Kenelle kerrotte yrityksestä?

[kristiina82]

Me emme varsinaisesti ole kertoneet kenellekään, mutta läheisimmät ihmiset kyllä tietävät että vauvakuumeilua on ilmassa.

[Eleanoora]

Hmm, tarkoitushan ei ollut kertoa kenellekään alunperin. Toiveet lapsesta sitten tupsahtivat ikävissä kuvioissa. Negatiivisten tulosten summa tupsahti liian suureksi ja kun läheisen pömppistä miehen perhe erehtyi luulemaan vauvamahaksi, niin omat vauvahaaveiden kaatumukset tuntuivat liian rankalta ja toive sitten tuli miehen siskon korville. (Ja eiköhän pian koko miehen suku kuullut asiasta)

[Elokuu]

Meillä yritys tulee vasta myöhemmin tänä vuonna ajankohtaiseksi,mutta on jo ajat sitten päätetty ettei puhuta asiasta etukäteen kenellekään (eikä varmaan itse raskaudestakaan kovin äkkiä...) Itse en oikein kestä sitä höösäystä & kyselyä,mikä vauvauutisesta lähes aina seuraa Ja toisaalta jos kävisi niin ettei vauvaa tulisikaan,niin asian voisi käsitellä kaksin eikä koko suvun voimin...

[coconuttreez]

Ei kellekään. Meidän asia kunnes raskaus on varma juttu ja tarpeeksi pitkällä.

Edited May 6, 2012 by coconuttreez

[Lounatuuli]

Tää kuumeesta/yrityjsestä kertominen ja läheisten uteleminen on aika mielenkiintoinen juttu. Meillä odotettiin jo kolmatta/tuplia keväälä 2006 ja kun se/ne meni kesken, lähipiiri oli valppaana ja koko ajan muka huomaamassa mussa raskauden merkkejä.

 

Nyt kaikki on suurin piirtein jo menettäneet toivonsa ja nyt kun omaksikin kummastukseksi kuumeilu ja päätös iltatähdestä on taas palannut, on helppo vaan naureskella vanhaan tapaan uteluille.

 

Mä oon uskaltanut jakaa tän kuumeilun vain täällä ja yhdelle muulle, joka ei juurikaan jaa mun kanssa tätä mun lähipiiriä, mutta on muuten mulle tosi täkeä!!!!

[Millaliina]

Kyllä me parhaille ystäville kerrottiin, koska siitä oli jotenkin ihana puhua, että "sitten kun". Ei sen mielestäni tarvitse olla mikään tabu tai sitä ei kannata ottaa liian vakavasti. Haaveita saa aina olla ja niistä on tosi tervettä puhua. Vanhempien kanssa siitä tuli myös puhe jossain vaiheessa, mutta kukaan ei koskaan kysellyt mitään, että koska se vauva nyt tulee. Siksi siitä olikin aina itse helppo puhua, koska jos siitä jotain puhuttiin, niin se oli lähtöisin minusta. Ja meillä on taustalla kuitenkin lapsettomuuden aiheuttamia ongelmia isosiskoillani ja toisella veljelläni, (ja nyttemmin myös minulla oli, hormoneilla saatiin minun ovulaatio toimimaan) niin siksi se on ollut meidän piireissä aina sellainen henkilökohtainen asia, josta ei ole paljoa kyselty vaan ollaan keskusteltu ja yhdessä toivottu.

Vaikka meidän perheen lapsilla (siis sisaruksillani) onkin ollut aluksi hiukan hankaluuksia, niin silti isällä ja äitillä on nyt 11 lastenlasta ja kaikki valtavan ihania. Vanhin on 10 vuotta ja nuorin reilun kuukauden.

Ja kyllä minä töissä muutamalle pystyin ihan avoimesti puhumaan siitä, että olemme tarvinneet apua tähän ja nyt sitten toivotaan, että onnistuu. Itse olen vain saanut siitä voimaa, että saa jutella asioista muiden kanssa, koska olen huomannut, että lajitovereita on joka puolella ja monella, jonka kanssa olen puhunut, on ollut jotain ongelmia myös. Nyt olen kiitollinen ja toivommme parasta.

[Sumu]

Ainoastaan siskoni tietää meidän jättäneen ehkäisyn pois ja yrittävän lasta.

