kirjaimella. Kun saimme tytön, nimi noudattelee suvun nimiä lukuunottamatta etunimeä, joka muuten sopii kakkosen nimeen ja äänteellisesti kuitenkin yhteen myös esikoisen nimen kanssa. Kahdella ensimmäisellä lapsella toiset nimet ovat kaksitavuiset, kuten kolmosellekin tulee. Kolmannet nimet ovat olleet kolmitavuisia ja tälle kolmoselle olisi ollut vaihtoehtona kakkosen kolmatta nimeä mukaileva kolmitavuinen nimi (ei suoraan suvusta, mutta lähellä oleva muunnos). Nyt kuitenkin kuopuksemme saa nelitavuisen, suoraan suvusta tulevan nimen, josta pidimme miehen kanssa molemmat. Harvoin niitä kaikkia nimiä edes kysytään tai niitä kerrota, mutta on kiva kuitenkin ajatella, että joku tarina nimiin liittyy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuten monista muistakin, musta olis ihana että nimillä olisi sama "aihe", esim. Siskokset Hilla ja Pihla tai muut luontonimet esim. Tuuli, Pyry, Paju ja Vilja. Onneksi luontonimiä on vaikka kuinka! Näin josssin ihanan sisarusparin Isla ja Sisu, molemmat suomalaisia jäänmurtajia :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoiselle valittiin nimi sen mukaan,mikä kuulosti kauniilta. Esikoinen sai sitten syntymästään seuraavana vuonna nimipäivän. Sisaruksille haluttiin sen vuoksi myös nimet,joilla on nimipäivä. Muuten ei ollut mitään tiettyä sarjaa tarkoitus olla. Tytöt alkavat silti molemmat M-kirjaimella,mutta tulee jotain ihan muuta.

Niin,joo. Kaikki ovat saaneet nimensä jonkun urheilijan mukaan.

Edited by Sippura

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on nyt pienehkö ongelma, kun kaksi vanhinta on L-alkuisia, ja nyt tyttölupaus taskussa ollaan ihan jäissä että pitäiskö jatkaa L-linjaa (jolloin vaihtoehtoja on tosi vähän ja nekin vähän plääh), vai rikkoa sarja... :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekaterina mun mielestä 2 ei oo vielä sarja mutta kolme on jo. Tosin oma lehmä ojassa, oma sisarussarja 3 lasta ja itse se eriävällä kirjaimella alkava. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Samaa mieltä, en rajoittaisi nimipohdintoja alkukirjaimen takia etenkään jos ne kyseisen kirjaimen vaihtoehdot ei tunnu hyviltä. Ja sit jos kolmella lapsella alkaa samalla kirjaimella, niin sille teoreettiselle neljännelle olis lähes pakko keksiä samalla kirjaimella myös, ja sit se vasta vaikeaa oliskin. :D

 

Mä ajattelen muutenkin niin, että lähtökohtaisesti jokaisen lapsen nimi valitaan omana kokonaisuutenaan ja se sisarusten nimien yhteensopivuus on sit korkeintaan lisäplussa. Se mulle on tärkeää, että jokaisella lapsella olis joku nimi suvusta. Meidän nimimaulla kyllä lasten nimistä tulee ainakin jokseenkin yhteensopivia, koska tykätään molemmat etuniminä suomalaisista, kaksitavuisista, ei ihan superyleisistä nimistä. Meidän käsitys hyvän kuuloisista kokonimirimpsuista on myös aika yhteneväinen. Mutta mikään itsetarkoitus se yhteensopivuus ei ole. Sitä oon vähän pohtinut, että haittaako, kun yks meidän nimisuosikeista kuopukselle olis sellainen, että kun sen sanoo peräkkäin esikoisen nimen kanssa, niin meinaa mennä kieli solmuun. Mutta ehkä vähän päätymässä siihen, että ei se niin kauheesti haittaa, ei kai niitä tilanteita niin älyttömästi tule kun tarttis nimet sanoa peräkkäin.

 

Meillä muuten hyvin todennäköisesti tulee lapsille eri määrä nimiä (ainakin siinä tapauksessa, että tää toinen on tyttö kuten lupailtiin). Meillä oli esikoisen kanssa tästä vähän vääntöä kun mun suvussa on kaikilla kolme nimeä ja mä pidän siitä tyylistä, miehen suvussa taas kaikilla kaksi ja hän pitää siitä. No, mä myönnyin esikoispojan kohdalla kahteen nimeen, koska tiedossa oli, että tytölle tulisi ilman muuta kolme nimeä yhden suvussa kulkevan nimen takia. Näin saadaan sit molemmat tahtomme läpi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkäs olisi Ekaterina, että siellä tytön nimessä olisi se sama kirjain, muttei kuitenkaan alussa? Silloin tulisi myös äänteellistä samankaltaisuutta.

 

Tyyliin Ella, Elli, Ellen, Hilla, Helle, Alli, Salli jne. (näitähän riittää).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta Helmi, ei mikään huono idea :P mä oon vähän jättänyt tän herran haltuun, et se oikea nimi voi vaikka putkahtaa ihan huomaamatta. Tekonimenä on nyt Bertta (mun isän äidin äidin nimi) ja mitä enemmän makustelen sitä, sitä enemmän tykkäisin siitä etunimenäkin :girl_crazy:

Edited by Ekaterina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä oon haaveillut että kaikille lapsille tulisi viisikirjaimiset nimet koska minulla ja miehellä on viisikirjaimiset etunimet ja tytön nimi on valmiina, yllättäen viisi kirjainta. Olen myös haaveillut että kolmannet nimet alkaisivat samalla kirjaimella jotta ei tarvitsisi etunimiä mätsäillä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en antaisi lapsille esimerkiksi samalla kirjaimella alkavia nimiä tai jotain "teemanimiä", vaikka toisalta en antaisi myöskään mitään todella erilaisia, esim. toinen hyvin kansainvälinen ja toinen joku perisuomalainen Väinämö :lol:

 

Minulla ja sisaruksilla on tosin nimissä sellainen "teema", että kaikki ovat nelikirjaimisiä. Äitini joskus sanoi päättäneensä, että hänen lapsillaan tulee olla nelikirjaiminen nimi, koska hänellä itsellään on kaksiosainen nimi yhdysviivalla, eikä sitä ikinä kirjoiteta mihinkään oikein. Meillä on kaikilla siis suht perusnimet, jotka alkavat eri kirjaimella.

 

Itse olen vähän samoilla linjoilla, haluan antaa lapselleni lyhyehkön "perusnimen", sellaisen joka löytyy almanakasta. Kirjainmäärällä ei tosin ole niin väliä, tämänhetkiset lempinimet kummallekin sukupuolelle ovat viisikirjaimisia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now