Talvitenavat, kevätnuppuset, kesämuruset ja syksyn söpöläiset!

[siivetön]

Meillä esikoinen syntyi keskelle kovia pakkasia, joten sisällä oloksi meni. Tosin kesän lämmöstä on ollut ihana nauttia puoli vuotiaan kanssa.

Itselle odotuksen tukalin vaihe sattui syksy, joten se meni helposti.

Nyt toista odotellessa joutuu varmaankin hankkimaan enempi pitkähihaisia mammavaatteita.

Mutta todennäköisesti tälle toiselle voisi äp talvihaalarikin tulla käyttöön, esikoiselle kun se olisi sopinut juuri kesällä

 

+ Alkutalven vauvalle helppo pukea vaatetta, kun ei osaa ite vastustaa

+ kesä helpompi hieman vanhemman vauvan kanssa

- kovat pakkaset hankaloittavat pienen vauvan ulkoilua

[Liya]

Meidän vauva syntyi lokakuun lopussa. Huonoja puolia ajankohdassa oli pimeät päivät, kun muutenkin oli vähän synnytyksen jälkeistä masennusta, ja vauvan pukeminen talvivarusteisiin, kun se raukka vihasi pukemista ja huusi itsensä aina hikiseksi ennen kuin päästiin edes pihalle.

 

Hyviä puolia oli ehdottomasti se, että omat makkarat sai talvivaatteiden alle piiloon, niin kuin sasakin jo mainitsi, ja se että kesällä maha oli vielä aika pieni ja olo kevyt.

[SnowWhite]

Voisin lisätä omaan listaani pitkänä miinuksena, että tänä kyseisenä kesänä on ollut kyllä todella hel*****listä olla näin pitkällä raskaanaVarmaan myöskin niillä, joilla lapsi on syntynyt 30+ kuumuudessa, ei myöskään ole hääviä imettää ja yrittää nukuttaa lasta.

[onion]

Esikoinen on syyskuun vauva.

 

Kivaa oli, että sai nauttia (silloin ihan sopivan lämpöisestä) kesästä rannalla, veneellä, liikkuen.. Tykkäsin pitää kesävaatteita joista vatsa näkyi. Toisaalta kun veneiltiin myös aikaisin aamulla ja viileämmillä säillä, tuli toppavaatteidenkin sopivuutta kokeiltua melkein loppumetreille saakka, ja takki menikin juuri ja juuri kiinni niin kauan kun tarvikin (housut oli sitten vyöllä köytetty kiinni kun vetskari ei enää mennyt). Eli uskoisin pärjääväni talviraskaudenkin kanssa (tietysti seuraavalla kertaa voi vatsakin kasvaa isommaksi).

 

Mitään kovin negatiivista en keksi, tai ehkä se pimeyden lisääntyminen kun muutenkin väsytti yövalvomiset.. Ja sitten seuraavana keväänä ja kesänä oli ihanaa tutkia heräävää luontoa pienen uteliaan kanssa.

 

Toinen on haaveissa ja vaihtelun vuoksi tahtoisin sen syntyvän ihan eri vuodenaikaan kuin esikoisen, eli talvella tai keväällä. Aika monet tuntuvat ajattelevan että sama aika ois hyvä kun käy sitten samat äitiysvaatteet ja synttäreitä voi juhlia yhdessä, mutta mä haluaisin kokea 'ääripäät', koska lapsiluku jää todennäköisesti kahteen, jos siis se toinen meille suodaan.

[nappu]

Esikoinen syntyi marraskuun puolivälissä ja kuopusta odotellaan lokakuun lopulle.

 

+ Kesän kuumimmat helteet ajoittuivat sopivasti keskiraskauteen, kun ei ollut enää huono olo eikä vielä liian raskas olo. En mä silti jaksanut juuri mitään sen läkähdyttävän kuumuuden vuoksi, mutta ainakin sen sieti paremmin kuin olisi sietänyt ensimmäisellä tai viimeisellä kolmanneksella. Loppuraskaus on helpompi syksyn viileillä ilmoilla.

+ Kesällä maha oli juuri sopivan kompakti mukana kuljetettavaksi, mutta kuitenkin selkeä vauvamaha, jota oli ihana esitellä.

