Sign in to follow this  
Followers 0
Nadda

Syödäänkö teillä karkkia?


108 posts in this topic

Meidän 3 v 4kk syö kyllä karkkia. Hän vaan sattuu onneksi olemaan tapaus, joka osaa itse pitää rajat. Ei pidä suklaasta, mutta hedelmäkarkkeja syö. Yleensä se jää tikkariin ja pieneen karkkilaatikkoon kerrallaan ja noin kerran viikossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vähän vaille kolmevuotias tais saada ekaa kertaa karkkia maistaakseen joskus vähän alta kaksivuotiaana, en muista tarkkaan. Meillä ei ole mitään tiettyä karkkipäivää, eli karkkia ei syödä edes viikottain, hyvä jos kuukausittainkaan. Joulukalenterikaan ei ole suklaaversio. Sukulaiset ei oo vielä alkanu tuputtaa karkkia ja hyvä niin, mut jos joskus on saanut lahjaksi (esim. isosiskoksi tultuaan sai yksiltä tutuilta) pienen karkkirasian, oon antanut syödä. Sieltäkin on syönyt vaan pari kerralla, ennemmin tuo "hautoo" niitä karkkeja hikisissä kämmenissään kuin ihanimpia aarteita, kuin varsinaisesti syö niitä. :P Miehen kanssa yleensä syöpötellään karkkia salaa, mut jos joku pussi on joskus jonnekin unohtunut ja lapsi pyytää, saatan ihan hyvin antaa karkin tai pari. Eli ei mitään absolutisteja sillee olla. Joskus on pitkillä automatkoilla ollu tikkari viihdykkeenä, se on ihan näpsäkkä kun syöty kokonaismäärä on kuitenkin tosi pieni mutta nuoleskeltavaa riittää pitkäksi aikaa. Pääasiassa meillä on "naposteltavina" ksylitolipastillit ja -purkka, jotka ovat tytölle ihan riittävä juttu ja ovatpa hyväksi hampaillekin!

Edited by Lumimarja

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika on vajaa kaksi vuotias ja ei vielä saa karkkia. Kaikkia muita herkkuja pullat, piparit, jätski on kyllä maisteltu, mutta en koe että vielä olisi pakko tuota karkkia väkisin alkaa tunkea kun ei oikeasti osaa sitä edes vaatia. Lapset ehtivät syödä niin paljon karkkia elämänsä aikana, ettei vielä ole hoppu....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika 2v. 4kk, vielä on saatu pidettyä karkista erossa ja yritetään pitääkin niin kauan kuin mahdollista. Suurinta herkkua on rusinat ja esim. pulla ja jätski joita saa 'erityistilanteissa' eli kylässä tms. Synttärikakkua sai jo omilla 1v. synttäreillään vähän maistaa, käytännössä kasa pensasmustikoita joita oli kakun päällä muutenkin, ja vähän oheen itse kakkua.

 

Varmaan lapsen luonteestakin kiinni paljolti, mutta me on ihmeen hyvin saatu pojalle perille se, että jotkut jutut on vain aikuisille tarkoitettuja, eikä tuo tunnu siitä suurempaa epäoikeudenmukaisuutta tuntevan. Esim. kylässä voi vallan hyvin olla sohvapöydällä tarjolla karkkeja ja sipsejä, ja poika uskoo kun sanotaan että ne on aikuisten tai jopa että ovat isommille lapsille tarkoitettuja. Mutta varmaan ei toimi enää sitten, jos kerran pääsee maistamaan esim. suklaata, sittenhän sen tunnistaa ja muistaa että hyväähän tuo oli :lol:

 

Mutta nautitaan nyt vielä kun voidaan siitä, että voidaan itse napostella niitä 'aikuisten herkkuja' ja toinen saa sitten vaikka sen pullan jos kahvipöydässä ollaan. Kotona harvemmin on itelläkään karkkia, nyt joulun aikaan suklaata on saatettu ottaa vaikka kahvin kanssa ruoan jälkeen, ja poika on saanut sitten esim. piparin. Eihän sille kahviakaan anneta tai punaviiniä, joten mistäs tuo tietäis että on suuri vääryys olla antamatta suklaatakaan ;)

