Sign in to follow this  
Followers 0
Nadda

Lasten ikäerosta


186 posts in this topic

Tulevien lasten ikäeroon ei toki pysty täysin vaikuttamaan, mutta toivoisin, että lasten ikäero olisi 2-3 vuotta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sinänsä on vaikea mitään maksimirajoja sanoa, mutta jos oma jaksaminen antaa myöten ja luontokin on suotuisa, 1,5-2 vuoden ikäero voisi olla mukava.

Edited by Liliaana

Share this post


Link to post
Share on other sites

En ole niin kriittinen ikäeron suhteen. Meillä kahdella vanhimmaisella on vain vuoden ja muutaman päivän ikäero, eikä se ollut paha juttu laisinkaan. Lapsista on toisilleen todella paljon seuraa ollut aina, ja isoveli oli tosi reipas kun tyttö syntyi, joten äitinäkin jaksoin ihan hyvin. Kahdella nuorimmaisella on jo enemmän ikäeroa, samoin 2. ja 3. lapsella. Hyvin on selvitty vaikka ikäerot on silti suht pieniä. Seuraavan voisikin sitten tähdätä vuoteen 2026 aikasintaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta maksimeita ei ole. Uskon siihen, että luonto hoitaa asian niin, että ikäerot on ihan ok sen mukaan, kuinka kauan nainen pysyy hedelmällisenä. Ja minusta jopa yli 15 v. ikäerot on ok. (Vaikken nyt äkkiseltään osaa itselle kuvitellakaan.)

 

 

Itse ajattelen juuri samoin. En osaa ajatella että tässä asiassa olisi maksimeita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ikäerona n. 2 vuotta tuntui meidän perheelle oikein passelilta. Missään nimessä ei anakaan vähempää, mutta toisaalta 16 vuotta tuntuu jo ehkä vähän liian suurelta, en itse ainakaan haluaisi enää uutta vauvaa siinä vaiheessa kun juuri alkaa olemaan enemmän ja enemmän omaa ja yhteistä aikaa miehen kanssa kun nuorilla on omat menonsa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vastasin ensimmäiseen yli 16v sillä miun ja siskoni ikäero on 21v, heh

ja toiseen 8-9v sillä meillä tuo luultavasti tukee pätemään!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin vastasin tuolta suuremmasta päästä, isoveljen ja minun ikäero on ollut 12 vuotta, eikä haittaa yhtään. Realistisesti voisin kuvitella, että haluaisin ehkä omat lapseni n. 4 vuoden ikäerolla. Silloin vanhempi on jo hieman itsenäisempi kun toinen tulee, mutta en ole vielä ihan ikäloppu kun lapset sitten joskus lentävät pesästä ja me voimme taas miehen kanssa keskittyä enemmän toisiimme :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle ei ole tuolla ikäerolla mitään varsinaista eroa eikä siihen tosiaan voi itse niin paljon vaikuttaakaan. Haluaisin kuitenkin omille lapsilleni parin vuoden ikäeron. Itselläni ja pikkusiskollani on ikäeroa 4 vuotta ja toivoisin omillani olevan lyhyempi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me oltais haluttu toinen lapsi n. 3 v ikäerolla esikoiseen, mut ikäero venähtiki sit liki 5 vuoteen, ku ei vaan tärpännyt. Ehkä vähän liian iso ikäero, mutta nyt ehkä pikkukolmonen tulee sit vähä nopeammin. Jos tämä raskaus kestäisi niin ikäeroksi kahden nuoremman välillä tulisi n. 2v 8kk. Esikoisen ja kolmosen ikäeroksi tulisi 7,5v. Ihan ok niinkin (jos tämä raskaus nyt jatkuu, ku noita km:ja on ollut niin monta).