[Janet]

Me ollaan kerrottu kumpikin vain aivan läheisimmille ystävillemme. Lisäksi kerroin eilen äidilleni, kun olin testannut taas yhden negan ja odotin yk 7 alkavaksi (ja näin sitten tänään kävikin) ja tuntui, että nyt kaipaan tukea asiaan hänen suunnaltaan. Yhteensä meidän yrityksestä tietää 6 henkilöä. Uskoisin kuitenkin huomattavasti useamman arvelevan jotain, mutta jos he kysyvät niin vastaan jotain ympäripyöreää.

[anemone83]

Tää on tosi vaikea kysymys. En aina oikein tiedä mitä vastaisin kun meiltä kysellään onko toinen suunnitteilla. Eka on kohta kaksi vuotias ja yritystä on ollut seuraavankin alulle saamiseksi jo useampi kuukausi. tuntuu väärältä valehdella, mutta ei sitä silti oikein osaa kaikille avoimestikaan kertoa, että toivotaan seuraavan tärppäävän nyt samantien. Siskot tietää, äiti ehkä (se ei kysele ja tuntuu kyllä unohtavan vaikka kertoisikin asiasta). Muille olen koittanut vastata jotain ympäripyöreää että kyllähän se joskus on suunnitelmissa.

[Homssu*Tuhto]

Meillä on kerrottu parille hyvälle ystävälle (joilla muuten myös yritys käynnissä) sekä oma äitini ja siskoni tietää. Helpottavaa, ku saa puhua muidenkin kanssa, ettei toi mies jo ihan tuskastu

[Chikara]

Ollaan kerrottu vain mun siskolle ja parhaalle kaverilla, muut luulee ettei ole vielä ajankohtaista

[curly]

Tämä on eka yrityskierto keskenmenon jälkeen. Varmaankin pidetään mahdollinen plussaus kahden keskisenä pikkusalaisuutena, kunnes 12 viikoa täynnä, mikäli se vaan onnistuu

[Guest Grenada]

Parille ystävälle on kerrottu, lisäksi mun äiti tietää asiasta. Mies ei ole puhunut yhtä kaveriaan lukuunottamatta muille, veljestään en tiedä mut ainakaan appivanhemmat eivät tiedä aikeista.

[curly]

Lisäisin vielä, että anopille tiedotetaan vasta synnäriltä (JOS joskus pikkuisen saamme) ku oli niin nuiva vastaanotto uutiselle viimeksikin..

[hippu]

Nyt yhden keskenmenon jälkeen ne joille keskenmenosta kerroimme tietävät nyt myös yrityksestä. En tosin tiedä että jos se plussa sieltä joskus taas tulisi että milloinka siitä sitten kertoisin muille..

[JB*]

Me kerrottiin kolmelle kaverille yrityksestä. Eilen sitten saatiin hailakka plussa (ensimmäisestä yk:sta ) ja nyt mietitään uskaltaako kertoa heti noille, jotka tiesivät yrityksestä ja mahdollisesti muillekin läheisemmille ystäville ja milloin uskaltaa kertoa tuleville isovanhemmille. On niin vaikea uskoa, että kävikö se todella näin helposti ja jännittää pysyykö se nyt mukana.

[Sadettaja]

Yksi hyvä ystäväni tietää ja yksi siskoista. Muille en ole halunnut kertoa.

[Sisse]

Tiedossa on ystävien kesken että jossain vaiheessa haluamme kolmannen. Nyt kun yritystä on virallisesti niin siitä ei ole kyllä mainittu ja emme varmaan mainitsekkaan. Sitten yllätämme rysäyksellä jos plussa tulee. Mun vanhemmat varmaan saisi sydänkohtauksen jos tietäisivät että ihan yrittämällä yritmme kolmatta.

[kaaka_melli]

Mä oon kertonu muutamalle hyvälle ystävälle että yritetään vauvaa. Perheelle ei vielä olla kerrottu kun niiden utelut saa mielen niin pahaks että ootellaan hyvän aikaa ennen ku kerrotaan kellekkää. Varmaan tuo 12 vko on sellanen hyvä aika millo vois aatella kertoa

[lily-rose]

Varsinaisesti ei olla kerrottu kauhean monelle, tosin varmasti lähes kaikki meidän lähipiirissä tietävät meidän vauvahaaveista, koska ei olla niitä koskaan mitenkään salailtukaan.