 

En kyllä mitenkään tuomitse niitäkään, jotka herkkuja antavat maistaa, tärkeintähän on se kohtuus niissä määrissä. Meillä tämä nyt vaan on sattunut menemään näin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei muistikuvaa milloin saivat karkkia ekan kerran. Pitkään söivät vain xylitolikarkkeja, mutta ovat syöneet myös sokerikarkkeja. Ei ole karkkipäivää, vaan karkkia saavat miten milloinkin. Joskus kerran viikossa tikkarin, joskus kaksi kertaa, joskus voi mennä pari viikkoa ilman karkkia. Ehkä keskimäärin se kerran viikossa tikkari tai sitten Niiskuneiti-rasia (xylitoli). Tosin en sitten tiedä kuinka usein saavat karkkia, kun eivät ole mun kanssa, joten.. :rolleyes: Karkkipäivästä en sen takia oikein tykkää, kun en halua, että karkkipäivästä tulisi joskus isompana sellainen "mätän yhtenä päivänä viikossa hirveen kasan karkkia, kun muulloin en saa" -päivä :rolleyes: Mieluummin pysyn tikkari/karkkiaski silloin tällöin -linjalla :)

 

muoks. Pojat ovat nyt siis 5,5 ja 3,5 v. Kuopus on tietty syönyt nuorempana karkkia kuin esikoinen aikoinaan, koska on _pikkasen_ vaikeeta sanoa toiselle, että kuule isoveli on jo tarpeeksi iso, mutta sä et :P

Edited by AnneJ.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tiinuska: Toinen pahis täällä ;)

 

Kyllä meilläkin karkkia syödään, vähän miten sattuu. Ei tuo esikoinen vielä minkään karkkipäivän päälle ymmärrä ja saa sitä sitten satunnaisesti. Ei olla mitenkään kovasti pantattu karkkia tai säästetty erikoistilanteisiin, joten mitään "karkin himoakaan" ei ole syntynyt, vaan poika syö muutaman ja se riittää. Yleensä purkka kelpaa myös mainiosti karkin sijaan. Ei siis ole tehty siitä numeroa ja se on mielestäni toiminut niin, ettei karkki ole mitenkään suuresti himoittu herkku, vaan sitä nyt vaan joskus on ja joskus ei :)

Allekirjoitan tämän, eli samoin meillä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syödään herkkuja, vähän miten sattuu. Ei ole mitään tiettyä karkkipäivää, vaan 3,5v poika saa karkkia satunnaisesti, ehkä kerran viikossa. Silloinkin yleensä käy niin, että hän huomaa, kun minä sitä syön... Meillä toimivat "nami" (d-vitamiinipastilli), "hammasnami" (xylitolpastilli) ja purkka oikein hyvin karkin korvikkeina. Pullaa ja muuta kahvipöytäherkkua lapsi onkin sitten oppinut syömään ihan liian hyvin.

 

Mulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, koska esikoinen olisi saanut ensimmäisen kerran karkkia... Epäilen kuitenkin, että vajaa 2-vuotiaana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Okei lapsi on vasta vuoden ikäinen, mutta ei syö karkkia ainakaan vielä. Toivottavasti kestää myös mahdollisimman pitkään. Me ei itsekään osteta karkkia koskaan kotiin, suklaata ostan ehkä pari kertaa vuodessa. Tosin jäätelöä menee sitten kesällä, että katsotaan miten käy..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syödään, lapsi 2,5-vuotias. En muista koska söi ekan kerran. Pääasiassa xylitol-karkkia, mutta joskus muutakin. Minäkin kuulun niihin jotka ei halua tehdä karkista kauheaa numeroa, joten niitä saa aina joskus jälkiruuaksi, vieraiden kanssa tai hankalissa tilanteissa joissa pitää viihdyttää lasta, kuten pitkillä automatkoilla. Ehkä 1-2 kertaa viikossa keskimäärin. Siitä pidän kiinni että ruuan jälkeen otetaan muutama eikä mussutella pitkin päivää. Tätä toivetta eivät tosin kaikki sukulaiset kunnioita ja pitävät minua ihan natsina sokeriniuhona, vaikka tätä ketjua lukiessa huomaan olevani varsin liberaali...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vajaa 2-vuotias ei syö karkkia. Pullaa, jätskiä ym. saa kyllä kahvipöydässä. Ei ole vielä kertaakaan tullut sellaista tilannetta vastaan, että olisi edes tarvinut miettiä koko karkkiasiaa. Lapsi ei siis ole oikeastaan missään karkkiin törmännyt. Itse syödään karkkia tosi harvoin ja isompien lasten seurassakaan ei ole koskaan ollut sellaista tilannetta, että karkkia olisi ollut tarjolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika 1v4kk saa karkkia sillon kun sitä muutkin mussuttaa. Ei karkkia kovin usein syödä mut sillon kun syödään niin miks pitäis pienin jättää ilman kun muut mutustaa :o

