Sign in to follow this  
Followers 0
Nadda

Syödäänkö teillä karkkia?


108 posts in this topic

Meillä poika ei syö karkkia, on joskus saanut pienen palan suklaata maistaa, mut siitäkin aikaa. Me syödään karkkia sillon joskus kuin syödään, niin sitten kun poika nukkuu.

Mä kanssa jotenkin ajattelen, että kyllä sitä ehtii vielä moneen kertaan elämänsä aikana herkkuja syömään, että miks pitäis aloittaa jo niin kovin aikaisin. Ja etenkin kun pojan mielestä marjat, hedelmät tms. on myös tosi herkkuja.

Karkkihyllyn kohdalla huutaa yök (ei olla opetettu) :D

 

Kylässä poika saa keksin/pullan ja nyt tänä kesänä on syöty jätskiä. Mieluummin annan just tollasia ite leivottuja juttuja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastasin, että kyllä syövät karkkia ja että ovat aloittaneet 1-2v ja vain erikoistilanteissa. Koska on noi karkkeja maistelleet satunnaisesti jossain käydessä, mutta meille ei todellakaan kotiin osteta karkkia - hyvä kun itsekään tulee syötyä kuin harvakseltaan. Karkinsyöntikerrat on aika vähäisiä ja määrät sitä paria karkkia per kerta. Tänvuoden puolellakin esikoisenkin karkinsyöntikerrat ovat alle kerta per kuukausi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tällä hetkellä karkkipäivä (la) käytössä. Esikoinen (13v) saa pussin, josta keskimmäinen saa sitten muutamia karkkeja (>10kpl).

Alkuvuodesta, kun poikaa(silloin 2v) opetettiin potalle, meillä oli myös "pottikarkit" käytössä.. :blush: Eli sai pienen pastiillin tai karkin, kun muisti käydä potalla (osa pastilleista oli xylitol-pastilleja). Näin oli pari kuukautta, kunnes poika ei enää ollut karkkia vaillakaan. Nyt 2v 7kk ja on onneksi päiväkuiva, niin ei tarvi enään kuin pikkuneidin vaippoja pestä..

Muutoin meillä ei makeaa/sokerisia juurikaan syödä, mies on I-tyypin diabeetikko, joten mielestäni helpointa kun kaikki syömme samaa ruokaa (sokerittomia tai hed.sokeriin tehtyjä).

Share this post


Link to post
Share on other sites

saa karkkia eikä ole karkkipäivää. syövät karkkia sillon kun on, mutta eivät hirveitä määriä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei ole missään vaiheessa oltu tässä(kään) asiassa kovin ehdottomia. Saa maistella sitä, mitä mekin syömme (1-vuoden jälkeen), herkkujakin. Suhteellisen harvakseltaan, kohtuudella nautittuna mielestäni ei karkkikaan ole mikään iso "paha" :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä syödään karkkia satunnaisesti (tyttö 2v9kk). Kaupassa osaa pyytää muumitikkaria, se riittää, mutta sitä ei tietenkään joka kerta osteta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen ketju! Meillä poika 14kk ei ole ikinä maistanut karkkia, emmekä tule hankkimaan niin kauan kun hän ei sitä tajua edes itse pyytää. Joskus "kivoina hetkinä", syömme yhdessä vanilija-jäätelöä ja kerran on saanut pienen palan tavallista pikkupullaa sekä kahdesti on muumikeksin syönyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Karkkipäivä on meidän lapsilla kerran viikossa. Käydään kaupassa muutama päivä ennen karkkipäivää ostamassa karkkipäivän karkit ja siihen he tyytyvät :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

1v3kk ikäinen poitsu ei ole mitään makeaa saanut - ei karkkia, piparia, pullaa eikä jätskiä. Meillä on aika jyrkkä kanta makean syöttämisestä pikkulapsille ja mulle ei olis väliks vaikka toi sais makeaa sitten kun itse ajaa sitä mopolla hakemaan. 

 

Eniten tässä asiassa ärsyttää ympäristön paine. Poitsu oli 4kk kun eräs sukulainen kysy, että "joko on saanu maistaa jätskiä?" No joo, ei todellakaan ole!  :girl_prepare_fish: Erityisesti vanhemmalla väellä tuntuu olevan pakottava tarve tuputtaa joka kyläreissulla piparia tai kakkua ja sit voivotella kun "toinen ei saa mitään" vaikka ihan onnellisen oloisena syö omenaa, maissinaksua tms. 