+ Syksyllä pärjää kerrospukeutumisella aika pitkään, ei välttämättä tarvitse ostaa vatsaa varten uutta takkia.

+ Viimeksi mulla meni talvi ohi ilman kaamosmasennusta ensimmäistä kertaa varmaan kymmeneen vuoteen, kun olin niin vauvahuumassa.

+ Syksy/talvivauvan kanssa on ihanaa, kun voi hyvällä omatunnolla käpertyä kotiin tutustumaan tulokkaaseen ja pesiä kaikessa rauhassa eikä tarvitse olla koko ajan menossa kuten kesällä. Sitten kesän tullen onkin vauva jo niin iso, että ulkona on mukavampaa liikkua ja touhuta, eikä itsekään (toivottavasti) enää ole sellaisessa väsymyssumussa koko ajan. Vauvan uskaltaa jo jättää vähäksi aikaa hoitoonkin, jos haluaa käväistä jossain vaikka kahden kesken.

+ Raskauskiloista pääsee sopivasti eroon ennen seuraavaa bikinikautta.

+ Pienen vauvan talvipukeminen on helppoa, kun vauvan voi pakata topattuun pussiin eikä tarvitse tunkea vastahakoisia raajoja hihoihin ja lahkeisiin.

 

- Talvikauden pimeys voi käydä rankaksi, varsinkin jos on kauhean väsynyt.

- Jos on kovat pakkaset, ulkoilu on hankalaa ja kotiin on helppo eristäytyä liikaa. Mökkihöperyys uhkaa.

- Vaikka vastasyntynyttä onkin helpompi pukea ulkovaatteisiin kuin kiemurtelevaa isompaa vauvaa, ei se silti hauskaa ole..

- Joidenkin näkemysten mukaan talvivauvoista kasvaa masentuneempia ja huonommin menestyviä aikuisia kuin kesävauvoista.. (Joulukuun lapsena voin vahvistaa tämän omalla kohdallani.. )

[fleur]

Meillä on syysvauva.

 

Allekirjoitan nuo syyskuun vauvaa koskevat plussat mitä on mainittu enkä rupea niitä uudelleen luettelemaan, ehdottomasti kätevimpänä asiana pidän tätä:

 

+alkusyksyn odottaja ei joudu hommaamaan mitään äitiystakkeja, äitiyssukkahousuja jne. kun edellisenä talvena maha on vielä pieni ja vauva ehtii syntyä ennen kylmiä kelejä.

 

Mutta sitten yksi miinus jota ei ole (kai) mainittu, jonka huomasin verrattuna tähän toiseen odotukseen:

 

-alkuraskauden väsymys ja pahoinvointi ajoittuvat tammikuulle, pimeään vuodenaikaan, joka pahentaa väsymystä, ja toisaalta talvella on ruokayökötysten kanssa paljon hankalampi löytää sopivaa syötävää - nyt toisessa raskaudessa tuntui hyvältä kun alkupahoinvointi ajoittui touko-kesäkuulle ja sai niin paljon raikkaita tuoreita kotimaisiakin kasviksia ja hedelmiä joita pystyi syömään silloinkin kun oli tosi kökkö olo.

 

 

Toista odotetaan meille vuodenvaihteessa. Tästä toisesta raskaudesta ei vielä kaikkea tiedä, mutta ainakin nyt tuntuu kivalta ajatus siitä että saa lopettaa töissä silloin kun on rankinta herätä aamulla, eli marraskuun pimeillä. Ja kun viimeksi ainakin meni eka kuukausi synnytksen jälkeen kotona "pesiessä" niin niin nyt se kuukausi olis tammikuu, joka on ainakin minusta vuoden pitkin ja raskain kuukausi. Eli ei tarvi murehtia sitä ettei saa nenäänsä ulos.

[sinime]

Tätä ketjua oli kiva lukea, joten nostan

[Sippura]

Meille tuli alkukesän vauva ja mielestäni aika ihanteellinen aika.