Kahvipöydässä poika saa mutustella keksiä jos haluaa. Vielä ainakaan ei ole ruokahalua nuo herkut vienyt vaikka oltais jouduttu kahvittelemaan juuri ennen ruokaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä meillä syödään. N. 3-vuotiaaksi asti saatiin pidettyä karkit asiana josta ei tiedetty mutta sitten alkoi tulla karkkia pöytään kylässä, mummolavisiitillä, kaverisynttäreillä jne. Olen varmaan jossain muussakin ketjussa kirjoitellut että mun mielestä herkkuihin tulee paremmin neutraali suhtautuminen jos niihin ei ole jyrkkää ei-kantaa. Eli jos juhlissa karkkia on tarjolla niin siitä vaan. Lapsi ottaa muutaman ja on iloinen, ei seiso kulhon vieressä lappamassa kaksin käsin. Samoin viikonloppuisin kotona päiväkahvilla otetaan miehen kanssa pari palaa suklaata. Lapsi istuu "kahvilla" maitomukin kanssa ja saa oman palansa. Ei herkuissa mitään pahaa ole vaikka ns. tyhjistä kaloreista puhutaankin kunhan muuten on perusravitsemus ja hammashygienia kohdallaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tyttö syö karkkia aika vähän. Itse olen antanut parisen kertaa. Päiväkodissa joskus ja synttäreillä on saanut karkkeja. Muuta makeata olen tytön täytettyä 2 vuotta antanut syödä. Lähinnä hän on jätskiä syönnyt säännöllisemmin ja pullia yms. Lapsemme on nyt 4v. Muuten en näe mitenkään pahoina näitä juttuja, mutta etuhampaiden kanssa on ollut ongelmia, siis niissä on kariesta, joten sokeria tulisi välttää. Olemme kuitenkin jonkin verran sallinneet makeansyöntiä juuri synttäreillä ja vieraisilla. Mielestäni kaiken kaikkiaan saa ihan kohtuudella ja makeaa ja ruokavalio on mielestäni monipuolinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika sai maistaa karkkia eka kerran kaksivuotispäivänään ja siitä se sitten lähti...Nykyään on karkkipäivä periaatteessa aina perjantaisin, mutta yleensä sitä karkkia jää, joten saa syödä ne loppuun viikonlopun aikana, eli ei syö suuria määriä kerrallaan. Viikolla ei syödä karkkia, ellei sitten satu joku erikoistilanne; synttärit tms. Poika on melkoinen herkkusuu, mutta kohtuudessa meillä silti tuossa makean syönnissä mielestäni pysytään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vajaa vuoden ikäinen ja on saanut jo muutama kuukausi takaperin maistaa suklaapalaa =)

ei toki ole säännöllistä, silloin tällöin! kunhan muistaa hampupesut aamuin illoin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lapset syö karkkia satunnaisesti, esim. synttäreillä ja kyläillessä ja jos yllättävät mut syömästä.