 

Itselläni on 7,5v ja 10,5v vanhemmat sisarukset ja minä kyllä jäin aina vähän kolmanneksi pyöräksi, kun he olivat niin samanikäset. Mutta minuakin oli ilmeisesti yritetty aikansa. Aina ei voi kaikkea suunnitella niin kuin haluaisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omaan elämään sopii sellainen 4-6v ikäero. Saa jokainen olla pikkuinen rauhassa. Vaikea sanoa sitten esikon ja kuopuksen ikäerolle maksimia, kun ajattelee näin... Ehkä kuitenkin meidän tapauksessa se 10-12v.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jotenkin olen halunnut lapset tässä melko lyhyellä ikäerolla. En tiedä, miksi? Tuntui vain siltä :)

 

Ikäerosta tuli mieleen se, että hyvä ystäväni on aina sanonut, että hänellä ja hänen pikkuveljellään ei ole oikein mitään yhteistä tekemistä ym., koska heillä on kymmenen vuoden ikäero. Varmasti totta, kuten myös se kolikon toinen puoli.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uusi täällä, hei :)

 

Mä oisin haöunnut lapset pienellä ikäerolla, ja aluksi pitikin lasten ikäeroksi tulla hiukan yli kolme vuotta. No ei tOikaan lyhyt toetty ole. Kaikkien sattumusten jälkeen nyt sisarusten ikäeroksi on tulossa liki kuusi vuotta, ja sen kanssa on vaan elettävä. Ja onhan siinä hyviäkin puolia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastasin 8-10 vuotta ja 3-4.

 

Nämä siis ovat ihan nopean laskeskelun tulosta. Eli minkä ikäinen olen nyt, siihen sitten muutama vuosi lisää, koska lapsi ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Sitten kuinka monta lasta olisi mahdollisesti mukava saada yms. yms. ja pääsin noihin lukuihin :lol:

 

Omassa sisarusparvessamme vanhimman (minun) ja nuorimman ikäero on 11 vuotta. Yhteensä meitä on 5 ja ollaan synnytty tasaisella tahdilla (ikäerot 2,5-3 vuotta). Mukavaahan tuo on ollut, kun on aina ollut leikkikavereita kotona ja aikuisenakin lapsuuden läheiset välit ovat säilyneet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä haluaisin lapset suht pienellä ikäerolla. Ihan sen takia että on seuraa toisilleen ja mahdollisesti heistä tulee keskenään läheisempiä kuin isommilla ikäeroilla. Esimerkiksi miehelläni on pikkusiskoonsa ikäeroa 5 vuotta ja minusta se on aivan liikaa. He eivät ole paljon yhtään tekemisissä toistensa kanssa, tosin voi osittain johtua myös siitä että ovat aika erilaisia luonteeltaan. Itse olen iltatähti ja olisin aina toivonut pikkusisarusta, mutta en sellaista enää saanut. Vanhemmat sisarukseni olivat jo muuttaneet pois kotoota kun olin leikki-ikäinen. Siksi minulle on tärkeää että lasten välille ei tule kovin isoa ikäeroa :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen siis perheen nuorimmainen. Minulla on 5 velipuolta ja 2 siskopuolta. Minun ja vanhimman veljeni (isänpuolelta) ikäero on jotain 23 vuotta ja nuorimpien veljieni kanssa (kaksoset, äidin puolelta) 6 vuotta, joten suhtautuminenkin asiaan aika "vapaalta" pohjalta. Joidenkin sisarusteni (kaksi veljeä ja sisko) vanhimmat lapset ovat minua 2-4 vuotta nuorempia. Eli tätinä olen ollut pienestä asti girl_haha.gif Henkilökohtaisesti en näe siinä mitään pahaa tai outoa jos vaikka alkaisi tehdä uutta nyyttiä mieli kun lapsi on tyyliin 15 vuotias. Eri asia on sitten miten oma ikä ja terveys antaa myöden. Äitini kuitenkin aloitti jo 16-vuotiaana joten ei ollut, kuin mitä 33 vuotias(?) kun minut sai. Toisaalta lapset lyhyellä ikävälillä olisivat myös enemmän seuraksi toisilleen..

