PMLats

Harmittaako nimi jälkikäteen?

80 posts in this topic

Olisi kiva kuulla, rohkeneeko kukaan myöntää, että jokin asia valitussa nimessä/nimissä on alkanut jälkikäteen kaivelemaan...

 

Viestiketjun aloittajana voisin toki oman pienen harmitukseni tuoda esiin.

 

Me siis nimettiin esikoinen vapaavalintaisella etunimellä, ja toiseksi nimeksi tuli mun miehen oma toinen nimi. Kumpikaan nimi ei ole suvussa periytynyt nimi, eikä sellaista katsottu mitenkään tärkeäksi.

 

Nyt sitten toista poikaa odotellaan, ja etunimi päätettiin jo aikaa sitten kivuttomasti. Toista nimeä jäätiin makustelemaan, ja nyt sitten miehen isä kuoli. Mies sitten ehdotti, että jos hänen isänsä toinen nimi kävisi kakkoselle, ja mikäs siinä mun puolesta, se sointuu sovitun etunimen kanssa yhteen saumattomasti, ja olin ko. nimeä jo ajatellutkin itsekseni - tosin tietämättä että se oli miehen isän toinen nimi.

 

Nyt vaan jotenkin kaivelee, että olisin sittenkin halunnut lasten nimissä muistaa omaakin isääni :( Luulen, että hänelle nimiasia voisi olla tärkeä, ja veljeni ainoa lapsikin on tyttö ja äitinsä sukunimellä. Kuitenkaan en haluaisi kakkoselle lykätä kolmea nimeä, ei esikoisellakaan ole ja mun mielestä se on vähän liikaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää on niin mun ketju!

 

Kyllä ja ei.

 

Kyllä, koska alunperin oltiin mietitty ihan toisenlaista nimeä, ja se oli mun ehdotus. Mies sitten halusi luopua alkuperäisestä nimestä.

 

Ei, koska kun vauva sitten syntyi, se näytti ihan siltä uudelta nimeltä. Vauvan nimi on kokonaisuudessa reipas ja persoonallinen. Ja minusta tuntuu, että olisipa annettu mikä tahansa nimi, niin saattaisin harmitella sitä silti.

 

Ymmärrän täysin PMLatsin pohdinnan siitä, että olisit halunnut jotain omasta isästäsi myös pojalle. Mulla kävi kans niin, että olisin halunnut jotain myös omasta suvustani, mutta ei oikein ollut sellaista nimeä mun suvuissa, joista oisin tykänny. Harmi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen useamman kerran todennut jo miehelle että kyllä esikolle valittiinkin hyvä nimi. Ei ole yleisimmästä päästä ja sen takia ns. "mielikuvavapaa". Eli ei harmita lainkaan. Nyt tulevalle vauvalle olemme paljon joutuneet pohtimaan nimeä sillä toisen raskauden aikana, mikä meni kesken, tuntui olevan vain yksi ainut pojannimi sopiva sekä esikoisen nimeen että meidän molempien mieleen. No koska tämä raskaus päättyi näin ikävästi, jäi nimi enkelivauvan nimeksi enkä nyt saattaisi ajatella käyttää sitä. nyt pelottaa tosiaan tuon tulokkaan nimi, sillä ollaan päädytty todella omaperäiseen nimeen. Toivotaan ettei harmita, sillä en halua kellekään sitä etukäteen paljastaa ikävien mielleyhtymien kuulemisen pelossa....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon periaatteessa tyytyväinen pojan nimeen, mikä keksittiin heti synnärillä kun pieni nähtiin... MUTTA myöhemmin tuli yksi asia mieleen kun nimeä alkaa lällättelee, että voi olla että nimen vuoksi aletaan sitten kiusaamaan... :unsure: Toivotaan ettei niin käy!!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei harmita, vaikka multa on kyllä kyselty harmittaako kun annettiin hollantilaiset nimet :huh:

Miksi harmittaisi? Haluttiin antaa jotakin miehen "kulttuurista".

Esikoisen nimi on hiukan hankalampi lausua, kuin

kuopuksen, mutta molemmilla nimillä on omat tarinansa, ja se oli meille tärkeintä.

 

Mä olen sitä mieltä, että jokaisesta nimestä voi lapset pihalla alkaa lällättämään, joten ei huolta Suvi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No joo, onhan noilla lapsilla mielikuvitusta sen verran että saavat mistä tahansa nimestä jotain väännettyä :rolleyes:

 

Meillä ei oo ihmetelty että miksi ei oo edes toinen nimi suomalainen, mutta mä oisin kyllä voinut myöhemmin lisätä toiseksi nimeksi Eemeli :lol:B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suvi: Sun pojan nimi on niin kiva! tuskinpa esim koulussa lapset lähtee kiusaamaan nimen takia, koska täällä Helsingissä on kuitenkin niin kansainvälistä porukkaa, että lapset ei todellakaan vieroksu outojakaan nimiä.