 

Plussat

 

- ei tarvinut hankkia uusia päällysvaatteita raskauden vuoksi, kun maha oli vatsa loppukeväästä iso siinä vaiheessa, kun ei enää tarvinut takkia

- ei paljon vaatteita lapsen päälle

- pääsi heti ulkoilemaan lapsen kanssa

- isä oli pitkään kotona, kun oli isyyslomaa ja kesälomaa

- ystävät ja sukulaiset kauempaakin pääsevät kyläilemään aika pian, kun on loma-aika

- lapsi oppii kävelemään niin, ettei tarvi olla ulkona topattuna

- äitiyspakkauksen haalari on sopivan kokoinen talvikautena

 

Nämä kaksi viimeistä riippuvat tietysti lapsesta.

 

Miinukseksi keksin lapsen kannalta sen, että sitten, kun on isompi, niin synttäreiden viettäminen voi olla hankalaa kesällä, kun on perheiden loma-aika.

[Eppa]

Meil on esikoinen talvivauva (syntynyt marraskuun lopussa) ja kuopus kevätvauva (syntynyt huhtikuun lopussa), ja molemmissa oli puolensa. Keväällä oli ihana, kun pääsi vauvan kans pian ulos, kun taas talvivauvan kanssa sai (joutui) olla pari ekaa viikkoa sisällä... Ja itse koin, että marraskuun kaamos oli aika vaikeaa aikaa saada vauva kaikkine yövalvomisineen yms, kun olen muutenkin vähän kaamosmasennukseen taipuvainen... Toisaalta taas oli ihanaa, kun jouluna oli ihan pikkuinen vauva... Kevätvauvassa oli muuten plussaa myös se, ettei tarvinnut olla niin huolissaan rintojen paleltumisesta kuin talvella... jne.

 

Ottaisin ihan minkä vaan vuodenajan vauvan, jos sellainen meille vielä joskus suodaan... Eiköhän sen kanssa pärjätä, oli sit vuodenaika mikä vaan.

[Solja]

Meidän vauva syntyi heinäkuussa, mikä yleisesti ottaen oli musta tosi ihanteellista aikaa saada esikoinen ja allekirjoitankin nuo kaikki Sippuran luettelemat plussat. Jos jotain pitää nostaa yli muiden niin itsellä se oli ainakin se, että lapsen kanssa oli tosi helppoa opetella liikkumaan ja menemään kun toisen pystyi heittämään ihan vaan sisävaatteilla vaunuihin/liinaan. Imetyskin onnistui ihan missä vaan eikä tarvinnut stressata sen vuoksi niin kovasti. Lisäksi oli tosi ihanaa, että mies pystyi viettämään yli kuukauden kotona lapsen synnyttyä, helpotti kovasti arjen opettelua ja esim. sitä imetystä kun itse sai vaan möhniä vauva rinnalla ja mies kantoi ruoat ja juomat eteen ja hoiti kaikki muutkin asiat. Ja kolmanneksi, alun valvotut yöt ja rytmittömyys ei tuntuneet ollenkaan niin pahoilta kesäaikaan kun öisinkin oli suht valoisaa ja itsellä sen vuoksi pirteämpi fiilis.

 

Mulla oli sen verran helppo raskaus, että edes ne kuumat ilmat ison mahan kanssa eivät tuottaneet hankaluuksia. Sen sijaan synnyttäminen ja ne pari sairalassa vietettyä päivää olivat ihan tuskaa kun koko ajan oli ihan älyttömän kuuma ja hikinen olo, varsinkin niissä synnytyksen jälkeisissä hormonihuuruissa. Huonona puolena voisi mainita myös sen, että kesälapsen kanssa moniin harrastuksiin osallistuminen on aika mahdotonta kun valtaosa paikoista vaatii sen kolmen kuukauden alaikärajan, joka tulee täyteen hankalasti kesken kauden ja sitten taas yli puolivuotiaan liikkuvan lapsen kanssa moniin jumppiin yms. osallistuminen on aika haastavaa.