Esikoinen sai karkkia yli 2-vuotiaana, toisen muksun kohdalla oli paljon vaikeampi pitää karkkeja salassa. Jos esim. esikoinen sai jostain jotain, niin totta kai pienempi heti tuli katsomaan mitä isoveli syö.. Pienempi lapsista sai nameja joskus 1,5v ikäisenä.

Lähinnä suklaata. Muuta karkkia kotona ei oikeastaan syödä.

Tai Mynthoneja...

Share this post


Link to post
Share on other sites

18-kk poikamme ei ole saanut maistaa koskaan vielä ns. karkkia. Kesällä muutaman kerran söi jäätelöä ja 1-v synttäreillään ja serkkujen synttäreillä on maistanut täytekakkua. Pari kertaa on vasta saanut maistaa mehua, mutta pillimehuja en ole ruvennut juottamaan ettei ne tule tavaksi. Kattimatikainen kyllä on vähän karkkimainen pilleri ;) Toiv. mahdollisimman pitkään on karkittomana ja toiv. hänestä tulee kohtuu karkinsyöjä (itse olen suklaakoukussa:()

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapset syö karkkia, mutta sitä (ja muitakin herkkuja) on tarjolla todella harvoin, ei lähellekään joka viikko - mutta silloin kun me aikuisetkin syömme niin yli vuoden ikäiset lapsetkin saavat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tyttö 2.2v saa joskus multa mun pussista jonkun 1-2 karkkia. Ei aina vaan silloin tällöin. Synttäreillä tai muissa juhlissa saa yleensä just maistiaisen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jokainen muksu on saanut maistaa karkkia siinä 1-vuotiaana ja kaikki saavat sitä syödä silloin, kun sitä on tarjolla. Joskus saavat karkkia parinakin päivänä viikossa, joskus menee pitkä aika, ettei ole mitään. Esim. nyt tammikuun aikana ovat syöneet kahdesti jäätelöä muttei ollenkaan karkkia.

 

Meillä ei ole eikä tule karkkipäivää vaan karkkia ostetaan fiilispohjalta ja se toimii meillä, koska emme syö miehen kanssa itsekään hirveästi karkkia. En halua opettaa siihen, että automaattisesti tiettynä päivänä on karkkia. Eikä meillä ole minkään suhteen totaalikieltoa, koska emme näe sitä loppujen lopuksi hedelmällisenä. Haluan lapsille muodostuvan terveen suhtautumisen ruokaan (mitä ei itselläni ole aina ollut). Toivon, että oppivat sen, että kaikkea voi syödä kohtuudella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä sai jo n. 10kk iässä ensi kertaa karkinmakua, kun isänsä antoi maistaa tikkaria :)

 

Mä olen ite varsinainen herkkupeppu, joten kotona on aina ollut karkkia, ja tuntuu vähän ikävältä ite syödä ja kieltää sitten lapselta. Joten 1-vee sai aina muutaman pienen namin kun äitikin herkutteli, ja osasi sitten niiden jälkeen kyllä kieltäytyä vaikka olisi lisää tarjonnutkin. Eli kohtuus kaikessa.

 