Tietty näin lapsettomalla ajatukset ovat vielä "kaukaisuudessa", joten sitten kun se raskausuutinen aikanaan tulee voipi olla, että toista ei halua tai sitten haluaa niin pirusti ja mahdollisimman pian. Mutta näillä näkymin en siis pitäisi ikäeroja maksimissaan mitenkään outona..

 

 

muoks. itse olen ollut lapsuudessani ja nykyisinkin melko läheinen sisaruksiini (lukuunottamatta toista siskoa) silloin 15-vuotiaana niitä kahden juttuhetkiä vanhimpien sisarusten kanssa arvosti ihan erilailla. Mainittakoon, että yksi veljistäni kuoli ollessani 16 vuotias. Hänen lapsiinsa minä olen yhä yhteydessä aktiivisesti. Kaksosveljet, joiden kanssa olen kasvanut ovatkin olleet ne suojelevimmat ja "sisarusmaisimmat" koko sakista girl_haha.gif Vielä tänä päivänäkin saa toppuutella veljiä liialta holhoamiselta. Vanhemmat sisarukset jakavat mielelään myös omaa elämänkokemusta ja siten ovat tulleet vielä enemmän läheisimmiksi vuosien mittaan. Vaikka siis olenkin varttunut "yksin" kun veljet painuvat omiin rientoihinsa, muut asuivat toisella paikkakunnalla ja nähtiin viimeksi tyyliin juhlissa jne. en ole koskaan kokenut jääneeni sisaruudesta ja seurasta paitsi. Toki minä olenkin sellainen yksin viihtyvä pohdiskelija -luonne tai jotain.. girl_sigh.gif

 

 

 

 

 

Kauheata, kun ei yhtäkkiä muistanutkaan läheistensä syntymävuosia.. ph34r.gif

Edited by koibito

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ja sisaruksillani on päivälleen tasan 4 ja 6 vuotta ikäeroa. Olen siis keskimmäinen, ja isosiskollani ja pikkuveljelläni on 10 vuotta ikäeroa. Vaikka olemme olleet eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa, olemme mielestäni aina olleet kuitenkin hyvin läheisiä. Muistan leikkineeni pikkuveljeni kanssa todella paljon, vaikka ikäeroa on 6 vuotta. Nyt miellä kaikilla on yhdet lapset ja on ihanaa elää tätä elämänvaihetta.

 

Oma kokemukseni reilummasta ikäerosta on siis hyvä. Omalla kohdallani toivoisin noin neljän vuoden ikäeroa. Esikoinen on 2 v ja 2 kk ja toista lasta ei ole tarkoitus yrittää vielä toviin, vaikka mieli toisaalta tekisi. Luin jostain ajatuksen, että toinen lapsi kannattaisi jättää välistä ja tehdä vasta se kolmas, eli jättää vähän reilumpi väli. Uskon, että se on monessa suhteessa hyvä ajatus. Olen ollut iloinen, että olen ehtinyt olla tässä välissä töissä ja harrastaa omia juttujani, parisuhde voi todella hyvin lapsen tuoman elämänmuutoksen ja pikkuvauva-ajan jälkeen (me kyllä pääsimme siinä suhteessa hyvin helpolla) ja minusta on ihanaa, että esikoinen on saanut olla keskipisteenä.