 

Samoin mua suretti katsella kun prismassa käytiin ja hesessä about vuoden ikäinen muksu veti syöttötuolissa ranskalaisia..  :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei ole karkkipäivää, mutta karkkia syödään suht harvoin. Lapset siis, minä syön ehkä vähän liikaa. :blush: Välillä lasten tulee kyllä syötyä herkkuja liikaa, esim. nyt kun oltiin mustikassa ja tehtiin pellillinen mustikkapiirakkaa. SItä sitten syötiin useampana päivänä peräkkäin. Enemmän siis jotakin leivottua kuin karkkia syödään. Ja kesällä jätskiä jonkun verran.

 

Ja voin myöntää että meillä kuopus on varmaan reilun vuoden iässä maistellu muutaman ranskalaisen ja ottanu vähän mansikkapirtelöä, kun ollaan käyty hesessä. Harvoin kyllä käydään missään hampurilaispaikassa, mutta en nyt ymmärrä mikä siinä on niin kamalaa että meidän lapsen puolesta olis pitänyt surra? :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ No musta se vaan on tässä läskistyvässä yhteiskunnassa aika surullista, että raahataan lapsi mäkkäriin jo vuoden ikäisenä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mutta, tarkoitin että jos meillä on terveelliset ruokailutottumukset, lapset syövät paljon vihanneksia ja kasviksia ja hedelmiä, niin aika raskaaksi käy elämä jos tuollaisesta asiasta tarvitsee surea. Siis muutamasta ranskalaisesta ja hörpystä pirtelöä. Tietysti jos siellä ravattaisiin alvariinsa ja olisi normaalia niin ymmärrän että on eri asia. Että jos kerran näkee jonkun lapsen, jota ei tunne, eikä tiedä sen taustoista, niin turhaa mun mielestä lähteä suremaan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noh, minun mielestäni mäkkäri ei silti ole vauvan ruokapaikka, oli ne elintavat kotona miten hyvät tahansa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aivan, jokaisella perheellä on se oma ajatusmalli miten haluaa toimia, se on teille ihan hyvä ajatus, ettei pieniä lapsia tai vauvoja viedä hampurilaispaikkaan. Mutta kun äitiys on jo niin täynnä syyllistäviä tunteita, niin toivoisin että annettaisiin toisten perheitten toimia tavallaan, ettei pitäisi sitä omaa toimintatapaa ainoana oikeana kaikille. Se olisi vähän sama jos sanoisin että mua surettaa, kun joku ei imetä tai syöttää pullosta, tai että joku sanoisi, että tekee pahaa kun joidenkin lapset ei nuku perhesängyssä/nukkuu perhesängyssä. Tai että tekee pahaa kun joku ei anna lastensa maistaa herkkuja alle kouluikäisenä jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ylilyönnit ja terveydelle oikeasti vaaralliset jutut on eri asia, mun mielestä. :) Äidit on vaan monesti niin taitavia syyllistämään toisiaan, että miks noi ei tee näin tai miks noi tekee noin, ihan pikkuasioistakin. Mun mielestä se on turhaa ja kuormittaa äitejä liikaa. Mutta nyt menee jo niin ot, että lopetan tähän. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei myöskään syödä karkkia tai muutakaan herkkua. Valitettavasti hoidossa ei tätä ymmärretty,vaan ovat antaneet Murun maistaa siellä karkkia, kun on jonkun synttärit olleet. Jouduin ainakin pariin kertaan asiasta mainitsemaan ennen kuin asia meni perille. Tuntuu, että nuo hoitotädit suhtautuu tuohon kieltooni silmiä pyöritellen, että "Just joo, taas näitä sekopää äitejä". Mutta aivan sama, kunhan kunniottavat päätöstämme olla antamatta vuoden ikäiselle sokerimössöä.

 

En ole tässä niin ehdoton kuitenkaan kuin esim. tuttuni, joka ei halua lapselleen annettavan edes tavallista maustettua jogurttia. Sen jätskin ja karkin rinnalla, joita tuollakin syötetään jatkuvasti, niin ei tunnu enää niin pahalta, jos tavallista joguttia saisikin, vaikka se makeutettu onkin. En tosin tiedä onko niitä tuolla tarjolla edes.