 

Mä en kadu lainkaan pojan nimeä! Poika on täysin nimensä näköinen ja parempaa nimeä ei voitaisi edes keksiä näinkin kansainväliselle perheelle. Pojalla on kuitenkin yhdistelmänimi ja se toinen osa nimestä aluksi vähän takkusi mutta nyt sekin on just niin passelli, sitä paitsi miehen puolelta kaikilla miespuolisilla on tuo sama nimi toisena :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tytön nimeä en ole harmitellut yhtään, koska niin paljon se sai aikanaan kehuja. :) Sen sijaan pojan nimeä olen miettinyt, että meniköhän nimivalinta nyt ihan nappiin, kun sieltä sun täältä olen ollut aistivinani, että nimessä olisi jotain vikaa. :huh: Itsehän en siis pidä nimeä mitenkään outona tai hauskana enkä keksi siitä ainoatakaan epämiellyttävää mielleyhtymää, joten ehkäpä tämänkin nimen kohdalla sitten on kyse ihan puhtaasti makuasioista. Eikä siinä mitään - olen pojan nimeen erittäin tyytyväinen, mutta välillä vähän mietityttää, että miksi tämä nimi on joillekin jotenkin "yök". Harmittelen siis etukäteen hiukan sitä, että jos poika elämässään törmää niihin ihmisiin, jotka eivät osaa pitää mölyjä mahassaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen tosi tyytyväinen sällin nimeen, mutta luulen jos mies saisi nyt päättää, lisäisi hän kolmanneksi nimeksi tyyliin "Antinpoika". Miehen toinen nimi on niin hölmö ettei sitä halunnut lapselleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mikäli muistan oikein, Nadda, sun molemmilla lapsilla on tosi kivat ja erilaiset nimet :)

Kauheeta, jos muut antaa tollasen fiiliksen, vaikka kyllä meilläkin just esikoisen nimi on eniten aiheuttanut nikottelua <_<

Edited by Neven

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäiset viikot hiukan harmittelin pojan nimeä, myönnän sen. Mutta olin myös niin jääräpäinen etten suostunut nimeä vaihtamaan enkä tuota harmitteluani tuonnut edes julki. Mutta nyt kun on 10kk puhutellut lasta nimellä, en voisi edes kuvitella että olisin antanut muuta nimeä :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä luulen että mä olen jostain täältä lukenut teidän pojan nimen. (?) Meidän pojalla se on toisena nimenä, ja mieluusti olisin voinut sen ensimmäiseksikin antaa. Musta se on todella kaunis nimi. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Jep kyl se toisesta ketjusta löytyy :) ja vanhasta tickeristä löyty

 

Mä kans rakastan sitä nimeä, isänpuolella tosi monella on se ekana nimenä. Mulle vaan tuli alussa sellanen outo tunne ettei se sopis, mut kyl se sit rupes sopimaan kun makusteli kauan. Se oli sen ekat pari viikkoa "ei sopiva" mutta toisaalta meni ristiäisiin asti ennenkö osasin poikaa kutsua nimellä. Alussa kutsuttiin vaan pojaks,vauvaks. Mutta nyt näin paljon jälkeenpäin, niin en vaihtais kumpaakaan nimeä. Ja kumpikin nimi on meidän kummankin isien puolelta :)

 

Ja aika paljonhan tulee lasta kutsuttua lempinimellään :lol:

Edited by OltsunÄippä

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mikäli muistan oikein, Nadda, sun molemmilla lapsilla on tosi kivat ja erilaiset nimet :)

 

Kiitos. :) Ja kyllähän nyt mistä tahansa voi keksiä haukkumaversionkin, että sinänsä ihan sama, mitä sille lapselle nimeksi antaa, kunhan itse on tyytyväinen. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän lapsen nimi on Otto ja tuntuu, että jokainen vastaantulija on mielestään eka, joka keksii, että teillä onkin sitten oma "ottopoika"... Ei mua nimi harmita, mutta enpä kyllä yhtään ajatellut tuota ottopoika-mielleyhtymääkään. Tai otto-automaattia. Tai pankissa otto ja pano...

 

Nyt jälkikäteen en kyllä nimeä vaihtaisi tämän takia. Ihmetyttää ja jopa hivenen ärsyttää ihmisten muka-nokkeluus tämänkin nimiasian kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tytön nimi on täydellinen, se ei oo ikinä mietityttäny. Pojalle taas oli tosi hankala nimeä keksiä ja jahkattiin sitä ihan viimeiseen asti. Nyt en halua enää lukea Hesarista kastettuja tai tuota poikien nimiä -ketjua ku pelkään että sieltä tulis vastaan nimi joka kolahtais täysiä.. Poika on nimensä näköinen enkä osaisi muuksi kuvitellakkaan mutta se ei ikinä ollu semmonen the nimi, että muita ei ois tarvinnu miettiäkkään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Minusta Otto on oikein hyvä nimi jossa ei ole mitään vikaa, vaikka tiedänkin erään parin joka antoi pojalleen tuon nimen lonkeron mukaan...