Nyt on kyllä kuntokuurin myötä jätetty karkit vähemmälle, eikä lapsi niitä tunnu kaipaavan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meiän neiti sai ekan kerran karkkia noin 1 v 2 kk iässä. Ostin xylitolhedelmäkarkkeja. Nyt kun käytiin paljon kyläilemässä, niin sai aika montakin askia kuukauden aikana, kun esim isomummi halus antaa karkkia. Ja sitä askia ei saanu enää neidiltä pois. Mutta eipä saa sitten kotona pahemmin karkkia. Totesin kun neidin serkut syö aika usein karkkia, niin on pienempi paha että neidillä on se oma xylitolpastilliaski, kuin se että söisi sitten niitä sokerikarkkeja x-määrän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistaakseni jo alle vuosikkaana poika sai maistaa suklaata. Nykyään saa maistaa meiltä, jos on paikalla kun itse syödään, mutta säännöllistä karkkipäivää meillä ei ole. Omina karkkeina pojalla on purkan sijasta syötäviä täysksylitol-pastilleja, joita ruoan jälkeen voi ottaa. Harvakseltaan poika saa oman lakupötkön tai pätkiksen. Keksejä ym. herkkuja meillä ei syödä oikeastaan ollenkaan. Aika tiukalta kuulostaa monen politiikka. Me ollaan ajateltu, ettei totaalikieltämisessä ole meidän kannalta mitään etua. Ruoka syödään kuitenkin ensisijaisesti eikä makeaa saa ennen ruokaa. Ja jos syödään miehen kanssa esim. kahvilla suklaata, saa poikakin vähän maistaa jos haluaa. Eipä hän vielä osaa kaivata karkkia. Isompana luultavasti siirrytään karkkipäiväsysteemiin, eli viikonloppuna saa pikkurasian tai esim. lakritsin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistaakseni jo alle vuosikkaana poika sai maistaa suklaata. Nykyään saa maistaa meiltä, jos on paikalla kun itse syödään, mutta säännöllistä karkkipäivää meillä ei ole. Omina karkkeina pojalla on purkan sijasta syötäviä täysksylitol-pastilleja, joita ruoan jälkeen voi ottaa. Harvakseltaan poika saa oman lakupötkön tai pätkiksen. Keksejä ym. herkkuja meillä ei syödä oikeastaan ollenkaan. Aika tiukalta kuulostaa monen politiikka. Me ollaan ajateltu, ettei totaalikieltämisessä ole meidän kannalta mitään etua. Ruoka syödään kuitenkin ensisijaisesti eikä makeaa saa ennen ruokaa. Ja jos syödään miehen kanssa esim. kahvilla suklaata, saa poikakin vähän maistaa jos haluaa. Eipä hän vielä osaa kaivata karkkia. Isompana luultavasti siirrytään karkkipäiväsysteemiin, eli viikonloppuna saa pikkurasian tai esim. lakritsin.

 

Sanasta sanaan näin. :)

 

Paitsi meillä oli tytöllä oma suklaajoulukalenteri kun kummisetänsä osti... :D No, siitäkin sai aamupalan jälkeen n. neljäsosan aina senpäiväisestä suklaasta ja hyvin riitti eikä vinkunut lisää. Ja joulun jälkeen ei ole muistanut koko kalenteria. Meillä tyttö juoksee tuhatta ja sataa paikalle käsi ojossa jos yrittää salaa keittiössä karkkipussia / keksipakettia rapistella, saa yleensä pienen palan ja sitten on tyytyväinen. Jossain vaiheessa yritin huijata antamalla "kattimatin" (=kattimatinkainen - xylitolpastilli) mutta eipä tuo kauaa toiminut kun huomasi että häntä vedetään 6-0.

Kahvia on saanut maistaa ja vaikkei enää suuhunsa suostukaan laittamaan, pitää päästä joka kerta nuuskaisee äidin tai isin kahvikuppia josko siellä olisi sittenkin jotain hyvää. Ja aina nyrpistää nenäänsä, pudistaa päätään ja sanoo "hyh-hyh".

Mehua saa juoda tiettyyn rajaan asti, eli niin että maito on ruokajuoma ja vesi janojuoma mutta satunnaisesti saa lasillisen tuoremehua ja saunaan aina (2 krt viikossa) oman saunamehun.

Pullalla ja kekseillä varmaan eläis jos saisi ja niitäkin on saanut satunnaisesti - ei kuitenkaan ennen ruokaa. Joulunaikaan piparkakkuja taisi mennä enemmän kuin äidillä mutta itse ajattelen niin että joulu on kuitenkin erikoistapaus. Leipääkään ei voida ruuan kanssa antaa vaan se lämmin ruoka syödään ensin ja sitten vasta leipä, muuten tyttö syö vaan sen leivän.

Uusin hitti on ketsuppi :( Sitä pitää laittaa (melkein) joka ruokaan. Onneksi riittää ihan pieni nokare tai sitten pystyy vielä huijaamaan niin että on laittavinaan sitä ketsuppia..

Täytekakusta ei tykkää, jäätelöstä ei tykkää, kaakaosta ei tykkää eli kyllä sillä ilmeisesti joku raja on kuitenkin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0