[Guest Gerda]

Meillä on loppukevään vauva. Olen ehdottoman tyytyväinen vauvan syntymähetkeen. Talvellla olisi ollut keskosen kanssa tosi hankalaa, joten koen, että kesä oli siinä mielessä helpompi. Ulkoilu sujui paremmin jne. Samoja pointteja mitä muutkin on nostaneet esiin. Liikkumisen helppous taitaa mullakin tulla ykkösenä, vauva vaan liinaan ja se oli siinä. Tosin suurimman osaa kesästä oli niin kuuma, että liinailu (tai vaunuissakaan) ulkoilu ei oikein tullut kysymykseenkään. Oli myös kiva, ettei tarvinnut sairaalassa hikoilla helteillä ison mahan kanssa, kun raskaus oli muutenkin vaikea. Meillä kyllä jää äp:n haalari käyttämättä, vaikka ihan keskikäyrällä mennään, mutta 68 cm haalarikin on aika reilu vielä...

[Guest Sunflower]

Myös meille syntyi heinävauva ja kaiken kaikkiaan mielestäni ihan hyvä aika oli vauvan tulla. Huonoja puolia löytyi muutama, kun oikein mietti, mutta vähäisiksi jäivät. Itse en oikeastaan kokenut helteitä loppuraskaudessa kovinkaan raskaaksi, kun otti vähän rauhallisemmin. Ennakkoon pelkäsin, miten sektiohaava paranee helteillä, mutta ahkeran suihkuttelun ja ilmakylpyjen vuoksi ongelmia, esim. tulehduksia ei tullut.

 

+ vauvaa ei tarvinnut paksusti pukea, kun oli lämmin

+ isyysvapaa ja osa kesälomasta --> saatiin olla molemmat vanhemmat yhdessä vauvanhoitoa harjoittelemassa useampi viikko ja vuosilomia myös jäi mukavasti vielä myöhemmin käytettäväksi

+ kun raskausmaha oli suurimmillaan oli lämmintä, eikä tarvinnut tuskailla talvitakin ym. vaatteiden etsimisten kanssa

+ koko talven ajan pystyi vielä harrastamaan ulkoliikuntaa erityisesti hiihtoa täysipainoisesti, kun vatsa ei ollut vielä tiellä

 

- aluksi ikävä kyllä ankarat helteet rajoittivat ulkoilua

- kesäloma-ajasta johtuen neuvolan kanssa asioiminen oli vähän sekavaa: sekä kahdella kotikäynnillä että ensimmäisillä käynneillä neuvolassa oli vastaan ottamassa kuka milloinkin juuri noista lomista johtuen

- vaunukoppa on alkanut käydä nopsasti pieneksi: kun vauva oli pienimmillään, vaatetta tarvitsi kaikista vähiten ja nyt kun on muutenkin kasvanut, vaatetta on tarvinnut enemmän eli alkaa olla vähän ahdasta

[Guest Sunflower]

Nyt vasta huomasin, että oli tullut tuplaviesti.

Edited December 29, 2010 by Sunflower

[Guest aggis]

Meilläkin napero syntyi kesäkuussa ja etuna juuri se, ettei ison mahan kanssa tarvinnut kovilla helteillä olla ja toisaalta esim. oma talvitakki meni sen ajan kun sitä tarvittiin. Ei siis tarvinnut satsata erikoisempiin takkeihin, kesävaatteisiin tmv. raskausaikana. Kesällä oli valoisaa ja helppo valvoa. Kesällä ei liiku niin paljoa pöpöjä, joten ei tarvinnut niin paljoa stressata niistä. Kyseinen kesä ei ollut tuskasen kuuma, joten ulkoilukin onnistui eikä tosiaan tarvinnut suuria pukea. Oli siis oikein oiva aika.

 

Nyt toinen ois tuloillaan maaliskuun alussa ja raskausajan vaatteisiin pitää panostaa erilailla. Esim. lämpimiä sukkiksia, takki jne. Liukastumisia saa pelätä ja pelkään myös mahdollisia pöpöjä vauvalle, joita keväisin liikkuu. Toisaalta on kiva, kun kesällä vauva on jo muutaman kuukauden ikäinen, niin osaan ja jaksan nauttia ehkä kesästä paremmin. Ja on ihan kiva jäädä äitiyslomalle tammikuun pimeimpinä aikoina.