[Itee]

Me olemme kertoneet aika monelle. Yritystä on takana muutama vuosi ja olen ihan avoimesti vastaillut kysyneille, että meille se vauvanteko ei ole niin kovin helppoa. Anoppi sai tietää yrityksestämme vasta, kun ilmoitimme iloisia uutisia ja keskenmenon jälkeen olemme keskustelleet asiasta lisää. Omat vanhemmat ja sisarukset tietävät, monet ystävät ja aika monet tututkin...

[Ame]

Minä olen kertonut meidän yrityksestä kahdelle läheisimmälle ystävälleni.

...

Enimmäkseen politiikkana on siis se, ettei kerrota.

Näin kirjoittelin viime lokakuussa, ja muistan kyllä, miten asiaankuuluvalta tuntui pitää tämä projekti vielä sukulaisilta ja kaveripiiriltä salassa. Nyt onkin aika hassua ajatella, että meidän vauvahaaveista tietää noiden parin tytön lisäksi kourallinen muitakin läheisiä kavereita, meidän molempien vanhemmat, miehen isovanhemmat ja pari muuta tyyppiä. Outoa tietää olevansa vähän niin kuin tarkkailtavana, ja vaikka vielä kukaan ei olekaan ehtinyt suoraan kysellä, niin kyllä mahdollista uutta raskautta varmaan kyylätään silmä kovana ja arvuutellaan heti kun siihen saadaan vähänkin aihetta (jos esim. kieltäydyn alkoholista). Tuntuu vähän hullulta, että nuo kaikki saavat tietää mahdolisesta uudesta raskaudesta varmaan aika aikaisilla viikoilla, vaikka nyt keskenmenon kokeneena minusta olisi vielä tärkeämpää pitää uutista melko pitkään salassa. Ja tietysti jos uutta plussaa ei alakaan kuulua moneen kuukauteen, niin tässä on nyt monta ihmistä valmiina kyselemään yksityiskohtia ja antamaan niitä surullisenkuuluisia hyviä neuvoja...

 

Noh, itsepä menimme kertomaan noille siitä edellisestä raskaudesta, joten eipä tässä nyt auta valittaa.

[ayashe]

Meidänkin ekasta keskenmenoon päättyneestä raskaudesta tietää nyt molemmat isovanhemmat + muu perhe, meidän molempien lähin ystäväpiiri, molempien pomot ja mun pari työkaveria. Aikamoinen poppoo. Suurin osa sai tietää vasta km jälkeen, ei haluttu selitellä kun niin moni oli jo arvaillut oonko raskaana.

 

Mahdollinen uusi raskaus yritetään pitää niin piilossa kuin mahdollista. Ei olla sanottu vielä mitään uteluihin koska yritetään uudelleen (tosin ei olla itsekään sitä vielä päätetty), mutta aika moni varmaan vahtailee. Mä en yhtään jaksaisi noita neuvoja ja selityksiä tilanteeseen, niitä kun on jo tullut laidasta laitaan tähtien asennosta ja horoskoopeista (joihin en itse usko) lähtien...

[Jo-]

Itse olen kertonut yrityksestä ja toiveista vain parhaimmille ystävilleni, mutta en ole halunnut koskaan valehdellakaan asiasta. Eli jos on suoraa kysytty koska olisi vauva tulossa, olen vastannut ettei niitä niin vain "tehdä".. että onhan vauvalla ollut jo pidempään (nyt yli 2,5 vuotta) ollut lupa tulla.

 

Onneksi kummankaan vanhemmat eivät ole isommin kyselleet, ja muutenkin sukulaisille on riittänyt vastaukseksi, ettei kannata henkeä pidättää Työpaikalla en ole asiasta puhunut mitään.. mikä lie olisi suhtautuminenkaan

[Guest wanda]

Kyllä mä jokaiselle vähänkin lähemmälle ystävälle sekä siskolleni olen näistä haaveista kertonut, ja kerron kyllä perheelleni kun ehkäisyn jätämme pois. Siltä suunnalta saamme tukea, jos kaikki ei mene niin kuin toivotaan. Ja yhdessä on hyvä jännittää ja toivoa