 

Tuosta edellä mainitusta lihavuuden kasvusta olisi muutama sana sanottavana, mutta tämä ei taida oikea ketju siihen olla... (En kuitenkaan sääli jokaista lasta joka mäkkärissä istuu ;) )

Share this post


Link to post
Share on other sites

1 v 3 kk (nooh, 1 v 3,5kk) on saanut maistaa vaniljajäätelöä. Aikuisten syödessä sitä tyytyy esim. marjoihin.

 

(Tirppa saa huutaa itsensä vaikka tajuttomaksi, mutta meidän lautaseltamme ei napsita mitään. Olemme käyneet muutaman kerran Hesessä, tuolloin Tirppa on pupeltanut tyytyväisenä maissinaksujaan. Osoittaa mielenkiintoa lautasiamme kohtaan, mutta sellaista elämä on, pitkin eloa saa toivoa vaikka mitä, mutta harvemmin sitä jotain lohkeaa.)

 

Syö Hra Hakkaraisen xylitolpastilleja ruuan jälkeen, se kenties lasketaan karkiksi. Siinäkin sai kyllä taistella, että hyväksyi ne makunsa puolesta.

 

Saa nähdä, miten käy. Varsinkin isovanhemmat eivät oikein tunnu kunnoittavan tahtoamme tässä asiassa, vaan sitä päivitellään.

Edited by Jenny-Maria

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Emmä kyllä xylitol-pastilleja karkeiksi nimittäisi. Itse asiassa mua ärsyttää kun anoppi sitä nimitystä käyttää; "noniin, sitten karkki ruoan päälle, ai että!"  :skilletgirl:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä syödään silloin tällöin tummaa suklaata, pari kertaa on saanut lakua ja just 3-vuotispäivien korvilla poika sai lomamatkalla pari kertaa tikkarin ravintolasta, kun oltiin syöty ja maksettu lasku. Ei heti edes tiennyt mistä on kyse, mutta söi muovin poistamisen jälkeen tikkaria kyllä mielellään siihen saakka, kunnes tuli jotain mielenkiintoisempaa vastaan (=leikkikenttä). Jätskiä, keksejä ja muita leivottuja tuotteita saa välillä, kun niitä on muuten tarjolla, mutta on aika kranttu etenkin kakkujen ja piirakoiden osalta. Xylitol-pastilleja käytetään aina aterioiden jälkeen.

 

Aikaisemmassa hoitopaikassa oli perjantaisin herkkupäivä, mutta sielläkään ei saanut karkkia (paitsi kerran hoitokaverin kanssa vei keittiöstä "salaa" ranskanpastilleja). Ollaan päätetty, että karkkipäivää ei pidetä kunnes poika itse sellaisen haluaa. Mieluummin niin, että saa vähän jotain hyvää halutessaan (voi olla myös marjoja tai pähkinöitä), kuin että oppii sokeriähkyyn kerran viikossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän neiti 1 v 5 kk on saanut kerran maistaa karkkia häissä joissa oli karkkibuffa. Tyttö sai omaan pussiin kolme karkkia joista yhden suostui syömään, muut maistelun jälkeen palautui isin syötäväksi. Jotenkin en koe, että tuosta nyt on mitään haittaa millään tavalla. Isoimman ilon taisi tuoda se oma paperipussi jota sai kannella niin kun muut lapset :D Ollaan päätetty miehen kanssa, ettei karkit kuulu vielä hänen elämäänsä. Kotona meillä ei muutenkaan syödä karkkia juurikaan (paitsi mies salasuklaataan sillon tällöin, itse en ole karkkia syönyt vuosiin). 

 

Tyttö on kyllä maistanut muitakin herkkuja, esim. jäätelöä, kakkua, pullaa, yms. Nämä kyllä liittyy enemmän juhlatilanteisiin myös, kotona meillä juurikaan tämmösiä herkkuja ole tarjolla. Muutenkin yritetään välttää ylimääräistä sokeria ruokavaliossa, maustetut jukurtit, mehut, yms. on pannassa meillä...