[höpöli]

Meillä esikoinen syntyi lokakuussa ja siitä olenkin tänne kirjoittanut vaikka mitä hyvää

 

Kuopus syntyi heinäkuussa. Mua ei häirinny yhtään ne helteet ja toivoinkin, että vauva viihtyisi vatsassa mahdollisimman pitkään, kun ajattelin kestäväni helteet paremmin kuin pieni vauva. Mä vaan nautin keleistä

Miinuksia on muutama: Jälkivuoto oli kamalaa niillä helteillä, enkä päässyt järveen uimaankaan, kun jälkivuoto kesti yli 6 viikkoa.

Vaunukoppa jää pieneks liian aikaisin. Se kuitenkin suojaisi paremmin tuulelta ja muutenkin kylmyydeltä kuin pelkkä ratasosa (johon tietenkin saa lämpöpussin ja makuupussin, ym.).

[Humpuuki]

Mulla on kaksi kesävauvaa ja yksi talvivauva. Kyllä mun mielestä kesä on parasta aikaa saada vauva. Ulkoilu helpompaa ja kaikki nukutusasiat sun muut sujuu ilman sen suurempaa miettimistä. Kuumana kesänä tosin ei ole kiva olla viimeisillään raskaana, mutta kyllä se kesävauvan helppous voittaa.

[Maustekahvi]

Jos kaikki menee hyvin, lapsi syntyy syyskuussa. Hyvä ajoitus minusta, koska vältyn esimerkiksi uuden talvitakin hankkimiselta. Raskausvaatteita on varmaan helpompi löytää ja itsekin tehdä kesälle. Kuitenkaan en myöskään ole ihan viimeisilläni heinäkuun helteillä. Tietenkin on mahdollista, että on kuuma kesä syyskuulle asti, mutta sitten muutan kylpyammeeseen.

[Maria Corona]

Tää on kiva ketju, joten nostetaan ylemmäs.

 

Meillä on talvivauva. Laskettu aika oli jouluna, mutta yli mentiin ja poika syntyi tammikuun alussa. Keksin paljon enemmän hyviä kuin huonoja puolia tälle ajoitukselle. Monet näistä onkin ketjussa jo aikaisemmin mainittukin.

 

+ Tammi- ja helmikuu ovat monesti hieman tylsiä kuukausia: pääsääntöisesti pidän talvesta, mutta se on yleensä kuiva kausi juhlien yms. kivojen juttujen suhteen (jollei itse järkkäile) ja nyt tammi- ja helmikuu menivät ohitse aivan huomaamatta uutta perheenjäsentä ihmetellessä ja uusia juttuja opetellessa. Talvella oli mukava käpertyä vauvan kanssa kotiin kun ei kovilla pakkasilla olisi saanut ulos mennäkään. Nyt kun kesä on aluillaan ja tapahtumia yms. aktiviteetteja enemmän, on vauvan kanssa liikkumiseen jo ehtinyt tottua ja saada "harjoitusta" kevään mittaan.

 

+ Ja vähän edelliseen viitaten, nyt saatiin tammikuulle juhlanaihetta kun silloin vietellään aina tämän lapsen synttäreitä (täytyy vain toivoa, ettei ihmiset ole aivan nääntyneitä joulun ja uudenvuoden juhlimisesta kun kutsumme porukkaa synttäreille).

 

+ Loppuraskaus talvikelillä ei ollut fyysisesti niin sietämätöntä kuin mitä sen oletan olevan helteellä.

 

+ Äitiysloma alkoi marraskuun lopussa - oli mukavaa kun ei tarvinnut ajatella ja hoitaa jouluun liittyviä juttuja työkiireiden kanssa samanaikaisesti.

 

- Talvesta huolimatta olin loppuraskaudesta aika turvoksissa, joten jouduin hankkimaan uuden talvitakin ja talvikengät. Takin sain onneksi lainattua, mutta talvisaappaiden käyttö oli mahdotonta, joten hankin nauhalliset lyhytvartiset talvikengät, muut kenkämallit (saappaat, nilkkurit jne.) eivät olisi menneet jalkaan. No, kenkäostoksillehan ei ikinä jouduta vaan päästään.

[Guest Grenada]

Meillä on joulukuun lapsi.

 

Vuodenajan hyviä puolia olivat mielestäni:

 

*itsellä ei ollut kovin tukala olo loppuraskaudesta, koska inhoan kuumaa ilmaa jo muutenkin.

