alannee

Stressi ja plussa


63 posts in this topic

Meillä tärppäsi heti ekalla yrityskierrolla, vaikka todellakin stressasin aivan tajuttomasti koko ajan ja koko elämä pyöri vain sen ympärillä, että nyt on pakko tärpätä (ja luojan kiitos tärppäsikin). Tikutin esim. ovistakin neljä kertaa päivässä, ettei vaan mene ohi ja muutenkin käytin kaikki "kikat" greippimehusta punaviiniin (edistämään kiinnittymistä) etc.

Edited by Arby

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oli vähän vaikea vastata, kun sanoisin että stressattua tuli kovastikin edeltävästi, mutta lapsettomuustutkimusten lähestyessä ja ollessa meneillään olin jo jättänyt ovistikut ja muut kaapinpohjalle ja päättänyt että selvitetään nyt ja katsotaan sitten. Plussakierrossa tehtiin munatorvien aukiolotutkimus (joka joillekin on ollut se avain onneen), ja käskettiin sen jälkeen kotiin vielä yrittämään, kun missään ei ollut vikaa. Tavallaanhan tuo tutkimus ja sen mahdollisesti tuoma "plussatuuli" sekä selvittelyjen päättyminen siihen että kesällä jossain vaiheessa voitte olla yhteydessä, jos ei tärppää, toi lisästressiä, mut toisaalta oltiin kyllä enemmän sillä asenteella, että jatketaan sitten vaan entiseen malliin ja katsotaan miten käy. Limoja seurailin jotenkuten ja kuvittelin oviksen jo olleen kun kesken työpäivän bongasin oikein kunnon kananmunalimat, jollaisia ei ole koskaan ollut. Illalla pyysin miehen vielä sänkyyn, vaikka muuten olisi siltä kierrolta jo luovutettu. Ja siitä sitten tärppäsi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

vastasin etten stressannu plussaamista mutta todellisuudessa se kierto mistä plussasin, oli muuten järkyttävää stressiä. Kai se kiire oli niin paha että mä unohdin kokonaan lapsiasian ja ajattelinkin loppukierrosta jo uutta kiertoa kun eihän noin stressaantuneena hedelmöity... Toisin kävi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En stressannut lapsentekoa mutta muuten oli niin hilliton stressi paalla etten muista samanlaista aiemmin kokeneeni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En stressannut yhtään. En edes ajatellut koko asiaa, koska olimme jo saaneet ajan lapsettomuuspolille jatkotutkimuksia varten kun pelkät clomit eivät toimineet.

Ajattelin vain, että katsotaan uusien hoitojen kanssa sitten :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En stressannut lapsentekoa mutta muuten oli niin hilliton stressi paalla etten muista samanlaista aiemmin kokeneeni.

 

Minullakin ovat osuneet stressaavimmat ajankohdat elämässäni (palkkatöiden, vapaaehtoishommien, oman/miehen/esikoisen sairastelun ja matkustelun kasaantuminen) juuri niihin kiertoihin, joista kaksi raskautta ovat saaneet alkunsa. En ilmeisesti tule raskaaksi ilman stressihormoneja. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

En voi varsinaisesti sanoa stressanneeni missään vaiheessa niin merkittävästi, että se olisi mitenkään voinut vaikuttaa. Totta kai lapsettomuushoitojen takia oli tarkat aikataulut ja muut ja huoli siitä, jos eivät hoidot autakaan, mutta en mä voi sanoa niin paljon stressanneeni, että sillä mitään vaikutusta olisi voinut olla. Tuskin normaalilla määrällä stressiä mitään vaikutusta on, jos se ylipäätään vaikuttaa niin sitten pitää varmaankin olla jo tosi paha ja pitkään kestänyt tilanne eikä mikään sellainen, että vähän stressailin kun tikuttelin ovista. Sitäkään kroppa tuskin osaa erottaa, onko nyt lapsentekostressiä vai työstressiä vai jotain muuta stressiä...

 

Toisaalta mulla kyllä taitaa olla rakennevikaiset munasolut eikä ne mistään stressihormonista ole pilaantuneet, joten mun kohdalla nää stressiteoriat eivät ainakaan toimi. Ei ne solut siitä pehmene, vaikka kuinka lähtisin jonnekin trooppiselle rannalle chillailemaan (valitettavasti, koska se olisi tullut hoitoja halvemmaksi ja olisi luultavasti ollut muutenkin mukavampaa :grin: ).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tilanne se, että tämä oli neljäs yrityskierto ja ensimmäinen, jossa tikutin. En kuitenkaan onnistunut bongaamaan ovista (en onnistunut kaikkina päivinä tikuttamaan tarpeeksi aikaisin illalla) ja toimintaa oli sitten oman näkemykseni mukaan liian myöhään kierrossa. Yllätys oli suuri, kun enempi kuriositeettinä tekemästäni raskaustestistä tuli plussa. Joitakin oireita kyllä oli ennen plussaa, mutta ajattelin vain kuvittelevani ne...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä se "älä stressaa" ärsytti, koska auttoi se tai ei, niin kenen aivoissa on sellainen stressi pois -taikavipu? Jos jokin on itselle tärkeää niin ei ole helppoa lakata sitä kovasti toivomasta. Sitä paitsi sanotaanko työstressistä kärsiville, että "lakkaa vain stressaamasta niin kyllä se siitä"?

 

Vastasin, että stressasin vähemmän kuin muissa kierroissa, mutta se stressin vähentäminen ei ollut mikään "vain", vaan harrastin päivittäin vähän joogaa ja mielikuvaharjoituksia, eli vähensin sitä aktiivisesti. Tiedä sitten, oliko plussa siitä kiinni vai ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oli nyt vähän vaikea tuohon kakkoskohtaan löytää oikeaa vastausta, koska meillä plussasi ekasta kierrosta. Mutta aikamoista testin tekemistä toisen perään, kun ei millään olisi malttanut odottaa sinne oletettuun menkkojen alkamispvään asti :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

En stressannut, koska olin varma, että meidän ajoitus meni persiilleen. Eli plussakierrossa en stressannut, mutta aikaisemmissa negakierroissa stressasin, koska silloin oli ajoitukset omasta mielestäni osuneet kohdille. On se jännä tämä ihmisen keho. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En stressannut (enkä edes ajatellut) lapsentekoa, mutta stressasin kaikkea muuta, oli hyvin kiireistä aikaa ja erittäin paljon töitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now