 

Toisaalta kaipaan ja rakastan toista lastamme ihan kauheasti jo nyt. Vaikkei ole mitään takeita, että sellaisen joskus saamme. Äitini on joskus harmitellut, ettei meidän väleissämme (siis minun molemmin puolin) ole kahta lasta lisää. Olemme kuulemma niin ihania, että olisi mahtavaa, jos meitä olisi enemmän :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en osaa vielä sanoa millainen ikäero tuntuisi sopivalta omille lapsille, kun tässä vasta ensimmäinen on matkalla. Jos niitä useampia tuleekaan. Mutta sen voin sanoa, että pieni ikäero ei takaa läheisiä välejä eikä isompi ikäero sitä, että ei olisi läheisiä. Mulla on reilu kaksi vuotta vanhempi sisko ja puolitoista vuotta nuorempi veli eikä olla kovin läheisiä - ei soitella, nähdään yleensä vanhempien luona silloin kun satutaan samaan aikaan jne. Musta olisi ihanaa jos olisi sellainen tosi läheinen sisko jonka kanssa jakaa asioita. Miehen isosisko on viisi vuotta miestä vanhempi ja he taas ovat keskenään aika läheisiä vaikkeivät asu samassa kaupungissakaan. Taitaa olla enemmän persoonallisuuden ja luonteenpiirteiden kanssa tekemistä näiden välien läheisyydellä kuin ikäerolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäinen vielä mahassa, joten voi olla että mielipide tulee muuttumaan tässä matkan varrella.. Mulla on omaan siskoon ikäeroa neljä vuotta ja kyllä joskus toivoin että se ikäero olisi pienempi, jotta olisi enemmän yhteisiä juttuja. 2-3v. tuntuis sopivalta. Tässä iässähän ikäerolla ei niin ole enää merkitystä, kun (nuoria) aikuisia ollaan.

 

Toisaalta olis taas kiva, että sais esikoiseen keskittyä ihan rauhassa taaperoajankin, jolloin 3v. ja enemmän olis sopiva ikäero. Saa nähdä nyt sitten!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei kai sillä ikäerolla niin suurta merkitystä ole, kunhan vanhemmat itse vielä jaksaa vauvan hoitaa :)

 

Omilla lapsillani on ikäeroa 1 v 1 kk. Toisaalta taas vanhimman veljeni ja nuorimman siskoni ikäero on 19 vuotta ja ei tuo pätkääkään ole haitannut heitä, päinvastoin :D

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäisillä lapsillani on ikäeroa 1,5 v ja tulevan vauvan kanssa 12 - 13 v.

Omasta kokemuksesta tiedän että ikäero kutistuu pois mitä vanhemmaksi sisarukset kasvavat, aikuisena ikäerolla ei ole merkitystä - persoonalla on enemmän tekemistä asiassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastasin 16 tai yli ja toiseen 7-8v. Koska Meillä tulee vanhimman ja nuorimman ikäeroksi 16,5v. Ja se on ihan ok. Ja suurin ikäero sisarrusten välillä meillä on 6vuotta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni ja siskoillani on ikäeroa 2-3 vuotta järjestyksessä. Ensimmäisen ja toisen lapsen välillä 3 v, toisen ja kolmannen eli minun välillä 2v ja minun ja pikkusiskoni välillä taas 3 vuotta. Nuo ikäerot ovat toimineet meillä todella hyvin, mutten halua edes kuvitella mitä kaikkea äitini on joutunu kokemaan kun on kaikki neljä lasta ja vieläpä pari siskonkin lasta ollut yhtäaikaa hoidettavana. Mutta äitini onkin mahdollisesti supernainen.

 

Meillä on tulossa vasta esikoinen, emmekä juuri nyt osaa edes ajatella, montako lasta haluamme. Aiemmin olemme puhuneet kolmesta, mutta nyt haluamme ensin katsoa kuinka selviämme edes tästä yhdestä. Ikäerona tuo 2-3 vuotta on kaiketi mun päässäni ihanteellinen, mutta siskollani esimerkiksi on kaksi lasta, joiden ikäero on lähes kuusi vuotta, ja heillä se toimii erinomaisesti. Jokainen tyylillään, ja on siinäkin kieltämättä houkutuksensa, että saa olla vauvan kanssa enemmän kun toinen lapsi on jo niin iso, että selviää ja viihtyykin itsekseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0