*talven pimeydessä oli mieluisaa puuhaa - tosin pari ekaa kuukautta meni ihan sumussa, samapa tuo toisaalta olisi ollut mihin tahansa vuodenaikaan..

 

Miinuksia:

*pukemisrumba

*itselle tarvitsi aika paljon talvivaatetta ja muitakin äitiysvaatteita kylmien kelien takia

*ulkona ei voinut paljoa nukuttaa, kun oli kovat pakkaset ja itse esikoisen äitinä oli ylivarovainen ulkona nukuttamisen suhteen

[ade]

Meillä on kesäkuun lapsi ja tammikuun lapsi .

 

Kesäkuun plussia;

en oikeestaan keksinyt ollenkaan muutakun synnytyksen käynnistämiseen ettei tarvinut paljoa siivoa ja kävellä kun rasittu niin helposti niillä helteillä . Vauvalle sai pukea ihania helle vaatteita.

 

Miinuksia;

taas senkin edestä mm. kauheat turvotukset (kengät mm ei enää mennyt jalkaan), hiki oli koko aika ja missään oikeen hyvä olla, loppu viikoilla kaikki odotus ajan vaatteet jo puristi niin että tuntui ettei mitään puettavaa. (Se taitaa olla vaivana kyllä oli sitten minä kuukautena tahansa synnyttää). Synnytin keisarileikkauksella niin pelkäsin herkemmin että haava tulehtuisi.

 

Tammikuun miinukset;

Joutui pukemaan ihan hirveästi ulos, etenkin talvikenkien jalkaan saaminen tuotti tuskaa.

Silloin mulla oli jo yksi lapsi ja sehän piti kanssa pukea ennen kun itse puki ja ennen kun lapsen oli saanut puettua oli jo itse ihan hiestä märkä.

Odotin joulu aattoa koska olin raskaana niin ajattelin että kerrankin saa syödä ihan reilusti miettimättä painoaan. Ja kun ei oikeen mulla ole loppu raskaudesta enää paljoa ruoka maistunut niin pettymys oli suuri kun ei vattaan mahtunut kuin yksi pala kinkkua .

Vauva kun synty niin ulkoiltua ei tullut niin paljon koska oli kovat pakkaset alkoi tuntemaan itsensä jo mökkihöperöks ekan kuukauden aikana.

Eikä isomman lapsen vaatteet kaikki menneet koska edellinen oli kesävauva. Joutui ostelemaan paljon uutta.

 

Plussat; Ettei turvotusta ollut.

 

Nyt meille tulossa joulukuun vauva eli edellisen ra.kanssa varmaan samoilla mennään Paitsi tänä jouluna sitä on jo synnytytty ja kotona tullaan olemaan ekaa kertaa .

[forgetmenot]

Meiltä löytyy syksyn söpöläinen, lokakuussa syntynyt

 

Plussia:

-syksy oli tosi lämmin (etelä-suomessa) ja loppuun asti pärjäsin huppareilla ja neuleella ulkovaatetuksena

-edeltävänä kesänä masu oli juuri sopivan kokoinen, vielä jaksoi painaa menemään vaikka oli kovat helteet ja sainkin paljon kommenttia, että mun olemus ja askel on niin keveä kuin en raskaana olisikaan

-kesällä pärjäsin ostamalla pari kokoa isompia tavallisia vaatteita (esim. t-paidat, hameet, caprit) eikä tarvinnut maksaa omaisuuksia äitiysvaatteista

-vauvan synnyttyä oli ulkona varsinkin iltaisin/öisin ihanan viileä, kun piti poiketa hormonihikeä viilentämään parvekkeelle monta kertaa päivässä

-talvi oli super-luminen ja kylmä, mikä olikin ihana tekosyy jäädä sisälle pesimään vauvan kanssa samaan aikaan, kun kaikki mummelit ja muut pätijät jankkasivat vaunulenkkien ja ulkonukutuksen terveellisyydestä (/pakollisuudesta)

-vauvalla oli heti alusta asti selkeä ero yöllä ja päivällä, koska öisin oli niin pimeää

-nyt ekana kesänä lapsi osaa jo ihmetellä luonnon ihmeitä kuten hiekkaa, nurmikkoa jne. ja tutkia niitä itsenäisestikin (ryömien, kontaten, kävellen) ja voi esim. polskia lasten uima-altaassa pihalla