 

Tuosta pikaruoka-asiasta vielä sen verran, että meilläkin ollaan maistettu ranskalaisia kerran. Eivät uponneet neidille nekään. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä voisin omasta kokemuksesta siis omasta lapsuudestani sanoa tuohon jyrkkään eihin, että olisi ehkä kannattanu antaa. Sitten kun omilleni muutin niin voi sitä onnea kun sai ostella just niitä herkkuja mitä ei kotona koskaan annettu. Meillä tämä toimi juurikin päinvastoin kuten vanhempani olisivat halunneet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mutta paljon on niitäkin, jotka ei osaa sitä makeaa kaivata myöhemminkään kun eivät ole siihen koskaan tottuneet..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^tai sitten sellaiset eivät edes karkeista ym. herkuista välittäisikään vaikka saisivat maistellakseen. Ei kaikki lapset tykkää karkeista vaan jotkut syövät mieluummin esim. viinirypäleitä tai marjoja. Itse pidän hyvänä periaatteena kohtuus kaikessa -ajattelua ja antaisin 1,5-vuotiaan maistaa herkkuja joskus jos lapsi itse haluaa. Mä en usko että sillä onko lapsi saanut maistaa herkkuja lapsena, olisi juuri merkitystä myöhemmän iän ruokailutottumuksiin. Enemmän vaikutusta lienee kokonaisuudella - että yrittää opettaa terveellisiä ruokailutottumuksia ja pitää herkuttelun kohtuuden rajoissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän lapset ovat saaneet maistaa karkkia ensimmäisen kerran suunilleen 1,5v iässä.

Nyt lasten ollessa 5v ja 6v on meille vakiintunut karkkipäivä käytäntö. Perjantaina mennään aina hoitopäivän jälkeen kauppaan ja silloin tytöt ne omat pienet 120g karkkipussit. Perjantaina sitten saavat illalla katsella piirrettyjä ja nauttia niistä karkeista. Muuten viikolla ei karkkia syödä.

Edited by minnariina

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 

En ole tässä niin ehdoton kuitenkaan kuin esim. tuttuni, joka ei halua lapselleen annettavan edes tavallista maustettua jogurttia. Sen jätskin ja karkin rinnalla, joita tuollakin syötetään jatkuvasti, niin ei tunnu enää niin pahalta, jos tavallista joguttia saisikin, vaikka se makeutettu onkin. En tosin tiedä onko niitä tuolla tarjolla edes.

 

 

Tää on aika jännä, koska mä taas en halua totuttaa lapsia maustettuihin jogurtteihin, koska ne on jotenkin niin ällömakeita ja usein ne maut tulee esansseista. Meillä syödään siis maustamatonta jogurttia joko sellaisenaan tai itse makua lisäten. Sekä aikuiset että lapset. Sen sijaan herkkuja meidän pian kolmevuotias syö silloin kun aikuisetkin, toki ei saa itse päättää määrää vaan aikuiset rajoittavat kuinka paljon. Mitä karkkiin tulee, niin nyt viimeisen puolen vuoden aikana, siis 2,5-vuotiaasta eteenpäin on silloin tällöin, ehkä kerran kuussa, saanut vähän suklaata kun meillä on sellaista ollut. Karkkia on ollut tarjolla kavereiden synttäreillä, mutta suhtautuu niihin epäillen. Saisi kyllä maistaa, mutta ei syödä mielin määrin. Mitään karkkipäivää ei ole käytössä, kuten tästä saattoikin jo päätellä. Ekaa kertaa maistoi suklaata 1 v 8 kk iässä. Mutta siis mun pointti tässä oli se, että meillä saa syödä niitä herkkuja kuin aikuisetkin, mutta rajoitetusti. Sen sijaan tuollaisen normaalin ruoan, jota syödään päivittäin, kuten se jogurtti, pyrin pitämään mahdollisimman terveellisenä ja lisäaineettomana. Mun mielestä se, että lapsi vetelee jotain sokeri-lisäainepommijogurtteja tai vanukkaita päivittäin on aika tekopyhää samalla, jos vanhemmat välttelee karkkeja ja leivonnaisia sokerin takia. Toki jos niitä jogurtteja käyttää herkun asemasta, niin sehän on sitten ihan se ja sama. Muutenkin usein törmää erikoisiin käsityksiin terveellisistä ruoka-aineista ja ruoista ihan noin ylipäänsä, en tarkoita tätä ketjua. Esimerkkinä vaikka mun appiukko, joka tilasi kalahampurilaisen ajatellen sen olevan jotenkin kevyempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin se lihahampurilainen. 

 

Meillä pyritään syömään oikeissa ravintoloissa silloin, kun ravintolassa syödään. Ja lapselle valitaan jotain oikeaa ruokaa eikä nakit ja ranskalaiset. Mutta jos hampurilaispaikkaan mennään, niin nugetit ja ranskalaiset voi silloin hyvällä omatunnolla lapselle ottaa. Niin harvoin sellaista syö. 

Edited by pingu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0