 

Mutta ei se nimi todellakaan miestä pahenna, jos ei mies nimeä. :)

Edited by Cantaloupe

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei harmita, yhtään. Poika on ihan nimensä näköinen ja nimi on muutenkin tosi kiva näin vajaa 9 kk käytön perusteella :) Sopivan harvinainen ja silti sopivan tavallinen ja sopii tuollaiselle vilpertille! Tosin tämän nimen takia meidän toinen suosikkinimi jää sitten käyttämättä, jos toinen poika joskus tulee, on liian samanlanen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei harmita. Poikaa kutsutaan aina lempinimellään, jota alunperin suunniteltiin myös ihan viralliseksi nimeksi. Välillä mietityttää, olisiko tästä lempinimestä pitänyt kuitenkin tehdä ihan virallinen etunimi, mutta ei siinä virallisessakaan mitään vikaa ole. Aina kun joku kysyy pojan nimeä, "joutuu" vaan sanomaan nuo molemmat nimet, koska musta olisi hassua esitellä toinen pelkästään lempinimellään tai vaihtoehtoisesti sellaisella nimellä, jota ei käytetä. Nyt sitten lapsi esitellään tyyliin: "Markku eli Make" (nimi muutettu) :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen täysin tyytyväinen meidän pojan nimeen, se oli jo raskausaikana päätetty. Itseasiassa kahdelle pojalle oli yhteensopivat nimet mietittynä ja kun tulikin tyttö ja poika, annettiin pojalle sitten niistä kahdesta kivempi.

 

Tytön nimestä väännettiin ihan viimeiseen asti ja välillä mietityttää, olisko pitänyt sittenkin antaa joku toinen, simppelimpi. Hänellä on nyt yhdysnimi ja ilman jälkimmäistä osaa nimestä etunimi kuulostaa vähän hassulta meidän sukunimen kanssa. Mutta toisaalta olen nimeen tyytyväinen ja tyttö näyttää ihan nimeltään. :)

 

Muoks. Sitä piti vielä sanoa, että muuta "kritiikkiä" ei nimistä ole tullut kuin ihmettelyä siitä, että poitsun kaikki kolme nimeä päättyvät konsonanttiin. Mä en tuota edes tajunnut nimeä valitessa enkä käsitä, mitä väliä sillä on. :rolleyes: Ja lapsilla on molemmilla viimeisenä nimenä meidän toiset nimet.

Edited by Tiitiäinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen itse asiassa ollut yllättynyt etten kertaakaan synnäriltä lähtiessä edes miettinyt että tuliko annettua oikea nimi.

 

Me ei tiedetty kumpi on tulossa, ja mä yritin ehdotella miehelle sekä tyttöjen että poikien nimiä, ja se teilas kaikki. Meillä on kyllä noin pääpiirteittäin samanlainen nimimaku, eli pidetään vanhahtavista yksinkertaisista nimistä, mutta miehellä on tosi suuri suku ja sen mielestä nimeä ei voi antaa jos se on "varattu". Lähinnä siksi että sille itselle liittyy nimeen liian voimakkaita mielikuvia.

 

Vähän ennen pojan syntymää mies sitten ehdotti nimeä joka me valittiin. Se kolahti heti. Kun poika syntyi, me katsottiin sitä ja sanottiin että sen niminen se nyt on, ja ilmoitettiin saman tien kaikille. Toinen nimi on meillä kummallakin suvussa, mutta se ei kuulemma haittaa.

 

Ainoa jota olen miettinyt on, että olisi pitänyt säästää pojan toinen nimi mahdolliselle pikkuveljelle ekaks nimeks, kun musta se on niin nätti nimi. Mutta, kuten sanottua, mies ei haluaisi kutsumanimeksi nimeä joka on jo hänen sukulaisellaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei harmita. Tosin ehkä kuukauden verran vielä nimen antamisen jälkeen vatvoin että olisko sittenkin pitänyt antaa se toinen (raskausaikana jo "päätetty"), mut tulin kuitenkin aina siihen tulokseen että ei. Tyttö ei vaan synnyttyään yhtään näyttänyt siltä nimeltä mitä oltiin suunniteltu ja sitten tulikin ihan puskista tuo nimi joka annettiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me puhuttiin koko raskauden ajan pojasta yhdellä nimellä ja kun poika sitten loplta syntyi olisinkin itse halunnut muuttaa nimen, mutta mies ei enää siinä vaiheessa halunnut edes miettiä muita nimiä kun oli jo tottunut pojan nimeen. :) No päätettiin sitten antaa sama nimi millä oli raskausaikana pojasta puhuttu ja nyt harmittaa välillä (mutta vain vähän :)) kun tuli nimettyä lapsi jo kohdussa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei sinänsä, koska tykkään nimestä tosi paljon.

 

Se vaan harmittaa, että siitä on tykännyt niin moni muukin, nimi on yksi viime vuoden suosituimmista <_< Ja mä kun luulin keksineeni sen ihan itse, enkä entuudestaan tuntenut ketään sen nimistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei enää jälkikäteen harmita, ennen ristiäisiä vietin lähes unettomia öitä miettiessäni onko ihan idioottia antaa näin erikoinen nimi lapselle. En vaihtaisi mutta ymmärrän kyllä jos likka isona haluaa ottaa kutsumanimekseen toisen tai kolmannen nimensä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now