 

 

Miinuksia:

-päivien lyhyys eli keskitalvella tuli pimeä tietenkin tosi aikaisin, yleensä just kun meillä oli vasta energiat korkeimmillaan ja vaunulenkit pimeässä ei hirveästi napanneet

-pidemmän -20'C pakkasputken osuessa päälle alkoi kyllä seinät kaatua päälle

-välillä kun pääsi vaunujen kanssa alaovelle olikin vastassa puolen metrin syvyistä auraamatonta lunta -> ei kun takas sisälle vaan odottamaan aurausta (talvi olikin legendaarisen luminen, tuskin enää kolmatta samanlaista tulee putkeen)

 

 

Kaikille joiden mielestä pukemisrumba oli hankalaa suosittelen lämpöpussia seuraavan lapsen kohdalla Sellaisella -10'C paikkeillakin riitti meidän mukulalle ihan vaan sisävaatteet (plus tietysti päähän hattua jne.) sinne pussin sisälle. Tosi kätevä shoppailureissuillakin kun ei tarvinnut kuin avata pussin vetoketju ja lapsella oli valmiiksi sopivasti päällä sisätiloihin!

Edited August 2, 2011 by forgetmenot

[Jondi]

Molemmat on syntyny talvella. Talvella ei ollut kovin tuskallista ison mahan koska ei ollut helteitä. mutta oli vaikeeta löytää takki minkä sai paukkupakkasilla mahtumaan kiinni!

 

Nyt oon tänä kesänä huomioinu sen että jo synnyttäneet naiset on edelleen ison mahan kanssa tullu vastaan. Luulinkin et oli huhupuhetta et yks oli muka synnyttäny kun näin sitä, mut sit vähän ajan päästä tulikin vastaan sen mies ja se vauva.. Joo, kaikilla on maha synnytyksen jälkeen vielä iso, muistan kyllä. Mut oon onnellinen et meidän lapset synty talvella eikä kukaan nähny löysän takin alta mun mahaa.

 

Kesällä vois olla aika tuskasta olla myös pienen vauvan kanssa pahimmilla helteillä. Talvella ei sitä ongelmaa ollu ja kummankin lapsen kanssa on käyny niin hyvä tuuri että kun vauvat on ollu pari viikkoisia niin on ollu sen verran lämpimät ilmat että on päässy ulkoilemaan..

[_Pai_]

Meillä heinäkuussa 2010 syntynyt poika. Helteet sen masun kanssa oli täyttä tuskaa ja hankalaa oli vauvan syntymänkin jälkeen. Pieni oli ensimmäiset päivät pelkässä vaipassa kun oli niin kuuma.

Hyvää kesävauvassa on kyllä se että mies pystyi pitämään isyysloman lisäksi kesälomaa.

[Murielle]

Minullakin on lokakuun lapsi ja nyt joulukuinen tulossa. Oonkin lukenut innolla erityisesti joulukuisista erilaisia mielipiteitä.

 

*itsellä toistaiseksi on vain sellainen kokemus, että pahoinvointi joka nyt kesti viikolle 19+0 oli paljon kesäaikaan ja tukalampaa kuumuuden takia.

*Ja töiden kannalta marraskuun puoliväli on tosi hankala jäädä äitiyslomalle, moni projekti jää hankalasti kesken ja jatkajan on lähes mahdotonta hypätä puikkoihin. Vaikka se ei olekaan oma ongelma, vaan työpaikan, niin se mietityttää silti. Lisäksi töihin paluu äitiysloman jälkeen osuu myös keskelle alkanutta kautta.

*Lisäksi pelottaa, miten uhmaikäisen 2v4kk kanssa ulkoillaan niillä megapakkasilla jos taas on kylmä talvi. Ja miten puetaan se kaikki vaatemäärä kahdelle niin, ettei kukaan raivoa itseään hengiltä. Miten itsellä sujuu pimeässä kahden pienen kanssa. Esikoisesta kun sai rauhassa nukkua kaikki ne ajat kun lapsikin nukkui. Ja jestas,e ttä pienet vauvat voikin aluksi nukkua paljon (ja äiti) nim. silti uupumuksen kokenut seuraavana kesänä

 

 

Lokakuun plussat:

 

odotusaikana:

+ alkuraskauden pahoinvointi (mulla 25viikkoa) osui pääosin keväälle kun oli vielä raikasta ja viileää

+ kesä meni energisessä keski- ja loppuraskaudessa

+ ei tarttenut ostella raskautta varten talvitakkeja tms. Villatakit, tunikat yms kelpasi hyvin

+ äitiyslomalle jääminen oli melkein heti kesäloman jälkeen jolloin oli energisempi ja reippaampi olo kuin suoraan rankan työputken jälkeen

+ sokerirasitukset yms pitkät aikaa vievät jutut osui kesälomalle

+ kesälomamatkailu oli vielä helppoa kun ei oltu ihan loppuraskaudessa

 

miinuksia en keksi

 

vauva-ajan plussat:

+ vauvan kanssa mulla oli aluksi helppoa ja rauhallista. Vauva nukkui paljon aluksi. Kuuntelin musiikkia, join glögiä ja nautin syksyn ja marraskuun kauniista valosta jota ei normaali arkieläjä edes työssään näe kun on pimeää aamulla ja iltapäivällä.

+ pääsimme aika nopeasti ulos kun ei ollut vielä kylmää

+ pukeminen oli helppoa kun vauva oli vielä pieni eikä pistänyt vastaan.

+ nukkui hyvin ulkona topattuna turvallisen tuntuisessa pesässä kun oli viileää. (musta oli helpompi pukea vauvaa kunnolla kun yrittää seuraavana kesänä nukuttaa vauvaa ulkona helteillä)

+ vauva kulkee autossa kylmät ajat kaukalossa jolloin esim lämpöpussi tai muu viritelmä on helppo. Kaukalo vaan sisälle tai kauppaan eikä tartte nostella vauvaa erikseen istuimesta irti.

+ on selkeä yön ja päivän ero valossa pitkään vauvan harjoitellessa rytmiä

+ isyysvapaan jälkeen tuli pian joulunaika ja paljon vapaata miehelle

+ joulu rauhoittui pikkuvauva-ajalle, eikä sukulaiset häirinneet

+ vauvauintiin vaadittu 3kk ikäraja/5kg paino saavutettiin kätevästi kevätkauden alkaessa ja päästiin aloittamaan uusi kausi kokonaisuudessaan.

+ keväällä vauva innostui jo ulkona erilaisista asioista, kuten hiekkalaatikosta. keinuista yms. Ja kun oppi kävelemään 9kk oli kesä ja helppo kävellä. Askeleet harjaantuivat syksyn aikana niin, että talvikävelykin onnistui sitten hyvin.

+ äitiysloman loppuminen osuu hoitopaikkojen haun kanssa täydellisesti. Helpoiten saa hoitopaikan ainakin meidän paikkakunnalla elokuun alusta.

+ äitiyspakkauksen vaatteet olivat meillä hyvin käytössä. Toppahaalari tosin vasta seuraavana talvena, mutta kuitenkin.

 

 

 

miinuksia vauva-ajassa

 

hmm.. ehkä sitten se minkä koin kyllä plussaksikin, että on selkeästi pimeää ja valoisaa, jolloin vauva ehkä tottuu liikaa siihen, että yöt ovat pimeitä ja kun kevät koittaa valo meillä ainakin sotki kuviot. Meillä kun ei huoneita millään mittatilausverhollakaan saa pimeiksi. Onkohan tää kesävauvoilla helpompaa alusta alkaen?

 

[Guest wanda]

Poika syntyi helmikuussa:

 

+ alkuvuosi paras aika syntyä ihan yleisesti saa olla pisimpään lapsi

+ loppuraskaus meni tuskattomasti kun oli viileä

+ syyslukukausi loppui sopivasti mammaloman alkuun (opiskelen)

+ poika vähän isompi kesällä niin päästiin ulkomaille ja muutenkin matkailemaan

+ olin jo kesäkunnossa

 

- olin koko kesän 2010 sairaan huonovointinen, ja oli kuuma!!!

- pimeys + baby blues on kyllä ahdistava yhdistelmä

Edited August 3, 2011 by wanda